30.11.05

Halpa neuvo

Sairauksien ennalta ehkäisy on aina halvempaa kuin sairastaminen. Puhdas vesi on meille suomalaisille itsestäänselvyys. Kunnollinen käsien pesu kannattaa niin kotona, joukkoruokailukeittiössä, ">koulussa kuin sairaalassakin.
Näin ei ole kaikkialla maailmassa. Riittämätön hygienia oli meilläkin vielä 60 vuotta sitten vakava keskoskuolemien aiheuttaja. Vuonna 1948 Lastenklinikalla kuoli jopa 71 prosenttia keskosista, kun vakava ripuliepidemia iski.
Korkea elintaso on tuonut tullessaan korkeatasoisen elintarvike- ja vesihygienian, puhtaat asunnot ja korkeatasoisen terveydenhuollon. On tultu tilanteeseen, jossa asiantuntijat toisinaan pohtivat, onko suomalainen hygieniataso mennyt jo liian pitkälle. Tosin nopeiden voittojen tavoittelu uhkaa toisinaan hygienian sinänsä korkeiden vaatimusten toteutumista.
Käsiä joka tapauksessa kannattaa pestä huolellisesti saippualla ja vedellä. Viimeisenkin pöpön tappavat desinfiointiaineet on kotioloissa syytä jättää pahan päivän varalle.

28.11.05

Flimmeri on yleinen rytmihäiriö, mutta tieto siitä on kortilla

Hiljattain Helsingin sydänpiiri järjesti yleisöluentotilaisuuden eteisvärinästä Meilahden sairaalan tiloissa. Tilaisuuteen oli tulossa niin paljon ihmisiä, että järjestäjät joutuivat käännyttämään ovelta kymmeniä ikäihmisiä. Eteisvärinä eli flimmeri on rytmihäiriöistä yleisin. Mitä ilmeisimmin potilailla ei kuitenkaan ole riittävästi tietoa aiheesta. Helsingin sydänpiirin tilaisuuteen tultiin kaukaa Pohjois-Suomesta saakka.
Flimmeripotilaille on toki tarjolla tietoa sekä netissä että potilasoppaassa. Kaikki vain eivät käytä nettiä ja vaikka käyttäisivätkin, sydän- ja verisuonisairauksiin liittyvän kirjoittelun luotettavuuden arviointi on mediakriittiselle ja korkeasti koulutetullekin surffaajalle usein kohtalaisen haastava tehtävä. Luotettavan, taloudellisesti katsoen puolueettoman ja jäsentyneen tiedon lähteille tarvittaisiin valistuneita ja humaaneja verkkolähimmäisiä, verkkoystäviä ja verkkoenkeleitä..
Potilasoppaat eivät usein tavoita tarvitsijaa, sillä julkinen terveydenhuolto säästää kuluja eikä jaa tai myy potilasoppaita.
Suomalainen lääkäriseura Duodecim antoi terveydenhuollolle 16.11. käypä hoito -suosituksen eteisvärinän hoidosta.

Edit. 15.9.2007 Postasin lisää flimmeristä viime kesänä, kun asia näkyy kiinnostavan jatkusvasti.

25.11.05

Pakko oli paras muusa Helsingissä

Peruspalveluministeri Liisa Hyssälän mukaan maaliskuun alusta voimaan tullut hoitotakuu on onnistunut hyvin, vaikka kunnissa ja uudistuksen aikataulua arvosteltiin etukäteen aivan liian tiukaksi.
Helsingin terveysviraston kehittämisjohtaja Riitta Simoila oli tyytyväinen Helsingin saavutuksiin: ”Pakko on paras muusa”, hän kiteytti viime viikolla eduskunnan kansalaisinfossa pidetyssä Keskustan järjestämässä keskustelutilaisuudessa.
Helsinki on panostanut mittavasti hammashuoltoon. Tulokset näkyvät jo: hoitotakuun velvoite saavutetaan vähitellen. Kiireettömään hoitoon tulisi päästä puolen vuoden sisällä. Mistään voimavarojen runsaudesta ei suinkaan Helsingissä ole kyse; esimerkiksi juurihoitoajat venyvät usein haitallisen pitkiksi.
Psykiatrisen hoidon tilanne on kohentunut: 70 prosenttia kiireetöntä apua tarvitsevista potilaista pääsee kolmen viikon sisällä hoidon piiriin.
Kirurgisen hoidon jonoja on niin ikään purettu tehokkaasti: HUS sai valtion rahoituksen turvin yhdeksän uutta leikkaussalia. Lisäksi HUS-sairaaloiden leikkauskapasiteettia on tasattu, leikkauksia on tehty lauantaisin ja iltaisin ja on ryhdytty yhteistyöhön Mehiläisen sairaalan kanssa. HUSin leikkausjono on lyhentynyt yli 5600:lla.
Vaikka hoitotakuuseen on käytetty 190 miljoonaan euroa valtion rahaa, nopeutunut hoitoon pääsy tuottaa jo nyt selvää kansantaloudellista tulosta sen lisäks,i että se vähentää inhimillistä kärsimystä. Lyhentyneet jonotusajat ovat merkinneet ministeriön laskelmien mukaan lähes 80 miljoonaan euron säästöjä Kelan, kuntien, eläkelaitosten ja työnantajien rahoissa lyhentyneiden sairauslomien ansiosta. Nämä säästöt vaikuttavat myönteisesti koko kansantalouteen.

24.11.05

Tappava epidemia vai outo epidemia?

Mikrobit ovat arvaamattomia, myös tiedotuksellisesti, sanoi mikrobiasiantuntija, tutkimusprofessori Pentti Huovinen tänään Helsingissä.
Huovinen esiintyi Lääketieteen toimittajien seminaarissa.
Kun aikoinaan useampi ruotsalaissuunnistaja kuoli lyhyen ajan sisällä selittämättömästä syystä, Iltalehti otsikoi: ”Tappava epidemia leviää Suomeenkin.” Lehden lööppi muuttui kuitenkin Helsingissä muotoon ”Outo epidemia leviää Suomeenkin”. Pelkoja herättelevät lööpit lisäävät irtonumeromyyntiä. Kyseinen otsikko oli ilmeisesti mennyt liian pitkälle.
Suunnistajatapauksessa epidemia ei levinnyt Suomeen.
Professori Huovisen ja Lääkärilehden toimittaja Ulla Järven yhteisenä aiheena oli Tohtori vastaan toimittaja. Esityksen kuluessa selvisi, että asiantuntijalla on väliä: Nykyisin, kun journalisitinen teksti rakennetaan usein pitkälti asiantuntijahaastattelujen varaan, avainasiaksi on tullut luotettavan asiantuntija löytyminen. Valitessaan asiantuntijaa toimittaja valitsee jutun näkökulman: halutaanko aiheena olevaa ilmiötä esimerkiksi vähätellä, liiotella vai eritellä tieteellisen viileästi. Kahden asiantuntijan haastatteleminen toisikin moneen juttuun särmää.

23.11.05

”Olette edelleen jonossa, ni är ännu i kö.” Terveyskeskus kuitenkin vastaa kärsivälliseen odotukseen

Aikaisemmin terveyskeskukseen oli vaikea päästä puhelimella. Maanantaisin jaettiin aikoja eräänlaisen lottoarvonnan tyyliin. Vakioasiakkaat oppivat järjestelmän, mutta satunnainen käyttäjä saattoi jäädä yksin nuolemaan haavojaan.
Havaintoni ei ole ainutlaatuinen: toiminnan laatu terveyskeskuksissa -raportteja voi lukea takavuosilta Helsingin terveysviraston sivuilta.
Kun hoitotakuu astui voimaan tämän vuoden maaliskuussa, kaikki muuttui. Terveyskeskukseen saa heti yhteyden puhelimitse. Jonotus alkaa vasta sitten: puhelimeen vastannut ihminen yhdistää sinut jonoon.
Itselleni oli vähällä tulla uskonpuute, kun olin runsaat kymmenen minuuttia kuunnellut automaatin auliisti jakelemia neuvoja. ”Olette jonossa terveysaseman ajanvaraukseen. Olkaa hyvä ja odottakaa... ” Odotusaika jäi kuitenkin 15 minuuttiin. Sen jälkeen sain ystävällistä palvelua. Siis hoitotakuu on Helsingissä ilmiselvästi helpottanut yhteyden saamista, mihin laki kaupunkia velvoittaakin.

22.11.05

Tommy Lindgren ja maailman rehellisin tupakkakauppias

Digitaalisen Subtv-kanavan tupakaton viikko kiinnosti siinä määrin, että nyt on pakko hankkia talouteemme toinenkin digiboksi.
Don Johnson Big Band -yhtyeen solisti Tommy Lindgren matkasi Jenkkilään tehdäkseen suomalaisen jutun tupakasta.
Maailman rehellisin tupakkakauppias kertoo Lindgrenille haastattelussa, että hänen edustamansa teollisuus tappaa vuosittain 400 000 ihmistä. Kertomuksessa on suoranaista kehuskelun makua. Mies laskee, että tupakkateollisuuden pitää markkinoida tuotteitaan jatkuvasti uusille, nuorille ihmisille: 400 000 kuolleen tilalle kun pitää saada uusia asiakkaita. Hän vakuuttaa, etteivät he markkinoi tupakkaa alaikäisille. Sen sijaan hän myöntää, että teollisuus suuntaa markkinointiponnistelujaan erityisesti kehitysmaihin. Myöntäminen on bisneksen kannalta viisasta, sillä tupakkayhtiö Brown & Williamson Tobacco´n tutkimusjohtaja Jeffrey Wigandin todistajalausunnot kymmenen vuoden takaisessa suurissa USAn tupakkaoikeudenkäynneissä veivät pohjan väitteiltä, joiden mukaan ei ole todistettu, että tupakka on terveydelle haitallinen tuote. Nyt tästä asiasta ei ole epäilystä.
Oikeuden päätökselle tupakkateollisuuden arkistoista tuli julkisia. Tällä hetkellä intialaiset tietotyöläiset skannaavat dokumentteja yötä päivää ja uusia julkaistaan koko ajan netissä. Esimerkiksi http://www.tobacco.org/
on tämän tupakkateollisuuden vastaisen toiminnan yksi portaali. Myös tupakkateollisuus on sytytellyt omia vastavalkeitaan nettiin.
Lisäjulkisuutta USAn tupakkaoikeudenkäynnit saivat, kun ohjaaja Michael Mann teki dramaattisista tapahtumista vuonna 1999 elokuvan, jota tähditti Russell Crowe.
Jeffrey Wigand on lihaa ja verta, oikea tiedemies ja ihminen, josta on tullut tupakanvastaisen toiminnan keulahahmo. Subin dokkarin tupakkapomo sen sijaan voi aivan hyvin olla kuvitteellinen henkilö. Hän vaikuttaa liian röyhkeältä ollakseen totta. Hänellä on makaaberi terveystalousmatemaattinen maailmankuva: he säästävät yhteiskunnan rahaa 400 000 kertaa 1200 dollaria vuosittain, siis 1200 dollaria jokaiselta uhrilta. Puheet olivat sen verran karmaisevia ja fasistisia, että oli turha odottaa, että tällä tupakkapomolla olisi ollut nimeä.

21.11.05

Medikalisaatiotutkija kyseenalaistaa kolesterolihoidot

Medikalisaatiotutkija, Kuopion yliopiston epidemiologian professori Pertti Happonen avasi jälleen tänä aamuna Ylen aamuohjelmassa keskustelun statiinien vaikuttavuudesta.
Noin puoli miljoonaa suomalaista käyttää kolesterolilääkkeitä. Niistä tutkituimpia ovat statiinit. Statiinien käyttö perustuu niiden kolesterolia alentavaan vaikutukseen. Happonen kyseenalaistaa ajatuksen, että statiinien vaikutus perustuisi siihen, että ne alentavat kolesterolia. Hänen mukaansa vaikutus saattaa johtua jostain muusta tekijästä.
Happosen kritiikin kärki kohdistuu professori Ancel Keysin toisen maailmansodan jälkeen todistamaan kolesterolihypoteesiin. Hän kyseenalaistaa vallitsevan käsityksen, että seerumin kolesterolitasolla on merkitystä sepelvaltimotaudin kehittymisessä.
Professori Happosen mukaan elintapamuutoksella ei voida vaikuttaa merkittävästi kolesterolitasoon.
Happonen tulee myös kyseenalaistaneeksi muun muassa virallisen dyslipidemioiden käypä hoito -suosituksen, jossa suositellaan kokonaiskolesterolitasoksi enintään 5 mmol/l. Käypä hoito -suosituksen mukaan dyslipidemiat ovat keskeinen syy ateroskleroosin eli valtimoahtaumataudin kehittymiseen sepel- ja aivovaltimoissa sekä alaraajojen valtimoissa.
Professori Happonen kiinnittää huomiota siihen, että monilla verenpaine- ja kolesterolilääkkeitä käyttävillä on ylimitoitettuja odotuksia lääkkeiden vaikutuksiin eikä todellinen hyöty motivoisikaan ihmisiä käyttämään kyseisiä lääkkeitä.
Statiinit otettiin käyttöön vasta 1990-luvulla. Sydäntautiliitto aloitti valistuksen vuonna 1955. Kun Pohjois-Karjala-projekti vuonna 1972 käynnistyi, aseena oli elintapamuutos. 70-luvulla elintapamuutos ja sepelvaltimotaudin ennaltaehkäisy löivät itsensä läpi. Lääkkeettömillä keinoilla saatiin aikaan merkittävä muutos, sydänkuolemat lähtivät laskuun. Kehitys Suomessa on ollut dramaattinen; sepelvaltimotautikuolleisuus on vähentynyt 70 prosentilla vuodesta 1955. Juuri noin 40 vuotta sitten kansainvälisessä seitsemän maan tutkimuksessa vahvistui Ancel Keysin kolesterolihypoteesin paikkansapitävyys. Ravitsemuksen ja sairauksien yhteys alkoi avautua. Nykyisten ravitsemussuositusten juuret ovatkin 50 vuoden takana.
Kuopiolaiset medikalisaatiotutkijat Pertti Happonen ja Markku Myllykangas ovat säännöllisin välein herätelleet keskustelua verenpaineen ja kolesterolin lääkityksestä. Viime keväänä keskustelua referoi ja siihen otti kantaa blogisti Pekka Nykänen.

20.11.05

Mäyräkoira tuomiosunnuntaiksi?

Aleksi, Helsingin perinteinen Joulukatu avattiin tänään. Se, että kirkkovuodessa on vasta tuomiosunnuntai, ei millään lailla ole haitannut muuallakaan joulumarkkinoita. Tämä kuvastaakin hyvin sitä, että kristillinen ja kaupallinen joulu ovat lähteneet kulkemaan jälleen omia teitään. Markkinavoimilla tuskin on vaikeuksia siinä, kumman tien valitsevat. Joulua edeltävät viikot ensi sunnuntaista lähtien kun sattuvat olemaan luterilaisessa kristinuskossa pikkupaaston aikaa.
Kunnon luterilainen ei siis paaston aikaan popsi joulusuklaata, vaan lähettää ne rahat Nigerin nälkäkeräyksiin tai Pakistanin maanjäristyksen uhreille. Molemmissa paikoissa ollaan sitä paitsi oikeasti näiden pikkujoululahjojen tarpeessa. Samalla mahdollinen oma liiallisen energiansaannin ongelma hieman helpottuu.
Otsikkoni syntyi muuten siitä, että naapuri kehui eilen kaupasta tullessaan, että osti pikkujouluksi kaljaa. Minä jäin ihmettelemään, olenko unohtanut kääntää kalenteria.