29.12.06

Yhdenvertaisuuden puute on jo ihmisoikeusongelma

Sosiaali- ja terveysalan kehittämiskeskus STAKESilla on ollut vuodesta 2005 lähtien Hyvinvointivaltion rajat -niminen hanke, jossa on arvioitu hyvinvointivaltion nykytilaa. Sain tänään postitse hankkeen osaraportin Riittävät palvelut jokaiselle. Näkökulma yhdenvertaisuuteen sosiaali- ja terveydenhuollossa.
Jo elokuussa Kelan tutkimuskeskus julkaisi korutonta kertomaa nimellä Vääryyskirja.
Siinä kaksi vuoden 2006 kirjaa. Molempien tekijät toivovat laajaa keskustelua kansalaisten yhdenvertaisuuden toteutumisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa.
Keskustelua ei ole oikein syntynyt, vaikka epäkohdat vaarantavat kansalaisten terveyttä, jopa henkeä. Miksi? Oma käsitykseni on, että suurin osa kansasta pärjää ihan hyvin. Osa kansasta ei saa riittäviä eikä laadukkaita palveluja. Poliitikot eivät edes aio kuroa umpeen synnytettyä kuilua. Varakkaat kykenevät rahoittamaan juuri sellaisen terveydenhuollon, jota kaipaavat, mutta vähävaraiset ja varattomat ovat sattuman armoilla, vaikka Suomessa olisi nyt paremmat mahdollisuudet kohdella ihmisiä yhdenvertaisesti kuin koskaan ennen.

27.12.06

Joulu ei ollut kaikille rauhallinen


Joulun alla iltayöstä pihaamme kääntyi ambulanssi. Kohta tuli paloauto, sekin kuin sukkasillaan. Ei näyttänyt olevan kiire. Kohta paikalle kaarsi lääkäriambulanssi. Pihassa seisoi poliisiauto.
On ollut jollakulla naapurilla ikävä joulu. En tiedä kenellä. En tiedä millainen.

21.12.06

Valokuvatorstai. Hyvää Joulua


Verkkolehti InMediasRes toivottaa kaikille rauhaisaa ja kohtuullista joulua.
Kuva ja kuvankäsittely: Kirsi

20.12.06

Funssanhoitoa

Kaikenlaista-Viivi tuossa valitti pitkään kestänyttä yskäänsä.
Viiville ja kaikille muille flunssasta kärsiville linkki Yliopiston apteekin funssasivulle. Sieltä löytyy tietoa flunssan itsehoidosta ja lääkkeiden vaikutuksista.

18.12.06

Helsingissä vaikeutetaan hoitoon hakeutumista

Terveyskeskusten ajanvaraustkäytäntö on ainakin omassa terveyskeskuksessani Helsingin Puistoilassa kummallinen: on soitettava aamulla kello kahdeksalta, mikäli aikoo sairastua akuuttiin ongelmaan. Jos ei onnitu pääsemään läpi tai ei pääse puhelimeen tai jos sairastuu vasta klo 11, pitää odottaa huomiseen ja yrittää jälleen onneaan kahdeksalta tai tulla keskustelemaan terveydenhoitajan kanssa, tai sitten mennä päivystykseen...
"Kiireettömiä aikoja" annetaan nyt tammikuulle.
Käytäntö koskee myös sellaisia potilaita, joiden tutkimus on kesken: jonon hännille vain.
Nyt mietin, onko hoitotakuusta ollut perusterveydenhuollon tasolla jotain hyötyä. No, se hyöty on ollut, että terveyskeskuksessa vastataan puhelimeen.
Apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkonen totesi hiljattain lääkäreille puhuessaan, että monet potilaat paranevat jonossa. Kerron esimerkin jonottajasta, jonka paranemista toivotaan:

Naisen rintakivut alkavat kesällä 2006. Ne herättävät öisin ja vaivaavat rasiutuksessa. Lääkäri tutkii, mistä potilaan rintakipu aiheutuu, hän määrää labrakokeet, keuhkokuvan ja sydänfilmin. Jos niistä ei löydy mitään selitystä, hän määrää pef-mittauksen. Tosin Puistolan terveyskeskukselta ei löydy muutamaan viikkoon ainakaan vapaata pef-mittaria.
Rintakipupotilaamme puhaltelee pari viikkoa naapurista lainaamaansa pef-mittariin todetakseen itsekin, ettei näytä astmalta. Sitten soittaa terveyskeskukseen ajanvaruksen numeroon, josta kysytään, mikä teitä vaivaa, onko akuuttia.
"Akuuttia on ollut Venäjän metsäpaloista lähtien, kiitos kysymästä, mutta ei nyt juuri tunnu siltä, että infarkti ehkä sittenkään iskee tänään."
"Siis akuuttiajat on tältä päivältä menneet. Pitää soittaa kahdeksalta."
"Missä käytännöstä kerrotaan potilaille?"
"Juurihan minä kerron."
"No, eihän tässä sitten voi mitään."

Eikö tällainen hoitoon hakeutumisen vaikeuttaminen tule kaupungille kalliiksi? Puolen vuoden rintakivut voivat ehkä olla haitaksi...

Oikeudenmukaisuutta asunnonjakoon

Helsingin kaupungin asunnonjakoa ovat vuosikymmenten ajan vaivanneet monenlaiset epäoikeudenmukaisuusongelmat. Otan esille kolme ongelmaa.
Kaksi ensimmäistä ovat vanhoja, kolmas suhteellisen uusi:
Kun on kerran päässyt asukkaaksi Helsingin kaupungin vuokra-asuntoon, kukaan ei koskaan enää tarkista, täyttääkö asukas aravakelpoisuusehtoja. Niinpä parhaissa asunnoissa viihtyvien joukossa on jopa korkeasti koulutettuja hyväpalkkaisissa vaikituisissa töissä olevia ihmisiä. Tämä ei välttämättä olisi ongelma, jos asuntoja olisi tarjolla riittävästi, mutta tämä on ongelma, kun asuntoja on liian vähän.
Toinen, kiusallinen, ongelma on tuo, mihin Maiju viittasi kommentissaan 11.12. postaukseeni: perheellä on joskus ollut suuren asunnon tarve, mutta pienentynyt perhe asuu edelleen alkuperäisessä suuressa asunnossaan, jota uudet tarvitsijat turhaan haikailevat. Niinpä isoja perheitä asuu hyvinkin ahtaasti ja samaan aikaan ihmiset, joille perheen muiden kulujen pienentymisen myötä on edelleen mahdollista pitää isoa vuokra-asuntoa, asuvat väljästi.
Kolmas ongelma on, että maahanmuuttajia syrjitään. Esimerkiksi voin ottaa oman asuinympäristömme: talotoimikuntamme on suhteellisen tehokkaasti pystynyt vaikuttamaan siihen, että hyvinvarustelluissa rivitaloasunnoissamme ei ole lainkaan maahanmuuttajia, vaikka yhtiössä on useita isoja asuntoja. En oikein tiedä, miten asia on täällä järjestetty, mutta tiedän, että taustalla ovat nimenomaan ainakin puheenjohtajan kielteiset asenteet maahanmuuttajia kohtaan. Tilanne sotii omaa oikeudentajiani vastaan.

15.12.06

Ankeuttajauhka Malmin yllä


Koillis-Helsingin Lähi-Sanomista luin tyrmistyneenä: kaupunki on lakkauttamassa Malmin toimintakeskuksen ruokailua. Hölmöimpiä ideoita, mitä sosiaalityön ”säästöjen” alalla voidaan kehitellä.
Ruokatarjoilu maksaa kaupungille oheiskuluineen kaikkiaan 5000 euroa kuukaudessa. Mitä sillä saa? Ruuat sadalle kolme kertaa viikossa; tämä maksullinen ruokailu on avoin kaikille ja asiakkaat ovat vanhuksia, työttömiä ja aivan keitä tahansa. Lisäksi kerran viikossa on 40 mielenterveyskuntoutujalle oma ruokailu.
Malmin toimintakeskus on vertaansa vailla oleva olohuone, jossa on henkisesti tilaa meille kaikille. Fyysinen tila on toisinaan tiukoilla. Ruokailu toimii sisäänheittäjänä. Moni muuten aika yksinäiseksi ja pelokkaaksi jäävä ihminen löytää sieltä tuttavia, saa syyn pukea päälleen, kammata hiuksensa, ehostautua ja lähteä johonkin. Tuskin kaupunki mistään näin edullisesti voisi ponkaista mitään näin hyvää ja kustannustehokasta toimintaa tilalle. Kun esimerkiksi liki kahdeksankymppinen äitini joskus tulee vanhaksi eikä jaksa enää tehdä itse ruokaa, toimintakeskuksen vaihtoehtona on ilmeisesti kotipalvelu. Kuinkahan ikäihmiset saavat tulevaisuudessa tietää aivojumpasta, ruokaluennoista ja kielikursseista, ellei heille olisi tätä ruokailua, höh sanon minä.

Uhkaavat pilvet rakoilevat onneksi tällä hetkellä. Toimintakeskuksen asiakkaat ovat olleet aktiivisia. He ovat vedonneet sekä sosiaalilautakuntaan että Pohjoisen sosiaaliaseman päällikköön. Eeva Laine suhtautuu ruokailun tulevaisuuteen optimistisesti: ruokailu jatkuu tammikuussa ja tammikuun aikana tehdään päätökset jatkosta, hän kertoi tänään.

Ankeuttajia leijuu myös Tapanilan ja Puistolan kirkkojen torneissa. Pahasti näyttää siltä, että Malmin seurakunta on tekemässä yhtä hölmön virheen kuin mitä sosiaalivirasto kaavaili toimintakeskuksen ruokailuun: seurakunta on päättänyt lakkauttaa tilojensa vuokraamisen niissä toimiville yksityisille, suosituille, pienille, seurakunnallista toimintaa elävöittäville päiväkodeille. Tuttavani, jonka lapsi on ollut toisessa päiväkodeista, totesi, että ellei hän olisi jo eronnut kirkosta, niin nyt hän eroaisi.

14.12.06

Valokuvatorstai: Epäonnistunut otos


Valokuvatorstain 29. haaste: epäonnistunein otos, oikea huh huh -kuva.
Epäonnistuneita en ole kovin paljon säilytellyt, vain sellaisia, joita en ole hennonnut aiheen tähden hävittää. Tässä yksi sellainen.
Peljätystippoja ja Luulinimenttiä Yliopistomuseosta. Molemmille olisi käyttäjiä nykyisinkin, mutta vahvasti epäilen, että uudet tipat ja linimentit, joilla on paljon tylsempiä nimiä, ovat jo ajat sitten syrjäyttäneet nämä lääkkeet.

11.12.06

Asuntopula

Siskontyttö on asunnon loukussa, ei kahden, vaan pienen: kuusihenkinen perhe asuu kolmen huoneen ja keittiön vuokra-asunnossa löytämättä ketään, joka tahtoisi vaihtaa pienempään.
Tulee oma lapsuus mieleen: meidän 9-henkinen perheemme asui kolme vuotta 48 neliön kaksiossa ennen kuin kaupungilta löytyi meille asuntoa. Paikka oli Helsinki ja aika 60-luku. Nyt paikka on Helsinki ja kyseessä 2000-luku eikä edelleenkään lainkaan isoja asuntoja. Mistä on kyse?

Useimmiten vika on johdossa

Vakavien ajatusksien Jussi kertoi, ettei Oulun puhelin ole kovin häävi internettuen antaja. Ehkä joku lukija osaa neuvoa Jussia, kun operaattori ei osaa?
---
Tänä aamuna koin yllätyksen. Yllätys ei ollut se, että internetyhteys ei toiminut. Asia harmitti. Tutkin kaapelit, muistaen entistä työtoveriani (johtajan vävypoika muuten), joka hoki tietyissä tilanteissa, että "useimmiten vika on johdossa". Sammutin koneen, sammutin ja käynnistin modeemin... Mikään ei auttanut.
Valmistauduin tunnin jonottamiseen Soneran linjoilla. Vastaus tuli parin minuutin sisällä. Olin ällistynyt.
Ystävällinen nuorimies kysyi henkilötunnustani. Oho: en muistaakseni soittanut lääkäriin. Ne hakee henkilötunnuksella tietojani. En antanut. Mistähän ne on sen sotuni saaneet. Tietoni löytyivät Soneran järjestelmästä käyttäjätunnuksellakin.
Tekninen tuki ei tuntenut lainkaan Safari-selainta. Hän kyseli, eikö minulla ole Internet Exploreria. Kerroin, etten uskalla käyttää.
Kesken puhelun yhteys alkoi toimia itsekseen. Hehheh.

8.12.06

Hyvä, Irlanti

Luin Keskisuomalaisesta (STT/Reuters), että Irlanti kieltää 10 tupakan askien myynnin, koska nuoret aloittavat tupakoinnin niistä. Samalla 20 savukkeen askin hinta nousee seitsemään euroon.
Hyvä suuntaus, kannattaisi seurata perässä.
Tupakoinnista aiheutuu sydäninfarkteja (20 % sydänkuolemista), aivohalvauksia, keuhkosyöpää ja monia muita sairauksia.
Nuoret eivät yleensä sairastu tupakkasairauksiin. Olen tosin jo 70-luvulla tavannut 16-vuotiaan tytön, jolla oli keuhkoputken laajentuma punaisen Nortin käytön seurauksena. Nuorten kohdalla suurin ongelma on nähdäkseni riippuvuus: nikotiini ei helposti päästä otteestaan koukkuun joutunutta.

Kovasti meistä tiedetään

Jalokivien Iines näyttää blogissaan ihmettelevän, mistä sairaala tietää hänen toipuneen.
Onkohan toteamus kenties dokumenttipohjassa?

Perusturvarikos lainsäädäntöön

Sosiaaliasiamies Lilli Autti vaatii perusturvarikos-nimikettä lainsäädäntöön: monessa kunnassa alibudjetoidaan tahallaan sosiaalimenoja, vaikka perustuslaki takaa kansalaisille toimeentulon.
Vauraassa Suomessa lapsiperheet sinnittelevät säälittävän pienillä tuloilla.
Viimeistään nyt poliitikkojen olisi viisasta kuulla lapsiperheitä, ei sen tähden, että vaalit ovat ovella, vaan siksi, että suurella työllä rakennettu hyvinvointijärjestelmä on rapautumassa. Ennen vaaleja on tapana antaa paljon katteettomia lupauksia, joita ei ole tarkoituskaan pitää. On lyhytnäköistä edistää etuoikeutettujen oloja lapsiperheiden kustannuksella.
Silminnäkijä kertoo lapsiperheiden köyhyydestä. Kiinnostavan ohjelman toimittaja on Ami Assulin.
Jos jollekulle on vielä epäselvää, koskettaako köyhyys tavallisia ihmisiä, kannattaa katsoa. Ohjelmaa voi katsoa Ylen nettisivuilta.

Taidetta laihduttamisesta

Nonossa on aiheena blogissa laihduttaminen.
Valpuri luo aiheeseen kulttuuri-ihmisen silmäyksen.

7.12.06

Valokuvatorstai: Sanaton tarina








Tämänpäiväinen Valokuvatorstain haaste vei omat ajatukseni kesään, jolloin etsin näkökulmia kevään tapahtumiin. Edit. klo 21.28 kolmas kuva.

2.12.06

Hyvä antaa vähästään, paha ei anna paljostaankaan

Huomasin Kaisan tuumooksista, että Vuodatuksen Tuomas on haastanut Vuodatuksen bloggaajat Pelastusarmeijan joulupatakeräykseen.
Mielelläni kutsun kaikki Verkkolehteni lukijat mukaan.

1.12.06

Lukijat toimittajiksi

Vaasalaisia-kaupunkiblogi valjastaa lukijat uutistoimittajiksi. Rekisteröitymättömänkin voi kirjoittaa blogiin uutisia. Pitääpä käydä välillä lukemassa, miten homma etenee.

Sapiskaa medialle, talkoolaisille ja tutkijoille

Apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkonen lasketteli eilen lääkäreille mediakritiikkiä niin, että istuin korvat punaisena kuuntelemassa. (Olin ilmeisesti ainoa paikalle sattunut toimittaja.)
Kokkonen muun muassa sanoi, että
  • Jos naistenlehtien lääkäripalstat lopetettaisiin, ihmiset hakeutuisivat vähemmän hoitoon. Tämä olisi hänen mukaansa suotavaa. Sitä on vaikea arvioida, miten tosissaan luennoitsija oli.
  • Julkisuudessa esitetyillä yksittäistapauksilla on vaikutusta poliitikkojen mielipiteisiin. Tätä Kokkonen siis piti pahana.
  • Netti on Kokkosen mielestä hankaloittanut lääkärityötä, kun potilas istuu kannettava tietokone sylissään ja konsultoi ulkomaisten asiantuntijoiden kanssa ja ilmoittaa sitten lääkärille, miten tämän tulisi häntä hoitaa. Sain sen vaikutelman, että Kokkosen mielestä olisi parempi, ettei netissä olisi tietoa sairauksista.
No, osansa saivat Käypä hoito -suosituksia talkootyönä tekevät lääkärit ja tiedonhaluiset tutkijat: Kokkosen mielestä Suomessa tehdään liikaa käypä hoito -suosituksia, Ruotsille riittää 14. Tutkimukseen Kokkonen ei nähdäkseni rohkaissut "Kun satsaamme tieteelliseen tutkimukseen, ne tuottavat rahanreikiä."

Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimesta vastaava apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkonen on koulutukseltaan juristi. Hän puhui eilen Talentumin järjestämässä Priorisointi terveydenhuollossa -seminaarissa.

Edit. klo 13.30 (Tekstin kursivoinnit lisätty.)

30.11.06

Valokuvatorstai: Juice Leskinen -teema



Sika, lopulta tappoi sen
Sika, ympäristö vatsanhappoisen
Sika, voi kuinka isi syö
Sika, isiltä loppuu vyö

Joulu täynnä on kinkkua, kylkeä, potkaa,
läskiä, niskaa ja tietenkin votkaa
Kun loppuu aatto ja alkaa yö
Ihminen on sitä mitähän syö

29.11.06

Kelassa sählätään

Tarjuskan blogissa keskustellaan Kelan kuntoutuksesta.

Naisten valtimotauteja ei hoideta hyvin

Vuonna 2005 sydän- ja verisuonitauteihin kuoli 10400 naista ja 9300 miestä. Kyse on siis yllättäen naisvaltaisesta ongelmasta.
Lääkärit eivät kuitenkaan kiinnitä naisten riskitekijöihin yhtä paljon huomiota kuin miesten riskeihin eivätkä hoida esimerkiksi korkeaa verenpainetta tai eteisvärinää riittävän tehokkaasti. Miksi naisia ei hoideta hyvin, vaikka Stakes kiinnitti asiaan huomiota jo muutama vuosi sitten?
Sydänliiton ylilääkäri Hannu Vanhanen arvelee, että lääkäri kenties kuvittelevat, että naisen sepelvaltimotauti olisi ennustettavuudeltaan parempi kuin miesten. Näin ei siis kuitenkaan ole.

Vanhanen puhui asiasta eilen naisten valtimotauteja käsittelevässä asiantuntijakokouksessa Helsingissä. Kokous valmisteli kannanottoa naisten valtimotaudeista. Kannanotto julkaistaan ensi vuoden puolella.

Tavoitteena on diagnostisen viiveen lyhentäminen. Vanhanen totesi, että riskitekijöiden hoidossa on parantamisen varaa, naisten riskejä hoidetaan huonommin kuin miesten. Esimerkiksi naisten eteisvärinää hoidetaan harvemmin marevanilla, vaikka näin tulisi tehdä

Miesten sepelvaltimotauti on tappavampi kuin naisten: se herkemmin johtaa ensimmäiseen ja samalla viimeiseen infarktiin. Ensimmäiseen infarktiin kuolee 43 prosenttia infarktin saaneista miehistä ja 35 prosenttia naisista. Naisten sepelvaltimotauti antaa enemmän oireita ja useita, toistuvia taudinkohtauksia.
Nykyisin infarktiin kuolleiden miesten keski-ikä on 74 vuotta ja naisten 83.

Asiantuntijakokouksen aineisto julkaistaan Sydänliiton naisensydan.fi -sivuilla tänään.

44 prosenttia viime vuoden kuolinsyistä oli sydän- ja verisuonisairauksia.

28.11.06

Tupakkamainontaa netissä

Törmäsin aivan sattumalta suomalaiseen tupakkamainontaan netissä: Turun Tupakkakauppa mainosti itseään sumeilematta Suomi24-keskustelualueella huolimatta siitä, että keskustelun säännöt kieltävät kaiken markkinoinni ja mainostamisen – minkä pitäisi koskea erityisesti lainvastaista manontaa.
Ilmoitin moderaattorille asiattomasta viestistä.
Tarkemmin tutkien huomasin, että kyseinen firma mainostaa omillakin sivuillaan netissä.

Edit. Tänään tupakkakaupan omille sivuille vaadittiin kirjautumista, mutta netissä saadusta linkistä pääsin eilen suoraan sivuille missä myytiin sikareita ja kerrottiin, mistä ravintoloista muualla Suomessa näitä saa ostaa. Tästä lähin tallennan heti koneelleni bongatut tupakkamainokset.

Nuuskaa salakuljetetaan Ruotsin-laivoilta

Olisi suotavaa, että tulli valvoisi nuuskan ammattimaista tuontia Ruotsin-laivoilta. Kukaan ei omaan käyttöönsä osta isoa matkalaukullista nuuskaa. Silti Ruotsin-laivoilla on asiakkaita, jotka rahtaavat laukkukaupalla nuuskaa Suomeen. Epäilemättä kyseessä on rikollinen toiminta. Tulli saisi palkata muutaman ihmisen seuraamaan tätä virtaa. Laivojen kanta-asiakaskorttien tiedoista löytyy varmasti uskomattomia nuuskankuluttajia.

Suomessa nuuskan myyminen on rikos. Tämä ei estä myyntiä, korkeintaan hidastaa.
Tupakkakauppiaatlevittävät markkinointiviestejään nimenomaan netin kautta. Tupakkabisnes käyttää hyväkseen kansalaisjournalismin ja sen tapoja viestiä kanavia myös nuuskan myynnissä.
Tässä taannoin amerikkalainen tupakkafirma haki näyttävästi markkinointihenkilöitä Suomesta. Mitähän muuta nämä ihmiset puuhaavat kuin tuottavat sisältöjä nettiin?
Oletteko törmänneet suomalaisille suunnattuun tupakkamainontaan netissä? Erityisesti kiinnostaa nuoriin kohdistuva vaikuttaminen. Tuo Zachen eilen lähettämä linkki enteili runsasta tulosta.

27.11.06

Työttömyysilmoituksia netin kautta

Huomasin Turun Sanomista, että 20.11. lähtien työttömyysaikaa koskevan ilmoituksen on voinut tehdä sähköisesti Kelan asiointipalvelussa, jossa voi asioida joko sähköisen henkilökortin tai pankkitunnusten välityksellä.
Sähköinen työttömyysaikaa koskeva ilmoitus on tarkoitettu työttömille henkilöille, jotka saavat Kelan maksamaa työmarkkinatukea, peruspäivärahaa tai koulutuspäivärahaa.

Linkkejä sähköiseen viranomaisasiointiin löytyy kekistetysti osoitteesta suomi.fi.

Sähköyhtiöitä kilpailuttamaan

Halo Efekti on kerännyt tietopaketin siitä, miten voit kilpailuttaa sähköyhtiöitä. Suosittelen.

26.11.06

Tupakkateollisuus ja elämysteollisuus

Teollisuusmaissa ihmiset tietävät, että tupakka tappaa. Euroopan tupakkalait ovat kiristymään päin.
Yhdysvalloissa tupakkateollisuus menetti kasvonsa USA:n suuressa oikeusprosessissa 90-luvulla. Näyttää siltä, että tupakkateollisuuden markkinointiponnistelut suuntautuvat kehitysmaihin, joissa ihmiset eivät tiedä tupakoinnin vaaroista ja joissa savukkeiden nikotiinipitoisuutta ei valvo kukaan.
Ihan kokonaan tupakkateollisuus ei ole luopunut markkinoinnista Euroopassa. Se on joutunut kuitenkin turvautumaan oveluuteen. Taannoin lehtitietojen mukaan Tallinnan-laivoilla tarjottiin herkästi ilmaisia savukkeita. Tänään törmäsin itselleni uuteen markkinointi-ideaan: katselimme DVD:ltä John Fordin Etsijät (The Seachers) vuodelta 1956. Paketissa oli mielenkiintoiset ekstrat leffan kuvauksesta ja dokumentin väliin oli jostain merkillisestä syystä sijoitettu kaksi LM-tupakkamainosta ja yksi pesuainemainos, kaikki 50-luvulta. Sen verran irrallisia mainokset levyllä ovat, että itse epäilen vahvasti tupakkateollisuuden panostavan tässä elämysteollisuuteen. Asia näyttää pieneltä, mutta olisi kiva tietää Warner Brosin selitys asialle.

24.11.06

Koululaiset vaativat mielenterveyspalveluita

Yläasteikäiset nuoret keskustelivat tänään TV2:n Superfarmissa helsinkiläisten koululaisten mielenterveyspalveluista. Helsingin terveyslautakunnan puheenjohtaja Suzan Ikävalko (vihr.) myönsi, että hoitotakuu lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen osalta ei toteudu Helsingissä. Nuoret ilmaisivat ponnekkaasti huolensa siitä, että apua ei ole tarjolla. Nuoret olivat yksimielisiä siitä, että terveydenhoitajalle ei paineista puhuta, että nuoret itse eivät tunne mielenterveysongelmia ja että kuraattorit suuntautuvat enemmän sosiaalityöhön, he puuttuvat ongelmiin, kun ne vaikuttavat koulusuoritukseen. Nuorten mielestä varhainen puuttuminen ongelmiin olisi parempi. He toivoivat pakollista psykologin tarkastusta terveydenhoitajan tarkastuksen tapaan.
Ohjelmaa voi katsella Ylen netissä.

Itsetyytyväisyys olisi eduksi


Blogisisko kirjoitti anoreksiasta. Asia on sillä tavoin ajankohtainen, että viime perjantaina Iltalehden lööppi löi vasten kasvoja: brasilialainen 21-vuotias huippumalli Ana Carolina Reston kuoli.
Blogisisko oli löytänyt tieteellisen jutun, joka kertoi, että puolet anoreksian syistä on geneettisiä. Joskus viestintä on erityisen haastavaa. Välillä lääketieteen uutiset nostavat esiin yksittäisiä taudinaiheuttajia, välillä tehokkaita lääkkeitä. Mistä tahansa sairaudesta ja hoidosta on tarjolla uskomattomassa määrin tietoa. Ongelmaksi usein tulee tiedon merkitys.

Geeneillä on osuutensa, mutta niihin emme oikeastaan voi vaikuttaa. Kaikkeen muuhun voimme. Anoreksiageenit eivät aja ketään ennenaikaiseen kuolemaan. Ympäristötekijät ratkaisevat. Tarkoitan sitä, että suomalaisilla on erityisen huono geeniperimä sydän- ja verisuonipuolella. Silti elintapamuutoksella, paremmilla lääkkeillä ja parantuneella hoidolla erittäin huolestuttavaksi äitynyt sepelvaltimotautiepidemia on saatu kuriin viimeksi kuluneiden 30 vuoden aikana ja ennenaikainen kuolleisuus on painunut ennennäkemättömään laskuun.

Vaikka selityksiä anoreksiaan löytyyi perintötekijöistä, geenit tuskin yhdessäkään tapauksessa johtavat vääjäämättä anoreksiaan. Ympäristötekijöillä on ratkaiseva merkitys sairauden synnyssä. Tarvitaan sopiva kasvualusta ongelman syntymiseksi.
Syitä voi olla varhaisen lapsuuden kokemuksissa tai yksilöön syystä tai toisesta kohdistuvissa ylettömissä ulkonäköpaineissa.
Terveysviestintäkin voi synnyttää paineita, jotka johtavat anoreksiaan. Jos lapsi on lihava, kuten nykyisin usein on asian laita, on tärkeää, miten asiaa käsitellään. Jos lapsen minäkuvaa alkaa ohjata ajatus, että hänet hyväksytään, kun hän on laiha, tulos saattaa olla tuhoisa.
Itseäni mietityttää kovasti myös tuo Esko Ahon lähestymistapa, jossa hyvässä asemassa oleva vaikuttaja nostaa syyttävän sormensa ja uhkaa talouspakotteilla. Tässähän viestitetään, että olet hyvä kansalainen ja veronmaksaja, jos olet laiha. Pöh. Tunnen esimerkiksi ihmisiä, jotka suklaansyömisen sijasta polttavat tupakkaa ja ovat laihoja.

Ihminen on kokonaisuus. Nykylääketieteessä on suuntauksia, jotka luottavat kovasti lääkkeisiin ja panevat toivoaan geeniterapioihin. On hyvä, että uusia hoitomuotoja ja uusia lääkkeitä kehitetään. Moni ihmishenki säästyy.
Parempi kuitenkin on, jos sairaus ei edes puhkea, vaikka ihmisellä olisikin geneettinen alttius siihen.
Joissain tapauksissa voisi olla eduksi, että tällainen alttius tunnistettaisiin. Näitä ihmisiä kyettäisiin tukemaan terveen minäkuvan kasvussa. Toisaalta tällaisen alttiuden tietäminen saattaisi ohjata ihmistä käyttäytymään ikään kuin hänet olisi ohjelmoitu sairastumaan.
Olisi suotavaa, että meillä kaikilla olisi terve minäkuva ja että ympäristö tukisi sellaisen kehittymistä.

Hyvää Älä osta mitään -päivää



Tänään on Älä osta mitään -päivä.

23.11.06

Valokuvatorstai: kaamos


Valokuvatorstain tämän viikon haaste on kaamos.
Tampereen valoviikot on kaupunkilainen vastaisku kaamokselle.

22.11.06

Komeat seinät ja täytetyt virat eivät korvaa lämpöä

Äiti mätti makeaa kermarahkaa tyttärensä suuhun. Rahkaa oli tehty iso kipollinen jääkaappiin vastaisenkin varalle. Tytär oli pieni. Hänellä on kuulolaite molemmissa korvissa ja pakkoliikkeitä. Itse asiassa hänellä oli monta vammaa.
Katsojalle välittyi tunne, että äiti suoritti pakosta hyvää hoitoa.
Meni jonkin aikaa. Tytär siirtyi lapsen isän ruokakuntaan.
Tämä muisto nousi mieleeni, kun luin professori Kaisu Pitkälän virkaanastujaisesitelmää. Vanhusten hyvästä hoidosta on puhuttu pitkään. Itse olen kohdannut hienojen seinien sisällä yksityisissä kalliissa hoitolaitoksissa yksinäisiä vanhoja ihmisiä, joilla ei ole oikein ollenkaan hupia. Se hämmästyttää.

Professori Pitkälä muistutti esitelmässään, että yhteisöllisyys, pysyvät hoitosuhteet ja ihmiskeskeinen lähestymistapa parantavat vanhusten muistia, lisäävät heidän psyykkistä hyvinvointiaan ja sosiaalista aktiivisuuttaan. Hän totesi, ettei pitkäaikaissairauksien hoito ole dramaattista, mutta sillä on terveydellisesti ja taloudellisesti isompi yhteiskunnallinen merkitys kuin millään erikoissairaanhoidon toimenpiteellä.
"Hoitomallimme osoittavat, että aito asiakaslähtöisyys tuottaa vaikuttavampaa ja kustannustehokkaampaa hoitoa."

Kaisu Pitkälä astui tänään Helsingin yliopiston yleislääketieteen ja avoterveydenhuollon professorin virkaan.

RSS valvoo, kun nörttäät

Jerusalem Postin verkkolehti tarjoaa lukijoilleen palvelua, jossa varoitetaan akuuteista kriiseistä.
No matter what you are doing on your computer, Israel Alert notifies you instantly when something critical takes place in Israel and the Middle East.
Kannattaa kuitenkin muistaa, kuinka usein RSS-syötteet tarkistetaan. Oma koneeni reagoi puolen tunnin välein.

Huoli on pelon pikkuveli


Jertta Blomstedtin radiopakinat ovat oivallisia. Tänään Ykkösaamussa hän pohti suhdettamme pelkoon Reko ja Tina Lundanin Viikkoja kuukausia -romaanin kautta.
Blomstedt sanoi, että huoli on pelon pikkuveli.
Torjuako turha huoli? Kuulemma meillä on minuutti aikaa siitä kun huoli hiipii mieleen siihen kun se saa meidät valtoihinsa. Joku Blomstedtin siteeraama asiantuntija ehdottaa sormien näpyttelyä, laulamista...
Vai suhtautuako huoleen kuten toinen Blomstedtin siteeraama asiantuntija: Huolet ovat hyödyllisiä; jos ei tahdo huolestua, muuttuu kasviksi. Huolet pitävät meitä hengissä.

Edit. klo 11.06 (Linkki)

21.11.06

Kolme hyvää syytä

Neulekirppu viittasi Halo Efektiin, joka viittasi PopuLAARIIN, joka...
Annan siis kome hyvää syytä, miksi luen blogeja:
1. Blogeissa kohtaan ihmisiä, jotka ovat innostuneita ja asialleen omistautuneita, siksi sisältö on usein asiantuntevaa, persoonallista, keskustelevaa ja kiintoisaa.
2. Blogien verkostot ovat kivoja. On mukavaa kommunikoida aivan eri näkökulmasta asiaa katselevien ihmisten kanssa. Esimerkiksi tästä käy omalla kohdallani erityisesti Valokuvatorstai.
3. Blogeista ja RSS-syötteistä saan tietoa paljon helpommin, maailmanlaajasti ja nopeammin kuin esimerkiksi päivälehdistä. Itselläni RSS on integroitu selaimeen, joten näen periaatteessa puolen tunnin tarkkuudella tilaamieni blogien päivitykset.

Roskapostitulvan syitä

Eilen illalla televisiouutisissa kerrottiin, että valtaosa sähköpostiliikenteestä on roskapostia. Kyllä kai, sillä esimerkiksi omat viestini menevät Soneran ja muutamien isojen vastaanottajien roskapostisuodattimista roskapostilaatikkoon! Pöh.
Itse saan yhtä paljon roskapostia kuin asiallistakin postia, joten ymmärrän, että ongelma on iso. Tuntuu kuitenkin harmilliselta, että joudun nykyisin lähettämään papereita ihmisille sen tähden, että Sonera luokittelee liitteeni roskapostiksi.

20.11.06

Vaasassa eurolla uimaan

Vaasalaisia-blogi kertoo, että uimahalliin pääsee eurolla ensi perjantaina.

Tärkeät ja tärkeilevät

Hyvää lasten oikeuksien pävää!
20.11.1959 allekirjoitettiin YK:n lasten oikeuksien julistus. Vuonna 1990 sitä täydentämään tuli lasten oikeuksien yleissopimus.
Suomessa lapset elävät melko turvatuissa olosuhteissa yleisesti ottaen. Päivän kunniaksi itse kukin voisi kuitenkin lukea läpi tuon lasten oikeuksien julistuksen.
Itse tahtoisin sanoa pari sanaa oikeudesta leikkiin.
Lapsella tulee olla riittävät mahdollisuudet leikkiin ja virkistykseen, jotka olisi ohjattava palvelemaan samoja päämääriä kuin koulutuskin. Yhteiskunnan ja viranomaisten tulee pyrkiä edistämään mahdollisuuksia tämän oikeuden nauttimiseen.

Nykyinen elämänmeno ja yhdyskuntarakentaminen on sellaista, että mennään aikuisten ehdoilla. Pihoilla ei oikein ole tilaa hiekkalaatikkoiän ohittaneille lapsille ja nuorille sen jälkeen. Lähiympäristön suvaitsemattomuus ajaa lapsia konsolien ja tietokoneiden ääreen, ja, jos vanhemmilla rahaa on, maksullisiin harrastuksiin. Syitä lasten lihomiseen voisi etsiä myös pihoilta, asukaskokouksista ja aikusten päätöksenteosta.

17.11.06

Ohi on helppo mennä ja ajaa

Tänään Tarjuska kertoi blogissaan tilanteesta, jossa tahdistinpotilas pyysi apua, kun huono olo oli yllättänyt. Tarjuskalle itselleen tavallaan tuttu tilanne.
Olen usein nähnyt ohi rientäviä ihmisiä Helsingissä. Maassa makaavalta ei kysytä, mitään, ei auteta mitenkään.
Talvella ihminen voi kuolla hankeen. Täytyykö etiikkaan opettaa oikeussalin kautta? Heitteillejättö on rikos.
Usein ohi menevä selittää itselleen, että siinä makaa sammunut. Päihtymys ei ole peruste jättää ihmistä ilman apua. Sitä paitsi: päihtyneenä ihminen usein on alttiimpi sairauskohtauksille ja onnettomuuksille ja vielä lisäksi paleltumiselle.

16.11.06

Valokuvatorstai: valkoinen



Valokuvatorstain tämän päivän aihe on valkoinen.
Sairaalan henkilökunnalla on yleensä valkeat työtakit, paitsi nyt leikkaussalissa. Kuva on HUSin parasiittilaboratoriosta, jossa me lääketieteen toimittajat saimme jokin aika sitten ihailla yleisiä suolistoloisia.
Kuvan parasiitit taitavat olla suolinkaisia. Monille tutuimpia matoja ovat kihomadot. Myös lapamadot tunnetaan (labran purkissa lapamadot muistuttavat erehdyttävästi pastaa).
Kehitysmaissa moni lapsi kuolee ravinnon puutteeseen yksinkertaisesti siitä syystä, että parasiitit ovat peittäneet niin tiukasti heidän suolistonsa pinnan, ettei ravinnolla ole tilaa imeytyä elimistöön.

15.11.06

Koti kohdussa

Muistan aina hetken, kun isot veljet tulivat katsomaan uutta vauvaa Kätilöopistolle. Huoneen täytti melkoinen mekkala. Pojat eivät oikein pysyneet nahoissaan, kun näkivät uuden perheenjäsenen. Nukenoloinen pikkuprinsessamme nukahti tyytyväisenä meteliin. Vaikutti siltä, että hän olisi ajatellut: nyt on kaikki niin kuin olla pitää. Jo silloin ajattelin, että lapsiparka on tottunut jo tähän Kiljusen herrasväkeen. Nyt sain asialle tieteellisen vahvistuksen.
Keskiajalla huoneeseen tulija tervehti äitiä ja syntymätöntä lasta. Vallitsi ajatus, että kolmen kuukauden kuluessa syntyvä on jo yksilö, jota on syytä tervehtiä.
Dosentti Minna Huotilainen kertoi, että sikiö oppii assosiaatiokokonaisuuksia: äiti istuu television ääreen katsomaan päivittäin tiettyä ohjelmaa, jossa on tietty tunnuismusiikki, nostaa jalat ylös, nauttii kupillisen teetä ja rentoutuu.
Samoin sikiö aistii, kun äiti käy esimerkiksi jumpassa. Hän tietää, mitä on tulossa.
Sikiöllä ei ole omaa mielimusiikkia, vaan äidin mielimusiikista tulee myös sikiön mielimusiikkia, sillä hormonijärjestelmätt ovat siinä määrin yhteydessä toisiinsa.

Syntymän on sanottu olevan tietynlainen järkytys vauvalle. Se, mikä säilyy tuttuna, on äänimaailma, johon on jo kohdussa totuteltu. Huotilainen on keksinyt tälle nimen: äänikoti. Vaaleanpunaiset hörhelöt eivät siis olekaan se, mikä tuo vauvalle kodikkuutta, vaan se äänimaailma, johon pikkuinen on tottunut jo kohdussa.

Psykologian dosentti Minna Huotilainen tutkii sikiön oppimista.

14.11.06

Verensokeriliuskoista säästäminen on hölmöyttä

Hyvää maailman diabetespäivää.
Diabetes on yleistymässä, joten kannattaa höristää korviaan. Vuodesta 2000 vuoteen 2005 se on lisääntynyt jo 35 % Suomessa!
Vuonna 2010 on 8 % tai 12 % suomalaisista diabeetikkoja. Diabetes jo sinänsä on vakava sairaus, hoitamattomana tai huonosti hoidettuna hengenvaarallinen. Diabetesta ei hoideta hoitosuositusten mukaisesti. Vuonna 2004 60 % diabeetikoista ei ollut tavoitteessa. Kela ja Lääkkeiden hintalautakunta Hila eivät tue tehokasta diabeteksen ehkäisyä.
Kun lihava ihminen menee lääkäriin, ensin odotetaan puoli vuotta, että potilas laihtuisi. Sitten potilas pannaan puoleksi vuodeksi maksamaan itse kalliita lääkkeitä. "Halvin potilas taitaa olla kuollut potilas", ihmetteli professori Tero Kangas Terveys ja Kauneus -messuilla.
Diabetes lisää myös muiden vakavien sairauksien riskiä. Näitä diabeteksen lisäsairauksia ovat sydän- ja verisuonisairaudet, munuaissairaudet, silmänpohjan vaurioituminen ja jotkut hermosairaudet.
Jos siis diabeetikon verensokeri pidetään tasapainossa, jos verenpaine hoidetaan, jos veren rasva-arvot pidetään suositustasolla ja jos käytetään aspiriinihoitoa, ehkäistään tehokkaasti näitä lisäsairauksia.
Verensokerin taso saadaan tietää verensokeriliuskoja käyttämällä. Muita menetelmiä ei toistaiseksi ole.
Kunnat nuukailevat verensokeriliuskojen jakelussa. On aivan helppo nipistää tästä diabeteksen aiheuttamasta menoerästä, saadaan aikaan pientä säästöä. (Liuskojen kokonaiskustannus on runsaat neljä prosenttia diabetesmenoista.) Tämän pienen säästön kustannusvaikutukset julkiselle taloudelle ovat erittäin vahvasti miinusmerkkiset hyvin nopeasti.
Kolmen vuoden kuluttua 25 prosenttia terveydenhuollon kaikista kustannuksista kuluu diabeetikkojen hoitoon.

Professori Tero Kangas puhui viime viikolla Terveys ja kauneus -messuilla.

13.11.06

Kuka parhaiten tietää asiamme

Tänään kuulin pienen, mutta äärimmäisen mielenkiintoisen esityksen. Muutama asia siitä:
Ihmiset, jotka tekevät työtä heikossa asemassa olevien kansalaisten hyväksi, käyttävät työssään määrittelyjä ja antavat ilmiöille sekä hoivan ja tuen muodoille nimiä. Tämä on tietenkin tarpeellista. Asiantuntijat luovat tietyllä tavoin määriteltyihin ryhmiin kuuluville ihmisille palveluja. Auttamistyön kohteena ovat marginaaliin kuuluvat ihmiset.
Marginaali- ilmiöihin liitetään usein vahvoja kielteisiä käsityksiä, kuten vaikkapa, että ihmisellä ei ole sosiaalisia suhteista, hän ei ole työelämässä, hän jää apujen ulkopuolelle...
Ammattiauttajat saattavat asennoitua asiakkaaseensa ikään kuin tietäisivät tästä vaikka mitä jo ennen kuin ovat edes ensimmäistä kertaa tavanneet asiakasta. Kuva muotoutuu tiedosta, että asiakas on mielenterveysongelmainen tai että hän asuu asuntolassa tai että hän on pitkäaikaistyötön.
Tosiasiassahan jokainen ihminen on ainutkertainen yksilö ja ihmisillä on erilaiset elämäntilanteet. Leimat vääristävät todellisuutta.
Jokainen on itse oman elämänsä asiantuntija. Kenenkään ei tarvitse alistua leimaamiseen sen paremmin julkisissa kuin yksityisissäkään palveluissa.

Kuka olisi onnellinen huomatessaan, että hänet on luokiteltu esimerkiksi asuntolassa asuviin, pitkäaikaistyöttömiin, mielenterveysongelmaisiin, yli nelikymppisiin...
Onko edes totta, että jotain ihmistä ei voi auttaa tai että jonkun tila on itseaiheutettu? Mistä asiantuntija tai mielipiteenilmaisija, poliitikko tai virkamies sen voi tietää? Kuinka syvällisesti hän kyseisen ihmisen tuntee? Yleensä siis ei tunne lainkaan...

Myös auttajat saattavat omalta osaltaan rakentaa tällaista leimattua identiteettiä autettavilleen, luennoitsija huomautti.

Marginaaleja on useita, samoin on muuten keskuksia. Ihmiset, joita leimaava julkisuus nimittelee, määrittelevät itse itseään paljon monipuolisemmin kuin julkisuus.
Totta, jos tarkastelukulmaa muutetaan, saattaa olla, että kiireisen johtajan juuri surkiksi luokittelema ihminen on keskuksessa, kun puhutaan sosiaalisista suhteista tai aviouskollisuudesta ja johtaja itse on auttamattomasti umpikujassa tai talousrikollisuudella omaisuutensa ansainnut poliitikko on marginaaliryhmää, kun elämää tarkastellaan eettiseltä kannalta...

Esityksen pitäjä oli yhteiskuntatieteiden tohtori Anna Kulmala Tampereen yliopistosta. Aiheena oli Leimattu identiteetti – kuinka ulkopuolisten määrittelyt vaikuttavat ihmisen käsitykseen itsestä. Tilaisuus oli Takuu-Säätiön Omille jaloille -hankkeen allekirjoituksen kunniaksi järjestetty tiedotustilaisuus.

10.11.06

Elämysmatka kuurosokeuteen



Pysähdyin Terveys ja kauneus -messuilla Suomen kuurosokeiden standille. Kannatti. Tuntosarven päätoimittaja ja järjestön tiedottaja Tuija Wetterstrand siellä jakoi korvatulppia ja mustia laseja, joihin oli tehty kaksi halkaisijaltaan kahden millin reikää. Siinä äänimaailma ja näkökenttä.

Nyt liikuntapaikat löytyvät helposti netistä

Luin Keskisuomalaisesta, että liikuntapaikat.fi on uudistunut. Loistava saitti. Suosittelen.

9.11.06

Hurskaita toiveita Arkadianmäeltä

Onkohan sosiaalilainsäädäntömme 2000-luvun Pia Desideria, kokoelma kauniita periaatteita, jotka eivät velvoita kuntia takaamaan kuntalaisilleen ihmisarvoista elämää ja jotka jättävät valtion viranomaiset vaille vastuuta lakien toimeenpanosta ja noudattamisesta?

Se, että toimeentulotuen tarpeessa olevat ihmiset joutuvat odottamaan etuuksien maksatusta kohtuuttoman kauan, ei ole perustuslain edellyttämää ihmisarvoista kohtelua.
Perustuslain 19. pykälän lupaama toimeentuloturva ei toteudu, rikkomuksia löytyy jatkuvasti. Pykälä on jäänyt itse asiassa korulauseeksi.
Myös perustuslain lupaama oikeus valita itse ammattinsa, jolla hankkii toimeentulonsa, on poljettu maahan: koulutusta vastaamattomasta työstä kieltäytyvä maisteri saa kalliisti maksaa, ellei suostu siivoojaksi, jos joutuu työvoimaviranomaisen harkinnan uhriksi.
Onko kuntoutustyö, josta ei makseta palkkaa, kansainvälisten sopimusten mukaista? Eikö se ole pakkotyötä?

Tänään julkistettiin Stakesin Hyvinvointivaltion rajat -hankkeen kolmas kirja Tällä lailla sosiaaliturvaa. Sosiaaliturvan saamisedellytyksistä ja -takeista.

8.11.06

Elämästä nauttiminen on oikein

Kaisa tuossa totesi, että työttömyydessä on hyviäkin puolia: on vapaus, ehtii hypätä, juosta vedessä ja kutoa.

Elämästä kannattaa nauttia, olet oikeassa, Kaisa.
Moni nuokkuu töissä ilman mitään ylityökorvausta iltaseitsemään tai -kahdeksaan ja läheiset saavat tulla toimeen kotona tai missä ovatkaan miten taitavat.

Idea kerrallaan, propellipäät

Viranomaiset ovat valmistelleet sähköistä lääkemääräystä; e-resepti otetaan käyttöön näillä näkymin vuoden 2008 alussa. Kelan tavoitteena on, että puolet resepteistä kulkee vuoteen 2012 mennessä linjoja pitkin ja vuonna 2015 järjestelmän pitäisi toimia täysimittaisesti.
Potilailla on oikeus kieltäytyä sähköisestä lääkemääräyksestä. Ministeriössä ei kuitenkaan uskota massakieltäytymisiin. Nyt on mielestäni sopiva aika ottaa selvää siitä, mitkä ovat tiedonsaamisen pelisäännöt. Kiinnostavaa ovat erityisesti työterveyshuollolle asetettavat pelisäännöt sähköisessä toimintaympäristössä.

Ministeriön erityisasiantuntija Pentti Itkonen ei innostu järjestelmän siirtämisestä kännyköihin. Kelan Sosiaalivakuutus-lehti kertoo asiasta:
--on puhuttu kännyköiden käyttöönotosta reseptien siirrossa. Hän haluaa sanoa näille "propellipäille", että – Loputonta innovaatiovirtaa pitäisi nyt vähän hillitä. Näkymät ovat huikeita ja matka on pitkä, mutta tehdään ensin tämä järjestelmä valmiiksi. (Lainaus toimittaja Hilkka Arolan jutusta Kaikki reseptit sähköisinä noin kymmenen vuoden kuluttua. Sosiaalivakuutus 6/06

7.11.06

Nyt hävettää

Luin äsken Keskisuomalaisesta, että Helsinki on saanut tämänvuotisen Noormarkku-palkinnon. Nyt hävettää. Noormarkku-palkinto nimittäin myönnetään kunnalle, joka on edellesvuonna panostanut vähiten rahaa asukasta kohti kirjastojen kirjahankintoihin.
Palkinnon myöntäminen perustuu opetusministeriön kirjastotilaston tietoihin.

5.11.06

Miksi terveellinen ruoka on kalliimpaa

Eduskunnan varapuhemies Sirkka-Liisa Anttila kannattaa terveellisen ruuan arvonlisäveron alennusta. Sinänsä ihan tervetullut uutinen (näin vaalien alla). Olisin vain kiitollinen, jos joku selvittäisi minulle pari asiaa:

Miksi terveellisempi vaihtoehto on aina kalliimpi vaihtoehto? Menenpä Alepaan tai K-markettiin (meillä on kaksi lähikauppaa), joudun alituiseen valitsemaan terveellisemmän ja havemman välillä ostanpa sitten lihaa, rasvaa tai maitotuotteita. Olen haastatellut ravitsemusasiantuntijoita, jotka väittävät, että terveellinen ruoka on yhtä halpaa kuin epäterveellinen, mutta leikkele- tai juustotiskin ääressä Puistolassa tulen vakuutuneeksi siitä, että nämä asiantuntijat eivät tiedä riittävästi arjen asioista.
Hedelmät ja vihannekset on hinnoiteltu niin, että niitä en mielellään lähikaupoista osta. Esimerkiksi omenista saa maksaa kaksinkertaisen hinnan verrattuna Malmin kauppoihin. Porkkanat kannattaa ostattaa naapureilla, jotka käyvät automarketeissa... On vaikea uskoa, että pelkkä ruuan verotus vaikuttaa siihen, että meillä autottomilla lähikaupassa asioivilla on kallista ruokaa. Itse asiassa en usko, että verotuksella voi asiaan vaikutta juuri lainkaan.
Jos hallitus alentaisi terveellisen ruuan arvonlisäveroa, miten estettäisi, ettei alennus katoa välittäjäportaan katteisiin? Luulen, että terveellisen ruuan hinta tosiaan alenisi vähäksi aikaa, mutta olen aivan vakuuttunut, että tapahtuisi se sama, mikä tapahtui EU-jäsenyyden myötä: ruuan hinta aleni silloinkin hetkeksi, mutta vain joksikin aikaa. Vähitellen tilanne on palautunut lähes ennalleen.
Erityisongelmana ovat valmiiksi pakatut lihat. Alepasta on vaikea löytää lihaa, jossa ei olisi tavattomasti suolaa jo valmiiksi siinä marinadissa, jossa ne lilluvat rasioissaan. K-marketissa sentään on lihatiski, josta voi valita suolaamatontakin. Tuskin veronalennus toisi laatikkokauppaamme terveellisempiä lihoja kuitenkaan...

2.11.06

Sonera ei palveluun panosta

Sonera on keksinyt uuden tavan hillitä laajakaista-asiakkaidensa pakoa kapeammille kaistoille: se on ottanut käyttöön 25 euron rangaistuksen niille, jotka yrittävät laskea laajakaistakustannuksiaan. Kaistanleveyden lisäämisestä Sonera ei veloteta.
Olisi kiva, jos joku alan toimittaja tekisi jutun siitä, millaista palvelua ja kohtelua eri operaattorit harjoittavat asikkaitaan kohtaan.

Valokuvatorstai: Valmis


Yhdysvaltain terveysministeriö aloitti ihmisen genomin kartoituksen vuonna 1990. Kartta valmistui keväällä 2003. Työ merkitsi uuden aikakauden avautumista lääkekehittelyssä ja biolologiassa.
UNESCOn yleiskokous hyväksyi jo 10 vuotta sitten ihmisen geeniperimää ja ihmisoikeuksia koskevan yleismaailmallisen julistuksen, joka viitoittaa suuntaa geenitiedon käytölle.
Kuva tästä geenikartasta on esillä Yliopistomuseossa Lääkäriseura Duodecimin 125-vuotisjuhlanäyttelyssä.

1.11.06

Liian usein vanhus tuupataan takaisin kotiin

Stakesin syyskuussa julkaistun tutkimuksen mukaan iäkkäiden ihmisten sairaalahoidosta kotiuttaminen ei suju niin kuin sen pitäisi.
Kotiutettavat ovat sairaampia ja tarvitsevat enemmän apua selvitäkseen kotona kuin ennen.
Ongelma on laaja, lähes puolet kotihoidon työntekijöistä on tyytymättömiä tiedonkulkuun. Esimerkiksi kotiuttamisesta tiedotettiin liian usein vasta kotiuttamispäivänä. Kotihoidon ja sairaalan yhteistyössä on toivomisen varaa; usein tieto tarvittavista jatkohoidoista välittyy sairaalasta kotihoitoon heikohkosti. Kotihoidosta puuttuu liian usein hoitoa koordinoiva henkilö ja säntäily uusien tarpeiden hoitamiseksi alkaa välittömästi. Noin puolet kotiutettavista on tosiasiassa liian huonokuntoisia kotiinlähetettäviksi ja nämä potilaat pelkäävät tilannettaa.
Huonon koordinoinnin lisäksi ongelmia tuottaa se, että kunnat ovat sulkeneet osastoja selittäen, että niihin ei saada henkilökuntaa. Tämä osaltaan ymmärtääkseni kiihdyttää huonokuntoisten potilaiden kotiuttamista.

31.10.06

WHO huolestuttavalla tiellä

Kepa kertoo verkkosivuillaan, että Maailman terveysjärjestö WHO suosittaa DDT:n käyttöä malarian torjunnassa. Järjestön uusien suositusten mukaan DDT on päätorjunta-aine malarian vastaisessa työssä. Näin WHO on tehnyt täyskäännöksen suhteessaan myrkkyyn, joka on ollut kiellettyjen listalla on neljännesvuosisadan.
Järjestö neuvoo rajaamaan myrkyn käytön sisätiloihin.
WHO:n malariaohjelman johtaja Arata Kochi perustelee kannanmuutosta myrkyn tehokkuudella, mutta järjestön uusi kanta saa osakseen tiukkaa kritiikkiä esimerkiksi EU-alueella.
Teollisuusmaissa DDT:n käyttö kiellettiin 70-luvulla, kun oli käynyt ilmi, että se aiheuttaa suurta vahinkoa ravintoketjun huipulla ja että se kertyy ihmisten elimistöön.
Malaria on pelottava tappaja Saharan eteläpuolisessa köyhässä Afrikassa. WHO:n arvion mukaan malariaan sairastuu vuosittain 300–500 miljoonaa ihmistä ja siihen kuolee kuolee 2–3 miljoonaa ihmistä.

Vantaa vastasi huutoon

Joskus tiedotteet hautautuvat. Niin kävi, kun Vantaalla hiljattain julkaistiin mielenterveyspalvelujen kartta. No, ei tarve ole mihinkään poistunut.
Tänään löysin Vesa Salmen blogin Reiskan elämää. Vesa on ollut rakentamassa kyseistä karttaa, joten hänen blogistaan pääsin käsiksi karttaan.
Yhteistyö on voimaa. Tässäkin tapauksessa yhteistyö koituu mielenterveysongelmiin joutuneen ihmisen hyväksi, uskoisin. Kartasta löytyvät palvelut, löytyy tietoa vertaistuesta ja näkökulmia toipumiseen.

Tulehduslääkitystä sepelvaltimotautiin?

Nykylääketiede on saanut selville, että ateroskleroosissa pahaa LDL-kolesterolia kertyy valtimon sisäseinämään ja seinämä alkaa paksuuntua, jolloin valtimo ahtautuu. Ahtauma haittaa sydämen verenkiertoa ja aiheuttaa hapenpuutetta sydämessä. Jos käy niin, että paksuuntunut, rakenteeltaan muuttunut valtimonseinämä repeää, valtimo tukkeutuu, on seurauksena sydäninfarkti.

Ensi perjantaina tarkastetaan Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa LL Riina Oksjoen väitöskirja, joka selvittää sepelvaltimon kovettumataudin mekanismia.

Nyt väittelevä Oksjoki on tutkinut elimistön komplementtijärjestelmää, synnynnäistä puolustusjärjestelmää, joka pyrkii torjumaan tauteja.
Sepelvaltimotaudissa LDL-hiukkaset muodostavat valtimon sisäpintaan vieraita rakenteita, joita vastaan elimistö hyökkää. Tapahtumaketju tuottaa kroonisen tulehduksen. Oksjoki havaitsi, että valtimon sisäpinnan solut saattavat innostua tuottamaan tulehdusta lisääviä ja sidekudosta hajottavia tekijöitä, jolloin repeytymän ja tulpan riski kasvaa. Oksjoki havaitsi myös mekanismin, joka estää tulehdussolujen kuolemaa ja saattaa edistää ateroskleroosin vaikutusta.

Tutkimus vahvistaa nykykäsitystä, jonka mukaan tulehdusreaktio on keskeinen ateroskleroosin kehittymisessä.
Oksjoki päättelee, että tulehdusreaktion säätelyjärjestelmää ehkä kannattaisi ohjata lääkehoidoilla.
Tulevaisuudessa siis osalle sepelvaltimotautipotilaista annetaankin tulehduslääkitystä, vaikka emme vielä voi tietää, millaista tulehduslääkitystä.

30.10.06

Joululahjat ajoissa


Ystäväni Eila on aloittanut joululahjojen valmistamisen ajat sitten. Hän on ostellut tavaratalojen alennusmyynneistä syksyn mittaan lastenvaatteita ja vähän muutakin. Avustusjärjestöltä on tullut ohjeet paketin sisällöstä.
Puikot kilisevät lokakuun hämärässä. Nyt Eila neuloo pupuja. Olohuoneen tuolilla Helsingissä hämyisää iltaa haistelee iso pupupesue. Jokaisen tie vie johonkin päin maailmaa lapsen luo, jota on kohdannut kriisi.

Edit. 5.11.2006
Nyt löysin ApuPupun taustatietoa ja Pupun tädin blogin, jossa on pupukokous. Myös NiceFactorista löytyy ohje pupuduuniin pyöröpuikoilla.

28.10.06

Nuukailu kostautuu, Helsinki

Terveyskeskuslääkäri määräsi puhaltamaan pef-mittariin parin viikon ajan. Terveyskeskuksesta vain ei löydy yhtään pef-mittaria. Terveydenhoitaja ehdotti, että sen voisi ehkä ostaa itse, maksaa noin kaksikymppiä. Apteeksissa kerrottiin, että mittari maksaa 29 euroa.
Helsingin terveystoimi säästää. Asiakkaiden toivotaan ostavan itse tutkimusvälineensä. Tällä tavoin syntyvät ja kasvavat ne sosioekonomiset terveyserot, joita nykyisin surraan ja joita juhlapuheissa kavennetaan.

26.10.06

Valokuvatorstai: Hylätty


"Ilman avustajaa olisin alasti", kuittaa 29.9.06 eduskuntatalon edessä mieltään osoittava sähköpyörätuolissa istuva mies t-paidallaan. On helppo uskoa, että väite on tosi. On paljon suomalaisia, jotka tarvitsevat toisia ihmisiä. Ennen sanottiin, että politiikka on yhteisen hyvän jakamista.

Valokuvatorstain tämänviikkoinen aihe on Hylätty. Kuva-aiheista on runsaudenpulaa, hylkääminen kun on nykyihmisen helmasynti.
Markkinat arvioivat ihmistäkin hyödyssä ja rahassa. Jopa heikoimmassa asemassa olevien ihmisten auttamisesta täytyy tehdä tuottavaa bisnestä.
Perheiden hajoaminen, pitkäaikaistyöttömyys, mielisairaiden avohoito, vaikeimmin päihdeongelmaisten hoidon tila, kotinsa vangiksi jätetyt avuttomat vanhukset kertovat hylkäämisen tarinoita.
Ihmisiä ei saa hylätä. Tarvitsemme toinen toistamme.

24.10.06

Kyllä patologi sitten selvittää

Vuosia sitten tapahtui tällaista: Isäni tunsi olonsa sairaaksi. Hän meni lääkäriin. Terveyskeskuslääkäri ei saanut selvää, mistä oli kyse. Terveyskeskuslääkäri lähetti isän jatkotutkimuksiin. Erikoislääkärikään ei löytänyt isästä mitään vikaa.
Isä ihmetteli, että eikö mitään hoitoa, eikö mitään lääkettä.
"Ei mitään", vahvisti lääkäri.
"No kyllä patologi siitä selvän saa", tuumasi Veijo.
"Eikö mitään edes tähän vapinaan?"
"Ai, onko teillä vapinaa."
Vapina kyllä oli papereissa, mutta viesti ei ollut mennyt perille.
Sairaus löytyi nopeasti tämän perehdytyksen jälkeen ja hoito myös.

Iloa syksyyn


Helsingin kirjamessut alkavat torstaina. 8-vuotias teki kuin tilauksesta kirjanmerkin, joka puhuu omaa kieltään kirjojen merkityksestä.

21.10.06

Palvelu paranee ;)

Siitä ilosta, että täällä käydään, järjestin vanhatkin postaukseni niin, että niitä voi selata aiheen mukaisissa kategorioissa. Pistin listan otiskoksi "Palstat".

20.10.06

Elinsiirtoprofessori luennoi

Maksan- ja munuaistensiirtojen spesialisti professori Krister Höckerstedt luennoi Biomedicum Helsingissä ensi keskiviikkona 25.10.2006 klo 17.00. Studia Medicina -yleisöluennon aiheena on Elinsiirto, elämän pelastaja.
Biomedicuin osoite on Haartmaninkatu 8, 00290 Helsinki.
Kommenttipuheenvuorot on pyydetty ylilääkäri Terhi Hermansonilta sosiaali- ja terveysministeriöstä sekä professori Harri Sintoselta Helsingin yliopistosta.
Yleiskeskustelun puheenjohtajana on arkkiatri Risto Pelkonen.

19.10.06

Arvonta on suoritettu



Onnenepekka veti arvontakypärästä lapun, jossa luki Hpy. Onneksi siis olkoon.
Hpylle lähtee pöpöspesialisti professori Pentti Huovisen aina hyödyllinen Hyvät, pahat, näkymättömät. Miten selvitä elämästä mikrobien kanssa sekä Sydän-lehden sponsoritukena arvontaan saatu Sydänliiton vyö, josta ilmenee, koska ollaan terveellisissä mitoissa (vyön voi kääntää tekstuuripuli sisäänpäin, jos ei halua kertoa kaikille vyötärönympärystään.
Toivottavasti voitosta on iloa. Jos olet niin ystävällinen, että pistät osoitteen sähköpostiini, niin lähetän paketin. Meiliosoitteeni on kirsi(at)myllyniemi.biz.

Valokuvatorstai: Syksy


Valokuvatorstain aiheena on Syksy.
Syksy on sienten aikaa. On kuitenkin tärkeää tuntea ne sienet, joita kerää. Myrkkysienen syöminen voi koitua kohtalokkaaksi. Kaksi valkeaa kärpässientä tekee ihmeitä elimistölle: potilas alkaa oksentaa, munuaiset lakkaavat toimimasta ja noin 1,5 litran vetoinen maksa kutistuu muutaman päivän kuluessa naisen nyrkin kokoiseksi. Yleensä potilaat hakeutuvat hoitoon parin päivän päästä. Tällaisessa pahassa sienimyrkytyksessä saattaa ainoa apu olla maksansiirto, mikäli siirrännäinen saadaan ajoissa. Aika mitataan kuitenkin vain päivissä.

Maksan korvaaminen jollain keinotekoisella koneella tai kantasoluhoidoilla on vielä niin kaukaisessa tulevaisuudessa, etteivät alan spesialistit esitä siitä edes arvioita.

Itselläni on elinluovuskortti lompakossa siltä varalta että henki lähtee. Kovin suuria lahjoituksia en muuten kykene maailman parantamiseksi tekemään, mutta olen jo velkaa elinsiirtokirurgialle oman siskoni hengen, joten pidän tätä dokumenttia erittäin tärkeänä.

Edit. 20.10. klo 20. Laitoin kuvan isompana omalle kotisivulleni. Totta on, että siinä on valoisia pilkkuja, Neulekirppu.

18.10.06

Kymppitonni tavoitteissa

Blogini kävijämäärä lähenee lupaavasti kymmentätuhatta. Kiitos teille kaikille siitä. Kuten vakiintuneihin tapoihin kuuluu, tiettyjä merkkipaaluja juhlitaan. Tätä merkkipaalua juhlitaan sillä tavoin, että järjestän arpajaiset tätä postausta kommentoineiden kesken. Määräaika umpeutuu, kun kymppitonni täyttyy. Pistän oman postaukseni sitten merkiksi, että apvonta suoritetaan. Vaatimaton voittopaketti liittyy blogin aihepiiriin. Palataan siihen arvonnan yhteydessä.

Lässytystä ja töpöttelyä

Luen parhaillaan Kari Hotakaisen Iisakin kirkkoa. Kirjaa lukiessani en ole välttynyt miettimästä, miten ihminen muuttuu potilaaksi ja muuttuu huoneen kolme kakkoseksi tai huoneen neljä herra Hakkaraiseksi.
Olen aina ihmetellyt sitä äänensävyä, jolla ilmeisesti hyväätarkoittavat hoitajat puhuvat iäkkäille ihmisille, jotka ansaitsisivat kaiken kunnioituksemme riippumatta nykyisestä toimintakyvystään ja henkisestä vireydestään.
Hotakainen kuvaa taitavasti itsemääräämisen menetystä ja laitoksessa vauvaksi muuttumista:
"Meitä voidaan sinutella, teititellä, taputella, käännellä, tönäistä ja ulkoiluttaa. Meille puhutaan kuin lapsille. Joillakin meistä on vaipat. Jos ei ole, kohta pannaan. Puhutaan pissasta, ei kusesta. Ei keskustella, lässytetään. Ei kävellä, töpötellään."
Taidan kirjoittaa omaan hoitotahtooni, että mikäli joudun laitoshoitoon tai kotisairaanhoitoon, en tahdo, että minulle puhutaan kuin vauvalle tai että minun yksityisyyteeni ja omaan reviiriini puututaan tarpeettomasti.

17.10.06

Yksin oot sinä ihminen...

Eilen aamupäivällä lähdin hoitamaan pari juttua. Menin bussilla radan toiselle puolelle Tapulikaupunkiin, jossa vaihdoin toiseen bussiin mennäkseni Malmille. Kolmetuntisen reissun aikana tein hätkähdyttäviä havaintoja.
Tapulikaupungissa bussipysäkin penkillä istui yli kolmekymppinen nainen, joka joi kassista siideriä. Nainen ei piitannut siitä, katsooko joku.
Malmin torilla oli yksi tavanomainen juoppoporukka. Joukossa oli yksi nainen, jonka ikää en osannut arvioida. Alkoholismin merkit olivat selvät: nainen oli laiha, iho ikääntynyt, ääni karhea ja katse pullossa. Seurueen muut jäsenet olivat miehiä. Seurue ei kiinnittänyt ympärillä oleviin mitään huomiota.
Lopulta päädyin bussipysäkille Alamalmin torille. Pysäkillä oli muitakin. Alle nelikymppinen nainen oli nostanut laukkunsa pysäkin roskiksen päälle. Siitä oli kätevä ottaa pullo esille. Nainen joi suoraan pullon suusta kirkasta viinaa. Hän ei pälyillyt ympärilleen. Jotenkin itselleni tuli tunne, että nainen tiesi, että hänen toimiaan seurataan, mutta viinaa oli pakko saada ennen määränpäätä.
Olen asunut Malmin seudulla vuosikymmeniä. En muista ennen nähneeni yksinäisen naisen juovan Malmin kadulla kassista siideriä saati sitten kossua.

16.10.06

Seitsemän kuolemansyntiä Nonossa

Tui, Valpuri, Luke ja Maria ovat perustaneet kulttuuriblogin nimeltä Nono.
Maria pyysi minulta postausta Seitsemään kuolemansyntiin. Kirjoitin Kohtuuttomuudesta tai mässäilystä, kuten kyseistä ilmiötä myös roomalaiskatolisen kirkon kuolemansyntilistoilla on nimitetty.
Käykää ihmeessä tutustumassa Nonoon ja esittämässä mielipiteitänne kuolemansyntikeskusteluun.

12.10.06

Valokuvatorstai: Ylpeys


Valokuvatorstain aiheena tänään on ylpeys.
Ylpeyden yksi merkitys on kopeus, yksi merkitys on omillaan pärjääminen, mutta tällä kertaa ajattelen ylpeyden sitä merkitystä, mikä on lähellä rakkautta.
Olemme ylpeitä läheisistä ihmisistä. Mumma on ihminen, josta lapsenlapset ovat ylpeitä.

11.10.06

Tuhannen tulimmaista

Pari päivää sitten kävi niin, että astuin alakoululaisen kanssa paikallisjunaan. Samaan vaunuun tuli iäkäs nainen keppiinsä tukien. Istumapaikat olivat varatut, vain fläppipenkit ikkunan vieressä olivat vapaat niillä kun on vaikeampi istua. Oikeastaan yksi kunnollinen penkki oli varattu alle kolmekymppisen miehen nahkahanskoille. Vanhus meni tätä penkkiä kohti ja odotti, että mies nostaisi hanskat syliinsä. Näin ei tapahtunut. Iäkäs nainen perääntyi ja hapuili taitettavan penkin istuinta liikkuvassa junassa.
Sanoin miehelle, että hän voi kyllä nostaa hanskat syliinsä.
Vanha rouva hyssytteli.
Mies vastasi, että miksei nainen voi istua tuossa ja osoitti taitettavaa tuolia, hänelle on tulossa kaveri seuraavalla pysäkillä.
Täytyi käydä hakemassa konduktööri, joka kysyi, miksi ei niitä hanskoja voi ottaa syliin. Mies otti hanskat syliin. Keppirouva ilmaisi, että tilanne on kiusallinen, kuten tietysti olikin.
Kun lähdin tytön kanssa junasta, vanha rouva, joka ei vaihtanut paikkaa, sanoi minulle: "Kiitos, kyllä hänkin sitten oppii, kun on vanha ja sekä istuminen että seisominen on hankalaa."

Muistan vielä sen ajan, jolloin oli hyvää käytöstä ja ilman muuta selvää, että vanhukset, pienet lapset, sairaat, vammaiset ja heikot päästettiin ensin.

5.10.06

Valokuvatorstai: Ateria


Valokuvatorstain aihe tänään on ateria.
Jopa sattui. Olisin tänään muutenkin kertonut rekkakuskin ateriasta. Rekkakuskit syövät liian usein ranskalaisia perunoita, paistettuja munia ja grillimakkaraa tai välipalakseen lihapiirakkaa ja kahvia – kun muuta ei oikein ole tarjolla.
Suomen Sydänliitto ry, Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry, Ulkomaan- ja Sopimusliikenteen Kuljetusyrittäjät USL ry, Rahtarit ry ja ABC-liikennemyymälät järjestivät eilen aiheesta tiedotustilaisuuden.
Kolme rekkakuskia ryhtyi hankkeen mannekiineiksi. Tässä heistä Raija ja Reijo paremmalla välipalalla tiedotustilaisuudessa.

3.10.06

Tubi on sitkeä basilli

Me suomalaiset elämme puolet pidemmän elämän kuin Afrikan köyhimpien maiden ihmiset. Elämme myös puolet pidempään kuin esi-isämme. Osin tämä johtuu parantuneesta hygieniasta ja riittävästä ravinnosta, osaksi siitä, että käytössämme on tehokkaita rokotteita ja lääkkeitä.
Esi-isämme olisivat pitäneet ihmeenä sitä, miten nykylääketiede hoitaa tuberkuloosia. Tuberkuloosi tosin on edelleen vaarallinen tappaja, mutta Suomessa sen joukkoseulonnat on lopetettu jo ajat sitten ja tänä syksynä on luovuttu kaikkien vastasyntyneiden calmetoinnista, on ollut varaa jopa puhua rokotteiden haitoista. Vuonna 2004 Suomessa oli 350 tubitapausta.
Näyttää kuin tubi olisi voitettu. Tämä on näköharha. Tauti näyttää voitetun Euroopassa, Amerikassa ja Lähi-idässä. Muualla miljoonat ihmiset edelleen sairastuvat siihen.
Sekä Virossa että Venäjällä on tuberkuloosia, jopa sen lääkkeille vastustuskykyistä muotoa, joka on hengenvaarallinen edelleen. Tälle XDR-tuberkuloosille (extreme drug resistant) ei ole hoitoa ja siitä on tullut kasvava terveysuhka.
Tuberkuloosi on erityisesti maailman köyhien vitsaus. WHO:n tilasto kertoo, että tubiin kuolee vuosittain noin 1,7 miljoonaa ihmistä. Aids vaudittaa tubin leviämistä ja antaa sille hyvän kasvualustan.

1.10.06

Vammaisuus on vaikeaa apua ei saa



Rammat pantterit järjestivät perjantaina mielenilmauksen, jossa he vaativat subjektiivista oikeutta henkilökohtaiseen avustajaan.
Erityisen sydämistyneitä vammaiset kansalaiset ovat sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälän ideaan subjektiivisesta oikeudesta vammaisten kerhotoimintaan.
Mielenilmauksessa paheksuttiin monin tavoin sitä, että arkisen elämän edellytyksiin ei järjesty helpotusta, vaikka eduskunnan enemmistö on oikein allekirjoittanut myötätunnonilmauksen asian hyväksi.
Vaalit lähestyvät. Taas on aika antaa vaalilupauksia, jotka sitten neljän vuoden kuluessa on niin helppo panna naftaliiniin, eikö vain, ehdokkaat? Ainahan voi sanoa, että yksi edustaja ei mitään mahda.
Oli miten oli, vaikeavammaisten asia on saanut poliittisen luonteen näin vaalien alla. Toivottavasti heistä ei tule pelkkiä poliitikkojen pelinappuloita.
Vaikeavammaisten näkökulmasta lisää Hetan eli Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto ry:n sivuilta.

29.9.06

Saako Suomessa oikeutta?


Nälkälakko. Lapsella on oikeus kumpaankin vanhempaan. Tänään klo 11.45 eduskuntatalon portailla.

Hyvä Habbo



Hesari kertoo, että Habbo-hotelli suljetaan yöksi, jotta nuoret menisivät nukkumaan. Hotellinjohtaja Emma Halmekoski kertoo lehdessä, että hotellilla on vähän käyttäjiä sydänyöllä ja yrityksessä toivotaan, että nuoret nukkuisivat yöllä.

Jos vielä edes suomalaiset tv- ja digitv-kanavatkin kantaisivat vastuuta suomalaisten yöunista, asiantila paranisi. Virtuaalinen elämäntyyli imetään nykyisin jo äidinmaidossa, minkä paljastaa torstaina Tennispalatsin elokuvajätistä ottamani aulakuva: vauvat leffaan.

28.9.06

Valokuvatorstai: kapinallinen, vallankumouksellinen


Tämän päivän Valokuvatorstain aihe on siis Kapinallinen, vallankumouksellinen.
Kuvani kertoo köyhien hiljaisesta kapinoinnista. Se on otettu vappumarssilta 2006 Helsingistä.

26.9.06

Maksa myöhemmin

Ensin tuli lama. Se saattoi monet lapsiperheet ahdinkoon. Jo laman aikana sanottiin, että tätä laskua maksetaan kymmenen, kahdenkymmenen vuoden kuluttua.
Ensin oli taloudellinen ahdinko, sitten vanhempien alkoholiongelma, sen jälkeen lastensuojelutoimenpiteet.
Ei voi yleistää. Kehityskaari ei koske kaikkia lapsiperheitä, mutta monia se koskee edelleen. Se on arkipäivän todellisuutta myös lukuisille lapsille ja nuorille.
Ennen lamaa köyhyys oli harvinaista. Lamasta tuli syy, joka "oikeutti" eriarvoisuuden kasvattamiseen. Eriarvoisuudella on hintansa.
Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja Mauri Upanne sanoi tänään radiossa, että nyt on maksun aika.

25.9.06

Suuri tupakkaoikeudenkäynti alkaa tammikuussa

USA:n liittovaltion tuomari antoi tänään luvan ryhmäkanteen nostamiseen useita tupakkateollisuusyrityksiä vastaan ns. kevyttupakkaoikeudenkäynnissä.
Kantajien vaateet nousevat ehkä 200 miljardiin dollariin. Tupakkateollisuusyritysten osakekurssit laskivat päätöksen julkaisun jälkeen viisi prosenttia, mutta yritykset ovat optimistisia kurssikehityksen suhteen.
Kyse on siitä, että 1970-luvulla, kun tupakan terveyshaitat tulivat laajalti tietoon, tupakkatehtaat alkoivat valmistaa niin sanottuja kevytsavukkeita. Kantajan asianajajien mukaan kuluttajia harhautettiin luulemaan, että kevytsavukkeet olisivat terveellisempiä kuin muut savukkeet ja moni vaihtoi tällä perusteella niihin.
Kantajien asianajaja Michael Hausfeldin mukaan tupakkateollisuus käytti strategiaa, jossa annettiin ymmärtää, että kevytsavukkeet ovat vähemmän vaarallisia kuin muut; kuitenkin tupakkateollisuuden asiakirjoista, jotka ovat 1990-luvun oikeudenkäyntien perusteella tällä hetkellä julkisia, käy ilmi, että tupakkateollisuus tiesi myyvänsä kuolemaa myydessään kevytsavukkeita.

Kukaan suomalainen tupakoitsija tuskin enää tällä vuosituhannella voi väittää, ettei olisi tiennyt tupakan terveyshaitoista itselleen, niille, jotka ovat tupakansavun ulottuvilla tai esimerkiksi syntymättömille lapsille. 1960-luvulta lähtien on tiedetty, että tupakka aiheuttaa keuhkosyöpää ja sydäninfarkteja. Silti Suomessa on laillista valmistaa, markkinoida ja käyttää tupakkaa. En tiedä, onko missään päin maailmaa kielletty tupakanpolttoa. Yksi keino tavan juurimiseen olisi vaatimus, että nikotiini on poistettava savukkeista. Jo 1990-luvulla jenkkikemisti Jeffrey Wigand tunnusti, että tupakkateollisuutta pyöritetään nikotiiniriippuvuuden voimin.

Tupakkateollisuuden osakkeenomistajat ottavat jättivaateet rauhallisesti ainakin mikäli uskomme USA Today -lehteä. Mikä on ottaessa. Prosessi kestää kauan ja suurimmat toiveet on jo suunnattu muutoinkin kehitysmaihin.

21.9.06

Ehdotus varoitustekstiksi


Hpy tuossa kommentoi Valokuvatorstain kuvaani innostavasti. Tässä siis oma ehdotukseni alkoholipullon varoitustekstiksi. ;)
Kuva on otettu Helsingin Yliopistomuseosta.

Valokuvatorstai: viesti, merkki, logo, ikoni


Valokuvatorstain aihe tänään on Viesti, merkki, logo, ikoni.
Tämä viesti ei juuri vaikuta, vaikka se menee juuri niille, joille se on tarkoitettu, vaikka se on vakava ja vaikka sitä toistetaan väsymättä.

19.9.06

Liikuntamaksut närästävät

Tämänpäiväisessä Kinaporin tilaisuudessa kävi ilmi, että työttömät ja eläkeläiset kokevat liikuntaryhmien maksut ikävinä. Niistä tulee toisinaan suoranainen este liikuntaharrastukselle; tuleehan osallistumismaksun lisäksi vielä bussimatkakustannukset.
Helsingin tilanteesta sen verran, että huomasin juuri, että ilmeisesti Myllypuron Liikuntamyllyyn työttömät, opiskelijat ja eläkeläiset pääsevät eurolla. Aikuisen lippu on normaalisti kaksi euroa. Tämä on parempi kuin ei mitään etua, mutta mielestäni peruspäivärahalla ja työmarkkinatuella olevat sekä kansaneläkkeen turvin sinnittelevät pitäisi oikeuttaa tiettyyn määrään liikuntaseteleitä.

Päivitys 20.9. klo 15.10
Leena on postannut omaan blogiinsa aiheesta parannuksia vaativan tekstin. Hän on tyytymätön Helsingin kaupungin ennaltaehkäisypanostuksiin.

Terveyden tasa-arvo jäi edelleen tavoitteeksi

No niin, nyt Kinaporin keskustelu on käyty. Mitä itselleni jäi käteen?
Keskustelu sujui nähdäkseni sopuisissa merkeissä, ehkä vähän liiankin sopuisissa. Hieman särmää tuli Helsingin työttömien puheenjohtaja Anna-Maria Kantolan ja virheitten kaupunginvaltuutetun, terveyskeskuslääkäri Minerva Krohnin välille, kun Krohn ei pitänyt köyhyyttä erityisenä terveysuhkana ja Kantola puolestaan piti.

Jostain syystä kaupunginvaltuutetut eivät lainkaan ottaneet haastetta vastaan, kun ilmaisin kantani, että suunniteltu läntisen ja eteläisen terveyskeskuspäivystyksen rakentaminen Meilahden erikoissairaanhoidon palvelujen viereen lisäisi merkittävällä tavalla alueellista epätasa-arvoisuutta Helsingin sisällä. Nyt ihmettelen, missä vaiheessa tämä hanke makaa. Jo nyt alueellinen epätasa-arvo perusterveydenhuollossa on merkittävä. Mikäli hanke toteutetaan, sillä alueellinen epätasa-arvo kasvaa myös erikoissairaanhoidon alueelle.
Terveyslautakunnan jäsen Sirpa Puhakka (Vasemmistoliitto) myönsi, että hoitotakuun toteutumisessa Helsinki ei kaikilta osin ole saavuttanut vielä tavoitetasoa. Yleisökeskustelussa nousi erityisesti tässä asiassa esiin ikäihmisten hammashuoltoon pääsy.

Tutkija Anita Näslindh-Ylispangar kiinnitti huomiota vanhusten yksinäisyyteen ja siihen, että välittäminen ja sen osoittaminen ovat tärkeä osa hoitohenkilökunnan työtä. Hän oli myös huolissaan oravanpyörässä juoksevista nelikymppisistä miehistä, joiden terveysmittarit ovat huolestuttavia.
Laitan pian tähän linkin oman puheenvuoroni konseptiin (pdf-tiedoto) niin ei tarvitse käydä itseään siteeraamaan.

Terveyttä kaikille vai valituille

Tänään on tarkoitus keskustella terveyden tasa-arvosta yleisötilaisuudessa Kinaporin palvelukeskuksessa. Aiheena on Terveyttä kaikille vai valituille?
Olen suunnitellut puhuvani siitä, että ennaltaehkäisy pitää kohdistaa kaikkiin ihmisiin, ei pelkille riskiryhmille. Aion pohtia sitä, onko liikuntamahdollisuuksien tarjonta tasapuolista, mikä yhteys masennuksella on terveyskäyttäytymiseen, onko hoitoon pääsy tasapuolista, mitä ihmisten leimaaminen vaikuttaa heidän elämäänsä ja terveyteensä.

Kesällä Pohjalaisessa oli pääjohtaja Pekka Puskan haastattelu. Jutussa tiivistyi terveyden syvin tasa-arvokysymys: mitä enemmän tienaat, sitä pitempään elät.
Tämä totuus pätee, tosin vain väestötasolla. Yksilö voi olla köyhä ja elää pitkään tai rikas ja kuolla nuorena.
Nykyinen hokema kuuluu, että ihminen itse valinnoillaan ratkaisee terveytensä. Tämä totuus on kuitenkin puolitotuus. Meidän puolestamme tehdään uskomaton määrä valintoja, jotka vaikuttavat terveyteemme.

18.9.06

Hyvä Tanska

Tämäaamuinen Turun sanomien verkkolehti kertoo, että EU:ssa keskustellaan koulumaidon tuesta. Tanska on tehnyt aloitteen, että korkeimman tuen saisivat rasvattomat ja vähärasvaiset maitotuotteet. Nykyinen EU-tuki kannustaa kovien maitorasvojen kulutukseen, sillä tukea annetaan sitä enemmän mitä rasvaisempaa maito on.
EU:n nykyinen tukipolitiikka heijastelee asenteita, jotka Suomessa voitettiin jo 20 vuotta sitten. Suomessa osa kunnista suosii rasvattomia ja vähärasvaisia maitotuotteita huolimatta EU:n tukipolitiikasta.
Omat koululaiseni vierastavat koulumaidon rasvaista makua. Itse olen pahoillani siitä, että rahan voimalla EU pyrkii totuttamaan lapsiamme rasvaisen maidon makuun. Siis hyvä Tanska! Mukavaa, että tanskalaiset kantavat huolta kansanterveydestä, kun suomalaiset EU-tahot eivät ole asiaa pitäneet esillä.

14.9.06

Valokuvatorstai: muisto, muisteleminen


Valokuvatorstain tämän viikon aihe on muisto, muisteleminen.
Valitsin Monark-kuntopyörän, jolla 1960-luvulla Sydänliiton tutkijat testasivat Helsingin poliisien kuntoa. Helsingin Poliisitutkimuksessa löytyi sepelvaltimotaudin ja 2-tyypin diabeteksen yhteys.
Nykyisin kuntopyörä on Suomen Sydänliiton tiloissa.

13.9.06

Välipalaa


On leipäviikko. Leipätiedotus muistuttaa nyt meitä siitä, että säännöllisesti syövät menestyvät koulussa parhaiten ja että nälkäisenä ja väsyneenä on vaikea keskittyä.
Myös välipalan laadulla on väliä. Aikuisen tehtävänä on pitää huoli siitä, että lasten saatavilla on järkeviä välipalavaihtoehtoja.
Elämästä on tullut kiireistä. Perheissä ei enää välttämättä syödä viikolla oikeaa ruokaa lainkaan vaan jokainen syö silloin kuin ehtii ja mitä mielii.

12.9.06

Aikavarkaita linjoilla

Siskoni on harmitellut jo pitkään sitä, ettei teleoperaattori Sonera hoida asiakaspalveluaan. Linjoilla saa istua pahimmillaan tuntikausia eivätkä asiat hoidu siltikään. Lopulta hän kyllästyi ja sanoi irti koko perheensä vuosikymmenen kestäneet puhelin- ja internetpalvelut. Miten kävikään.
No, kävi niin, että irtisanominen jäi lojumaan jonkun pöytälaaikkoon, josta se löytyi, kun siskoni kyseli, miksi yhteys ei katkea eikä uusi operaattori pääse kytkemään siskoni taloutta palvelunsa piiriin, koska Soneran yhteys on päällä.
Nyt asian kuulemma pitäisi olla kunnossa, mutta Sonera ei ole katkaissut vieläkään nettiyhteyttä. Siskoni pelkää, ettei hän pääse Sonerasta eroon lainkaan. Saa nähdä, tuleeko laskuja.

Minä puolestani sain Sanoma Magazinesilta pyytämättäni mainoksen sähköpostiin. Mainoksesta ei löytynyt ollenkaan mitään peruuta palvelu -näppäintä. Mainonnan kieltäminen osoittautui hankalaksi. Netistä löytyi etsinnän jälkeen vain faksi ja sähköpostitietoja. Tässä vaiheessa tahdoin jo varmistua, että saan mainokset kielletyksi. Halusin soittaa varmistuakseni siitä, että asiaan ei tarvitse enää palata. Etsin siis kyseisen yhtiön keskuksen numeron. Kerrottuani asiani keskus yhdisti jollekin miehelle, joka oli vuosilomalla. Pyysin anteeksi, että lomalla häiritsen ja toivotin hyvää lomaa. Soitin keskukseen uudelleen. Nyt keskus yhdisti miehelle, joka kysyi, olinko soittanut asiakaspalveluun. Kerroin, että olisin toki soittanut, jos tarjolla olisi ollut asiakaspalvelun puhelinnumero. Kun tätä numeroa ei ollut eikä sähköpostissa ollut peruuta palvelu -nappulaa, jouduin soittamaan yhtiön keskukseen ja keskus yhdisti hänelle. ;) Mies oli ystävällinen, kaivoi jostain kynän ja paperia ja kirjoitti niihin yhteystietoni. Pyysin, että hän kirjoittaa paperiin, etten myöskään tahdo tekstarimainoksia kännykkääni. Siinä vaiheessa hän kysyi, tahdonko myös kieltää kirjeiden lähettämisen. Sanoin, että niitä saa lähettää, jos he tahtovat.

Sonera toimii sillä tavoin, että se ei suo asiakkailleen mahdollisuutta hoitaa asioitaan internetin tai sähköpostin kautta, vaikka mitä ilmeisimmin siihen olisi täydet mahdollisuudet, vaan jonotuttaa meitä puhelimessa vähintään puoli tuntia kerrallaan. Soneran keskus kuitenkin vastaa heti ja osaa yleensä yhdistää oikeaan numeroon.
Sanoma Magazines puolestaan ei tarjoa kaikille asiakkailleen yhtään puhelinnumeroa, vaan luottaa siihen, että asiat hoituvat verkossa ilman kuluja, vaan eivätpä ne näytä hoituvan.

11.9.06

Kantasoluhoitojen varjoisalla puolella

Tänä iltana tuli telkkarin ykköskanavalta Prisma, jonka aiheena olivat kantasoluhoidot, kantasoluhoidot nimenomaan Kiinassa. Kiinassa kantasoluja on tarjolla runsaasti, koska maassa tehdään viisi miljoonaa aborttia vuosittain ja koska Kiinasta puuttuu kokonaan lainsäädäntö, joka sääntelee kantasolututkimusta ja -hoitoa. Jopa Yhdysvalloista ja Euroopasta valuu Kiinaan vaikeista sairauksista kärsiviä potilaita, jotka elävät siinä toivossa, että saavat avun.
Kantasolututkimus on muualla maailmassa arka asia, koska kantasoluja saadaan abortoiduista sikiöistä. Kiinassa, samoin kuin toisessa Aasian nousevassa talousmahdissa, Intiassa, tyttövauvat ovat yhden lapsen politiikan johdosta ongelma vanhemmilleen. Tästä syystä aborttien määrä on valtaisa.

Kantasoluja on mahdollista saada myös napaverestä, mikä olisi eettisesti ongelmaton tapa etsiä parannusaineita vaikeisiin sairauksiin, mutta itse en ole perehtynyt siihen, missä määrin napaveritutkimusta on tehty.

Poliisi on pop


Kesällä olin menossa kolesterolitiedotustilaisuuteen, kun jouduin keskelle poliisin pr-kampanjaa.
Lauantaina Kiasman vieressä mieltä osoittaneet kansalaiset ja mielenosoitusta seuranneet kansalaiset joutuivat poliisin haaviin. Poliisi ja sille virka-apua antaneet rajavartijat kuvasivat ihmisiä ja keräsivät henkilötietoja ja pidättivät köntässä ihmisiä.
Montakohan pr-kampanjaa täytyykään taas pitää, että poliisi jälleen olisi kansalaisten silmissä "pop". Eikö se takavuosien iskulause ollut "poliisi on pop"? Onneksi sentään tietosuojavaltuutettu lupasi selvittää, mitä poliisi keräämillään tiedoilla aikoo. Ei olisi kiva joutua poliisin rekistereihin, varsinkaan sattumalta. Pari päivää sitten radiossa joku kertoi kummipojastaan, joka pidätettiin ja sai sakot kangastussien hallussapidosta. Poika sattui olemaan epäilyttävästi pukeutunut.
Kannattaa pysytellä Charles Chaplinin esikuvan mukaisesti mahdollisimman kaukana poliiseista välttääkseen ikävyyksiä.

8.9.06

Työttömyyden hallinnointia

Suomen yrittäjien puheenjohtaja yrittäjä Eero Lehti on leimattu mieheksi, joka aina valittaa. Nyt Lehti on valittanut siitä, että työvoimahallinto ei välitä työtä, vaan tyytyy säilömään työttömiä. Yhdyn Lehden valituskuoroon. Onhan siitä aikaa, kun Työvoimatoimistojen nimi oli Työnvälitystoimisto, mikäli edes oikein muistan. Nykyisin työnvälitystoiminta on ulkoistunut ikään kuin itsestään.
Työvoimahallinnon virkailijoilla on kosolti aikaa tarkkailla, etteivät heidän suojattinsa käytä sosiaalietuuksia väärin ja esimerkiksi käy heiltä salaa osa-aikaisesti hommissa.
No, oikeasti. Koska työnantajat edelleen haaveilevat sellaisista työntekijöistä, joita ei ole saatavilla, säilyvät työttömyys, työvoimapula ja kokemuksen väheksyminen vielä vuosia. Ei ole mieltä käyttää suurta ja kallista byrokratiaa työttömien säilöntään. Jos työnantajat eivät vielä tahdo palkata yli nelikymppisiä eivätkä sellaisia, joilla ei ole työkokemusta, on hyvä tunnustaa tosiasiat ja siirtyä kansalaispalkkaan, ainakin näiden yli nelikymppisten osalta, sori vaan. Työvoimahallinnon rahat ja henkilöstöresurssit tulee ohjata siihen, että työvoimatarve ja työn tarvitsijat kohtaavat. Työvoimahallinto voi toki laskuttaa työnantajilta välitystoiminnastaan tehdyn työn mukaan.

7.9.06

Näkökyvyn heikkeneminen ei ole normaalia ikääntymistä

Viime vuonna näkövammarekisteriin merkittiin 1200 uutta tapausta, joiden näkövamman aiheuttaja oli AMD (age-related-macular-degenaration) eli silmänpohjan ikärappeuma.
Kyseessä ei ole normaali ikääntyminen, ei mikään ikänäkö, vaan sairaus, joka kosteassa muodossaan saattaa synnyttää näkövamman dramaattisen nopeasti. Nopea hoidon aloittaminen on tässä tapauksessa ensiarvoisen tärkeää.
Kuivaan tautimuotoon ei ole hoitoa. 80 prosenttia potilaista sairastaa taudin kuivaa muotoa.
Kosteaan simänpohjan ikärappeumaan on olemassa tehokkaita hoitoja. Hoidon onnistumisen edellytys on nopea hoitoonpääsy.
Silmänpohjan ikärappeuma vaikuttaa merkittävästi potilaan elämänlaatuun, aiheuttaa ahdistusta ja masennusta, riippuvuutta toisista ihmisistä, eristäytymistä, lisää kaatumistapaturmia ja vähentää mahdollisuuksia liikkua terveyden ylläpitämiseksi.
Silmänpohjan ikärappeumaan perehtynyt LT Kai Kaarniranta sanoo, että 60 vuotta täyttäneiden olisi syytä käydä silmälääkärissä kolmen vuoden väliajoin.
Ikääntyneiden näkövammaisten vammoista 60 prosenttia aiheutui verkkokalvon keskeisen osan ikärappeumasta, 9 prosenttia glaukoomasta, 7 prosenttia diabeettisesta retinopatiasta, lopuilla on erilaisia muita diagnooseja. (Näkövammarekisteri)

Valokuvatorstai: Uoma



Milloin mihinkin virtaan joudumme.

5.9.06

Törkyä tyrkyllä

Seison lähikaupan matelevassa kassajonossa 8-vuotiaan kanssa. Pitkästyksissäni luen lehtiotsikoita. Teline on vain puolen metrin korkeudella lattiasta. Tuore tangoprinssi mielisairaalaan -- itsemurhayritys --.
Samat otsikot lukee taatusti tämä 8-vuotias. Häntä ei olisi voinut varjella valitsemalla kassaa, jossa on vain iltapäivälehdet ja niiden lööpit, sillä kyseisellä kassalla ei ole kassahenkilöä.
Seuraavana päivänä kysyn kassarouvalta, minkä ihmeen tähden täällä asetellaan tuollaisia kansia nimenomaan lasten silmien tasolle. "Emme me niitä valitse. Hyllytysohje tulee Rautakirjalta."
Mikä on se Rautakirjan logiikka, jolla lapsille tyrkytetään törkyä, joka ei heitä kiinnosta, mutta joka syöpyy sieluun? Onko S-ryhmän pakko noudattaa Rautakirjan hyllytysohjetta?

4.9.06

Product placement on lastenohjelmien elementti

Katselin sunnuntaina Bratzeja. Paitsi leluja, bratzit ovat myös animaatiofilmihahmoja. Ne ovat nousseet muutamassa vuodessa, paitsi haastamaan Barbien, joka piirrosfilmin mukaan on ikääntymässä, myös haastamaan Mattelin, joka Barbeja valmistaa.
Filmin Bratz-toimittajatytöt ovat reiluja, kovia, älykkäitä ja voittavat kilpailevan lehden toimituksen kuusi–nolla. He osaavat tiimityön eivätkä törmäile pinkillä autolla kaupungilla – ja brazzit syövät hampurilaisia; hampurilaiset ovat bratzien lounasruokaa. Kilpailevan lehden päätoimittaja pinkki laiha blondi ei syö kuin salaattia ja suhtautuu hysteerisesti sille tarjottuihin hampurilaisiin. (Hampurilaisissa ei ole mitään tuotemerkkiä tai ketjun tunnusta.)

Mitä pieni Bratzeillä leikkivä tyttö tästä oppii? Oppiiko kenties, että hampurilaiset ovat cool lounas ja että salaatin syöminen on vouhotusta? Aiemmin, silloin kun lapset leikkivät barbeilla, oltiin huolissaan anoreksian houkutuksesta. Nyt kun leikitään brazzeilla, on uusi huoli. Sitä, mitä tarjoillaan lapsille metatasolla, on vaikea selittää ja tehdä läpinäkyväksi. Product placement on tullut satuihinkin.

1.9.06

Työpaikan menettämisen pelkoa

On ihmisiä, jotka eivät jää sairaslomalle tai eivät mene lääkäriin työpaikan menettämisen pelosta.
Asiata on tutkimusnäyttöäkin.
Ei ole leikintekoa, jos nelikymppinen mies tuntee rintakipuoireita, mutta ei mene lääkäriin, koska pelkää työpaikkansa puolesta.

Kysyin yhdeltä haastateltavaltani, pelkäsikö hän työpaikan menettämistä, kun pitkäaikainen tuki- ja liikentaelinvaiva iski. Ei ollut pelännyt kuulemma, koska oli oppinut, että itsestä pitää pitää huolta; kukaan muu ei pidä, jos itse ei pidä. Tilannetta varmaan helpotti, että haastateltava on töissä julkisella sektorilla.
Sain tänään ahdistuneensävyisen palautteen eräältä lehden lukijalta. Hän ei pitänyt kysymyksestäni. Lukijan mielestä asia herättää turhia pelkoja.
Olisi mukava kuulla kokemuksia siitä, tukeeko työpaikka lääkäriin hakeutumista vai ruokkiiko se pelkoja työpaikan menettämisestä. Oma epäilykseni on, että ongelma on olemassa lähinnä yksityissekotorilla ja saattaa siellä ulottua myös perhesuunnitteluun. Kommentit asiasta ovat tervetulleita.

Eettinen potku

Suomessa on siirrytty hyvinvointivaltiosta köyhyyspolitiikkaan. Köyhyyspolitiikka ei kuitenkaan luo hyvinvointia, vaan köyhyyttä.

Kelan tutkimuslaitos on juuri julkaissut Tuula Helnen ja Markku Laatun toimittaman Vääryyskirjan, jossa suomalaisen sosiaalipolitiikan vääryydet nostetaan tarkasteluun. Kirjoittajina on suuri joukko sosiaalipolitiikan eturivin tutkijoita.
Vääryyskirja antaa toivottavasti potkua järkevään keskusteluun siitä, mikä on oikein, mikä väärin. Kirjan toimittaja, sosiaalipolitiikan tutkija Tuula Helne arvioi nykykeskustelua hyvinvointivaltiota väheksyväksi, abstraktiksi ja ekonomisoituneeksi.
Talouskehitys on ollut Suomessa suotuisaa ja kansalaismielipidekin on kannattanut avokätisempää sosiaalipolitiikkaa, mutta edelleen poliittisissa ratkaisuissa heikommassa asemassa olevilta ihmisiltä edellytetään henkilökohtaisia sosiaalipoliittisia uhrauksia ja jaetaan niukkuutta ikään kuin elettäisiin pula-aikaa.

Vääryyskirja, toimittaneet Tuula Helne ja Markku Laatu. Kelan tutkimusosasto 2006, Helsinki. Painopaikka Vammala.