1.12.06

Sapiskaa medialle, talkoolaisille ja tutkijoille

Apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkonen lasketteli eilen lääkäreille mediakritiikkiä niin, että istuin korvat punaisena kuuntelemassa. (Olin ilmeisesti ainoa paikalle sattunut toimittaja.)
Kokkonen muun muassa sanoi, että
  • Jos naistenlehtien lääkäripalstat lopetettaisiin, ihmiset hakeutuisivat vähemmän hoitoon. Tämä olisi hänen mukaansa suotavaa. Sitä on vaikea arvioida, miten tosissaan luennoitsija oli.
  • Julkisuudessa esitetyillä yksittäistapauksilla on vaikutusta poliitikkojen mielipiteisiin. Tätä Kokkonen siis piti pahana.
  • Netti on Kokkosen mielestä hankaloittanut lääkärityötä, kun potilas istuu kannettava tietokone sylissään ja konsultoi ulkomaisten asiantuntijoiden kanssa ja ilmoittaa sitten lääkärille, miten tämän tulisi häntä hoitaa. Sain sen vaikutelman, että Kokkosen mielestä olisi parempi, ettei netissä olisi tietoa sairauksista.
No, osansa saivat Käypä hoito -suosituksia talkootyönä tekevät lääkärit ja tiedonhaluiset tutkijat: Kokkosen mielestä Suomessa tehdään liikaa käypä hoito -suosituksia, Ruotsille riittää 14. Tutkimukseen Kokkonen ei nähdäkseni rohkaissut "Kun satsaamme tieteelliseen tutkimukseen, ne tuottavat rahanreikiä."

Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimesta vastaava apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkonen on koulutukseltaan juristi. Hän puhui eilen Talentumin järjestämässä Priorisointi terveydenhuollossa -seminaarissa.

Edit. klo 13.30 (Tekstin kursivoinnit lisätty.)

17 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Paula Kokkosen teesit kuulostavat ikävän tutuilta: tiedon panttaaminen on vallan käyttöä. Mitä valistuneempi potilas, sitä suurempi haaste lääkärille.

Heikot ammattilaiset joutuvat paljastamaan heikkoutensa, siksi he pitäytyvät konservatiivisuuteen. Vahva ja kuunteleva lääkäri ottaa valistuneen potilaan haasteena, mikä vie hoitosuhdetta eteenpäin.

Vai onko kyse rahasta? Pelkääkö Kokkonen potilaita, jotka osaavat vaatia kalliita tutkimuksia? Mutta eivät eurotkaan puolusta tiedon työntämistä pimeään komeroon potilaiden ulottumattomiin.
Vuorovaikutus on tullut (potilas-lääkärisuhteeseenkin) jäädäkseen.

KirsiMy kirjoitti...

Niin, Paju, Suomessa ei ole sellaisia sensuureita kuin Kiinassa. Internetille vallankäyttäjät eivät kovin paljoa mahda. Kansalaisten mielipiteet kannattaisi kohdata. Viisas virkamies ja viisas poliitikko ei vain kuuntelisi, vaan myös kuulisi, mitä kansalaisilla on sanottavana. Kansalaiset eivät keskustele (aina) pelkästään ajankuluksi.
Nähdäkseni lääkärit ovat seuranneet aikaa hyvin: yhä useampi lääkäri osaa ottaa potilaan asiantuntemuksen huomioon. Ylilyönnin vaaraa on jo sillä suunnalla.
Nyt osuit, Paju, naulan kantaan. Kyse on rahasta. Siitä kiikastaa. Vaativat potilaat tahtovat eri syistä tutkimuksia ja hoitoja, jotka maksavat paljon. Jos näihin tutkimuksiin ja hoitoihin lähetetään ihmisiä äläkän pelossa, ilman lääketieteellistä perustetta, Kokkosen 20 miljardia ei riitä.

Unknown kirjoitti...

No helou. Jopas oli taas paksua.
Kuten paju toteaa tieto on valtaa ja panttaaminen vallan käytön yksi muoto.

Onkos tämä kaupunginjohtajatar ajatellut, että hänenkin palkkansa maksetaan lääkäreiden potilaiden verotuloilla?

KirsiMy kirjoitti...

En tiedä, Neulekirppu, mitä Kokkonen ajattelee. Siksi tyydyn lähinnä referoimaan kuulemaani, erityisesti sellaista, mitä en ymmärrä.
Periaatteitteni mukaisesti olen kuitenkin lähettänyt hänelle tiedon tästä keskustelusta.
Ainakin apulaiskaupunginjohtajamme tahtoo julkista keskustelua median "dramaattisista yksittäistapauksista", sillä hän otti nämä useaan kertaan esille esityksensä aikana.

Halo Efekti kirjoitti...

Kommentoin tätä vielä myöhemmin pitemmästi, nyt en kerkeä MUTTA sanon nyt vain että:

Nykyisin potilas ja lääkäri voivat peräti edustaa eri koulukuntaa potilaan sairauden hoidossa. Kuulin tästä isältäni, joka oli jängännyt verenpaineenhoitosuosituksista lääkärinsä kanssa. Tässä tapauksessa lääkäri oli ollut herkempi lääkitsemään lievässä tapauksessa kuin potilas, joka sairastaa muitakin kroonisia sairauksia.

Kokkosen lausunto edustaa kyllä lievästi sanottuna bresneviläistä ajatusmaalmaa. Palaa maan pinnalle Paula!

KirsiMy kirjoitti...

Halo Efekti, isäsi on ehkä haaste lääkärin kommunikaatiotaidoille. Potilaat ovat tietäväisiä, mutta priorisoivat hoitojaan yleensä muilla kuin lääketieteellisillä perusteilla. Lääkehoitoa katsellaan nykyisin kokonaisuutena paremmin kuin ennen. Joissain sairauksissa, esimerkiksi diabeteksessa, verenpaineen hoito on tärkeää, vaikka potilas ehkä ensin ajattelee, että lääkkeitä on muutenkin tarpeeksi.

Halo Efekti kirjoitti...

Kyseessä oli lääkäreidenkin kesken vallitseva koulukuntariita siitä määrätäänkö heti elinikäinen lääkitys vai otetaanko tilapäiseen häiriöön näkökulma "hipasusta ei oteta" ;D

KirsiMy kirjoitti...

Halo Efekti, en ole lääkäri eivätkä lääkäritkään tee nettidiagnooseja...
Nykyajan lääkäri ymmärtääkseni varmistaa, että potilas ymmärtää ratkaisujen seuraamukset. Sillä tavoin tosiaan viisaasti lääketiede sälyttää ratkaisuvastuuta myös niille potilaille, jotka seuraavat asioita ja ovat kiinnostuneita vaihtoehdoista.

Unknown kirjoitti...

Vallankäyttäjät usein unohtavat sen, että koska he ovat syntyneet, he myös kuolevat. On tietenkin armeliasta, että ihminen ei koe päivittäin päiviensä vähenevän, mutta...
ehkä silti sitä(kin) olisi joskus hyvä ajatella. Johtajankin.

KirsiMy kirjoitti...

Niin, Neulekirppu. On tärkeää, että julkisessa terveydenhuollossa poliitikot, virkamiehet, lääkärit ja toimittajat saavat täysin saman kohtelun kuin kaikki muut. Jos luodaan etuoikeutettuja ryhmiä, se, mitä niille annetaan, on poissa toisilta (yleensä niiltä, jotka eivät pysty pitämään puoliaan joko siksi, ettei heillä ole voimia tai siksi ettei heillä ole vaikutusvaltaa).

Tästä yhdenvertaisen kohtelun periaatteesta minua aikanaan närästi niin sanomattomasti, että silloisen pääministeri Esko Ahon umpisuolentulehdus hoidettiin Kirran elinsiirto-osastolla ja Aho pääsi yksityishuoneeseen seillä, vaikka yleensä niihin laitetaan vain heikot potilaat, jotka tarvitsevat suojaa infektioiden varalta.

Outolintu kirjoitti...

Ei se Kokkonen sitten lääkärikirjoja tuominnut. Ennen nettiä (ja varmaan vieläkin) katsottiin lääkärikirjasta, mihin tautiin oireet sopivat, ja ehdotettiin sitten lääkärille. ;-)

Vakavasti: Eräs lääkäri ei ottanut ehdotustani tosissaan. Jos olisin häntä uskonut, en olisi nyt tässä. Onneksi toinen lääkäri tarttui asiaan ja hoiti terveeksi.

KirsiMy kirjoitti...

Lääkärikirjoista ei ollut puhetta, Outolintu, mutta epäilemättä nekään eivät sovi ajatteluun, jossa kansalaiset itse selvittävät, mikä on vaivan nimi.
Oli miten oli, Helsingin kaupunki itse on vaikuttanut aktiivisesti siihen, että ihmiset ovat tuleet omatoimisiksi – terveyskeskukseen kun ei päässyt ennen hoitotakuuta oikein millään. Siinä sitä kaivettiin tietoa netistä ja lääkärikirjoista ja kylänmiehiltä.

Jos se lääkäri–potilassuhde ei toimi, voi käydä kuten sinulle sen lääkärin kanssa kävi. Muistan vielä ajan, jolloin lääkärit puhuivat julkisuudessa pilkallisesti ihmisistä, jotka tulevat vastaanotolle diagnoosi mukanaan. Aikaansa seuraava lääkäri on kiinnostunut potilaansa koetusta terveydestä ja oireista. Niiden pohjalta kaiketi saa viitteitä siitä, lähetetäänkö potilas labraan vai röntgeniin vai onko kenties ongelma lähinnä henkisellä puolella.

Halo Efekti kirjoitti...

Minä tiedän tuttava/sukulaispiiristäni niin monta lääkäreiden väärin määräämää lääkereseptiä (useissa tuntemissani tapauksissa potilas olisi kuollut jos olisi syönyt lääkekuurin loppuun) että en antaudu yhdenkään tohtorin käsittelyyn ellen ole diagnoosista ja sen hoidosta yhtämieltä hänen kanssaan.

Potilas tuntee itsensä parhaiten ja kykenee kyllä diagnosoimaan ellei kyseessä ole erityisen harvinainen vaiva - mutta silloin diagnoosin tekoon menee lääkäreiltäkin epäilemättä VUOSIA.

Kirurgien toimia olen oppinut arvostamaan. Melkoisesta jauhelihasta ompeloidaan vielä toimintakykyisiä ihmisiä - kirurgien työlle nostan olematonta hattuani.

KirsiMy kirjoitti...

Halo Efekti, kun nuo suoritteiden ideat tuotiin sosiaali- ja terveydenhuoltoon, laatu jossain määrin heikkeni ja tilalle tuli hosumista ja vääriä käytäntöjä (nopeampia, mutta tehottomampia).

Ilman muuta tulosta on parantanut se, että nykyajan potilaat tietävät paljon enemmän ja osaavat vaatia paljon enemmän kuin menneen ajan potilaat. Rahakirstun vahdit ovat huolissaan siitä, että potilaat osaavat vaatia heidän mielestään liikaakin. Tästä kai se haave rajoittaa tiedonsaantia nousee.

Emme voi jättää edes kirurgeja kritiikin ulottumattomiin, Halo Efekti. Haastattelin tässä taannoin Maijua, joka olkapää leikattiin HUSissa. Nyt hän on menossa omalla kustannuksellaan uusintaleikkaukseen. Näyttää siltä, että leikattiin kyllä se käsi, mikä piti, mutta ongelmaa korjattiin niin varovaisesti, että potilaan toimintakyky ei parantunut lainkaan. Että sillai.

Halo Efekti kirjoitti...

Juu, noinhan se on hyvin pitkälti.

Kirurgeja kehuessani tarkoitin että erilaisten onnettomuuksien uhreja paikataan elävien kirjoihin hienosti tienvarresta löytyneistä kimpaleista, mutta tuollainen toiminnallinen hienosäätö onkin sitten vaikeampi pala.

Vaikka on tuttavapiiristä kokemusta keskussairaalatasoisesti suoritetusta leikkauksesta joista epäonnistuu enemmän tai vähemmän 95 % (konsultoitu lääkärisukulaiselta). Kirurgi onnistui vaativassa operaatiossa täydellisesti ja sai korjattua vian.

KirsiMy kirjoitti...

Luulen, että kaikki hengenpelastustoiminta saa meiltä kaikilta jakamattoman kiitoksen :) Myös ensihoitoyksiköt, lääkäriamulanssit ja Mediheli tekevät työtä, jota ei kyseenalaisteta. Tosin ensihoidon suhteen kansalaiset eivät mitenkään ole tasaveroisessa asemassa...
Kirurgeja valistuneetkaan potilaat eivät juuri voi neuvoa. Nyt, kun virkamiehiltä ja poliitikoilta on otettu pois potilaiden jonossa pitämisen mahdollisuus, ei kansalaisen aktiivisuudella liene kirurgisen hoidon suhteen muuta käyttöä kuin on niissä tilanteissa, joissa sattuu se hoitovirhe. Hyvä mielestäni niin.

KirsiMy kirjoitti...

Sain sähköpostia Paula Kokkonen vastasi sähköpostiviestiini vähän viiveellä.
Olen julkisestikin pahoillani siitä mielipahasta, jota hänelle aiheutin.
Itselleni tuottaa ongelmia se, että olen tosikko.