12.10.07

Hoitotakuun määräajat ja tosielämä

Jostain syystä hoitotakuun mukaisista määräajoista ei hevin löydy selkeää luetteloa, vain laajoja, monipolvisia esitteitä.

Perusterveydenhuollon, siis erityisesti terveyskeskusten ja hammashuollon määräajoista säädetään Kansanterveyslain 15 b §:ssä.
Kiireellisessä tapauksessa hoitoon on päästävä heti. Kiireettömässä tapauksessa hoidontarpeen arvio on tehtävä joko puhelimessa (keskustelu tulee kirjata, ei riitä, että vastaaja sanoo "ei ole aikoja") tai asian niin vaatiessa terveyskeskuksessa kolmen arkipäivän kuluessa yhteydenotosta. Perusterveydenhuollossa kiireettömään hoitoon pitää päästä kolmen kuukauden kuluessa (toivottavasti ei kunta tulkitse poskiontelontulehdusta kiireettömäksi hoidoksi).
Terveyskeskuksen tulee järjestää toimintansa siten, että potilas voi saada arkipäivisin virka-aikana välittömästi yhteyden terveyskeskukseen. Terveydenhuollon ammattihenkilön tulee tehdä hoidon tarpeen arviointi viimeistään kolmantena arkipäivänä siitä, kun potilas otti yhteyden terveyskeskukseen, jollei arviota ole voitu tehdä ensimmäisen yhteydenoton aikana. Perusterveydenhuollon yhteydessä toteutettavassa erikoissairaanhoidossa hoidon tarpeen arviointi on aloitettava kolmen viikon kuluessa siitä, kun lähete on saapunut toimintayksikköön. Kiireelliseen hoitoon on kuitenkin päästävä välittömästi.
Hoidon tarpeen arvioinnin yhteydessä lääketieteellisesti tai hammaslääketieteellisesti tarpeelliseksi todettu hoito tulee järjestää potilaan terveydentila ja sairauden ennakoitavissa oleva kehitys huomioon ottaen kohtuullisessa ajassa, kuitenkin kolmessa kuukaudessa siitä, kun hoidon tarve on arvioitu. Tämä kolmen kuukauden enimmäisaika voidaan ylittää suun terveydenhuollossa tai perusterveydenhuollon yhteydessä toteutettavassa erikoissairaanhoidossa enintään kolmella kuukaudella, jos lääketieteellisistä, hoidollisista tai muista vastaavista perustelluista syistä hoidon antamista voidaan lykätä potilaan terveydentilan vaarantumatta. Perusterveydenhuollon yhteydessä toteutettavassa erikoissairaanhoidossa annettava, lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa tehdyn hoidon tarpeen arvioinnin perusteella tarpeelliseksi todettu hoito on järjestettävä hoidon edellyttämä kiireellisyys huomioon ottaen kolmen kuukauden kuluessa, jolleivät lääketieteelliset, hoidolliset tai muut vastaavat seikat muuta edellytä.
Jos terveyskeskus ei voi itse antaa hoitoa 1 ja 2 momentin mukaisissa enimmäisajoissa, on sen järjestettävä hoito hankkimalla se muilta palveluntuottajilta sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/1992) 4 §:n mukaisesti.
Terveydenhuollon toimintayksikön tulee julkaista tiedot 1 ja 2 momentin mukaisista odotusajoista.
– Kansanterveyslaki
Potilaan kannalta hoitotakuulaissa on iso porsaanreikä: hoidontarpeenarvion kiireellisyysluokitus. Kun kiireellisiksi arvioidaan lähinnä henkeäuhkaava verenvuoto ja rintakipu, moni vaiva, joka välittömästi hoidettuna olisi pieni, kehittyy vakavaksi ennen avun saamista.
Itse neuvon ihmisiä valppauteen perusterveydenhuollon hoidontarpeen arvioissa.
Ei esimerkiksi ole lain mukaista, jos puhelimeen vastaava henkilö ei tiedustele potilaan vaivaa; hoidontarpeen arvion tekeminen on aivan mahtotonta, ellei tiedä, mikä potilasta vaivaa. Itse olen kuitenkin saanut vastaukseksi useammankin kerran terveyskeskuksesta, että "ei ole aikoja". Tästä lähtien aion valittaa kyseisestä kohtelusta.
Erikoissairaanhoitolain (10 § ja) 31 §:issä
Erikoissairaanhoitoon on päästävä vähintään kuuden kuukauden sisällä.
Kiireellisen sairaanhoidon tarpeessa olevalle henkilölle on annettava hänen sairaudentilansa edellyttämä hoito välittömästi. Muutoin henkilön ottaminen sairaalaan sairaanhoitoa varten edellyttää lääkärin tai hammaslääkärin tutkimukseen perustuvaa lähetettä.
Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä vastaa siitä, että sekä kiireellisen että lähetteeseen perustuvan hoidon tarpeen arviointi ja hoito järjestetään yhtenäisin lääketieteellisin tai hammaslääketieteellisin perustein.
Hoidon tarpeen arviointi on aloitettava kolmen viikon kuluessa siitä, kun lähete on saapunut sairaanhoitopiirin sairaalaan tai muuhun sen toimintayksikköön. Hoidon tarpeen arvioinnin perusteella lääketieteellisesti tai hammaslääketieteellisesti tarpeelliseksi todettu hoito on järjestettävä ja aloitettava hoidon edellyttämä kiireellisyys huomioon ottaen kohtuullisessa ajassa, kuitenkin kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun hoidon tarve on arvioitu. Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa tehdyn hoidon tarpeen arvioinnin perusteella tarpeelliseksi todettu hoito on järjestettävä hoidon edellyttämä kiireellisyys huomioon ottaen kolmen kuukauden kuluessa, jolleivät lääketieteelliset, hoidolliset tai muut vastaavat seikat muuta edellytä.
Jos sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ei voi itse antaa hoitoa 1 ja 3 momentin mukaisesti, on sen hankittava hoito joltakin muulta palvelun tuottajalta sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 4 §:n mukaisesti.
– Erikoissairaanhoitolaki
Potilaslain 4 §:ssäPotilaslain mukaan potilaalle on ilmoitettava hoitoon pääsyn ajankohta. Jos ajankohta muuttuu, muuttumisen syy ja uusi ajankohta on ilmoitettava välittömästi. potilasta ei siis voida laittaa odottamaan jonoon antamatta hänelle tietoa hoidon ajankohdasta.
4 § Pääsy hoitoon
Potilaalle on ilmoitettava hoitoon pääsyn ajankohta. Jos ilmoitettu ajankohta muuttuu, on uusi ajankohta ja muutoksen syy ilmoitettava potilaalle välittömästi. Hoitoon pääsystä ja hoidon järjestämisestä kansanterveystyön ja erikoissairaanhoidon yksiköissä säädetään erikseen kansanterveyslaissa ja erikoissairaanhoitolaissa. (17.9.2004/857)
Kiireellisen hoidon tarpeessa olevalle henkilölle annettavasta avusta ja hoitoon ottamisesta on voimassa, mitä niistä kansanterveyslain 14 §:n 1 momentin 2 kohdassa, erikoissairaanhoitolain 30 §:n 2 momentissa ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 15 §:ssä säädetään. (30.6.2000/653)
– Potilaslaki
Ongelmaksi jää edelleen myös se, että potilaat, jotka eivät todellakaan voi odottaa kolmea kuukautta, joutuvat kerrasta toiseen soittelemaan aamuisin ns. akuuttiaikoja enkä tiedä, seuraako kukaan, kuinka pitkiä nämä ei-kiireettömien potilaiden jonotusajat ovat. Kyseessä on lottoarpajaisten kaltainen peli, jossa flunssapotilas saattaa ohittaa anginapotilaan.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Tämähän on viime päivinä ollut keskustelun kohteena, sairauslomakäytäntöihinkin on pyritty löytämään yhtenäisempää käytäntöä. Verrattu on mm. Ruotsin malliin. Kun mainitsit poskiontelotulehduksen - sehän ei aiheuta edes sairauslomatarvetta eikä kovin usein tarvitse edes antibioottihoitoa.

KirsiMy kirjoitti...

Sairausloma-asiat ovat harmillisia. Työnantajat eivät luota työntekijöiden vaikuttimiin.
Minusta työnantaja, joka vaatii jokaisesta flunssapäivästä todistuksen, maksattaa vääriä asioita yhteiskunnalla ja tämä tulee kohtuuttoman kalliiksi veronmaksajille. Niistä todistuksista pitäisi terveyskeskuksesta lähteä lasku kyseiseen työpaikkaan todistuksen mukana.

Mainitsinko poskiontelontulehduksen?
Joo, tässä taannoin eivät pitäneet kiirettä. Meni nuorellamiehellä pöpö otsaonteloon eikä meinannut lähteä millään... piti oikein madotlähdettävä kuuri saada, kun ei ollut ollut mitään kiirettä hoitoonpääsyssä. Näin se hoidontarpeenarviointi näyttää menevän muuallakin kuin meillä siis.