13.8.07

Hoitotahto vahvistaa itsemääräämisoikeutta

Hoitotahdolla voimme ilmaista, miten toivomme elämän viimeisissä vaiheissa itseämme hoidettavan. Hoitotahto perustuu potilaslakiin. Vain pieni osa potilaista on kirjoittanut hoitotahdon, vaikka periaatteessa moni kokee tärkeäksi itsemääräämisoikeuden säilyttämisen.
Hoitotahdon voi ilmaista joko suullisesti tai kirjallisesti. Jos hoitotahto ilmaistaan suullisesti, hoitohenkilökunnan velvollisuus on kirjata se potilasasiakirjoihin. Potilaalla on oikeus muuttaa hoitotahtoaan. Silloin potilaan on syytä varmistaa, että hoitavalla taholla on tieto muuttuneesta mielpiteestä.
Hoitotahdon laatijalle on myös tarjolla apuja. Vaikka asian voi ilmaista vapaamuotoisesti, lomakkeista on suuri apu. Hoitotahtolomakkeita löytyy netistä. Niitä voi myös kysellä apteekista tai lääkärillä asioidessaan.

Erilaisia hoitotahtokaavakkeita:
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kaavake. Tulostettava lomake hoitotestamentin tekemiseen (pdf, 32 kB)
Exitus ry:n kaavake.
Dementiahoitoyhdistyksellä on elämänlaatutestamentti ja Alzheimer-keskusliitolla on hoitotahtokaavake, joka on laadittu nimenomaan etenevien muistisairauksien varalta.


Perustietoa hoitotahdosta saa Duodecimin Terveyskirjastosta.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Itse omien kokemusteni kautta olen monsti miettinyt tuota hoitotestamenttia. En kovin hanakasti olisi valmis sellaista kirjoittamaan alle, sillä olen joutunut tilanteisiin jolloin lääketiede on levitellyt käsiään. Olen selviytynyt kuin ihmeen kautta monesta sellaisesta tilanteesta, jolloin lääkärit ovat sanoneet, että ei ole enää mitään tehtävissä. Ei pelkkä tehohoitoon joutuminen kaan tai maksakooma (jossa itse en onneksi ole ollut) vielä kerro sitä, ettei elämä voittaisi jälleen. Aivokuolema onkin sitten aivan eri juttu ja siitä ei ole paluuta.

KirsiMy kirjoitti...

Niin, Tarjuska. Siinäpä se olennainen ongelma taisi tulla esitellyksikin: kun liikutaan epämääräisellä, vähän tuntemattomalla maaperällä, tuskin kukaan tietää, miten tulee käymään. Potilas voi selvitä, vaikka toivo tuntuu jo kadonneen...
Kun luokkatoverini 70-luvulla makasi aivokuolleena sairaalassa, odotin, että hän vielä tokenee. Nyt en enää sellaista odottaisi.
Se, mitä hoitotahtooni kirjataan, on itsestäni kiinni. Voin kirjoittaa siihen, jos tahdon, ettei minua saa pitää hengityskoneessa, jos aivoni ovat tuhoutuneet. Voin myös toivoa, että saan kaiken mahdollisen lääketeieeen suoman avun sairauteeni, tai että saan mahdollisimman tehokkaan kivunlievityksen... Kaikkea ei ehkä voida toteuttaa, mutta olen ilmaissut tahtoni sen varalta, että en enää kykenisi tahtoani ilmaisemaan. Samalla säästäisin lähimpäni vaikeilta ongelmilta.
En ole minäkään tehnyt hoitotahtoa, Tarjuska. On kovin raskasta ajatella sitä, että vakava sairaus kohtaisi.