31.5.06

Katkaise ihmeessä ohjelmavirta

Kesäksi kannattaa ottaa katkaisuhoito television katsomisesta. Muutenkin telkkari kannattaa avata harkiten. Jatkuva ohjelmavirta kotioloissa käy nimittäin ainakin perheen pienimpien hermoille. Asiasta on nyt tuoretta suomalaista tieteellistä näyttöä.
Helsingin ja Tampereen yliopistojen yhteisessä tutkimuksessa selvitettiin 5–6-vuotiaiden lasten televisionkatsomistottumuksia ja niiden yhteyttä unihäiriöihin.
Tutkijat havaitsivat, että television informaatiolle altistuminen sinänsä lisäsi merkittävästi lasten unihäiriöiden määrää ja vaikeusastetta.
Ei ole viisasta korvata iltasatua videolla. Television katsominen juuri ennen nukkumaan menoa on epäviisasta; se nimittäin lisää nukahtamisvaikeuksia ja yöllisiä kauhukohtauksia.
Tutkijat havaitsivat lisäksi sen, minkä jokainen pienten lasten vanhempi voi havaita omassa perheessään: aktiivinen television katselu on yhteydessä lyhempään yöuneen ja nukahtamisvaikeuksiin.
Kertokaa ihmeessä omia kokemuksianne siitä, miten lapsia voi varjella aikuisten ohjelmilta, liialta television katselemiselta ja miten heidät hätistetään ruudun äärestä hyvissä ajoin illalla.

30.5.06

Mihin käytät viikkorahasi?

Hesari kertoo tänään, että suomalaislapset saavat noin kuusi euroa viikkorahaa, jonka he pääasiassa vaihtavat herkkuihin.
Onko järkevää kantaa 300 euroa herkkukauppaan? Mitä mieltä olette?

24.5.06

Det kostar ingenting att köä

Nyt kun hoitotakuu on tullut emmekä saa enää riittävästi jonottaa terveydenhuollon palveluihin, jonot ovat siirtyneet pankin ahtaisiin putkiin, joissa ikäihmisiä kyykytetään sekä teleoperaattorien puhelinverkkoihin.
Soneralla on kuulemma 1000 ihmistä asiakaspalvelutehtävissä. Sitä on vaikea uskoa jonotettuaan tunninkin verran kyseisen operaattorin asiakaspalvelulinjoilla - turhaan. Ehkäpä kyseessä on tuhannen pätkätyöläisen joukko. Koskahan joku ryhtyy laskemaan, millainen kansantaloudellinen tappio aiheutuu siitä, että monet firmat ovat minimoineet asiakaspalveluhenkilökuntansa ja kuunteluttavat asiakkaillaan musiikkia "ilmaisilla" asiakaspalvelulinjoilla tuntikausia. Sähköpostitse asiaa ei voi hoitaa lainkaan yhtiössä, joka elää viestinnästä!
Terveydenhuollon yhteiskunnalle aiheuttamista kustannuksista otetaan aina tarkka selko, mutta entä kvartaalitalouden aiheuttamista? Syytä olisi ryhtyä laskemaan tällaisesta liiketoiminnasta kansantaloudelle aiheutuvia kustannuksia. Esimerkiksi Soneraan on soitettava joihinkin asiakaspalvelunumeroihin virka-aikana, mikä merkitsee sitä, että moni soittelija on työpaikallaan. Kuka siis maksaa tällaiset henkilöstösäästöt?

Ystävät kunniaan

Jertta Blomstedt tarttui tämänaamuisessa radiokolumnissaan terveysviestintään. Hän oli löytänyt tietoa niistä tutkimustuloksista, joissa korostetaan ystävien merkitystä ihmisen terveydelle.
Suomalaisen miehen paras ja ainoa ystävä on yleensä vaimo. Tämä ei Blomstedtin mielestä riitä verkostoksi. Erityisestä myötätuntoa kolumnisti kohdistui yksinäisiin miehiin, joiden kolesteroliarvotkin ovat korkeammat kuin niiden, joilla on vaimo.
Ottakaamme mallia suomenruotsalaisista kanssakansalaisistamme! He elävät pidempään kuin me suomankieliset. Ainakaan tiede ei ole löytänyt selitystä kielestä, vaan sosiaalisesta pääomasta eli siis ystävä- sukulais- ja tuttavaverkostoista. Kun suomenruotsalaiset kesäloman koittaessa lähtevät synnyinseuduilleen, he hakeutuvat heti kyläjuhliin ja muihin sosiaalisiin rientoihin. Me suomenkieliset jökötämme mökillä ja "lataamme akkuja" piuha mökin seinässä.

22.5.06

Varmuuden vuoksi ei kannata luopua maidosta

Duodecim-lehden uusimmassa numerossa kerrotaan hollantilaistutkimuksesta, joka vahvistaa aiempia epäilyjä siitä, että turhaan aloitettu maidoton dietti voi laukaista allergiareaktioita.
Tutkittuja atooppisia lapsia oli 47. Heille oli määrätty pari vuotta aiemmin maidoton ruokavalio atooppisen ihottuman hoidoksi. Tutkijoiden mukaan kaikille 47 potilaalle dietti oli ollut turha ja ainakin 11:n herkkyys maidolle oli lisääntynyt tutkimuksen aikana vaarallisen voimakkaaksi.

Onko hoitoalan töissä raskasta?

Julkisuudessa on yleisesti vallalla käsitys, että hoitoalan työpaikoissa on liian vähän hoitajia ja siksi työtaakka on liian suuri. Alalla on ollut viime aikoina useita paikallisia ja valtakunnallisia mielenilmauksia.
Kun nykyisin valtionohjaus on vähäistä, ratkaisun avaimet ovat kunnallispoliitikkojen ja johtavien kunnallisten virkamiesten käsissä.
Tehyn Janna Laitinen-Pesola ei usko uusien koulutspaikkojen lisäämiseen:
-Hoitoalalla ollaan nyt uudessa tilanteessa, kun työvoimasta kilpaillaan. Koulutusmäärien lisääminen ei ole realistista. Määrät riittävät, kun koulutetut työllistyvät alan tehtäviin ja pysyvät niissä. Työnantajalla on vastuu alan vetovoimaisuudesta, hän korostaa.
Uskaltavatko nuoret hakea ammatteihin, joissa palkkaus on matala ja työtaakka tuhti? Onko kokemuksia?

20.5.06

Lisää liksaa hoitajille

Dokumenttiohjaaja ja lähihoitaja Tarja Tallqvist on ihminen, jolla on sydän paikallaan. Hän on tehnyt töitä kärsivän lähimmäisen hyväksi joskus uupumukseen asti dokumenttiohjaajana.
"Ei ole suurempaa pelkuruutta kuin että nähdessään epäkohdan ei tee mitään", on Tarjan kotisivun päällekirjoitus. Siinä se. Hän näki epäkohdan. Hän ryhtyi hommiin: keräsi lähes 130 000 nimeä hoitoalan tilanteen korjaamista vaativaan vetoomukseen, joka luovutettiin sosiaali- ja terveyministerille huhtikuussa. Kun tämä viesti ei tehonnut, Tallqvist ryhtyi keräämään miljoonaa nimeä. Vetoomukseen voi tutustua ja sen voi allekirjoittaa osoitteessa http://www.tarjatallqvist.com/vetoomus/index.php ja asiasta voi lisäksi keskustella Tallqvistin blogissa. Itse kävin allekirjoittamassa.

19.5.06

Lääketehtaat eivät joustaneet kolesterolilääkkeiden hinnoissa

Niinhän siinä kävi kuin pelättävissä oli, ainakin melkein: Lääkkeiden hintalautakunta ei päässyt Lipitor- ja Crestor -valmisteita markkinoivien lääkeyhtiöiden kanssa yksimielisyyteen kohtuullisista tukkuhinnoista.
Lautakunta tiukensi merkittävästi näiden kalliiden kolesterolilääkkeiden korvattavuutta 1.10. lukien. Lääkäriltä edellytetään tarkkaa harkintaa lääkemääräyksen kirjoittamisessa.
Sen sijaan kolmannen kalliin statiinin, Lescolin hinnanalennuksesta päästiin sopimukseen eikä Lescol-valmisteiden korvattavuudessa tapahdu muutoksia nykyiseen verraten. Lokakuusta lähtien kuka tahansa voi sitten saada lääkärin määräyksestä kovalla rahalla Lipitoria tai Crestoria korkeaan kolesterooliinsa, mutta täytyy olla paksu kukkaro.

Kuka piittaa

Taina Repo on haastatellut Tekryn Promo-lehteen sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juhani Lehtoa.
Repo kysyy, miksi emme huolestu uutisista, että köyhyys lisääntyy.
– Meille tulee lisää köyhiä, se siitä! -- Ei tietenkään voi sanoa, ettei kukaan reagoi, meillä vain ei enää ole organisoituneina sellaisia tahoja, jotka perinteisesti olisivat reagoineet eikä sellaisia reaktioita sitten synnykään. Meillä on varmaan paljon ihmisiä, jotka reagoivat, mutta heillä ei ole teitä ilmaista reaktiotaan kollektiivisesti, Lehto analysoi.
Miten on? Tavoittaako tämä postaus sellaisia, jotka ovat huolissaan köyhyyden kasvusta? Jos tavoittaa, olisiko käytännön ehdotuksia, miten voisimme verkostoitua ja nostaa älämölyn asiasta?

Rannikkoruotsalaisetko terveitä

Suomessa kulkee vapaalla jalalla arviolta 200 000 diabeetikkoa, jotka eivät tiedä olevansa sairaita. Tyypin 2 diabeteksen ennustetaan lisäksi yleistyvän räjähdysmäisesti, ellei syöksyä saada oikaistuksi.
Diabetetutkimussäätiö jakoi eilen 300 000 euroa apurahoja diabetestutkijoille. Toivottavasti tutkimuksesta on hyötyä tämän haasteen kanssa kamppailuun.
Yksi apurahan saaneista on PPP-Botnia-tutkimushanke. Hankkeessa on tähän mennessä tutkittu noin 3 500 satunnaisesti valittua 18-74-vuotiasta rannikkopohjalaista. Heille on tehty sokerirasituskoe, josta selviää diabetes ja sokerinsidon varhaiset muutokset. Tutkittavat on myös pantu vaakaan ja mitattu ja heidän rasva-arvonsa on selvitetty. Yli puolet tutkimukseen osallistuneista suoritti kävelytestin, jonka perusteella arvioidaan fyysistä kuntoa.
Tähän mennessä tutkimusryhmä on saanut selville, että diabeteksen esiintyvyys nousee iän mukana. Alle 40-vuotiailla diabeteksen esiintyvyys on noin 1-2 prosenttia verrattuna noin 15 prosenttiin 70-vuotiailla. 45-75-vuotiaista miehistä diabetesta oli 11 prosentilla ja naisista kuudella prosentilla. Noin joka kolmas diabeetikko ei aiemmin tiennyt sairaudestaan. 15 prosenttia miehistä ja naisista on selvästi lihavia ja 40 prosenttia oli ylipainoa.
Joka kolmannen naisen vyötärönympärys oli yli 88 cm ja joka neljännen miehen yli 102 cm.
Kävelytestin tulosten perusteella kunto on hyvin huono tai huono yli puolella miehistä. Naisten tilanne oli hieman parempi. Lisäksi ryhmä on havainnut, että keskivartalolihavuus ja sokeriaineenvaihdunnan häiriöt kasaantuvat huonokuntoisille.

Liikkumisreseptiä pyytämään

Viisikymmentä vuotta sitten infarktin saaneet ihmiset joutuivat makaamaan viikkojen ajan liikkumatta sairaalan vuoteessa. Tottakai he itse pelkäsivät, että sydänkohtaus uusii, mutta niin pelkäsivät lääkäritkin.
On oman tarinansa aihe, miten lääkärit voittivat pelkonsa ja alkoivat kuntoututtaa sydänpotilaita. Nykyisin ei ketään makuuteta sairaaloissa. Joskus päinvastoin kuulee, että monet potilaat pannaan kotiin pää kainalossa, ei sentään infarktipotilaita.
Periaatteessa sydänpotilaallekin annetaan lupa liikkua, mutta käytännön ohjeet ja neuvot, joita infarktipotilas saa mukaansa, jäävät usein sangen epämääräisiksi.
Sepelvaltimotautipotilaiden on hyvä tietää, että eilen Sydänliitto julkaisi asiaa koskevan lääkäreille ja muulle ammattiväelle suunnatun Sepelvaltimotuati ja liikunta -oppaan. Siinä terveydenhuollon ammattilaisille neuvonnan pohjaksi työkalu. Nyt potilaat voivat edellyttää, että saavat hoitavalta lääkäriltä esimerkiksi liikkumisreseptin.

17.5.06

Kuka maksaa statiinit? Ketä hoidetaan?

Toissapäivänä kolme potilasjärjestöä vetosi lääketeollisuuteen ja Lääkkeiden hintalautakuntaan uusien kolesterolilääkkeiden korvattavuuden puolesta. Asiasta päätetään huomenna.
Tänään Suomen Lääkäriliitto vetosi asiassa Lääkkeiden hintalautakuntaan. Kuten kansanterveysjärjestöt, myös Lääkäriliitto kiinnitti huomiota siihen, että korvattavuuden epääminen johtaisi potilaiden epätasa-arvoon.
Lääkkeiden hintalautakunta ehdottaa, että korvattavuus myönnettäisiin vain periytyvää korkeaa kolesterolia tai sepelvaltimotautiin liittyvää rasva-aineenvaihdunnan häiriötä sairastaville. Lääkäriliiton mukaan tämä ei riitä: käypä hoito -suosituksen mukaista hoitotulosta ei aina saavuteta vanhemmilla, halvemmilla statiineilla ja se mahdollisesti voidaan saavuttaa näillä uusilla lääkkeillä.
Huomenna siis näemme, kenelle ja miten lasku lankeaa: korvaako Kela, tuleeko lankeaako lasku tulevaisuudessa lisääntyvänä sairastuvuutena vai suostuuko peräti lääketeollisuus alentamaan tukkuhintojaan. Ainakin jälkimmäistä sopii vahvasti epäillä.

Ongelmat vaihtuvat




Muistokiven teksti: Kovina nälkävuosina 1866-67 ja -68 nääntyneiden muistolle pystytti tämän paaden 1951 Alajärven seurakunta
Herra anna meille jokapäiväinen leipämme
Kuva: Kirsi Myllyniemi 1973

16.5.06

Jopa keripukki uhkaa vanhusta

Helsingin yliopiston hammaslääketieteen laitoksella tutkijana vieraileva University of Newcastle upon Tynen professori A. W. G. Walls on tutkinut sitä, miten hampaiden kunto tai hampaattomuus vaikuttaa ikääntyneen ihmisen ravitsemukseen. Walls kertoo, että hampaiden puuttuminen, hampaattomuus ja huono suun terveys aiheuttavat vanhuksen elämässä noidankehän: Mitä huonommat hampaat vanhuksella on, sitä huonompaa hänen nauttimansa ruoka on ravitsemuksellisesti ja mitä huonompaa ravintoa vanhus nauttii, seurauksena on sitä heikompi terveys.
Huonohampaiset ja hampaattomat vanhukset syövät usein pitkälle käsiteltyä, energiapitoista, ylikypsytettyä ruokaa, jossa on lisättyä sokeria.

15.5.06

Potilaat statiinien hintasodan häviäjiä

Statiinit ovat joutuneet nykyisen medikalisaatiokeskustelun myrskyn silmään – eikä ihme, sillä uusimpien statiinien hinnat ovat korkeat ja niistä aiheutuu suuria kustannuksia, jos niitä määrätään huoletta suurille ryhmille.
Medikalisaatiokeskustelua statiineista on käyty yleisellä tasolla, on puhuttu väestötason riskien hallinnasta. Siinä on sitten niin toimittajilta kuin medikalisaatiosta huolestuneilta tutkijoiltakin päässyt unohtumaan, että jotkut yksilöt ovat oikeasti sairaita tai ilmeisessä vaarassa.
Valtimotautipotilaita edustavat Aivohalvaus- ja dysfasialiitto, Diabetesliitto ja Sydänliitto vetoavat yhdessä lääkkeiden maahantuojiin atorvastatiinin, fluvastatiinin ja rosuvastatiinin hinnan alentamiseksi ja lääkkeiden hintalautakuntaan kaikkien lipidilääkkeiden sairausvakuutuksen puolesta.
Järjestöt huomauttavat, että jäädessään vaille Kelan korvausta moni potilas joutuisi lopettamaan itselleen parhaiten sopivan lääkehoidon. Tämä lisäisi terveyden eriarvoisuutta, järjestöt huomauttavat. Tosiaan, varakkaathan voivat aina hankkia rahalla parhaat lääkkeet.
Hoidon keskeyttäminen saattaa nostaa akuutin sepeltavaltimotapahtuman riskiä, järjestöt huomauttavat. Ne muistuttavat, että lähtökohtaisesti hinnaltaan halvempien geneeristen lääkkeiden käytön tulee olla ensisijaista aina, kun niiden teho on riittävä ja kun niiden muut ominaisuudet sopivat potilaalle.

12.5.06

Ennättääkö lääkäri ennen kaupan kassaa?

Joskus suhtaudumme fatalistisesti dementian mahdollisuuteen omassa tai lähestemme elämässä. Helsingin yliopiston soveltavan neurologian professori Timo Erkinjuntti kuitenkin muistutti tänään Carpe Diem – Alzheimer 100/10 –symposion tiedotustilaisuudessa, että muistisairauksia voidaan hoitaa.
Tärkeää vain olisi, että diagnoosi tehtäisiin ajoissa.
– Pystymme tekemään diagnoosin 5–6 vuotta ennen kuin kaupan kassa tekee sen.
Tosiasia kuitenkin on, että terveyskeskuslääkäri tekee diagnoosin samoihin aikoihin kuin kaupan kassa. Vaikka muistiongelmat vaivaisivat, ihmisten on kovin vaikea päästä muistitesteihin. Vain puolet vaikeista dementioista diagnostisoidaan tällä hetkellä. Hoitoketju ei toimi; kyseessä on "isänmaan tukkisuma". Hoitamatta jättäminen tulee kuitenkin kalliiksi. Kyseessä on pitkäaikainen, etenevä sairaus, jota ei voida parantaa, mutta jonka etenemistä voidaan merkittävästi hidastaa oikeaan diagnoosiin perustuvalla oikealla hoidolla.
Varhainen toteaminen ja asiallinen hoito antaisivat toimintakykyisiä vuosia usein kotioloissa ja toiveissa siintelee, että tauti ei ehdikään edetä dementoivaan vaiheeseen ennen potilaan kuolemaa.

11.5.06

Porsaanreikiä löytyy

Voimassa olevan hoitotakuun mukaan terveyskeskukseen on saatava yhteys välittömästi. Hoidontarpeen arviointi tulee tehdä kiireettömissä tapauksissa kolmen vuorokauden kuluessa ja hoitoon tulee päästä kolmen kuukauden kuluessa, ja erikoissairaanhoitoon puolen vuoden kuluessa.
Oman terveyskeskukseni vastaanottotiskillä on tiedote, jonka mukaan hoidontarpeen arviointi tapahtuu kolmen arkipäivän kuluessa ja hoitoon pääsee kolmen kuukauden kuluessa, reseptit uusitaan viikon toimitusajalla. Mitään ei tiedotteessa puhuta kiireellisistä hoidoista.
Määräajassa hoitoon pääsystä käyty keskustelu on painottunut erikoissairaanhoidon toimenpiteisiin. Huomiota ei ole uhrattu kiireelliseen hoidontarpeeseen. Paineen alla toimivissa terveyskeskuksissa ei välttämättä kuulla akuuttia hoidon tarvetta, vaan välitöntä apua tarvitsevia potilaita ei aina kiireessä oteta riittävän vakavasti. Huomiota tulisikin kiinnittää siihen, miten hoidotarve puhelinkeskustelussa tai luukulla arvioidaan. Ei riitä, että arvioija on alan ammattilainen; hänen tulee kysyä hoitoon pyrkivältä olennaisia kysymyksiä, jotta kiireellistä apua tarvitsevat saavat avun ennen kuin tilanne kriisiytyy pahemmin. Nyt huomio painottuu usein henkilökunnan aikataulun hallintaan. Henkilöt, jotka eivät osaa pitää puoliaan, jäävät herkästi järjestelmässä heikompaan asemaan.
Potilasjärjestöt ehkä voisivat kehittää pikatyökaluja esimerkiksi sydän-, sokeri- ja astmapotilaiden hoidon kiireellisyyden arviointiin terveyskeskusten avuksi.

10.5.06

Onko apu lähellä, kun hätä on suuri

Lääkäriliiton valtuuskunta vaati viime viikolla, että Suomessa potilaan tulisi voida valita perusterveydenhuollon lääkärinsä, kuten muualla Euroopassa on tapana. Valtuuskunta kiinnitti huomiota siihen, että julkiset palvelut eivät kykene vastaamaan koko tarpeeseen. Siltä tosiaan näyttää, jos terveyskeskuksessamme ei ehditä ottaa vastaan siitepölyallergian tähden vinkuvaa lapsipotilasta samana päivänä eikä reseptejäkään luvata uusia ennen kuin viikon kuluttua.
Vaatii aina astetta tiukempaa sanailua, jos on akuutti hätä – tai sitten täytyy ottaa taksi ja lähteä kaupungin toiseen laitaan päivystykseen, kunhan se aukeaa, sinne pääsee samana päivänä (näin itse asiassa terveyskeskuksesta on joskus neuvottukin. Säästöä kai ei tällaisesta mihinkään synny? Sitkeydellä sain asian hoidetuksi tällä kertaa, mutta mitä tekevät esimerkiksi masennuspotilaat, jos heillä on astma, saavatko he hoitoa, kun eivät jaksa kinata?
Valitettavasti yksityiset lääkäriasemat eivät ongelmaa vältäämättä ratkaise. Esimerkiksi itselleni käy tuttavani, joka sai sydäninfarktin. Tikkurilalaisella yksityisellä lääkäriasemalla ei vaivaa tunnistettu, eipä paljon tutkittukaan ja mies lähetettiin kotiin. Lopulta potilas päätyi onneksi varjoainekuvaukseen ja pallolaajennukseen, kun osasio hakeutua sairaalan päivystykseen.

Luottamus Kelaan on vankka

Kelan juuri ilmestyneessä vuoden 2005 vuosikertomuksessa pääjohtaja Jorma Huuhtanen myhäilee: vuoden 2005 World Values Survey -tutkimuksen mukaan suomalaiset luottavat neljänneksi eniten Kelaan. Poliisi, puolustusvoimat ja tuomioistuimet menevät Kelan edelle. Eniten laitokseen luottavat eläkeikäiset ja vähiten 35–49-vuotiaat.
77 prosenttia suomalaisista luotti kyselyn mukaan erittäin paljon tai melko paljon sosiaaliturvajärjestelmäämme. Pääjohtaja Huuhtanen huomauttaa, että luottamus on parantunut vuodesta 2000 kuudella prosenttiyksiköllä.
Vuosikertomuksen kirjoittajat ovat yleensä juhlatuulella ja katselevat asioita positiivisesti. Asiaa voisi tarkastella toisinkin: noin neljännes suomalaisista ei siis ilmeisestikään ole tyytyväisiä sosiaaliturvajärjestelmäämme. Lieneekö samaa joukkoa, joka järjestelmän palveluita kipeimmin tarvitsisi.

9.5.06

38 tyrmistystä

38 suomalaista sairastuu tänään aivohalvaukseen, samoin huomenna.
Vaikka aivohalvauksen hoito on kehittynyt, olisi paljon parampi, ettei tämä sairaus iskisi. Jos voisi valita, kannattaisi katsoa, missä sairastuu, sillä akuutin vaiheen apu ei ole kaikkialla maassa yhtä nopeaa, ympärivuorokautista eikä yhtä laadukasta.
Aivohalvaus olisi parempi ehkäistä kuin hoitaa. Suuri osa tapauksista olisi ehkäistävissä verenpaineen asiallisella hoidolla. Korkea verenpaine on suurin niistä riskitekijöistä, joihin voimme vaikittaa. Ei siis kannata odottaa, että verenpaine kipuaa Kelan erityiskorvattavuustasolle; verenpaineen ei kannattaisi päästä nousemaan yli 140/85 mmHg -tason.
Aivohalvaus- ja dysfasialiitto on aktiivisesti kehittänyt aivohalvauspotilaiden akuuttihoitokäytäntöjä Suomessa, sillä maasta puuttuu lääkintöhallituksen kaltainen elin, joka pitäisi huolta alueellisen tasa-arvon toteutumisesta. Järjestö muistuttaa: "Suuri osa korkeasta verenpaineesta kärsivistä ei tiedä verenpainearvoaan ja aivan liian harva kohonneesta verenpaineesta kärsivä on riittävässä hoidossa." Pelkkä verenpaineen seuraaminen ei riitä hoidoksi.
Huomenna on kansainvälinen aivohalvauspäivä.