10.8.07

Kannattaako yli viisikymppisten lukea A-lehtiä?

"Hänen mielestään A-lehtien irtisanomisissa on selvä ikäsyrjintäpainotus. Moni irtisanotuista täyttää ensi vuonna 63--"
Lainaus on Journalistista, jossa haastateltiin A-lehtien kesällä irtisanomaa 59-vuotiaasta kuvatoimittajaa. Kuvatoimittaja oli ehtinyt työskennellä A-lehdissä 37 vuotta. Täyteen eläkkeeseen hänellä olisi ollut enää kolme vuotta.
A-lehdet sanoi irti 32 työntekijäänsä kesäkuussa. Työnantaja perusteli irtisanomisia tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä. Ammattijärjestömme Suomen Journalistiliitto on tuominnut A-lehtien irtisanomiset perusteettomina.

Ikäsyrjintä on Suomessa maan tapa. Työnantajat vaihtavat kokeneita työntekijöitään halvempiin ja erittäin mainittavaa on, jos joku yli viisikymppinen saa jostain vakinaisen työpaikan.
Tätä kehitystä kannattaa nuorempienkin paheksua, jopa itsekkäistä syistä. Jokainen meistä vanhenee. Kuka haluaa tulla sysätyksi syrjään sattuman oikusta jonkin kvartaalin päätteeksi?

Ikääntyvillä ihmisillä on markkinavoimaa. Sen käyttäminen vaikuttaa.

13 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Ryhdyn boikotoimaan A-lehtiä välittömästi.

KirsiMy kirjoitti...

Boikotoinnilla on markkinavoimaa. Se kuuluu kuluttajien keinovalikoimaan. Itse päätin myös pidättäytyä A-lehtien tilaamisesta tässä vaiheessa. Oma markkinavoimani ei ole suuri, mutta jos riittävän moni sanoo A-lehtien puhelinmyyjälle saman syyn siihen, miksi ei tilaa, viesti alkaa saavuttaa niitä roopesetiä, jotka tavoittelevat voiton maksimointia.

Arhi Kuittinen Finnsanity kirjoitti...

Freelancerinä minun täytyy omiin ja kavereideni kokemuksiin pohjautuen sanoa että tämä maa on jaettu ensisijaisesti pätkätyöläisiin ja sitten työsopimus-hautaan-saakka-onnelafantasiaan kuluviin ihmisiin.

Miksi n. 60% työssäkäyvistä tulisi nauttia "koskemattomuutta" jos 40% joutuu polkemaan palkkojaan, turvallisuuttaan, hermojaan ja työaikojaan - vain sen takia ettei kuulu etuoikeutettujen luokkaan?

En todellakaan pysty tuntemaan empaattista heilahdusta kun joku etuoikeutettuihin itsensä lukeva kokee tulleensa loukatuksi ikuisen työsuhteen loppumisesta.

Poliitikot ja ennenkaikkea etujärjestöt ovat olleet kylmiä ja aktiivisen laiskoja ajamaan valvottuja freelancer-sopimusjärjestelyjä ja palkkatasoja - koska he edustavat "onnistuneita", varsinaisia kunnon kansalaisia, niitä, joilla on "vaki"työpaikka. Jotka kuuluvat sisäpiiriin, perinteisiin järjestelyihin, kansakunnan selkärankaan? Suojeluksen piiriin valittuihin.

Suomi on jaettu kahtia
- ja se on sopinnut mainiosti onnistumisen ja varmuuden tuntemuksien pönkittämille kansalaisille.

Jokainen työssäkäyvä olisi vedettävä freelancer-tasolle, jotta etujärjestöt heräisivät todella junttaamaan inhimilliset sopimusehdot ja työeläkemaksukäytännöt sen käytännön ja todellisuuden pohjalta.

Puhumattakaan siitä todellisuudesta, jossa virka- yms tosivarmaa työsuhdetta nauttiva henkilö häikäilemättömästi delegoi oman työnsä työpaikallaan alempipalkkaisille, nuorille ja freelancereille sietämättömillä deadline-ajoilla kokiessaan oleva koskematon ja vastuuvapaa omasta työtehostaan. Koska on tasa-arvoisempi kuin muut työehtosopimusten ulkopuolelle somasti jätetyt?

Tässä on valittujen joukkoihin kuuluvien tuntemus tasa-arvon uhasta:


http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/id67094.html


Nukkukaa autuaat vain Ruususen unta - ja kuvitelkaa olevanne jumalallisen etuoikeutettuja.


.

Anonyymi kirjoitti...

Arvatkaas vaan, miten vaikeaa on saada tai vaihtaa duunia vähän alle 50-v. Mahdotonta! Minulle on suoraan sanottu kerran, että syynä on "kalleuteni" valtiolla ja kunnalla - olen oikeutettu kaikkiin ikä- ja määrävuosikorotuksiin ja -lisiin, lomiin jne. Toisaalta, kukaan ei ota huomioon sitä kokemusta eri hallinnonaloilta mm. sosiaali- ja terveyspuolelta, mitä olen ehtinyt hankkia eli täällä vasta ollaankin nuorten perään *äreä virn*. No, nytkin teen keikkaa päivystyksessä, nuoremmat bailaavat ;D

KirsiMy kirjoitti...

Arhi, ammattiyhdistysliike ei ole kiinnostunut työttömien, freelancereiden ja pätkätyöläisten asemasta, sama pätee sitten poliittisiin puolueisiinkin. Siinäpä yksi demareidenkin vaalitappion kantavista syistä, mutta kukin puolue lusikoon omat päänsärkynsä.

Itseltäni irtoaa määrättömästi sääliä ihmisiä kohtaan, jotka ovat pitkän uurastuksensa kiitokseksi saaneet kenkää. Ehkä selitys on siinä, että on omaa kokemusta asiasta. Se on henkisesti kovaa; prosessi voi kestää useita vuosia eikä uudesta paikasta ole toivoa, ellei ole erityisiä esimerkiksi sukulaissuhteita...
Itselläni on kokemusta sekä perusteettomasta irtisanomisesta että freelancerin hommista. Freetyön epävarmuutta en soisi kenellekään vähävaraiselle ihmiselle, mutta irtisanotuksi joutumisen aiheuttama pohjan pettäminen ei ole sen hienompi olotila, vaikka a-lehtien irtisanotuilla pitkäaikaisilla on ilmeisesti se lohtu, joka esimerkiksi itseltäni puuttuu, että kertynyt eläke on riittävä.

Polgara, tämä hintahan se todellinen syy on, muut syyt ovat tosiasiassa työnantajien keksaisemia verukkeita. Homma on sillä tavoin järjetön erityisesti julkisella sektorilla, että säästetään toiselta momentilta ja käytetään sitten sosiaali- ja terveystoimen asiakkaina sama raha ja enemmänkin.
Sosiaalityössä nuoret epäpätevät eivät suoriudu tehtävistä tietenkään kuten kokeneet koulutetut ja se kostautuu inhimillisenä kärsimyksenä sekä aivan eri momenteilta menevinä suurina kuluina. Sairaalapuolella koko työvoimapula–pätkätyöviritys on täysin järjenvastainen.
Koulutustasosta riippumatta parastaan työntekijä kuitenkin antaa, kun hänellä on tietty turva toimeentulosta ja jatkuvuudesta.
Itselleni freelancerina parhaita toimeksiantajia ovat ne, jotka maksavat kohtuullisen korvauksen ja takaavat jatkuvasti toimeksiantoja. Epävarmuuden ajat, kuten kesä, aiheuttavat työkyvyn ja mielialan alentumista. Laskut eivät jää lomille, tämä freelancer ei jäänyt kesällä lomalle, mutta maksatukset katkesivat. Oli pakko ottaa vastaan työtä, josta saa korvauksen vasta, kun iso kokonaisuus on valmis :( Vaatii luonnetta säilyttää huumorintajuaan sellaisessa tilanteessa, joten en voi olla nyökyttelemättä sinulle Arhi, vaikka lataatkin taas tuutin täydeltä totuutta ;)

Anonyymi kirjoitti...

Jos tilaisin yhtäkään A-lehteä peruisin tilauksen välittömästi. Koska en tilaa tällä hetkellä yhtään - panen kaikki konsernin lehdet irtonumero-ostoboikottiin.

Alan myös levittää tarinaa blogissani. Hyvä, otamme kantaa.

Anonyymi kirjoitti...

Kirsi, tunnen freelancerin tilanteen
Suomessa, vaikka viimeiset vuodet siellä olinkin vakinaisessa toimessa
toimitussihteerinä pienlehdissä.

Mutta voin sanoa, että freelancerin, joka ulkomailta tekee juttuja suomalaisiin lehtiin, varsinkin päivälehtiin saa sikamaisen alhaisia
palkkioita. Ja sitten voi tulla yks kaks tämä avustaja-kirjeenvaihtajasuhde irtisanotuksi ilman mitään pätevää syytä. Niin kuin Turun Sanomat minulle teki 13 avustusvuoden jälkeen.

Eikä Liitto ole koskaan tehnyt mitään meidän ulkofriikkujen hyväksi, ja me emme saaneet edes sitä vakuutusta, joka kotimaan friikuilla oli.

Mutta muuten näyttää siltä täältä Italiasta käsin, että huonompaan suuntaan mennään työmarkkinoilla.

Joillakin nuorilta nörteillä menee tosi hyvin, mutta ne muut.

KirsiMy kirjoitti...

Sana ain kiertämään, Halo. Puhelinmyyjien kanssa pääsemme lähes jokainen puheisiin, tahdoimmepa tai emme.
Niinpä, Paperiuorineuvos, on ikävää havaita, että kovin harva välittää...
Pitää myöntää, että itse en ainakaan ole muistanut alkomailla asuvia friikkuja lainkaan näin edunvalvontamielessä. Osallistuitko muuten itse mitenkään siihen Journalistiliiton Liitto 10-kierrokseen, jossa saimme esittää näkemyksiämme siitä, miten liittoa tulisi kehittää. itse olin mukana. Niitä tuloksia taitaa olla liiton sivuilla...
Lehdistön freet ovat hyvinkin epätasaista joukkoa tietääkseni tulotasonsa suhteen. Toiset tienaavat enemmän kuin vakinaisessa työsuhteessa olevat, toiset huomattavasti vähemmän. Monia vaivaa tulojen epäsäännöllisyys.

Hallatar kirjoitti...

Sepä se.
Uudet tuulet puhaltavat.
Eivätkä ne aina puhalla lempeästi...

KirsiMy kirjoitti...

Joo, Hallatar. Ilmastonmuutos on tosiasia. Globaali sellainen.

Unknown kirjoitti...

Olen yrittänyt monta kertaa kysyä, että mistä saadaan maksavat asiakkaat, kun vointonkiilto silmissä, työt puhalletaan muualle tai toimintoja automatisoidaan liikaa.

Boikotissa on kuitenkin puolensa. Siinä voi käydä niin, että sitten ei ole enää kohta muillakaan töitä. Se on nimittäin laaja piiri eri ikäisiä, joita A-lehdet välillisesti työllistävät.

Anonyymi kirjoitti...

Tämä sama ilmiö on monessa muussakin suuressa yrityksessä. Onneksi pääsin työkyvyttömyys eläkkeelle ajoissa. Muuten kuvittelisin olevani työtön. Omasta työpaikassani tehtiin "terveyhdyttämis päätöksiä" ja vähennettiin väkeä. Toki ne oli niitä, jotka olivat palvelleet yritystä n. 30 vuotta tai ylikin. Nuoremmilla ja vähemmän palvelleilla oli tilaa yrityksessä. Onneksi ei minun ainakaan tarvitse enää taistella oman työpaikkani puolesta. Tuo on kyllä omasta mielestäni törkeää. Senkin huomasin, että vaikka kaikkensa antaa työpanoksessaan, niin ei siitä mitään "sädekehää" päänsä päälle saa, vaan yritys toimii omalla julmalla tavallaan.

KirsiMy kirjoitti...

Neulekirppu, olet täysin oikeassa. Työt saattavat loppua muiltakin.
Ex-työnantajani varmisti ennen viisikymppisten irtisanomista, että nuoremmat ovat halukkaista tekemään meidänkin työmme. He lupasivat tehdä ne omiensa lisäksi. Eihän se ollut mahdollista; resurssit olivat jo monella tavoin alimitoitettuja. Jäljelle jääneiden lupaus mahdollisti irtisanomiset. Vähitellen tilalle tuli sitten ihmisiä, jotka eivät tienneet ja jotka vain hankkivat lisäansioita opiskeluilleen. Mielestäni se menee tähän tapaan muuallakin, vaikka ei aivan...

Kannattaa tosiaan miettiä, minkä edestä on valmis uhraamaan terveytensä, perheensä, lastensa lapsuuden, kehties humaaniutensa. Moni on elämänsä ruuhkavuosina elänyt, syönyt ja nukkunut työpaikallaan. Kun sitten vapautuu syystä tai toisesta siitä rumbasta, menee itselleen vieraiden ihmisten pariin, outoon ympäristöön, missä ei oikein löydä tekemistä.
Suomessa olisi paljon terveempää, tasapainoisempaa ja onnellisempaa väkeä, jos työt ja toimeentulo jakautuisivat tasaisemmin.