12.4.07

Valokuvatorstai: Kasvu


Ensimmäiset hampaat tulevat öisten itkujen saattelemina. Niitä vaalitaan ja hoidetaan hyvin. Maitohampaista luopuminen on riemukas kasvuprosessi, vaikka se tuottaakin hetkittäistä tuskaa. Pysyvien hampaiden tulo on isoksi kasvamisen merkki ja niistä luopuminen merkki vanhenemisesta: on tullut implanttien, siltojen ja proteesien aika. Sen jälkeen saattaa tulla hampaaton aika. Huolehtiikohan meidän suumme terveydestä joku silloin, kun toimintakykymme hiipuu ja olemme vuodepotilaita.
Valokuvatorstain tämän viikon haaste on Kasvu.

21 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Auts! Tuli muistoja mieleen! Täytyy vaan toivoa, että maailma olisi vähän muuttunut ja joku todellakin olisi huolehtimassa purukalustostamme silloin, kun emme enää itse siihen kykene...

Allyalias kirjoitti...

Tuskainen ilme. Pitäkää huoli hampaistanne!

KirsiMy kirjoitti...

Leenukka, onko sinulla kenties tallessa ensimmäinen hampaasi?
Allyalias, ilmeen tuskaisuus johtuu siitä, että hammas ei ota lähteäkseen, vaikka en vain pikkuisen rihman varassa.

Anonyymi kirjoitti...

Kuuluu helähdys: lusikka kilahtaa osuessaan ikenen alta puhkeavaan ensimmäiseen maitohampaaseen. Oi niitä aikoja!

Osuvassa kasvukertomuksessasi on sekä itkua että iloa ;) Hyvä kasvu vaatii hoivaa, hampaittenkin suhteen.

Elegia kirjoitti...

Kasvattava näkökulma ja tapahtuma :)

Itse muistan, kun heiluvaa maitohammasta piti aina sorkkia ja itse heiluttaa. Lopulta se irtosi yllättäen esim. maitoa mukista imiessä. Minulla oli tapana imeä maito mukista. Muistoja heräsi :-)

Anonyymi kirjoitti...

Kasvuun on tosiaan löydetty monenlaisia näkökulmia, tämäkään ei ole ilmeisin vaihtoehto :)

KirsiMy kirjoitti...

Paju, tuo helähdys on usein monen itkun pohjustama.
Elegia, maidosta tuli mieleeni, että moni lopettaa imettämisen siinä vaiheessa, kun lapsi ensimmäisellä hampaallaan kerran puraisee.
Tuima, näkökulmia kasvuun löytyisi varmaan vaikka valokuvakirjaksi saakka. Kokeillaanko joskus?

Olli kirjoitti...

Kasvu TEKEE kipeää! Joskus ainakin..

Hansu kirjoitti...

Kasvua tämäkin. Peukun imeskelyn takia on tullut kärsittyä kaksista erilaisista hammasraudoista. Viisaampana, jos joskus oma kakru tulee en anna sen imeskellä hirveesti peukaloa...

Memmu kirjoitti...

Kiva näkökulma aiheeseen :)

Liisa kirjoitti...

Olisiko hammasraha tulossa? Pitää saada hammas irti äkkiä. :)
Tästä tulee mieleen monenlaisia muistoja hampaiden irtoamisista tai irrottamisesta tahallaan tai vahingossa.

Anonyymi kirjoitti...

Tuo jos mikä on kasvuprosessiin kuuluvaa.
eräs omista maitohampaistani irtosi kun ajoin pyörällä kolarin kivimakasiinia päin...pöhkö makasiini juoksi tielle ;)

KirsiMy kirjoitti...

Olli, näin on. Tuo on kai elämän laki.
Hansu, olemme aina jossain kohden viisaampia kuin omat vanhempamme, mutta toisessa kohden mokaamme, se on varmaan jokin elämän laki.
Memmu, kiitos.
Liisa, ehkäpä tulikin :)
Nelmi, hauskoja muistoja, vaikka silloin ei varmasti tuntunut hauskalta.

Anonyymi kirjoitti...

Minullapa on purkillinen jomman kumman ipanan maitohampaita tallessa. Onpas vielä pussillinen sappikiviäkin. :)

Unknown kirjoitti...

;D odotettu tapahtuma, varsinkin kun ensimmäinen hammas irtoaa.
Vanhan ottaminen pois on uuden kasvun takia välttämätöntä.
Kasvuun liitty ehkä kiinteästi muuttuminen ja toisaalta jopa luopuminen entisestä. Kasvukivut?

Anonyymi kirjoitti...

Hieno kuva, johon saatu taitavasti ikuistettua kasvamisen kipu, hampaanlähdön kivuliaisuus. Lähteminen vaatii kasvamista, kun menettää jotain, tulee jotain uutta tilalle, vaikka usein kivun kautta. Mainio näkökulma kasvamiseen, tuli monta muistoa mieleen tästä.

Salka kirjoitti...

Kuvassa oleva lapsi on keskittynyt ja hieman tuskainenkin: lähtis jo! Kasvu on todellakin joskus kipuja. Hieno kuva ja hyvin pohjustetut ajatukset!

Mari kirjoitti...

Varmaankin niitä muistetuimpia kasvun tapahtumia. Lämmin lähestymistapa aiheeseen.

KirsiMy kirjoitti...

Tarjuska, hampaat ovat kivoja, mutta sappikivet eivät taida oikein olla mikään kasvun merkki. Omani olivat kuulemma niin törkeän näköisiä, että lääkäri heitti ne aikoinaan roskikseen.
Ensimmäinen hampaanlähtö lienee lähes yhtä suuri tapahtuma kuin ensimmäisen hampaan puhkeaminen. Itseltäni lähti kyllä sitten ensimmäinen pysyvä hammas viimeisen raskauden jälkeen. Olen tuon pahnanpohjimmaiseni saanut kypsässä iässä ja lapsi otti ravintonsa kyllä.
Mehtäsielu, ikuistamisen taidosta ei niinkään tässä tapauksessa ole kyse kuin siitä, että kamera on yleensä kuvausvalmiina.
Salka, tuskainen ilme on todellinen. Hampaan irrottaminen oli vaikeaa.
Mari, kiitos :)

Anonyymi kirjoitti...

Pari implanttia kuulemma pitäisi istuttaa. Pelkään jo poistoja.

KirsiMy kirjoitti...

Hyvä kuitenkin istuttaa, jos siihen on rahaa. Hampaat lähtevät kääntymään omia aikojaan, jos välistä puuttuu ja jos on huonoja, on esimerkiksi sydän vaarassa.