10.7.06

Joka päivä pitää syödä

Luen mielelläni vanhoja lehtiä. Kodin Kuvalehdessä oli keväällä patakakkoslegenda Jaakko ja Petri Kolmosen haastattelu. Helena Hietaniemen tekemässä jutussa Jaakko Kolmonen tunnustautuu taloudestaan tarkaksi ihmiseksi. Hän muistelee aikaa, jolloin omat lapset olivat pieniä:
– Peruselämä oli meillä halpaa. Säästimme siinä, kun kasvatimme kasvikset ja juurekset ja keräsimme marjat ja sienet metsästä, teimme kotona itse ruuan ja leivoimme leivän ja pullan. Rahapulaa voi helpottaa ihan samoilla keinoilla nykyäänkin!
--

Oma lähikauppamme muuttui vähän aikaa sitten kauppiasvetoisesta päivittäistavarakaupasta kauppaketjun myymäläksi numero 153. Pitää totutella siihen, ettei enää ole palvelua. Onneksi on kauppa. Mutta silti: lihatiskiä ei enää ole, on pelkkä valmiiksi pakattujen tuotteiden valokoima. Ja valikoimassa on vain turhan pitkälle jalostettuja, marinoituja, sukaloituja ja viipaloituja tuotteita, jotka ovat perheemme tarpeisiin nähden vääränkokoisissa pakkauksissa.
Kun tulee puheeksi, kaikki terveystietoiset tutut sanovat ostavansa maustamatonta lihaa, kanaa ja kalaa, tai ainakin pesevänsä marintointiliemet pinnalta. Niinpä niin, he käyvät marketeissa ostoksilla.
Lähikauppamme tuotevalikoima ohjaa ihmisiä einesten ja pikälle jalostettujen, suolaisten tuotteiden käyttöön. Avajaistarjousten jälkeen myös kasvisten hinta on asettunut totutulle tasolle. Kilpailun vähentyessä kauppaketjut ovat entistä enemmän vastuussa epäterveellisistä valinnoista, kun ruuanvalmistaja ei itse voi enää määrätä edes paljonko suolaa, paljonko sokeria, lisäaineita, millaista rasvaa perheen ruokaan laitetaan.
Kaikella rakkaudella: toivoisin aiempaa kasvottomammalta lähimyymälältämme kohtuuhintaisia terveellisiä vaihtoehtoja. Jaakon ohjeen mukaisesti voisi tietysti lähteä metsään. Pitää vain sitten taas ostaa auto.

2 kommenttia:

christer sundqvist kirjoitti...

Olet kirjoittanut osuvasti päivittäisten ravintovalintojemme suuresta ongelmasta. Epäterveellistä ruokaa on tyrkyllä, terveellistä saa aina etsiä.
Ei todellakaan tarvitse mennä kovin kauas etsiessämme terveysongelmia. Ravinnoksi tarkoitetun pakkauksen kyljessä lukee esim. Saarioinen. Löytyy kaupan hyllystä. Olisi hyvä jättää ostamatta. Uusavuttoman perheen hyödyksi lanseeratut teollisuuspöperöt ovat ISO ONGELMA!
Energiatiheän ja ravintoköyhän einesruoan nauttimiselle on viipymättä saatava loppu. Ravintoköyhä valmisruoka ryöstää suomalaisilta mahdollisuuden ruokailla terveellisesti.
Tätä einesteollisuuden synnyttämää ongelmaa ei olisi, jos ruokaa vuosisatoja kestäneen perinteen mukaisesti tuotettaisiin mahdollisimman lähellä kuluttajaa. Silloin ei tarvita isoa tuotantokoneistoa parantavia transrasvasekoiluja, pakastus-sulatus-lämmitys-pakastus-lämmitys-prosessin aikaansaamaa suunnatonta ravintoaineiden hävikkiä eikä valtavaa lisäaineiden viidakkoa ruoan säilyvyyden takaamiseksi. Saarioisilta ja muilta eineksiä valmistavilta yrityksiltä otettakoon pakkolaina, jonka avulla perustetaan maaseudulle ja kaupungin kortteleihin pieniä ruoanvalmistusyrityksiä, joissa todella valmistetaan terveellistä ruokaa. Ruoka tuotetaan lähellä kuluttajaa, jolloin siihen ei tarvitse lisätä säilyvyyttä parantavia ainesosia.

KirsiMy kirjoitti...

Joku saisi perustaa firman, joka välittäisi raaka-aineita kuluttajille.
Yleensä asioin lähikaupassa. Eilen kävin isommassa kaupassa katsomassa marinoimatonta broileria. Löytyi paria sorttia, mutta erityisen mielenkiintoistaa oli, että marinoimaton tehtaalla pakattu koipi maksoi lähes euron enemmän kuin marinoitu. Meidän perheellemme pitää ostaa kaksi pakkausta...
Esimerkiksi sydänmerkkituotteista otetaan ainakin meidän nurkillamme korkeampi hinta kuin suolaisemmista tai kovia rasvoja ja transrasvoja sisältävistä, vaikka asiantuntijat muuta vakuuttelisivat.
On kovaa, että kysynnän ja tarjonnan laki ohjaa kulutusta siihen suuntaan, että suurituloisemmilla on varaa terveellisempään ruokaan kuin pienituloisilla samoin kuin autollisilla on mahdollisuus saada edullisemmissa erissä juureksia kuin autottomilla. Nämä ovat niitä näkökohtia, joista on monta kaunista juhlapuhetta jo pidetty. Olisi mukavaa, jos tavallisetkin lapsiperheet voisivat valmistaa yksinkertaisista raaka-aineista arkiruokaa.