12.2.06

Päätä päiväsi Bostonilla

Terveystieto on muuttunut vuosikymmenten kuluessa. Vielä 60-luvulla Sydän-lehdessäkin mainostettiin tupakkaa ja oli aivan yleistä, että sydänlääkärit tupakoivat. Nykyisin sydänlääkärit eivät polta, koska he tietävät, mitä tupakka aiheuttaa verisuonistossa.
Moni keski-ikäinen muistaa edelleen miehekkyyteen, vapauteen ja muodikkuuteen vetoavia tupakkateollisuuden mainoslauseita tuolta tupakkamainonnan 60-luvulta.
Uuden sisällön on saanut myös slogan, joka 60-luvun ihmiselle saattoi tuoda rauhoittumisen mielikuvia. Itse en tätä slogania muista, mutta joku muu oli muistavinaan: Päätä päiväsi Bostonilla.
Tupakkateollisuus on siis tämän tarkistamattoman tiedon mukaan jo 60-luvulla tunnustanut sen, minkä se pakon edessä joutui tunnustamaan 1990-luvun kuluessa: tupakointi on hengenvaarallista.
Nyt kuka tahansa voi tutkia tupakkateollisuuden salaisia arkistoja netissä ja havaita, että todellinen kauppatuote onkin riippuvuutta aiheuttava nikotiini, joka tehtävänä on pitää asiakkaat tiukasti pihdessään niin kauan kuin nämä elävät

9.2.06

Jankuttaminen ei ilmeisesti riitä

Suomalaiset tietävät, miten tulee elää, jotta terveys säilyy. Lehdet ja sähköinen media pursuavat elämäntapaohjeita, terveellistä ruokaa, liikuntavinkkejä. Kaikki tietävät, että tupakointi vaarantaa terveyden, monet tietävät myös sen, että tupakka tappaa infarktiin vielä useampia kuin keuhkosyöpään. Olennainen terveystieto saavuttaa jokaisen suomalaisen.
Nykyinen elämänmeno on ilmeisesti niin stressaavaa, että ihmiset eivät ehdi tai jaksa paneutua riittävästi elintapoihinsa. Elintapamoralismi ei saa lääkäreiltä ainakaan jakamatonta kannatusta, sillä HUSin sisätautien toimialajohtaja professori Grönhagen-Riska totesi toimittajille, että on väärin rangaista ihmisiä, joiden elämäntapamuutokset eivät riitä terveyden ylläpitoon.
Professori Grönhagen-Riska totesi, että jankuttaminen ei ilmeisesti riitä.
Hän puhui Suomen Verenpaineyhdistyksen järjestämässä tiedotustilaisuudessa tänään Biomedicumissa Helsingissä.

Laatua diabeetikoiden hoitoon

Pääkaupunkiseudulle tulee diabeteskeskus Helsingin, Vantaan, Espoon ja HYKSin sekä halukkaiden työterveyshuoltojen yhteistyöorgaaniksi.
Tarkoitus on, että diabeteskeskus kerää tietoa diabeteshoidon laadusta alueen yksiköissä. Alueelle luodaan diabeteshoidon laatujärjestelmä.
Suunnitelmiin kuuluu, että potilaat ilmoittavat myös omatoimisesti arvojaan järjestelmään ja näin siirrytään osin sähköiseen vuorovaikutukseen, joissa osa potilaskäynneistä korvataan arvojen seurannalla.
Asiasta kertoi tänään HUSin sisätautien toimialajohtaja professori Carola Grönhagen-Riska.

Ennaltaehkäisyn yksikkö HYKSiin

Pääkaupunkiseudulle on suunnitteilla sisätautien toimialaan kuuluva ennaltaehkäisy-yksikkö. Potilaat preventiopoliklinikalle ohjataan keskussairaalan muilta vastaanotoilta. . Yksikössä selvitetään sydän- tai verisuonitautia sairastavan potilaan ongelmat ja pahimmat riskitekijät, asetetaan potilaille hoitotasontavoitteet ja seurataan niiden toteutumista.
HUS sairaanhoitopiirin toimialajohtaja professori Carola Grönhagen-Riska toteaa, että ongelmana alalla on potilaiden paljous eivätkä potilaat siksi ole saaneet tarvitsemiaan palveluita. HYKSissä käynnistyvä preventiotoiminta on tässä vaiheessa pienimuotoista; potilaita polille otetaan 400-500 vuosittain.

Lääkitys kohdallaan?

Vanhat naiset ovat lääkkeiden suurkäyttäjiä. Lääkkeillä on haittavaikutuksia ja yhteisvaikutuksia. Ikääntyneille aiheutuneet lääkehaitat ovat erilaisia kuin työikäisille aiheutuneet. Dementiaa sairastavat ihmiset ovat herkkiä psyykenlääkkeiden haittavaikutuksille.
Yleislääketieteen professori Sirkka-Liisa Kivelä on kirjoittanut kirjan lääkkeistä ikääntyville ja heidän omaisilleen. Kirja tulee tarpeeseen. Vaikka lääkäreille ja apteekeille on kehitetty työkaluja lääkehaittojen ehkäisyyn, myös lääkkeiden käyttäjät tarvitsevat tietoa, otetaanhan potilas tai omainen usein mukaan, kun hoidosta päätetään.
Kivelä kiinnittää huomiota siihen, että aina ei tarvita lainkaan lääkkeitä eivätkä lääkkeet auta kaikkiin vaivoihin, joiden varalle niitä määrätään; joskus ne suorastaan tärvelevät ihmisen toimintakyvyn, kuten tapahtuu, kun dementiaa hoidetaan psykoosilääkkeillä. Hoitohenkilökunnan vajetta ei siis pidä lääkitä antamalla potilaille skitsofrenialääkkeitä. Kivelä huomauttaa, että psykoosilääkkeitä saa määrätä dementiapotilaan käytöshäiriöiden torjumiseksi vain siinä tapauksessa, että käytöshäiriöistä on haittaa dementiapotilaalle itselleen. Psykoosilääkkeet aiheuttavat potilaille jäykkyyttä.
Vanhuksille määrätään myös tarpeettomasti virtsankarkailulääkeitä vaikka ei selvitetä, johtuuko virtsankarkailu yliatiivisesta rakosta, mikä ei ole lähestulkoonkaan ainoa syy pidätyshäiriöön. Jos syy on jonkin muu kuin yliaktiivinen rakko, lääkkeellä ei ole vaikutusta virtsaamisvaivaan, mutta sen sijaan se sekoittaa pään.
Lääkkeettömistä kivunhoidoista professori Kivelä nostaa esille hieronnan, venyttelyn, rentoutumisen, jumpan ja lämpötyynyn.Normaaliin muutoksiin, joita vanheneminen tuo uneen, ei tule käyttää unilääkkeitä. Liikunta, aamuinen kirkasvalohoito ja iltapala takaavat normaalisti riittävän unen. Syvän unen lyheneminen ja heräily kuuluvat luonnolliseen vanhenemiseen eikä niitä tule hoitaa keskushermostoon vaikuttavilla lääkkeillä.

7.2.06

Tutkimusrutiineissa parantamisen varaa

Koska viimeksi olet joutunut astumaan lääkärissä vaakaan? Onko terveyskeskuksessa kenties mitattu joskus vyötärönympäryksesi? Onko potilaskertomuksessasi tietoa siitä, poltatko tupakkaa?
Entä koska sinulta, diabeetikko, on viimeksi katsottu silmänpohjat? Koska lääkärisi on käskenyt riisua kengät ja sukat?
Diabeteksen valtakunnallisen ehkäisyohjelman Dehkon valtakunnallinen koordinaattori Timo Saaristo sanoi tänään Dehko-päivillä Tampereella, että käytännön hoitorutiineita on syytä muuttaa. Ei ole niin, että vain potilaita patistetaan muutoksiin; myös lääkäreiden on syytä tehdä muutoksia rutiineissaan.
Tyypin 2 diabeteksen riskitesti on lyönyt itsensä läpi. Tämä omatoimitesti on tarjolla netissä, digitelevisiossa ja sen täyttäminen kuuluu esimerkiksi Tampereen kaupungin työterveyshuollon toimintatapoihin.
– Suosittelen testin täyttämistä kolmen vuoden välein, ylilääkäri Saaristo sanoi.

2.2.06

Vaikka koneesta ei ole terapeutiksi

Leena Krohnin oivallinen esseekokoelma Kone ja kynä sai minut aikanaan täysin vakuuttuneeksi siitä, että koneesta ei ole terapeutiksi.
Tässä nykyisessä kovien arvojen, syyllistämisen ja voiton maksimoinnin kyllästämässä kulttuurissamme olemme tottuneet peittämään onnemme, ongelmamme, heikkoutemme ja tuskamme tarkoin.
Suomen Mielenterveysseuralla riittää töitä seuraavatkin sata vuotta.
Vaikka konesta ei ole terapeutiksi, sen kautta voidaan jakaa keinoja mielen hyvinvoinnin parantamiseksi. Löysin sattumalta netistä mieli.info-sivut Mielenterveys ja elämänkulku, joista voi olla apua elämän kipeiden kysymysten pohdinnassa.