18.9.07

24/7 – mitä järkeä?

Yötyö on Suomessa yleisempää kuin missään muussa Euroopassa. Suomessa ja Ruotsissa tehdään myös muuta Eurooppaa enemmän yli 10-tuntisia työpäiviä. Suomi on EU:n ilta- ja yötyön yleisyyttä mittaavan listan kärjessä.
Eniten ilta- ja yövuoroja tehdään hotelli- ja ravintola-alalla, mutta yllättäen esimerkiksi maanviljelyksessä ilta- ja yötyön osuus on kasvanut melkoiseksi. Kuljetuksessa ja terveydenhuollossa tehdään myös tunnetusti paljon yötyötä. Vuorotyö on yleisintä teollisuudessa, toiseksi yleisintä liikenteessä.
Palkansaajista 73 prosenttia tekee säännöllistä päivätyötä. Vuoro/periodi- tai jaksotyötä tekee 21 prosenttia, säännöllistä aamu- tai iltatyötä kaksi prosenttia, säännöllistä yötyötä prosentti ja jotain muuta kolme prosenttia palkansaajista.
Ihan kaikkea ilta- ja yötyötä ei todellakaan olisi pakko tehdä yöllä. Turhaan esimerkiksi kauppa laajentaa palveluitaan kohti ympärivuorokautista aukioloa. Tämä lisää monen muunkin toimialan ilta- ja yötyötä. Myös terveydenhuollossa olisi järkeistämisen varaa.
Ei muuten, mutta kun ihminen on parhaimmillaan päivällä ja levänneenä.
Aiheesta aiemmin täällä 5.9.07

6 kommenttia:

Tarjuska kirjoitti...

Nuorempana hoitoalalla työskennellessäni tein yötyötä viikkoperiodilla. Viikko töitä ja toinen vapaata. Tosin valvomisen opettelu vaati aina muutaman yön ja juuri kun oppi rytmiin, niin oli opeteltava jälleen normaali rytmi vapaaviikolla. Mielestäni siirtymävaiheen opetteluun meni aina pari päivää. Välillä sitten päivätyöntekijät ihmettelivät, että olenko sairas, kun näytän yön jälkeen niin väsyneeltä. Nyt voisi olla toisin kuin silloin aikoinaan. Taitaisin jaksaa paremmin valvoa öisin ja nukkua aamusta paremmin.Taidan olla nykyään sellainen yöeläjä. :)

Kirsi Myllyniemi kirjoitti...

On olemassa ihmisiä, jotka tahtovat tehdä nimenomaan yötyötä. Itse epäilen, että yötyötä tekevä on toista viikkoa enemmän tai vähemmän pelkästään työelämän palveluksessa ja osan vapaaviikostaan sitten sosiaalinen.
Eräs sairaalassa työskentelevä sairaanhoitaja kertoi minulle, että heillä on pienten lasten vanhempia, jotka ottavat mielellään yövuoroja. Minusta tällainen työrytmi kuulostaa kovalta elämältä lapsiperheessä.

Anonyymi kirjoitti...

Valitettavasti sairaus ei katso kelloa, yötöitä on hoitoalalla pakko tehdä (oman terveytensä uhalla...). Sama koskee esim. palomiehiä, poliisia jne. Vuorojen järjestelyssä on kyllä varaa parantaa, vanhat systeemithän ovat tosi onnettomia. Mutta teollisuus voisi pysähtyä edes muutamaksi tunniksi välillä, edes hidastua. Yötyön on todettu vaarantavan terveyttä, ainakin pitkällä aikavälillä.

Kirsi Myllyniemi kirjoitti...

Tuo on osittain totta, Anonyymi, mutta esimerkiksi hoitoalalla on tehty ja tehdään edelleenkin paljon sellaista yötyötä, mikä voitaisi siirtää päivään ja selväjärkisyyden aikaan. Ennen lasta lähdettiin viemään lääkäriin keskellä yötä, jos hänellä oli korvatulehdus; nykyisin ei yleensä, vaan armahdetaan sekä lasta, vanhempia että lääkäriä ja muuta päivystyshenkilökuntaa. Asian voi hoitaa siis toisinkin. Toimintakäytäntöjä on edelleen varaa hioa. Esimerkiksi öistä kirurgiaa on varaa vähentää ja samalla vähentää virhearviointeja ja matalan vireystilan aiheuttamia haittoja.
Ensimmäinen teko hoitoalan yötyön vähentämisen suuntaan on todella yksinkertainen: päivällä pitää olla töissä riittävästi lääkäreitä ja muuta henkilökuntaa terveyskeskuksista lähtien.

Teollisuus tuskin innostuu ajatuksesta vähentää kolmivuorotyötä. Tehtaiden alasajo ei käy kädenkäänteessä. Tehtaathan pyörivät siitä syystä yleensä, että niiden prosessien keskeyttäminen olisi kallista. EIvät siis nykytekonologian vallitessa taida siirtyä päivätyöhön nekään, vaikka tapaturmariski kasvaa sekin öisin puhumattakaan siitä, että yötyö sisältää eittämättömiä terveysriskejä ja iän myötä saattaa käydä suorastaan hengen päälle.

Elegia kirjoitti...

Olen tehnyt yötyötä itsekin ja täytyy sanoa, että minulle se sopi erittäin hyvin. Tuolloin tavallaan paras ja virkein aika kuuluu itselle. Minulla oli tapana mennä heti aamulla nukkumaan ja heräsin päivällä hyvissä ajoin, että ehtii touhuta ennen töitä. Suurin miinus siinä lienee se, että ei tullut usein nukuttua kovin monta tuntia.

Lapsiperheillä tilanne tietenkin on erilainen eivätkä kaikki muutenkaan pidä yötyöstä. Itse voisin tehdä yötyötä, jos pitäisin työstä. Toisaalta oma alani ei edellytä yötyöskenteleyä.

Kirsi Myllyniemi kirjoitti...

Elegia, sopeutuminen yötyöhön ja epäsäännöllisiin työaikoihin on yksilöllistä. Parhaiten menestyvät terveet, terveitä elintapoja noudattavat ihmiset, joilla on lähipiirin tuki työssäololle.

Tutkijat ovat kiinnostuneita esimerkiksi kumulatiivisesta univajeesta; se kasvattaa virheiden määrää testeissä, joissa mitataan valppautta.

Vuoro- ja yötyön terveysvaikutuksia on tutkittu. Yötyön ja rintasyövän yhteys on kyetty todistamaan; vuorotyön ja diabetesksen yhteyttä ei ole todistettu, vaikka sitä tutkitaan, ruoansultauskanavan sairauksien ja vuorotyön yhteys on vahvasti osoitettu, samoin sydän- ja verisuonisairauksien sekä lisääntymisterveyden osalta on olemassa melko vahvaa näyttöä.

Yli 50 vuoden ikä vaikeuttaa vuorotyöhön sopeutumista, samoin alkoholin ja lääkkeiden ongelmakäyttö, epilepsia, sydänsairaus, unihäiriöt, taipumus vatsaoireisiin, kuorimittava perhetilanne, uni–valverytmin jäykkyys, psykiatrinen sairaus, raskaus...