31.8.06

Valokuvatorstai: Valo


Tämänpäiväisen Valokuvatorstain aiheena on Valo. Itse palaan kuvassani kevääseen, aikaan ennen kuivuutta ja Venäjän metsäpalojen hiukkasia. Ryhdyimme keväällä suurin toivein tekemään perheen naisten yhteistä blogia, joka kuivui kesän mittaan kokoon.

30.8.06

Apple ja sananvapaus

iPod-laitteita Kiinassa valmistavalla tehtaalla on kovat piipussa. Tehdas on haastanut kaksi kiinalaistoimittajaa oikeuteen, kun nämä kertoivat, että iPodeja tehdään huonoissa työoloissa, pienellä palkalla ja pitkää päivää tehden.
Luin asiasta Hesarin uutisten taloussivulta.

Koskaan ei voi tietää, mutta varautua voi

Kun Lapualla 13.4.1976 klo 7.40 patruunatehtaan lataamossa räjähti, kaikkiaan 40 ihmistä kuoli. Kun autolautta Estonia myrskyisenä yönä 28. syyskuuta 1994 upposi, kuoli 852 ihmistä. Kun perjantaina 6.3.1998 keskellä päivää kello 13.49 Turusta Pieksämäelle matkalla ollut matkustajajuna suistui kiskoilta Jyväskylässä, 10 ihmistä kuoli; junassa oli noin 300 matkustajaa. Perjantaina maaliskuun 19. päivän vastaisena yönä vuonna 2004 Konginkankaalla tieliikenneonnettomuudessa 23 bussimatkustajaa kuoli.

Suuret onnettomuudet ovat inhimillisiä katastrofeja lukuisille ihmisille: Hengissä selvinneille saattaa jäädä pitkällisiä traumoja ja terapiantarvetta, omaisensa menettäneden menetys on korvaamaton, vammautuneet kantavat onnettomuutta lopun ikäänsä.
Kukaan ei voi elää varoen ja peläten kaiken aikaa sitä, että joutuu onnettomuuteen. Jos pelkäämme liikenneonnettomuutta, voimme joutua myrkkypilveen.

Vaikka yksittäinen ihminen ei voi varautua suuronnettomuuteen, viranomaiset voivat tehdä paljon varautuakseen suuronnettomuuksien varalle.
Suuronnettomuudet ovat osoittaneet, että auttajien yhteistyössä ja valmiuksissa on kehittämisen varaa. Auttaminen sujuu, kun määräyssuhteet ovat kaikille toimijoille selvillä. Alueelliset suunnitelmat suuronnettomuuksien varalle ovat vielä tekemättä.

Tänään ilmestyi ammattilaisten käyttöön suunnattu Suuronnettomuusopas, joka tarkastelee suuronnettomuuksien pelastustoimintaa lääkinnällisen pelastustoiminnan näkökulmasta. Yksi oppaan kirjoittajista, dosentti Maaret Castrén, toivoo, että ne, joiden tulisi toimia yhteistyössä suuronnettomuuden sattuessa, löytäisivät oppaan. Näitä tahoja ovat muun muassa pelastushenkilökunta, poliisit, merivartijat...

29.8.06

Mitä vanhustenhuoltoyksiköissä tapahtuu

Merkilliset tunteet risteilevät mielessä, kun lukee SuPerin uutista, jonka otsikko kertoo: SuPerin selvitys vanhustyöstä:Vanhustyössä koetaan fyysistä väkivaltaa.
Työtahti vanhustenhoitoyksiköissä on ilmeisen kiivas. Henkilökuntaa on yleensä liian vähän, moni tekee silppuhommia ja johdon osaamisessa on toivomisen varaa, mutta silti. Professori Sirkka-Liisa Kivelä kiinnitti keväisessä vanhusten hoidon raportissaan sosiaali- ja terveysministeriölle huomiota siihen, että vanhusten käytöshäiriöihin käytetään lääkkeitä. Tahtooko SuPer uutisoinnillaan korostaa, että tätä rauhoittamisen lääketiedettä ei tule ajaa alas?
Psykiatrinen vanhustenhuolto on vaativaa. Se vaatii osaajiltaan ammattitaitoa ja osaamista. Yhteiskunnan arvot ja sen sivistystaso mitataan siinä, miten se hoitaa lapsensa ja vanhuksensa.

28.8.06

Ei hyvä

Stakesin vuosittainen kouluterveyskysely kertoo, että nuorten terveystottumukset ovat kehittyneet suotuisasti, mutta silti nuoret ovat aiempaa masentuneempia ja koulu-uupums on yleinen ongelma.
Kaikki nuoret eivät koe saavansa riittävästi tukea vaikeuksiinsa sen paremmin koulusta kuin kotoa. Monet vastanneista nuorista antoivat myönteistä palautetta kouluterveydenhoitajille ja -lääkäreille, mutta toisaalta monilla nuorilla oli vaikeuksia päästä kouluterveydenhoitajan tai -lääkärin vastaanotolle.

Käsitykseni mukaan ainakin täällä Helsingissä liian moni oppilas jää vaille riittäviä kouluterveydenhuollon ja oppilashuollon palveluita.
Monen nuoren vanhemmat puolestaan joutuvat kamppailemaan työelämän kohtuuttomien vaatimusten kanssa eikä heiltä kaikilta heltiä voimia nuorten tukemiseen. Pelkästä fyysisestä hyvinvoinnista ja virikkeellisestä harrastustoiminnasta huolehtiminen ei takaa nuorten hyvinvointia. Itse asiassa tärkeintä olisi, että nuorista pidetään huolta, heitä tuetaan ja heistä välitetään erityisesti silloin, kun kaikki ei mene käsikirjoituksen mukaan.

Liikunta ja valo hoitavat masentunutta

Ensi perjantaina tarkastetaan Helsingin yliopistossa LL Sami Leppämäen väitöskija, jonka keskeinen löytö on, että masennusoireita voidaan lievittää säännöllisellä liikunnalla ja kirkasvalohoidolla.
Masennusoireet lievenivät tutkimuksen mukaan tehokkaasti kahdesti viikossa tapahtuvan fyysisen harjoittelun tuloksena.
Kirkasvalohoito auttoi liikuntaakin tehokkaammin epätyypillisiin masennusoireisiin, kuten hiilihydraattinälkään, painonnousuun ja unen tarpeen ja unen määrän lisääntymiseen.

Väitöskirja on julkaistu KTL:n julkaisusarjassa A 8/2006.
LL Sami Leppämäen väitöskirja "The effect of exercise and light on mood" (Liikunnan ja valon vaikutus mielialaan) tarkastetaan perjantaina 1.9.2006 klo 12 Christian Sibelius -auditoriossa, HYKS Psykiatriakeskus, Välskärinkatu 12.

26.8.06

Tupakkaa vai läskiä

Kolumbus teki aikoinaan sen munauksen, että toi tupakan uudesta maailmasta Eurooppaan. Eipä aikaakaan, kun löytyi niitä, jotka keksivät tupakalle moninaisia terveysvaikutuksia. Se kuulemma suojasi jopa rutolta. Nyt Euroopan yltäkylläisyydessä on ihmisiä, jotka uskovat tupakan tuovan hoikkuutta. Hoikkuutta se saattaa tuodakin, mutta terveyden kustannuksella. Ulkonäköä korostava kulttuurimme saattaa rohkaista tällaiseen omalla terveydellä urheilemiseen.

Jos täytyy valita sydän- ja verisuonisairausriskin, valitsisin mieluummin ylipainon kuin tupakan, sillä yksikin tupakka saattaa aiheuttaa sydäninfarktin, kun sitävastoin ylipainon aiheuttamat sydän- ja verisuonisairaudet yleensä kehittyvät ajan kanssa.

Moni tupakoitsija ei uskalla lopettaa siinäkään vaiheessa, kun alkaa pelätä terveytensä puolesta, sillä painon nousu pelottaa.
Tupakoinnin lopettajan on tosiaankin syytä olla varuillaan, ettei ala lopetettuaan napostella tai syödä aiempaa enemmän. Paino saattaa nousta nopeasti useita kiloja, ellei pidä varaansa. Ehkä purukumi tai nikotiinipurukumi auttaa tässä vaiheessa.

Kahden edestä?

Keskiviikkona Hovimäessä kävi ilmi, että kartanonrouva on pieniin päin. Mamselli alkoi heti tarjota ruokaa ja sanoi, että "pitää syödä nyt kahden edestä".
Hovimäen tapahtumat ajoittuvat kahdensadan vuoden taakse, mutta hokema on edelleen odottaville äideille tuttu. Tämä vanha totuus ei kuitenkaan enää pidä paikkaansa. Ei pidä syödä kahden edestä. Synnytyksen jälkeen saattaa kertyä 5–10 kiloa painoa, joka ei katoakaan mihinkään. Äitien ei pidä käyttää imetystä laihdutuskeinonaan, koska liikilojen rasvoihin kertyneet raskasmetallit siirtyvät vauvaa, jos näin tehdään.
On siis hyvin täkeää syödä raskausaikana terveellisesti, riittävästi ja suositusten mukaan vähärasvaista eikä liiaksi makeutettua ravintoa. Tästä on pysyvää etua sekä äidille että vauvalle.
Äidin tupakanpoltto ja alkoholin tai huumeiden käyttö ovat vahingoksi vauvalle, sen tietävät kaikki, mutta myös kovat rasvat kannattaa hylätä viimeistään raskausaikana, sillä sepelvaltimotauti kehittyy ihmisessä kohdusta hautaan, jos on kehittyäkseen.

Toinen hokema, joka ei ole unohtunut on, että meillä on maailman paras neuvolajärjestelmä. En tiedä, pitääkö tämä hokema paikkaansa edelleen, mutta neuvolajärjestelmämme ei ole enää yhtä hyvä kuin mitä se oli vielä 80-luvulla. Kaikki äidit eivät saa riittävästi tukea oikeille elintavoille ja painonhallinnalle nykyisessä neuvolajärjestelmässä, jossa työntekijät kipuilevat suoritteiden kanssa eivätkä edes enää voi erikoistua äiteihin ja vauvoihin.

25.8.06

Isoveli tahtoo valvoa

"Luottamus hyvä, kontrolli paras", J. V. Lenin? siteerasi toimittaja Sakari Kilpelä tämänaamuisessa Ylen aamulähetyksessä.

Isoveli tahtoo valvoa. Työnantajat Nokian johdolla tahtovat muuttaa sähköisen viestinnän tietosuojaa. Ministeriön virkamiehet ovat ryhtyneet valmistelemaan esitystä asiasta ja työnantajalle suunnitellaan annettavan valtuudet seurata työntekijän sähköpostiviestien tunnistetietoja.

Lähetteleekö joku tosiaan yrityssalaisuuksia sähköpostitse? ihmetteli Effin hallituksen jäsen Vili Lehdonvirta tämänaamuisessa Ylen aamulähetyksessä. Minäkin ihmettelen ja epäilen uudistajien tarkoitusperiä. Työnantajan halu seurata työntekijöiden sähköpostiliikennettä kielii työnantajan vallanhalusta. Emme kai sentään kilpailukyvyn nimissä ota vaikutteita kiinalaisesta kulttuurista. Minusta ehdotus rajoittaisi toteutuessaan ihmisoikeuksia.

Toimittajan työssä saattaisi tulla vastaan lähdesuojaongelmia: vaikka konsernijohto ei lukisikaan sähköposteja, se tietäisi toimittajan tietolähteet. On paljon sellaisia salaisuuksia, joita demokratian ja sananvapauden tähden täytyy puolustaa.

Asiaan liittyviä postauksia myös: Kasvi, Saario

24.8.06

Tämänpäiväiset lääkkeemme

On torstai. On siis myös valokuvatorstai. Tämän viikon kuvaustehtävänä on Kämmenellä.
Tarjuskan kämmeneltä löytyy tänä aamuna, kuten joka aamu, lääkkeitä. Ne ovat hänelle elinehto – haittavaikutuksistaan huolimatta. Kannattaa lukea.

Valokuvatorstai: Kämmenellä













Kallion kämmenellä.
Valokuvatorstain aihe on tällä viikolla Kämmenellä.
Luonto on lähellä myös Helsingissä. Sielu lepää jopa Mölylän kalliolla.

23.8.06

Köyhätkin muistuivat mieleen

On mukava, että vaalit lähestyvät. Jos todella käy niin, että budjettiin tulee määräraha pitkäaikaistyöttömien terveystarkastukseen, poliitikkojen vaikuttimilla ei ole väliä.
Kun runsas vuosi sitten kyselin rkp:n kansanedustaja Pehr Löviltä, joka on koulutukseltaan lääkäri, voitaisiko riskiryhmiä seuloa, hän epäili, ettei tällaiseen löydy rahaa. Aika muuttuu, joskus melko nopeasti.
Pitkäaikaistyöttömyys on asettunut asumaan lukuisiin suomalaiskoteihin ja tuonut vielä tullessaan köyhyyden. Köyhyys on terveyriski, joka pitäisi joka tapauksessa mielestäni lisätä suurten kansansairauksien riskilistaan.

22.8.06

Entäpä jos

Työttömien peruspäiväraha on menettänyt ostovoimaansa tasaisen tappavasti siitä lähtien kun laman selkä taittui.
Päiväraha ja asumistuki ovat niin pienet, että yksinelävä työtön, joka on oikeutettu molempiin, on vielä oikeutettu 30 euron kuukausittaiseen toimeentulotuen siivuun. Järkevää olisi korottaa pienimpiä etuuksia, mutta poliittista tahtoa päivärahan korotukselle ei löydy. Samaan aikaan kun palkat kehittyvät kehittymistään, köyhimpien niiden ostovoima heikkenee jatkuvasti.

Entäpä jos kaikki Kelan ja sosiaalitoimen etuuksiin oikeutetut hakisivat kaikki ne euudet, joihin ovat oikeutetut? Asiantuntija-arvion mukaan toimeentulobudjetti jouduttaisiin ehkä tuplaamaan.
Jospa epätyypillisissä työsuhteissa olevat hakisivatkin muutaman kuukauden ajan kärsivällisesti ja hyppyyttämisestä piiaattaamatta niitä Kelan etuuksia, joihin he ovat oikeutettuja.
Toimeentulotuen jonot ovat pitkiä. Kelan etuuksien hakeminen puolestaan on hankalaa, ainakin ihmisille, joiden kuukaudet ovat aivan erilaisia. Missähän määrin etuusmatemaatikot ovat laskeneet sen varaan, että pätkätyöläiset eivät jaksa hakea asumistukea.

18.8.06

Ne jyrää meitin

Turun Sanomat kertoo verkkosivullaan, että jenkkiläinen Thomas Financial -uutistoimisto on vaihtanut toimittajia tietokoneisiin. Kone on nopea. Se tekee virheettömän jutun yritysten osavuosikatsauksista 0,3 sekunnissa. Kokemukset ovat niin myönteisiä, että koneiden käyttöä aiotaan lisätä. Yksi huono puoli koneiden kirjoittamissa jutuissa yrityksen johtajan mielestä on: ne ovat kaavamaisia.

Minusta ideaa kannattaa laajentaa asiakaspuolelle asti: asiakkaan kannattaa ostaa sellainen tietokone, joka automaattisesti lukee viestintätoimiston koneen tuottamaa tekstiä. Näin säästyy valtavasti rahaa uusiin koneisiin ja aikaa siihen, että voidaan ideoida uusia säästökohteita.

Laihuus ei ole terveyden tae

Ylipaino ja lihavuus käyvät kansakunnan terveyden päälle niin pahasti, että asiantuntijat ovat huolissaan ja me toimittajat kirjoitamme aiheesta paljon.

Ei pidä luulla, että laihuus olisi terveyden tae.
Laihojen kuolleisuus oli suurempi kuin normaalipainoisten tai ylipainoisten: miesten riskikerroin oli 2,07 ja naisten 1,59. Selitykseksi tähän löytyi sekä laihojen miesten että naisten riskikäyttäytyminen eli tupakan tai nuuskan käyttö ja vähäinen liikunta.
Laihoista miehistä 59 prosenttia tupakoi, 45 prosentin liikunta on vähäistä. 15 prosenttia heistä koki terveytensä huonoksi. Verenpaine-, LDL-kolesteroli- ja HDL-kolesteroliarvot ovat heillä kuitenkin paremmat kuin muilla, mutta tämäkään ei estänyt synkkiä lukuja.
Laihoista naisista 36 prosenttia tupakoi, 36 prosenttia heistä liikkuu liian vähän ja 45 prosenttia oli nauttinut alkoholia seitsemän vuorokauden sisällä, mutta näillä naisillakin verenpaine ja kolesteroliarvot olivat muita paremmat.

(Lähde: Dosentti Sirpa Sarlio-Lähteenkorvan esitys Laihuus, sosioekonomiset ongelmat, riskikäyttäytyminen ja terveys.)

17.8.06

Valokuvatorstai: Onnellinen


Valokuvatorstain aiheena on tänään Onnellinen.

16.8.06

Hyvä Kela

Kotuksen eli Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen tutkijat asettuivat Kelan konttoreihin seuraamaan vuorovaikutustilanteiden sujumista. Näistä Kelan tiskin ääressä käydyistä keskusteluista on juuri ilmestynyt kirja Arjen asiointia.
On hienoa, että kielentutkijat ovat tarttuneet aiheeseen, onhan se meille kaikille enemmän tai vähemmän läheinen.
Kelan kanssa asiointi liittyy usein elämänmuutoksiin ja kriiseihin. On tärkeää, että raha-asiat hoituvat silloinkin, kun tuloja on niukalti. Tärkeää on myös, että tiskin molemmin puolin ymmärretään mahdollisimman hyvin, mitä toinen viestii, ja että kansalainen saa lain mukaan hänelle kuuluvat etuudet ajallaan, mielellään niin, että raastavilta takaisinmaksuilta vältytään.

Kielentutkijat ovat paneutuneet myös Kelan lomakkeisiin. Tämä tieto ilahduttaa, sillä lomakkeiden Kela-kielessä on vaikeasti ymmärrettäviä asioita.
Eiköhän ajan oloon tule korjausta myös niihin kirjeisiin, joita kyseinen viranomainen lähettää asiakkailleen. Jo etukäteen täytyy iloita siitä, että Kelasta on tulevaisuudessa luvassa kirjeitä, jotka saajan on helppo ymmärtää.

14.8.06

Päin punaista aamukiireessä

Koulut ovat alkaneet tai alkavat näinä päivinä.
Soisi autoilijoiden kiinnittävän erityistä huomiota koulumatkalla oleviin lapsiin.
Olen viime vuosina huolestunut päin punaista liikennevaloa ajamisesta. Omille koululaisilleni olen opettanut, että painetaan liikennevalonappia ja odotetaan vihreää valoa, sen jälkeen katsotaan, aikovatko lähestyvät autot pysähtyä. Jos autot pysähtyvät, ylitetään katu. Ei kai näin ei pitäisi olla, eihän?

12.8.06

Savu ei maksa tullia eikä jonota rajalla

Jo viikolla sauvakävelylenkin ainoassa kunnon ylämäessä keuhkoihin sattui. Nyt on oma kipukynnykseni ylitetty. Enää en uskalla lähteä lenkille. Tänään kävin ostamassa ilmanpuhdistimen ja astmalääkkeet.
Veli venäläistä ei tilanne huoleta pahemmin. Metsää palaa jossain valtakunnan raja-alueella, mutta nitsevoo. Onneksi tuuli kuljettaa savun ja hiukkaspäästöt pois Pietarin suunnalta, eikö vain?

10.8.06

Valokuvatorstai: hoitaa, hoivata


Tämänpäiväinen aihe Valokuvatorstaissa on hoitaa, hoivata.
Tässä julkista terveydenhoitoa Helsingissä. Pienen tokaluokkalaisenkin hampaista pidetään parempaa huolta kuin koskaan ennen kansamme historiassa. Makea aika ja napostelukulttuuri koettelevat jälkikasvumme hampaita enemmän kuin 50-60-luvun lasten.

7.8.06

Turha lääkärissäkäynti

Oma äitini on iältään lähempänä kahdeksaakymmentä kuin seitsemääkymmentä. Hän on toimintakykyinen ja vireä ikäihminen, on ainakin ollut, kunnes kaksi viikkoa sitten varvas tuli kipeäksi, kun äiti kompastui kotonaan maton reunaan! Parin päivän viiveellä hän hakeutui terveyskeskuskeen. Aika järjestyi suhteellisen pian.
Aiemmin tuntematon lääkäri vilkaisi varvasta etäisyyden päästä ja kirjoitti antibioottireseptin ja sanoi, että jos ei tällä hoidu, pitää jatkaa kuuria. Oli kuulemma kynsivallin tulehdus.
Ei hoitunut. Vähän kipu hellitti, mutta ei hoitunut. Kuuri loppui. Kipu jatkui. Varpaasta tuli mätää. Lääkäri määräsi muutaman pillerin lisää ja sen jälkeen antibioottivoidetta.
Antibiootti on ihmeainetta. Näinhän Afrikassakin uskotaan ja lisätään lääkettä jopa virvoitusjuomiin, noin niin kuin varmuuden vuoksi, jos sattuu pöpö iskemään. Samalla viedään tehot tositilanteen varalta.
Kun varvas vain vihotteli, äiti ryhtyi itse tutkimaan sitä tarkemmin. Lopulta hän itse löysi selityksen jatkuvalle kivulle ja pari viikkoa jatkuneelle kävelyn vaikeutumiselle: varpaassa oli katkennut neulanpätkä.
Mitä tästä opimme?

5.8.06

Sukupuun tunteminen on terveyttä

Istuin anopin kanssa katsomassa vanhan perhealbumin kuvia. Tarina jos toinenkin suvun ihmisistä tuli tutuksi. Siinä päätin, että teen lasten kanssa sukupuun, jossa on kaikki tärkeät päivämäärät ja valokuvat kaikista niistä, joista kuva on saatavilla.
On ollut hyvä katsella muutenkin vanhoja kuvia ja jutella omista juuristamme.

Sukupuu saattaa kertoa kipeitäkin tarinoita. Jos sinne kirjoitetaan kaikki tiedossa olevat keskeytyneet raskaudet ja ennenaikaisesti katkenneet elämänkaaret, ne on ikään kuin sanottu ääneen. Sama koskee särkyneitä suhteita.
Puhumattomat asiat tekevät elämän vaikeaksi, ne tekevät vaikeista asioista entistäkin vaikeampia. Suvun ja perheen on tarkoitus olla elämän voimavara ja käsivarret, jotka kantavat meitä silloin, kun elämä koettelee. Itselläni on etuoikeus kuulua isoon pesueeseen. Vuosikymmenet ovat osoittaneet, että suvussa on voimaa.
Ystäväni kuuli vasta aikuisena, ettei hänen äitinsä olekaan hänen äitinsä. Toinen ystäväni kuuli vasta isänsä kuoltua, että hänellä on sellaisiakin sisaruksia, joista hän ei ole tiennyt mitään.

Vakavasti sairas nuoruudenystäväni keräsi tyttärelleen valokuva-albumia toisensa jälkeen kuin varmistaakseen, että tytär muistaa varhaiset vuodet sitten, kun äiti on kuollut. Ystävättäreni kuoli, kun tytär oli kymmenen vanha. Kuvat eivät korvaa rakkaita ihmisiä, mutta kuvat ovat terapeuttisia.

3.8.06

Mitä vaikeaa on ympärileikkauksen hyväksymisessä

Tämäniltaisessa TV 1:n pääuutislähteyksessä kerrottiin tamperelaisesta muslimiäidistä, joka sai syytteen poikansa ympärileikkauksesta. Jutusta kävi ilmi, että poikien ympärileikkaamiseen liittyvistä asioista puuttuu toimiva lainsäädäntö. Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä ei ollut valmis antamaan aiheesta edes haastattelua uutisille. Mistä on kyse?
Julkinen terveydenhuolto kieltäytyy tekemästä toimenpidettä. Asia ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen, että muslim tai juutalainen vie ympärileikattavan pojan yksityislääkärille, ei ainakaan Tampereen tapahtumien jälkeen. On käynyt ilmi, että pojalle ympärileikkauksen tekevä lääkäri on vaarassa joutua syytteeseen.
Ei ole mitään muuta syytä kieltää lääkärin suorittamaa pojan ympärileikkausta kuin nykyisin niin muodikas taloudellinen syy. Ei olekaan julkisen terveydenhuollon asia kustantaa uskonnollista operaatiota, mutta miksi ihmeessä tällaisesta asiasta muutoin tehdään ongelmaa?

Tyttöjen silpominen, jota myös jostain syystä sanotaan ympärileikkaukseksi, on sitten aivan toinen asia. Sosiaali- ja terveysministeriön tulisi kiireesti luoda järjestelmä, jossa tyttöjen silpominen saadaan loppumaan ja siihen syyllistyvät saatetaan lain edessä vastuuseen. Tyttöjen silpominen on yksinkertainen, ei-uskonnollinen ongelma, jota meidän ei missään tapauksessa tule katsoa läpi sormien.

Valokuvatorstai


Matkalla.
Kassin paikka K-junassa.
Valokuvatorstain sivulle.

Hiroshimaa ei saa unohtaa

6.8.1945 Yhdysvaltalainen Enola Gay -pommikone pudotti japanilaiseen Hiroshiman kaupunkiin ydinpommin. Tämä oli historian ensimmäinen kerta, kun ydinasetta käytettiin sotilalliiseen operaatioon, ja silloin se suuntautui siviilikohteeseen. Pommi räjähti kello 8.15 paikallista aikaa. Pommi tappoi välittömästi 75000 kaupunkilaista. Kolmen päivän perästä Yhdysvaltain ilmavoimat pudotti Nagasakin kaupunkiin ydinpommin, joka tappoi välittömästi 73900 siviiliä.

Hiroshiman ja Nagasakin pommitusten uhreja muistetaan ensi sunnuntaina Helsingissä. Töölönlahdella sytytetään perinteiseen tapaan uivia kynttilälyhtyjä väkivaltaa vastaan. Juhla jatkuu Kansallisoopperan takana Amfi-teatterissa. Ohjelmassa puheenvuoron käyttävät oikeushammaslääkäri Helena Ranta ja Ekumeenisen neuvoston pääsihteeri Heikki Huttunen, musiikkia esittävät Elina Kannosto sekä ortodoksinen lapsikuoro.
Tapahtunutta voi myös pohtia katsomalla Akira Kurosawan elokuvaa Elokuun rapsodia.

2.8.06

Mistä mummolle ja paapalle kännykkä

Vanhenevat ihmiset eivät vieläkään kiinnosta markkinamiehiä. Esimerkiksi Nokia syytää edelleen pieniä simpukoitaan ja muita uuden sukupolven matkapuhelimia kaikilla herkuilla, mutta on käsittämätöntä, ettei yksikään insinööri ja designeri osaa suunnitella sellaista yksinkertaista kännykkää, jota kuka tahansa seitsemänkymppinen voisi käyttää. Ennen sentään Motorolalla oli yksinkertaisia kapuloita, mutta nyt ei niitäkään näy kaupoissa.
Olisi mukava nähdä kilpailua tälläkin saralla. Tässä olisi mahdollisuus jollekin pienemmälle yrittäjälle, joka profiloituisi käytettävyysosaajaksi.
Onko lukijoilla käytettävyysvinkkejä kännykkätehtailijoille, jotka ovat kiinnostuneita ikäihmisistä?

1.8.06

Apu viipyy kohtuuttoman pitkään

Helsingin hätäkeskus käy niin pienellä miehityksellä, että avuntarvitsija saattaa joutua odottamaan minuuttitolkulla, vaikka puheluun pitäisi vastata 10 sekunnissa. Päivystäjät ovat uupuneita, kertoo Hesari.
Työntekijät vaihtuvat keskuksessa tiuhaan ja päivystäjistä on pula. Saattaakin olla, että vuorossa on vain kuusi päivystäjää tarvittavien 12:n sijaan. Myös järjestelmän tekniikka reistailee eivätkä kaikki hälytykset edes pääse läpi.
Tilannetta paikkaillaan nyt tilapäisjärjestelyin.
Hämmästyttää: miltä taholta puuttuu organisaatiotaitoja, kun ongelmaa ei osata hoitaa vai onko kyse siitä, että työntekijöille maksetaan niin pientä palkkaa, että väki ei viihdy? Muutama minuutti on liian usein liian pitkä aika. Esimerkiksi aivoinfarktin tai sydäninfarktin iskiessä jokainen minuutti on kallis.

Toimitus on tehnyt tehtävänsä, toimitus saa mennä

Tämä uutispäivä alkoi ankeasti. Mieltä on vetänyt päivästä toiseen harmaaksi nuo toistuvat sotauutiset, nyt Lähi-idästä, molempien osapuolien piittaamattomuus viattomien siviilien hengestä, vihanpito ja kiihko.
Meidän onneksemme Suomessa on rauha.
--
Aamun lehdestä luin, että levikiltään Suomen suurimman lehden Pirkan koko toimitus sanotaan irti. Pahoitteluni kollegoille. Olen itse kokenut kymmenisen vuotta sitten moisen proseduurin pienemmässä, mutta paljon vanhemmassa lehdessä. Koko toimituksemme sanottiin tuolloin kaikessa hiljaisuudessa irti ja meidät korvattiin sellaisella freelancerväellä, joka oli valmis kirjoittamaan halvalla saadakseen referenssejä päästäkseen oikeiksi toimittajiksi.
Luovassa työssä tarvitaan työrauhaa ja myönteistä ilmapiiriä. Pirkkaa on tehty hyvin, sitä on ollut mukava lukea. Varmaan näin on tulevaisuudessakin, vaikka ottaakin aikansa ennen kuin uusi joukko pääsee hommaansa kiinni. Tosin uusi entistä markkinahenkisempi linjaus kyllä arveluttaa minua.
Tällainen koko toimituksen irtisanominen saa minut kyselemään työnantajan arvojen perään. Pirkan toimittajat jäivät Keskon tarjouskilpailun uhreiksi. Yksittäisen toimittajan kannalta asia ei aina ole niin yksinkertainen, että pesen vain kasvoni ja vaihdan tarjouskilpailun voittaneelle töihin.