28.4.06

Opiskelijat keskeyttävät, mutta miksi ihmeessä

Tasavallan hallitus ja erityisesti ministeri Antti Kalliomäki painiskelevat sen ongelman kanssa, että 30 000 opiskelijaa keskeyttää vuosittain opiskelunsa.
Hesari uutisoi asiasta tänään otsikolla "Selonteko: Koulutuksen keskeyttäminen pitää saada kuriin". Jutusta ei selvinnyt, kenen sanavalinta tuo kuri on, mutta sanat ovat tärkeitä, kun puhutaan ongelmista, sillä nykyisin niillä osoitetaan tai etsitään syyllistä. Juttu ei kuitenkaan viittaa siihen, että nuorille ryhdyttäisiin antamaan keppiä, koska he eivät pysy koulussa. Tuoreessa koulutuspoliittisessa selonteossa huomiota suunnataan opiskelijoiden ohjaukseen, oppilashuoltoon ja opiskelijoiden toimeentuloon sekä opetuksen laatuun.
Selonteko suosittaa lukion ja ammattikoulun yhtäaikaisen suorittamisen laajentamista. Ilmeisesti ne tällaisen tutkinnon valinneet ja siinä uupuneet nuoret, joita minä tunnen, ovat pelkkä tilastollinen poikkeus.

26.4.06

"Yksi synnytys v. -64, muuten terve"

Kun enimmät ajat tulee tutkineeksi nettiä ryppy otsassa, tekee hyvää nauraa joskus makeasti. Lääkärien sanelut ovat hersyviä, ainakin jos on uskominen Jouni Paakkista. Ja miksi emme uskoisi!

24.4.06

Iloiset värit pelastavat päiväsi ja useammankin

Syöpäjärjestöt, Ilmatieteen laitos ja Säteilyturvakeskus neuvovat meitä suojautumaan auringolta. Ihon syöpäsairaudet nimittäin jatkavat yleistymistään.
Tehokkaimman suojan antavat värikkäät tai tummat ilmavat vaatteet. Tummat tai värikkäät ovat parempia kuin vaaleat. Paksut ovat parempia kuin ohuet. Kuivat ovat parempia kuin märät ja kudotut parempia kuin neulotut.
T-paita suojaa yhtä tehokkaasti kuin voide, jonka suojakerroin on 10.
Lapset ovat herkempiä säteilyn haitoille. Erityisesti lasten iho tulisi siksi suojata voiteiden sijasta pääasiallisesti vaatteilla. Ihon toistuva polttaminen lapsuuden tai nuoruuden aikana lisää riskiä sairastua melanoomaan eli tummasolusyöpään.

20.4.06

Väestön määrän ja laadun hallintaa?

Stakes uutisoi Helsingin yliopistossa ensi lauantaina väittelevän sosiologin VTM Maili Malinin tutkimustuloksia otsikolla "Hedelmöityshoidoilla voidaan hallita väestön määrää ja laatua". Otsikko hätkähdytti, sisältäähän se selviä viitteitä natsien rodunjalostukseen ja väestön määrän säätelyyn. Kun samanaikaisesti yhteiskunnassamme on virinnyt jälleen keskustelu eutanasiasta, olen ymmälläni: kenellä on oikeus päättää elämän alusta ja elämän lopusta. :|

Lapsella oikeus tietää biologinen taustansa

Suomen Lääkäriliitto on ottanut kantaa oikeusministeriön keinoalkuista hedelmöitystä koskevaan lakiehdotukseen. Lääkäriliitto kaipaa lakiin kirjausta hoitoon hakeutuvien parien neuvonnasta ja tuesta. Hyvänä järjestö pitää sitä, että lakiehdotuksen mukaan lapsella on oikeus tietää biologinen alkuperänsä.
Lapsella on ehdotuksen mukaan 18-vuotiaana halutessaan oikeus saada tietää geneettinen alkuperänsä. Lääkäriliitto pitää tätä periaatetta tärkeänä, sillä se ottaa huomioon syntymättömän lapsen oikeudet. Järjestön tiedotteessa kiinnitetään huomiota siihen, että tutkimustenkin mukaan on suositeltavaa kertoa lapselle mahdollisimman varhain hänen geneettinen alkuperänsä.

19.4.06

Mieti, mihin muutat

Juhlapuheissa sosioekonomisten tervesyserojen tasoittaminen on terveydenhuollon ja ennaltaehkäisyn ykköstavoite. Poliittiset päätöksentekijät eivät kuitenkaan ponnistele pahemmin terveyserojen tasoittamiseksi.
Suurimmat terveydenhuollon ja ennaltaehkäisyn panostukset olisi kai Helsingissäkin syytä suunnata koilliseen ja itäiseen kaupunkiin. Kaupunki aikoo kuitenkin parantaa eteläisten ja läntisten alueidensa julkista terveydenhuoltoa. Meilahden sairaala-alueelle on tarkoitus rakentaa uusi päivystyskeskus Marian sairaalan tilalle. Siitä onkin helppo lähettää asiakkaat viereisille klinikoille.
Sama pätee ennaltaehkäisyyn: kukahan edes suree Malmin lentokentän ympäri kiertävän lenkkipolun katoamista ja julkisen viheralueen muuttumista yksityisiksi tonteiksi, joille ei lenkkeilijöillä ole asiaa.

13.4.06

Potilaiden etu ensi sijalle

Kansanterveysjärjestöt vetoavat patenttisuojan piirissä vielä olevien uudempien kolesterolilääkkeiden atorvastatiinin, fluvastatiinin ja rosuvastatiinin säilyttämiseksi sairausvakuutuskorvauksen piirissä. Lääkkeet uhkaavat pudota korvausjärjestelmästä kesäkuun alussa.
Lääketeollisuus ja lääkkeiden hintalautakunta eivät ole päässeet sopimukseen kohtuullisesta tukkuhinnasta. Kansanterveysjärjestöt pelkäävät, että ellei sopua synny, potilaiden eriarvoisuus kasvaa.
Vaikka 90-luvun kolesterolilääkkeet tehoavat useimpiin potilaisiin, on olemassa joukko potilaita, jotka hyötyvät uusista lääkkeistä.
Julkisuudessa kuopiolaiset terveyssosiologian dosentti Markku Myllykangas ja epidemiologian määräaikainen professori Pertti Happonen ovat moneen otteeseen voimakkaasti vastustaneet kolesterolilääkkeiden ja erityisesti näiden uusien kolesterolilääkkeiden käyttöä. Happonen ja Myllykangas ovat pitäneet kolesterolilääkkeiden yleisyyttä merkkinä medikalisaatiosta. Heidän ylläpitämässään kolesterolilääkekeskustelussa argumentit eivät kuitenkaan ole olleet lääketieteellisiä, vaan terveystaloustieteellisiä.
Taloudellisesti tiukoilla olevissa potilaissa on ollut niitä, jotka ovat luottaneet median kautta annettuun tietoon enemmän kuin hoitavan lääkärin arvioon ja ovat lopettaneet lääkkeiden oston.
Lääketeollisuudelle ja lääkkeiden hintalautakunnalle osoitetun vetoomuksen ovat allekirjoittaneet Aivohalvaus- ja dysfasialiitto, Diabetesliitto ja Sydänliitto.

12.4.06

Leipäjonot saavuttivat lamanaikaisen mitan

Radiouutiset kertoi tänään, että leipäjonot ovat jälleen yhtä pitkiä kuin laman aikana. Nyt jonoissa on aiempaa enemmän lapsiperheellisiä työssä käyviä ihmisiä. Jonottajissa on myös nykyisen irtisanomisbuumin uhreja.
Leipäjonon ruokakassissa pelkistyy terveyden epätasa-arvo. Hyvä on, että ihmiset saavat ravintoa, mutta parempi olisi, että juuri näissä kasseissa olisi ravintoarvoltaan hyvää, terveellistä ruokaa.
Suomessa, kuten muuallakin maailmassa, köyhille syötetään se ylijäämä, mikä muutoin kannettaisiin kaatopaikalle.
Isäni yllätti 60-luvulla varakkaan perheenisän kantamasta näkkäriä roskiin. Tämä tapahtui sen jälkeen, kun Kekkonen oli selvittänyt noottikriisin. Nykyään on köyhät, joille vanhalta maistuvan tai epäterveellisen ylijäämän voi kantaa, ettei tarvitse viedä kaatopaikalle. ;(

5.4.06

Ruokapaikoille kaavaillaan sydänmerkkiä

Sydänliiton ja Diabetesliiton yhdessä ylläpitämää sydänmerkkijärjestelmää ollaan laajentamassa ruokapaikkoihin. Tieto on tervetullut, sillä ruokapaikan valitseminen esimerkiksi Helsingin keskustassa tuottaa paljon päänvaivaa silloin, kun kaipaa paikkaa, missä ruoka ei ole raskasta eikä siinä ole paljoa suolaa eikä liiaksi kovaa rasvaa.
Suunnitelmat ovat meneillään, varmaa tietoa ei vielä ole siitä, koska järjestelmän laajennus otetaan käyttöön.
Sydänmerkki on ollut käytössä jo runsaat viisi vuotta. Tähän mennessä merkki on myönnetty elintarvikkeille, jotka ovat rasvan ja suolan suhteen tuoteryhmissään suositeltavia valintoja.

3.4.06

Pieni ottaa isosta mallia kaikessa

Nyt on meneillään valtakunnallinen Sydänviikko. Sen teema on "Pieni ottaa isosta mallia. Kaikessa."
Jos äiti leipoo voilla, mummi pistää leivälle voita ja perheessä arvostetaan telkkarikokkia, joka kehuu, että voi ja kerma ovat hyvän ruuan perusta, ei pidä hämmästellä, jos lapsi pistää paksulti voita leivälle. No, voi on onneksi jo harvinainen onglma tällä saralla.
Olen itse yrittänyt muistaa, että lapset vahtivat jokaista suupalaani.
Vastuu ei ole vain vanhemmilla, se on muillakin aikuisilla. Päiväkodin aikuiset ja opettajat ovat melkoisia vaikuttajia nykymaailmassa. Isovanhemmat ovat aina olleet tärkeitä vaikuttajia. Nykyaikainen mummo ei toivottavasti helli lapsenlapsiaan rasvalla ja sokerilla, vaan hedelmillä ja vihanneksilla.