30.12.05

Kissa pöydälle

Työelämän paineet ovat kasvaneet merkittäväksi kansanterveysriskiksi.
Mutta mitä nämä työelämän paineet todellisuudessa ovat, mikä aiheuttaa painetta omassa työssäsi? Tuleeko paine itsestäsi, talon johdolta, työtovereilta, asiakkailta? Onko töitä liikaa? Vaaditaanko sinulta liian vaikeita työsuorituksia? Onko työpaikkasi ilmapiiri huono? Joudutko työssäsi ahdistelun kohteeksi? Onko sinulla alituinen epävarmuus työpaikastasi? Mikä tai kuka aiheuttaa paineita sinun työssäsi?
Miten paineet ovat elämääsi vaikuttaneet?
Miten sinä sääntelet paineitasi? Makaatko sohvalla vapaa-aikasi? Rentoudutko oluttuvassa vai lenkillä? Sairastutko viikonloppuisin? Alkaako vuosilomasi univelan lyhennyksellä?

20.12.05

Epäeettistä työn pätkittämistä Vaasassa

Vaasan sairaanhoitopiiri sai 9.12.2005 käräjäoikeudelta tuomion siitä, että se oli tehnyt hengityshalvauspotilaita hoitaville lähihoitajille toisiaan seuraavia työsopimuksia.
Työsopimuksen kesto oli sidottu hengityshalvauspotilaiden odotettavissa olevaan elinikään ja heidän hoidontarpeeseensa. Kaksi lähihoitajaa otti asiassa yhteyttä ammattijärjestöönsä SuPer:iin Suomen lähi- ja perushoitajaliittoon ja asia riitautettiin. SuPerin lakimies Patrik Stenholm arvostelee Vaasan sairaanhoitopiiriä paitsi työsuhteiden perusteettomasta määräaikaisuudesta, myös menettelyn epäeettisyydestä:
– Työsuhteen pituuden sitominen potilaan elinikään on epäeettistä, eikä se voi olla lain tarkoittama perusteltu syy työsuhteen määräaikaisuudelle. Hengityshalvauspotilaat tarvitsevat jatkuvaa hoitoa. Potilaiden elinikä voi vaihdella suuresti, minkä vuoksi heidän jäljellä olevan elinikänsä ennustaminen on mahdotonta.
Kuntayhtymä tuomittiin maksamaan lähihoitajille korvauksia laittomista määräaikaisuuksista.
Stenholm ennustaa, että laittomien määräaikaisuuksien käsitteleminen oikeusistuimissa
lisääntyy. SuPerin puheenjohtaja Juhani Palomäki kiinnitti huomiota epätyypillisissä työsuhteissa olevien ja ikääntyvien työntekijöiden syrjintään työelämässä ja vaati, että ilmiö on saatava kuriin.
Pätkittäinen työ on imagohaitta alalla kuin alalla. Hoitoalalla kuulemma pelätään tulevaisuuden työvoimapulaa. Asia on varmasti monen ammattia valitsevan nuoren mielessä, ainakin jos kotona on jo joku pätkätyöläinen.

15.12.05

Uskonto kiinnostaa keskustelijoita

Hakuyritys Eniro julkaisi tänään tilastoa Suomi 24 -keskusteluista. Suosituimmilla palstoilla Huuhaa ja Maailman menoa keskustelu velloo miten velloo. Lista kuluvan vuoden suosituimmista keskustelupalstoista yllättää sillä tavoin, että keskustelupalstojen top 20 -listalla maailmankatsomukseen liittyviä suosittuja keskustelualueita on peräti neljä: sijalla 8 on vanhoillislestadiolaisuus, sijalla 10 helluntailaisuus, sijalla 12 ateismi ja sijalla 17 Jehovan todistajat.
Kolme terveys ja hyvinvointiaihetta sijoittui niin ikään laitalle: sijalla 6 on Ikäryhmät 50+ ja sijalla 13 Ikäryhmät 40+. Sijalla 15 on Odotus.

Onko vähävaraisten tyydyttävä heikompiin lääkkeisiin

Diabetesliitto vetosi eilen sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haataiseen tehokkaamman ja paremman diabeteksen lääkehoidon puolesta.
Sairausvakuutuslaki muuttuu vuodenvaihteessa sillä tavoin, että lääkkeiden hintalautakunnan asemaa vahvistetaan ja sen toimintaa pyritään tekemään läpinäkyvämmäksi.
Diabetesliitto ei ole tyytyväinen nykyiseen tilanteeseen. Se antoi keväällä ministeriölle lausunnon lääkekorvausjärjestelmän uudistamisesta ja otti nyt uudelleen asian esille. Järjestö vaatii läpinäkyvyyttä lääkekorvausjärjestelmäämme. Sen mukaan potilaita olisi kuultava lääkekorvauksista päätettäessä. Diabetesliitto ehdottaa, että potilasjärjestöjen asemaa lääkkeiden korvattavuudesta päätettäessä vahvistettaisiin ja yhteistyötä ja tiedonkulkua lääkkeiden hintalautakunnan ja potilasjärjestöjen välillä kehitettäisiin.
Yhtenä konkreettisena esimerkkinä on tyypin 2 diabeteksen insuliinihoidon erityiskorvattavuus. Uudet pitkävaikutteiset insuliinijohdokset, jotka olisivat usein helpompi, yksinkertaisempi, vähemmän riskialtis ja jopa kokonaistaloudellisesti katsoen edullisempi vaihtoehto, eivät ole erityiskorvattavia, jos potilas sairastaa tyypin 2 diabetesta.
Potilaat eivät Suomessa ole yhdenvertaisessa asemassa: ne tyypin 2 diabetesta sairastavat potilaat, joilla itsellään on varaa parempaan lääkehoitoon, ottavat sen halutessaan. Ne, joilla ei ole varaa, tyytyvät siihen hoitoon, mitä lääkkeiden hintalautakunta heille suo.

7.12.05

Hoitoammattien kielitaitovaatimus kohtuuton

Runsaat kaksi prosenttia maahanmuuttajataustaisista Suomessa asuvista henkilöistä työskenteli vuonna 2001 sosiaali- ja terveydenhuollon ammateissa.
Tehy julkisti tänään monikulttuurisuusselvitysksen. Monikulttuurisuusselvitys kuvaa maahanmuuttajien työllistymistä Suomessa hoitoammatteihin.
Nykyinen mantra kuuluu: väestö Suomessa ikääntyy. Koska joidenkin ennusteiden mukaan hoitoalojen ammatteihin ei tulevaisuudessa saada riittävästi suomalaisia, on väläytelty mahdollisuutta tuoda ulkomaista työvoimaa alalle.
Tehyn työvoimapoliittinen asiamies Kirsi Markkanen totesi julkistamisseminaarissa, että pula hoitajista on maailmanlaajuinen eikä olisi eettistä rekrytoida työvoimaa kehitysmaista, jotka ovat kouluttaneet hoitajia omaan tarpeeseensa. Väestön keski-ikä nousee sitä paitsi muissakin länsimaissa, ei vain Suomessa, joten kilpailemme työvoimasa muiden länsimaiden kanssa.
Suomeen on kuitenkin tullut pakolaisina ja perhesyistä monia terveydenhuollon ammattilaisia. Moni maahanmuuttajataustainen henkilö on hankkinut Suomessa terveysalan koulutuksen. Korkeastakin osaamisesta ja koulutuksesta huolimatta kaikki eivät ole työllistyneet; erityisen suuria ongelmia on tullut vakituisen työn saannissa.
Sekä lainsäätäjän että työnantajien asettamat kielitaitovaatimukset ovat olleet työnsaannin suurin este. Moni työnantaja pitää tiukasti kiinni vaatimuksesta, että työnhakijan on osattava suomea ja ruotsia. Sen sijaan työnhakijan venäjän, viron, englannin, arabian tai somalin kielen taitoa ei välttämättä ole arvostettu, vaikka esimerkiksi kätilön ja terveydenhoitajan tehtävissä näiden kielten taidolle saattaisi olla paljonkin enemmän käyttöä kuin esimerkiksi lukion ruotsin numerolle.

1.12.05

Kylmä maa

Suomen Mielenterveysseura on ilmaissut huolensa turvapaikanhakijoiden kohtelusta. Viesti tuli keskelle työministeriön ja sisäministeriön hiljalleen päivän valoon tullutta kiistaa siitä, kumpi ministeriö hallinnoi maahanmuuttajia. Lapsi taisi pudota hankeen, kun aikuiset kiistelivät siitä, kumpi kantaa pesuvatia saunasta tupaan. Joku sivustakatsoja neuvoo, että lapsi jätetään pakkaseen sen sijaan että pesuvadissa jököttävä ipana kiikutettaisiin sisätiloihin.
Suomi on tyly ja kylmä maa ulkomaalaiselle, ainakin siinä tapauksessa, että ulkomaalaisella ei ole tukuttain rahaa tai ettei hän ole maailmanjulkkis. Köyhä, yksinäinen afgaanipoika saa kaikessa rauhassa hytistä farkkutakissaan ja nappaskengissään Helsingin räntäsateessa kenenkään asiasta kiinnostumatta. Kukapa siitä olisi kiinnostunut, että poika on kokenut talebanien julmuuksia ja että hän on yksin vieraassa maassa ja että hänellä on ikävä läheisiään.
Onneksi on Mielenterveysseura, meidän oma Samu-sirkkamme, jolla ilmeisesti on arvojen diversiteettiä, tarkoitan, että he muistuttavat meitä inhimillisyydestä, joka tuppaa tässä voiton maksimoinnin maassa tippumaan arvojen Top 5 -listalta kokonaan.
Maahanmuuttajalle on kuulemma juhlaa, jos joku suomalainen hymyilee hänelle. Hymy ei maksa mitään. Jos uskaltautuu kuorestaan, voi saada itselleenkin paljon, voi saada jopa ystävän.