30.11.06

Valokuvatorstai: Juice Leskinen -teema



Sika, lopulta tappoi sen
Sika, ympäristö vatsanhappoisen
Sika, voi kuinka isi syö
Sika, isiltä loppuu vyö

Joulu täynnä on kinkkua, kylkeä, potkaa,
läskiä, niskaa ja tietenkin votkaa
Kun loppuu aatto ja alkaa yö
Ihminen on sitä mitähän syö

29.11.06

Kelassa sählätään

Tarjuskan blogissa keskustellaan Kelan kuntoutuksesta.

Naisten valtimotauteja ei hoideta hyvin

Vuonna 2005 sydän- ja verisuonitauteihin kuoli 10400 naista ja 9300 miestä. Kyse on siis yllättäen naisvaltaisesta ongelmasta.
Lääkärit eivät kuitenkaan kiinnitä naisten riskitekijöihin yhtä paljon huomiota kuin miesten riskeihin eivätkä hoida esimerkiksi korkeaa verenpainetta tai eteisvärinää riittävän tehokkaasti. Miksi naisia ei hoideta hyvin, vaikka Stakes kiinnitti asiaan huomiota jo muutama vuosi sitten?
Sydänliiton ylilääkäri Hannu Vanhanen arvelee, että lääkäri kenties kuvittelevat, että naisen sepelvaltimotauti olisi ennustettavuudeltaan parempi kuin miesten. Näin ei siis kuitenkaan ole.

Vanhanen puhui asiasta eilen naisten valtimotauteja käsittelevässä asiantuntijakokouksessa Helsingissä. Kokous valmisteli kannanottoa naisten valtimotaudeista. Kannanotto julkaistaan ensi vuoden puolella.

Tavoitteena on diagnostisen viiveen lyhentäminen. Vanhanen totesi, että riskitekijöiden hoidossa on parantamisen varaa, naisten riskejä hoidetaan huonommin kuin miesten. Esimerkiksi naisten eteisvärinää hoidetaan harvemmin marevanilla, vaikka näin tulisi tehdä

Miesten sepelvaltimotauti on tappavampi kuin naisten: se herkemmin johtaa ensimmäiseen ja samalla viimeiseen infarktiin. Ensimmäiseen infarktiin kuolee 43 prosenttia infarktin saaneista miehistä ja 35 prosenttia naisista. Naisten sepelvaltimotauti antaa enemmän oireita ja useita, toistuvia taudinkohtauksia.
Nykyisin infarktiin kuolleiden miesten keski-ikä on 74 vuotta ja naisten 83.

Asiantuntijakokouksen aineisto julkaistaan Sydänliiton naisensydan.fi -sivuilla tänään.

44 prosenttia viime vuoden kuolinsyistä oli sydän- ja verisuonisairauksia.

28.11.06

Tupakkamainontaa netissä

Törmäsin aivan sattumalta suomalaiseen tupakkamainontaan netissä: Turun Tupakkakauppa mainosti itseään sumeilematta Suomi24-keskustelualueella huolimatta siitä, että keskustelun säännöt kieltävät kaiken markkinoinni ja mainostamisen – minkä pitäisi koskea erityisesti lainvastaista manontaa.
Ilmoitin moderaattorille asiattomasta viestistä.
Tarkemmin tutkien huomasin, että kyseinen firma mainostaa omillakin sivuillaan netissä.

Edit. Tänään tupakkakaupan omille sivuille vaadittiin kirjautumista, mutta netissä saadusta linkistä pääsin eilen suoraan sivuille missä myytiin sikareita ja kerrottiin, mistä ravintoloista muualla Suomessa näitä saa ostaa. Tästä lähin tallennan heti koneelleni bongatut tupakkamainokset.

Nuuskaa salakuljetetaan Ruotsin-laivoilta

Olisi suotavaa, että tulli valvoisi nuuskan ammattimaista tuontia Ruotsin-laivoilta. Kukaan ei omaan käyttöönsä osta isoa matkalaukullista nuuskaa. Silti Ruotsin-laivoilla on asiakkaita, jotka rahtaavat laukkukaupalla nuuskaa Suomeen. Epäilemättä kyseessä on rikollinen toiminta. Tulli saisi palkata muutaman ihmisen seuraamaan tätä virtaa. Laivojen kanta-asiakaskorttien tiedoista löytyy varmasti uskomattomia nuuskankuluttajia.

Suomessa nuuskan myyminen on rikos. Tämä ei estä myyntiä, korkeintaan hidastaa.
Tupakkakauppiaatlevittävät markkinointiviestejään nimenomaan netin kautta. Tupakkabisnes käyttää hyväkseen kansalaisjournalismin ja sen tapoja viestiä kanavia myös nuuskan myynnissä.
Tässä taannoin amerikkalainen tupakkafirma haki näyttävästi markkinointihenkilöitä Suomesta. Mitähän muuta nämä ihmiset puuhaavat kuin tuottavat sisältöjä nettiin?
Oletteko törmänneet suomalaisille suunnattuun tupakkamainontaan netissä? Erityisesti kiinnostaa nuoriin kohdistuva vaikuttaminen. Tuo Zachen eilen lähettämä linkki enteili runsasta tulosta.

27.11.06

Työttömyysilmoituksia netin kautta

Huomasin Turun Sanomista, että 20.11. lähtien työttömyysaikaa koskevan ilmoituksen on voinut tehdä sähköisesti Kelan asiointipalvelussa, jossa voi asioida joko sähköisen henkilökortin tai pankkitunnusten välityksellä.
Sähköinen työttömyysaikaa koskeva ilmoitus on tarkoitettu työttömille henkilöille, jotka saavat Kelan maksamaa työmarkkinatukea, peruspäivärahaa tai koulutuspäivärahaa.

Linkkejä sähköiseen viranomaisasiointiin löytyy kekistetysti osoitteesta suomi.fi.

Sähköyhtiöitä kilpailuttamaan

Halo Efekti on kerännyt tietopaketin siitä, miten voit kilpailuttaa sähköyhtiöitä. Suosittelen.

26.11.06

Tupakkateollisuus ja elämysteollisuus

Teollisuusmaissa ihmiset tietävät, että tupakka tappaa. Euroopan tupakkalait ovat kiristymään päin.
Yhdysvalloissa tupakkateollisuus menetti kasvonsa USA:n suuressa oikeusprosessissa 90-luvulla. Näyttää siltä, että tupakkateollisuuden markkinointiponnistelut suuntautuvat kehitysmaihin, joissa ihmiset eivät tiedä tupakoinnin vaaroista ja joissa savukkeiden nikotiinipitoisuutta ei valvo kukaan.
Ihan kokonaan tupakkateollisuus ei ole luopunut markkinoinnista Euroopassa. Se on joutunut kuitenkin turvautumaan oveluuteen. Taannoin lehtitietojen mukaan Tallinnan-laivoilla tarjottiin herkästi ilmaisia savukkeita. Tänään törmäsin itselleni uuteen markkinointi-ideaan: katselimme DVD:ltä John Fordin Etsijät (The Seachers) vuodelta 1956. Paketissa oli mielenkiintoiset ekstrat leffan kuvauksesta ja dokumentin väliin oli jostain merkillisestä syystä sijoitettu kaksi LM-tupakkamainosta ja yksi pesuainemainos, kaikki 50-luvulta. Sen verran irrallisia mainokset levyllä ovat, että itse epäilen vahvasti tupakkateollisuuden panostavan tässä elämysteollisuuteen. Asia näyttää pieneltä, mutta olisi kiva tietää Warner Brosin selitys asialle.

24.11.06

Koululaiset vaativat mielenterveyspalveluita

Yläasteikäiset nuoret keskustelivat tänään TV2:n Superfarmissa helsinkiläisten koululaisten mielenterveyspalveluista. Helsingin terveyslautakunnan puheenjohtaja Suzan Ikävalko (vihr.) myönsi, että hoitotakuu lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen osalta ei toteudu Helsingissä. Nuoret ilmaisivat ponnekkaasti huolensa siitä, että apua ei ole tarjolla. Nuoret olivat yksimielisiä siitä, että terveydenhoitajalle ei paineista puhuta, että nuoret itse eivät tunne mielenterveysongelmia ja että kuraattorit suuntautuvat enemmän sosiaalityöhön, he puuttuvat ongelmiin, kun ne vaikuttavat koulusuoritukseen. Nuorten mielestä varhainen puuttuminen ongelmiin olisi parempi. He toivoivat pakollista psykologin tarkastusta terveydenhoitajan tarkastuksen tapaan.
Ohjelmaa voi katsella Ylen netissä.

Itsetyytyväisyys olisi eduksi


Blogisisko kirjoitti anoreksiasta. Asia on sillä tavoin ajankohtainen, että viime perjantaina Iltalehden lööppi löi vasten kasvoja: brasilialainen 21-vuotias huippumalli Ana Carolina Reston kuoli.
Blogisisko oli löytänyt tieteellisen jutun, joka kertoi, että puolet anoreksian syistä on geneettisiä. Joskus viestintä on erityisen haastavaa. Välillä lääketieteen uutiset nostavat esiin yksittäisiä taudinaiheuttajia, välillä tehokkaita lääkkeitä. Mistä tahansa sairaudesta ja hoidosta on tarjolla uskomattomassa määrin tietoa. Ongelmaksi usein tulee tiedon merkitys.

Geeneillä on osuutensa, mutta niihin emme oikeastaan voi vaikuttaa. Kaikkeen muuhun voimme. Anoreksiageenit eivät aja ketään ennenaikaiseen kuolemaan. Ympäristötekijät ratkaisevat. Tarkoitan sitä, että suomalaisilla on erityisen huono geeniperimä sydän- ja verisuonipuolella. Silti elintapamuutoksella, paremmilla lääkkeillä ja parantuneella hoidolla erittäin huolestuttavaksi äitynyt sepelvaltimotautiepidemia on saatu kuriin viimeksi kuluneiden 30 vuoden aikana ja ennenaikainen kuolleisuus on painunut ennennäkemättömään laskuun.

Vaikka selityksiä anoreksiaan löytyyi perintötekijöistä, geenit tuskin yhdessäkään tapauksessa johtavat vääjäämättä anoreksiaan. Ympäristötekijöillä on ratkaiseva merkitys sairauden synnyssä. Tarvitaan sopiva kasvualusta ongelman syntymiseksi.
Syitä voi olla varhaisen lapsuuden kokemuksissa tai yksilöön syystä tai toisesta kohdistuvissa ylettömissä ulkonäköpaineissa.
Terveysviestintäkin voi synnyttää paineita, jotka johtavat anoreksiaan. Jos lapsi on lihava, kuten nykyisin usein on asian laita, on tärkeää, miten asiaa käsitellään. Jos lapsen minäkuvaa alkaa ohjata ajatus, että hänet hyväksytään, kun hän on laiha, tulos saattaa olla tuhoisa.
Itseäni mietityttää kovasti myös tuo Esko Ahon lähestymistapa, jossa hyvässä asemassa oleva vaikuttaja nostaa syyttävän sormensa ja uhkaa talouspakotteilla. Tässähän viestitetään, että olet hyvä kansalainen ja veronmaksaja, jos olet laiha. Pöh. Tunnen esimerkiksi ihmisiä, jotka suklaansyömisen sijasta polttavat tupakkaa ja ovat laihoja.

Ihminen on kokonaisuus. Nykylääketieteessä on suuntauksia, jotka luottavat kovasti lääkkeisiin ja panevat toivoaan geeniterapioihin. On hyvä, että uusia hoitomuotoja ja uusia lääkkeitä kehitetään. Moni ihmishenki säästyy.
Parempi kuitenkin on, jos sairaus ei edes puhkea, vaikka ihmisellä olisikin geneettinen alttius siihen.
Joissain tapauksissa voisi olla eduksi, että tällainen alttius tunnistettaisiin. Näitä ihmisiä kyettäisiin tukemaan terveen minäkuvan kasvussa. Toisaalta tällaisen alttiuden tietäminen saattaisi ohjata ihmistä käyttäytymään ikään kuin hänet olisi ohjelmoitu sairastumaan.
Olisi suotavaa, että meillä kaikilla olisi terve minäkuva ja että ympäristö tukisi sellaisen kehittymistä.

Hyvää Älä osta mitään -päivää



Tänään on Älä osta mitään -päivä.

23.11.06

Valokuvatorstai: kaamos


Valokuvatorstain tämän viikon haaste on kaamos.
Tampereen valoviikot on kaupunkilainen vastaisku kaamokselle.

22.11.06

Komeat seinät ja täytetyt virat eivät korvaa lämpöä

Äiti mätti makeaa kermarahkaa tyttärensä suuhun. Rahkaa oli tehty iso kipollinen jääkaappiin vastaisenkin varalle. Tytär oli pieni. Hänellä on kuulolaite molemmissa korvissa ja pakkoliikkeitä. Itse asiassa hänellä oli monta vammaa.
Katsojalle välittyi tunne, että äiti suoritti pakosta hyvää hoitoa.
Meni jonkin aikaa. Tytär siirtyi lapsen isän ruokakuntaan.
Tämä muisto nousi mieleeni, kun luin professori Kaisu Pitkälän virkaanastujaisesitelmää. Vanhusten hyvästä hoidosta on puhuttu pitkään. Itse olen kohdannut hienojen seinien sisällä yksityisissä kalliissa hoitolaitoksissa yksinäisiä vanhoja ihmisiä, joilla ei ole oikein ollenkaan hupia. Se hämmästyttää.

Professori Pitkälä muistutti esitelmässään, että yhteisöllisyys, pysyvät hoitosuhteet ja ihmiskeskeinen lähestymistapa parantavat vanhusten muistia, lisäävät heidän psyykkistä hyvinvointiaan ja sosiaalista aktiivisuuttaan. Hän totesi, ettei pitkäaikaissairauksien hoito ole dramaattista, mutta sillä on terveydellisesti ja taloudellisesti isompi yhteiskunnallinen merkitys kuin millään erikoissairaanhoidon toimenpiteellä.
"Hoitomallimme osoittavat, että aito asiakaslähtöisyys tuottaa vaikuttavampaa ja kustannustehokkaampaa hoitoa."

Kaisu Pitkälä astui tänään Helsingin yliopiston yleislääketieteen ja avoterveydenhuollon professorin virkaan.

RSS valvoo, kun nörttäät

Jerusalem Postin verkkolehti tarjoaa lukijoilleen palvelua, jossa varoitetaan akuuteista kriiseistä.
No matter what you are doing on your computer, Israel Alert notifies you instantly when something critical takes place in Israel and the Middle East.
Kannattaa kuitenkin muistaa, kuinka usein RSS-syötteet tarkistetaan. Oma koneeni reagoi puolen tunnin välein.

Huoli on pelon pikkuveli


Jertta Blomstedtin radiopakinat ovat oivallisia. Tänään Ykkösaamussa hän pohti suhdettamme pelkoon Reko ja Tina Lundanin Viikkoja kuukausia -romaanin kautta.
Blomstedt sanoi, että huoli on pelon pikkuveli.
Torjuako turha huoli? Kuulemma meillä on minuutti aikaa siitä kun huoli hiipii mieleen siihen kun se saa meidät valtoihinsa. Joku Blomstedtin siteeraama asiantuntija ehdottaa sormien näpyttelyä, laulamista...
Vai suhtautuako huoleen kuten toinen Blomstedtin siteeraama asiantuntija: Huolet ovat hyödyllisiä; jos ei tahdo huolestua, muuttuu kasviksi. Huolet pitävät meitä hengissä.

Edit. klo 11.06 (Linkki)

21.11.06

Kolme hyvää syytä

Neulekirppu viittasi Halo Efektiin, joka viittasi PopuLAARIIN, joka...
Annan siis kome hyvää syytä, miksi luen blogeja:
1. Blogeissa kohtaan ihmisiä, jotka ovat innostuneita ja asialleen omistautuneita, siksi sisältö on usein asiantuntevaa, persoonallista, keskustelevaa ja kiintoisaa.
2. Blogien verkostot ovat kivoja. On mukavaa kommunikoida aivan eri näkökulmasta asiaa katselevien ihmisten kanssa. Esimerkiksi tästä käy omalla kohdallani erityisesti Valokuvatorstai.
3. Blogeista ja RSS-syötteistä saan tietoa paljon helpommin, maailmanlaajasti ja nopeammin kuin esimerkiksi päivälehdistä. Itselläni RSS on integroitu selaimeen, joten näen periaatteessa puolen tunnin tarkkuudella tilaamieni blogien päivitykset.

Roskapostitulvan syitä

Eilen illalla televisiouutisissa kerrottiin, että valtaosa sähköpostiliikenteestä on roskapostia. Kyllä kai, sillä esimerkiksi omat viestini menevät Soneran ja muutamien isojen vastaanottajien roskapostisuodattimista roskapostilaatikkoon! Pöh.
Itse saan yhtä paljon roskapostia kuin asiallistakin postia, joten ymmärrän, että ongelma on iso. Tuntuu kuitenkin harmilliselta, että joudun nykyisin lähettämään papereita ihmisille sen tähden, että Sonera luokittelee liitteeni roskapostiksi.

20.11.06

Vaasassa eurolla uimaan

Vaasalaisia-blogi kertoo, että uimahalliin pääsee eurolla ensi perjantaina.

Tärkeät ja tärkeilevät

Hyvää lasten oikeuksien pävää!
20.11.1959 allekirjoitettiin YK:n lasten oikeuksien julistus. Vuonna 1990 sitä täydentämään tuli lasten oikeuksien yleissopimus.
Suomessa lapset elävät melko turvatuissa olosuhteissa yleisesti ottaen. Päivän kunniaksi itse kukin voisi kuitenkin lukea läpi tuon lasten oikeuksien julistuksen.
Itse tahtoisin sanoa pari sanaa oikeudesta leikkiin.
Lapsella tulee olla riittävät mahdollisuudet leikkiin ja virkistykseen, jotka olisi ohjattava palvelemaan samoja päämääriä kuin koulutuskin. Yhteiskunnan ja viranomaisten tulee pyrkiä edistämään mahdollisuuksia tämän oikeuden nauttimiseen.

Nykyinen elämänmeno ja yhdyskuntarakentaminen on sellaista, että mennään aikuisten ehdoilla. Pihoilla ei oikein ole tilaa hiekkalaatikkoiän ohittaneille lapsille ja nuorille sen jälkeen. Lähiympäristön suvaitsemattomuus ajaa lapsia konsolien ja tietokoneiden ääreen, ja, jos vanhemmilla rahaa on, maksullisiin harrastuksiin. Syitä lasten lihomiseen voisi etsiä myös pihoilta, asukaskokouksista ja aikusten päätöksenteosta.

17.11.06

Ohi on helppo mennä ja ajaa

Tänään Tarjuska kertoi blogissaan tilanteesta, jossa tahdistinpotilas pyysi apua, kun huono olo oli yllättänyt. Tarjuskalle itselleen tavallaan tuttu tilanne.
Olen usein nähnyt ohi rientäviä ihmisiä Helsingissä. Maassa makaavalta ei kysytä, mitään, ei auteta mitenkään.
Talvella ihminen voi kuolla hankeen. Täytyykö etiikkaan opettaa oikeussalin kautta? Heitteillejättö on rikos.
Usein ohi menevä selittää itselleen, että siinä makaa sammunut. Päihtymys ei ole peruste jättää ihmistä ilman apua. Sitä paitsi: päihtyneenä ihminen usein on alttiimpi sairauskohtauksille ja onnettomuuksille ja vielä lisäksi paleltumiselle.

16.11.06

Valokuvatorstai: valkoinen



Valokuvatorstain tämän päivän aihe on valkoinen.
Sairaalan henkilökunnalla on yleensä valkeat työtakit, paitsi nyt leikkaussalissa. Kuva on HUSin parasiittilaboratoriosta, jossa me lääketieteen toimittajat saimme jokin aika sitten ihailla yleisiä suolistoloisia.
Kuvan parasiitit taitavat olla suolinkaisia. Monille tutuimpia matoja ovat kihomadot. Myös lapamadot tunnetaan (labran purkissa lapamadot muistuttavat erehdyttävästi pastaa).
Kehitysmaissa moni lapsi kuolee ravinnon puutteeseen yksinkertaisesti siitä syystä, että parasiitit ovat peittäneet niin tiukasti heidän suolistonsa pinnan, ettei ravinnolla ole tilaa imeytyä elimistöön.

15.11.06

Koti kohdussa

Muistan aina hetken, kun isot veljet tulivat katsomaan uutta vauvaa Kätilöopistolle. Huoneen täytti melkoinen mekkala. Pojat eivät oikein pysyneet nahoissaan, kun näkivät uuden perheenjäsenen. Nukenoloinen pikkuprinsessamme nukahti tyytyväisenä meteliin. Vaikutti siltä, että hän olisi ajatellut: nyt on kaikki niin kuin olla pitää. Jo silloin ajattelin, että lapsiparka on tottunut jo tähän Kiljusen herrasväkeen. Nyt sain asialle tieteellisen vahvistuksen.
Keskiajalla huoneeseen tulija tervehti äitiä ja syntymätöntä lasta. Vallitsi ajatus, että kolmen kuukauden kuluessa syntyvä on jo yksilö, jota on syytä tervehtiä.
Dosentti Minna Huotilainen kertoi, että sikiö oppii assosiaatiokokonaisuuksia: äiti istuu television ääreen katsomaan päivittäin tiettyä ohjelmaa, jossa on tietty tunnuismusiikki, nostaa jalat ylös, nauttii kupillisen teetä ja rentoutuu.
Samoin sikiö aistii, kun äiti käy esimerkiksi jumpassa. Hän tietää, mitä on tulossa.
Sikiöllä ei ole omaa mielimusiikkia, vaan äidin mielimusiikista tulee myös sikiön mielimusiikkia, sillä hormonijärjestelmätt ovat siinä määrin yhteydessä toisiinsa.

Syntymän on sanottu olevan tietynlainen järkytys vauvalle. Se, mikä säilyy tuttuna, on äänimaailma, johon on jo kohdussa totuteltu. Huotilainen on keksinyt tälle nimen: äänikoti. Vaaleanpunaiset hörhelöt eivät siis olekaan se, mikä tuo vauvalle kodikkuutta, vaan se äänimaailma, johon pikkuinen on tottunut jo kohdussa.

Psykologian dosentti Minna Huotilainen tutkii sikiön oppimista.

14.11.06

Verensokeriliuskoista säästäminen on hölmöyttä

Hyvää maailman diabetespäivää.
Diabetes on yleistymässä, joten kannattaa höristää korviaan. Vuodesta 2000 vuoteen 2005 se on lisääntynyt jo 35 % Suomessa!
Vuonna 2010 on 8 % tai 12 % suomalaisista diabeetikkoja. Diabetes jo sinänsä on vakava sairaus, hoitamattomana tai huonosti hoidettuna hengenvaarallinen. Diabetesta ei hoideta hoitosuositusten mukaisesti. Vuonna 2004 60 % diabeetikoista ei ollut tavoitteessa. Kela ja Lääkkeiden hintalautakunta Hila eivät tue tehokasta diabeteksen ehkäisyä.
Kun lihava ihminen menee lääkäriin, ensin odotetaan puoli vuotta, että potilas laihtuisi. Sitten potilas pannaan puoleksi vuodeksi maksamaan itse kalliita lääkkeitä. "Halvin potilas taitaa olla kuollut potilas", ihmetteli professori Tero Kangas Terveys ja Kauneus -messuilla.
Diabetes lisää myös muiden vakavien sairauksien riskiä. Näitä diabeteksen lisäsairauksia ovat sydän- ja verisuonisairaudet, munuaissairaudet, silmänpohjan vaurioituminen ja jotkut hermosairaudet.
Jos siis diabeetikon verensokeri pidetään tasapainossa, jos verenpaine hoidetaan, jos veren rasva-arvot pidetään suositustasolla ja jos käytetään aspiriinihoitoa, ehkäistään tehokkaasti näitä lisäsairauksia.
Verensokerin taso saadaan tietää verensokeriliuskoja käyttämällä. Muita menetelmiä ei toistaiseksi ole.
Kunnat nuukailevat verensokeriliuskojen jakelussa. On aivan helppo nipistää tästä diabeteksen aiheuttamasta menoerästä, saadaan aikaan pientä säästöä. (Liuskojen kokonaiskustannus on runsaat neljä prosenttia diabetesmenoista.) Tämän pienen säästön kustannusvaikutukset julkiselle taloudelle ovat erittäin vahvasti miinusmerkkiset hyvin nopeasti.
Kolmen vuoden kuluttua 25 prosenttia terveydenhuollon kaikista kustannuksista kuluu diabeetikkojen hoitoon.

Professori Tero Kangas puhui viime viikolla Terveys ja kauneus -messuilla.

13.11.06

Kuka parhaiten tietää asiamme

Tänään kuulin pienen, mutta äärimmäisen mielenkiintoisen esityksen. Muutama asia siitä:
Ihmiset, jotka tekevät työtä heikossa asemassa olevien kansalaisten hyväksi, käyttävät työssään määrittelyjä ja antavat ilmiöille sekä hoivan ja tuen muodoille nimiä. Tämä on tietenkin tarpeellista. Asiantuntijat luovat tietyllä tavoin määriteltyihin ryhmiin kuuluville ihmisille palveluja. Auttamistyön kohteena ovat marginaaliin kuuluvat ihmiset.
Marginaali- ilmiöihin liitetään usein vahvoja kielteisiä käsityksiä, kuten vaikkapa, että ihmisellä ei ole sosiaalisia suhteista, hän ei ole työelämässä, hän jää apujen ulkopuolelle...
Ammattiauttajat saattavat asennoitua asiakkaaseensa ikään kuin tietäisivät tästä vaikka mitä jo ennen kuin ovat edes ensimmäistä kertaa tavanneet asiakasta. Kuva muotoutuu tiedosta, että asiakas on mielenterveysongelmainen tai että hän asuu asuntolassa tai että hän on pitkäaikaistyötön.
Tosiasiassahan jokainen ihminen on ainutkertainen yksilö ja ihmisillä on erilaiset elämäntilanteet. Leimat vääristävät todellisuutta.
Jokainen on itse oman elämänsä asiantuntija. Kenenkään ei tarvitse alistua leimaamiseen sen paremmin julkisissa kuin yksityisissäkään palveluissa.

Kuka olisi onnellinen huomatessaan, että hänet on luokiteltu esimerkiksi asuntolassa asuviin, pitkäaikaistyöttömiin, mielenterveysongelmaisiin, yli nelikymppisiin...
Onko edes totta, että jotain ihmistä ei voi auttaa tai että jonkun tila on itseaiheutettu? Mistä asiantuntija tai mielipiteenilmaisija, poliitikko tai virkamies sen voi tietää? Kuinka syvällisesti hän kyseisen ihmisen tuntee? Yleensä siis ei tunne lainkaan...

Myös auttajat saattavat omalta osaltaan rakentaa tällaista leimattua identiteettiä autettavilleen, luennoitsija huomautti.

Marginaaleja on useita, samoin on muuten keskuksia. Ihmiset, joita leimaava julkisuus nimittelee, määrittelevät itse itseään paljon monipuolisemmin kuin julkisuus.
Totta, jos tarkastelukulmaa muutetaan, saattaa olla, että kiireisen johtajan juuri surkiksi luokittelema ihminen on keskuksessa, kun puhutaan sosiaalisista suhteista tai aviouskollisuudesta ja johtaja itse on auttamattomasti umpikujassa tai talousrikollisuudella omaisuutensa ansainnut poliitikko on marginaaliryhmää, kun elämää tarkastellaan eettiseltä kannalta...

Esityksen pitäjä oli yhteiskuntatieteiden tohtori Anna Kulmala Tampereen yliopistosta. Aiheena oli Leimattu identiteetti – kuinka ulkopuolisten määrittelyt vaikuttavat ihmisen käsitykseen itsestä. Tilaisuus oli Takuu-Säätiön Omille jaloille -hankkeen allekirjoituksen kunniaksi järjestetty tiedotustilaisuus.

10.11.06

Elämysmatka kuurosokeuteen



Pysähdyin Terveys ja kauneus -messuilla Suomen kuurosokeiden standille. Kannatti. Tuntosarven päätoimittaja ja järjestön tiedottaja Tuija Wetterstrand siellä jakoi korvatulppia ja mustia laseja, joihin oli tehty kaksi halkaisijaltaan kahden millin reikää. Siinä äänimaailma ja näkökenttä.

Nyt liikuntapaikat löytyvät helposti netistä

Luin Keskisuomalaisesta, että liikuntapaikat.fi on uudistunut. Loistava saitti. Suosittelen.

9.11.06

Hurskaita toiveita Arkadianmäeltä

Onkohan sosiaalilainsäädäntömme 2000-luvun Pia Desideria, kokoelma kauniita periaatteita, jotka eivät velvoita kuntia takaamaan kuntalaisilleen ihmisarvoista elämää ja jotka jättävät valtion viranomaiset vaille vastuuta lakien toimeenpanosta ja noudattamisesta?

Se, että toimeentulotuen tarpeessa olevat ihmiset joutuvat odottamaan etuuksien maksatusta kohtuuttoman kauan, ei ole perustuslain edellyttämää ihmisarvoista kohtelua.
Perustuslain 19. pykälän lupaama toimeentuloturva ei toteudu, rikkomuksia löytyy jatkuvasti. Pykälä on jäänyt itse asiassa korulauseeksi.
Myös perustuslain lupaama oikeus valita itse ammattinsa, jolla hankkii toimeentulonsa, on poljettu maahan: koulutusta vastaamattomasta työstä kieltäytyvä maisteri saa kalliisti maksaa, ellei suostu siivoojaksi, jos joutuu työvoimaviranomaisen harkinnan uhriksi.
Onko kuntoutustyö, josta ei makseta palkkaa, kansainvälisten sopimusten mukaista? Eikö se ole pakkotyötä?

Tänään julkistettiin Stakesin Hyvinvointivaltion rajat -hankkeen kolmas kirja Tällä lailla sosiaaliturvaa. Sosiaaliturvan saamisedellytyksistä ja -takeista.

8.11.06

Elämästä nauttiminen on oikein

Kaisa tuossa totesi, että työttömyydessä on hyviäkin puolia: on vapaus, ehtii hypätä, juosta vedessä ja kutoa.

Elämästä kannattaa nauttia, olet oikeassa, Kaisa.
Moni nuokkuu töissä ilman mitään ylityökorvausta iltaseitsemään tai -kahdeksaan ja läheiset saavat tulla toimeen kotona tai missä ovatkaan miten taitavat.

Idea kerrallaan, propellipäät

Viranomaiset ovat valmistelleet sähköistä lääkemääräystä; e-resepti otetaan käyttöön näillä näkymin vuoden 2008 alussa. Kelan tavoitteena on, että puolet resepteistä kulkee vuoteen 2012 mennessä linjoja pitkin ja vuonna 2015 järjestelmän pitäisi toimia täysimittaisesti.
Potilailla on oikeus kieltäytyä sähköisestä lääkemääräyksestä. Ministeriössä ei kuitenkaan uskota massakieltäytymisiin. Nyt on mielestäni sopiva aika ottaa selvää siitä, mitkä ovat tiedonsaamisen pelisäännöt. Kiinnostavaa ovat erityisesti työterveyshuollolle asetettavat pelisäännöt sähköisessä toimintaympäristössä.

Ministeriön erityisasiantuntija Pentti Itkonen ei innostu järjestelmän siirtämisestä kännyköihin. Kelan Sosiaalivakuutus-lehti kertoo asiasta:
--on puhuttu kännyköiden käyttöönotosta reseptien siirrossa. Hän haluaa sanoa näille "propellipäille", että – Loputonta innovaatiovirtaa pitäisi nyt vähän hillitä. Näkymät ovat huikeita ja matka on pitkä, mutta tehdään ensin tämä järjestelmä valmiiksi. (Lainaus toimittaja Hilkka Arolan jutusta Kaikki reseptit sähköisinä noin kymmenen vuoden kuluttua. Sosiaalivakuutus 6/06

7.11.06

Nyt hävettää

Luin äsken Keskisuomalaisesta, että Helsinki on saanut tämänvuotisen Noormarkku-palkinnon. Nyt hävettää. Noormarkku-palkinto nimittäin myönnetään kunnalle, joka on edellesvuonna panostanut vähiten rahaa asukasta kohti kirjastojen kirjahankintoihin.
Palkinnon myöntäminen perustuu opetusministeriön kirjastotilaston tietoihin.

5.11.06

Miksi terveellinen ruoka on kalliimpaa

Eduskunnan varapuhemies Sirkka-Liisa Anttila kannattaa terveellisen ruuan arvonlisäveron alennusta. Sinänsä ihan tervetullut uutinen (näin vaalien alla). Olisin vain kiitollinen, jos joku selvittäisi minulle pari asiaa:

Miksi terveellisempi vaihtoehto on aina kalliimpi vaihtoehto? Menenpä Alepaan tai K-markettiin (meillä on kaksi lähikauppaa), joudun alituiseen valitsemaan terveellisemmän ja havemman välillä ostanpa sitten lihaa, rasvaa tai maitotuotteita. Olen haastatellut ravitsemusasiantuntijoita, jotka väittävät, että terveellinen ruoka on yhtä halpaa kuin epäterveellinen, mutta leikkele- tai juustotiskin ääressä Puistolassa tulen vakuutuneeksi siitä, että nämä asiantuntijat eivät tiedä riittävästi arjen asioista.
Hedelmät ja vihannekset on hinnoiteltu niin, että niitä en mielellään lähikaupoista osta. Esimerkiksi omenista saa maksaa kaksinkertaisen hinnan verrattuna Malmin kauppoihin. Porkkanat kannattaa ostattaa naapureilla, jotka käyvät automarketeissa... On vaikea uskoa, että pelkkä ruuan verotus vaikuttaa siihen, että meillä autottomilla lähikaupassa asioivilla on kallista ruokaa. Itse asiassa en usko, että verotuksella voi asiaan vaikutta juuri lainkaan.
Jos hallitus alentaisi terveellisen ruuan arvonlisäveroa, miten estettäisi, ettei alennus katoa välittäjäportaan katteisiin? Luulen, että terveellisen ruuan hinta tosiaan alenisi vähäksi aikaa, mutta olen aivan vakuuttunut, että tapahtuisi se sama, mikä tapahtui EU-jäsenyyden myötä: ruuan hinta aleni silloinkin hetkeksi, mutta vain joksikin aikaa. Vähitellen tilanne on palautunut lähes ennalleen.
Erityisongelmana ovat valmiiksi pakatut lihat. Alepasta on vaikea löytää lihaa, jossa ei olisi tavattomasti suolaa jo valmiiksi siinä marinadissa, jossa ne lilluvat rasioissaan. K-marketissa sentään on lihatiski, josta voi valita suolaamatontakin. Tuskin veronalennus toisi laatikkokauppaamme terveellisempiä lihoja kuitenkaan...

2.11.06

Sonera ei palveluun panosta

Sonera on keksinyt uuden tavan hillitä laajakaista-asiakkaidensa pakoa kapeammille kaistoille: se on ottanut käyttöön 25 euron rangaistuksen niille, jotka yrittävät laskea laajakaistakustannuksiaan. Kaistanleveyden lisäämisestä Sonera ei veloteta.
Olisi kiva, jos joku alan toimittaja tekisi jutun siitä, millaista palvelua ja kohtelua eri operaattorit harjoittavat asikkaitaan kohtaan.

Valokuvatorstai: Valmis


Yhdysvaltain terveysministeriö aloitti ihmisen genomin kartoituksen vuonna 1990. Kartta valmistui keväällä 2003. Työ merkitsi uuden aikakauden avautumista lääkekehittelyssä ja biolologiassa.
UNESCOn yleiskokous hyväksyi jo 10 vuotta sitten ihmisen geeniperimää ja ihmisoikeuksia koskevan yleismaailmallisen julistuksen, joka viitoittaa suuntaa geenitiedon käytölle.
Kuva tästä geenikartasta on esillä Yliopistomuseossa Lääkäriseura Duodecimin 125-vuotisjuhlanäyttelyssä.

1.11.06

Liian usein vanhus tuupataan takaisin kotiin

Stakesin syyskuussa julkaistun tutkimuksen mukaan iäkkäiden ihmisten sairaalahoidosta kotiuttaminen ei suju niin kuin sen pitäisi.
Kotiutettavat ovat sairaampia ja tarvitsevat enemmän apua selvitäkseen kotona kuin ennen.
Ongelma on laaja, lähes puolet kotihoidon työntekijöistä on tyytymättömiä tiedonkulkuun. Esimerkiksi kotiuttamisesta tiedotettiin liian usein vasta kotiuttamispäivänä. Kotihoidon ja sairaalan yhteistyössä on toivomisen varaa; usein tieto tarvittavista jatkohoidoista välittyy sairaalasta kotihoitoon heikohkosti. Kotihoidosta puuttuu liian usein hoitoa koordinoiva henkilö ja säntäily uusien tarpeiden hoitamiseksi alkaa välittömästi. Noin puolet kotiutettavista on tosiasiassa liian huonokuntoisia kotiinlähetettäviksi ja nämä potilaat pelkäävät tilannettaa.
Huonon koordinoinnin lisäksi ongelmia tuottaa se, että kunnat ovat sulkeneet osastoja selittäen, että niihin ei saada henkilökuntaa. Tämä osaltaan ymmärtääkseni kiihdyttää huonokuntoisten potilaiden kotiuttamista.