24.5.07

Valokuvatorstai: Yksi


Valokuvatorstain haaste tällä viikolla on Yksi.
Meillä on yksi sydän, yksi maksa, yksi elämä.
Terveydestä kannattaa pitää huolta.
Elämä on liian kallisarvoinen tuhlattavaksi.
Joskus elämän lanka on katkeamaisillaan. Silloin apu pitää saada nopeasti. Avun on oltava ammattitaitoista.

14 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Senpä kun kaikki muistaisivat. Yhdestä ainoasta elämästä ja yksistä elimistä kannattaa pitää hyvää huolta. Toivottavasti yksi erikoissairaanhoitopiiri täällä meilläkin pystyisi pitämään niin monesta hyvää huolta ja auttamaan, kun apua tarvitaan. :)

KirsiMy kirjoitti...

Joo, Tarjuska, tuota jälkimmäistä pointtia tuumiessani pistin kuvan, jossa on monta ambulanssia, monta kiireellistä tapausta, monta sairasta, monta hädässä olevaa ihmistä. Kaikkia pitäisi auttaa, auttaa ehkä kiireesti, auttaa tasapuolisesti ja kiireellisyysjärjestyksessä.

Liisa kirjoitti...

Juuri kuuntelin radiosta, miten monta osastoa kesäksi suljetaan meidän sairaalasta. Tuli mieleen, riittääkö henkilökuntaa tarvittaessa ja paikkoja.

hpy kirjoitti...

Olet ihan oikeassa. Pitaa huolta tuosta yhdesta on tarkea asia, mutta sen ei tarvitsee estaa meita pitamasta huolta myos muista.

Elegia kirjoitti...

Todella, on paljon asioita joita ihmisellä on vain yksi - lähtien ihan "rakennuspalikoista".

KirsiMy kirjoitti...

Portinvartijoiden ammattitaito joutuu tulikokeeseen, kun työtä tehdään kiireessä ja paineessa. Vain paneutuva, ammattitaitoinen hoidon tarpeen aviointi voi tulla kysymykseen. Ihmisen elämä on ainutkertainen.

Omassa terveyskeskuksessani Helsingin Puistolassa puhelimeen vastaavan työntekijän rutiineihin ei kuulu tiedustella, mikä avun pyytäjää vaivaa. Soittaja saa usein kuulla, että ei ole aikoja, soittakaa huomisaamuna kello kahdeksalta. Avun tarvitsijan vaivan laatu on toissijainen asia, joka ei kiinnosta puhelintyöntekijää.

KirsiMy kirjoitti...

Kiitos, Hpy, että otit puheeksi. Itsekkyys on yhteisöä tuhoava voima ja sen vastavoima on välittäminen. On tärkeää pitää huolta toinen toisestamme.
Elegia, noista rakennuspalikoista tuli siis ensin mieleeni sydän, sitten maksa – kumpaakaan ilman emme pärjää. Aivoja en laittanut, kun aloin pohtia, että pitäisi kirjoittaa yhdet isot aivot ja yhdet pikkuaivot... Moni kulkee ilman umpilisäkettä. Itse olen pärjäillyt jo runsaat kymmenen vuotta ilman sappirakkoa. Jopa ilman munuaista voi elää tai leikellyn keuhkon varassa joten kuten.

Unknown kirjoitti...

Jälleen monitulkinnallinen ja syvällinen näkökulma, Kirsi!

Anonyymi kirjoitti...

Voi hyvin, sanomme toisillemme, mutta niin saamme sanoa myös itsellemme. On vain yksi elämä ja yksi fyysis-psyykkinen 'minä, josta kannattaa pitää hyvää huolta.

Ja sitten kun terveys pettää, toivoo, että sana 'resurssipula' olisi kaukana ja ammattiapu ja hoitohenkilökunnan jaksaminen lähellä. Sen luomiseksi tarvitaan poliittista tahtoa ja viisautta. Vaan onko sitä?

Anonyymi kirjoitti...

Kirsi on hyvällä asialla taaskin.
Tuo yksi sydän kolahti minuun erityisesti. Läheisilläni on ollut sydänongelmia.

Anonyymi kirjoitti...

Syvällisesti tulkittu.!

KirsiMy kirjoitti...

Kiitos tunnnustuksesta, Neulekirppu.
Paju, sinäpä sen kiteytit. Nyt puhe on keskittynyt hoitajien palkkoihin. Haluaisin myös keskustella siitä, saavatko ihmiset apua vai olisiko syytä keskittää terveysenhuollon voimia varsinaisen työhön byrokratian sijaan, varsinkin jos on jokin resurssivaje.
Obeesia, tsemppiä. Käy katsomassa, löytyykö Sydänliiton sivuilta hyödyllistä tietoa,
sydanliitto.fi
tai
sydan.fi

KirsiMy kirjoitti...

Nohna, kiitos.

Anonyymi kirjoitti...

Niin, yksi on kaiken alku, perusta, keskus.