30.12.07

Kirsin uudenvuodensaarna

Varmaan Verkkolehti InMediasRes on muuttunut tämän toisen kokonaisen julkaisuvuotensa aikana melko paljon. Osa muutoksista on ollut tarkoituksellisia, osaan olen vain ajautunut. Tarkoituksellista on ollut globaalien ongelmien, erityisesti maailman köyhien tilanteesta kirjoittaminen. Tarkoituksellista on myös ollut nostaa esille vaikeavammaisten suomalaisten asioita. Sen sijaan ei ole ollut tarkoitus sysätä syrjään muutenkin syrjäänsysittyjä, mutta olen alkanut aavistella, että niin on vain jossain määrin käynyt.
Ensi vuonna yritän oikaista kurssia ottamalla enemmän esille kansalaisten tasavertaiseen kohteluun liittyviä asioita, erityisesti köyhyyden aiheuttaman eriarvoisuuden mukanaan tuomiin ongelmiin. Tämä aihepiiri on minulle tärkeä. Nähdäkseni moni elää Suomessa tavoitellen omia etujaan tietämättä lainkaan, millaisessa köyhyydessä joku toinen kamppailee. Köyhyys tuo mukanaan epätasa-arvoista kohtelua niin terveydenhuollossa kuin muissakin palveluissa. Köyhän eliniänodote Suomessa, kuten maailmalla, on lyhempi kuin rikkaan. Köyhän ruoka ei ole yhtä terveellistä, hänen terveyhdenhuoltonsa on heikompaa, hänen hammashuoltonsa on heikompaa, hänen oikeusturvansa on heikompi, hänen turvaverkkonsa ovat reikäiset... Epävarmuus esimerkiksi toimeentulosta tuo tullessaan mielenterveyden ongelmia ja mielenterveyden ongelmat tuovat tullessaan köyhyyttä sekä syrjään sysimistä. Kaikkea tätä pahentaa syyllistävä viestintä, jota harjoittavat kovin monet tahot: ihmisille selitetään, millaisia kulueriä he ovat. Mitä muuta varten syvimmältään valtiota ja kuntia tarvitaan kuin juuri pitämään huolta kansalaisistaan! Jos rahaa olisi vähän, se tulisi käyttää keskeisiin asioihin: terveyteen, koulutukseen ja heikoista huolehtimiseen.
Yksinäiset vanhukset ja heidän oikeusturvansa, terveytensä, sosiaaliset suhteensa ovat ensi vuoden agendalla.
Toivon kaikille lukijoilleni hyvää uutta vuotta, hyviä ihmissuhteita, terveyttä ja hyvää mieltä. Tämän entryn alle voi mieluusti laittaa toivomuksia. Yritän mahdollisuuksieni mukaan kuunnella.
Edit. 31.12. Juhana Harjun blogin kautta Hesariin, jossa kerrotaan Tapani Valkosen tutkimuksesta: jakomäkeläinen elää vuosia lyhyemmän elämän kuin kulosaarelainen.

13 kommenttia:

Juhana Harju kirjoitti...

"Köyhän ruoka ei ole yhtä terveellistä, hänen terveyhdenhuoltonsa on heikompaa, hänen hammashuoltonsa on heikompaa, hänen oikeusturvansa on heikompi, hänen turvaverkkonsa ovat reikäiset..."

Hyvin ilmaistu!

Hyvää Uutta Vuotta 2008, Kirsi. Olkoon tulevana vuonna ruokasi terveellistä ja terveytesi erinomainen. Sujukoot asiat niin sujuvasti, että et oikeusturvaa tarvitsekaan, ja olkoot turvaverkkosi miellyttävät. ;-)

Kirsi Myllyniemi kirjoitti...

Sitä kaikkea samaa sinulle, Juhana.

Halo Efekti kirjoitti...

Hyvää uutta vuotta sinulle Kirsi.

On hienoa kun otat näitä vähäväkisten ongelmia esiin säännöllisesti, toivottavasti tieto lisääntyy niissäkin piireissä, joissa problematiikka ei ole kipeän omakohtainen.

Obeesia kirjoitti...

Kirsi

Kirjoitat hyvin ja kirjoitat tärkeistä asioista.

Toivon sinulle hyvää uutta vuotta ja paljon uusia lukijoita, erityisesti sellaisia, joilla on valta päättää yhteisistä asioista.

Kirsi Myllyniemi kirjoitti...

Halo, kansamme on jakaantunut. On niitä, joilla on säännöllinen toimeentulo; osa heistä rutisee pientä palkkaansa, vaikka saavat kuukausittain jopa yli 2000 euroa käteen.Asiahan on niin, että riippuu, mihin vertaa.
Osa kansasta elää epävarmuudessa: tekee pätkätöitä tai on pakotettu yrittäjiksi. Heidän tulonsa jäävät pienemmiksi eivätkä he kykene suunnittelemaan elämäänsä eteenpäin; moni nuori ei uskalla hankkia lapsia eikä vakiintua, kun ei tiedä, mitä tulevaisuus tuo. Enää korkea koulutus ei millään lailla takaa työnsaantia; suurissa kaupungeissa moni akateemisen koulutuksen saanut on tutustunut sossun palvelutarjontaan.
Ja sitten on se kolmas joukko: ihmiset, jotka on sysätty syrjään, joita eivät saa töitä lainkaan, joita "työllistetään" pilkkahintaan ja nöyryytetään mennen tullen milloin haukkumalla alkoholisteiksi, milloin kyykyttämällä Kelan "palveluissa"...
Ovat ottaneet käyttöön muuten vuosikymmenten takaa termin "alaluokka". Termi vilahtelee ehtimiseen ylemmyyttä tuntevien huikeita palkkoja, kulukorvauksia ja omaisuuksia nauttivien etuoikeutettujen puheissa.

Obeesia, kiitos kannustuksesta. Olisihan tietysti mukava saada enemmän lukijoita. Ilokseni olen huomannut, että Googeli osaa neuvoa tänne oikein hyvin.

Natalia kirjoitti...

Minuakin hymähtelyttää, kun media ylistää, miten Suomella menee taloudellisesti kovempaa kuin koskaan. Pysy äänessä!

Kirsi Myllyniemi kirjoitti...

Kiitos kannustuksesta, Natalia.

Sokea kana kirjoitti...

Tämähän on vaalivuosi. Kunnissa päätetään iso osa näistä hyvinvointiasioista. Ja ammattiyhdistysliikekin voisi suunnata katsettaan enemmän omiin heikompiosaisiinsa, esimerkiksi sijaisopettajiin ja muihin pätkätyöläisiin - tuli mieleen näin kun vinkkejäkin kysyit.
Valostuvia näkymiä vuodelle 2008!

Kirsi Myllyniemi kirjoitti...

Sokea kana, juuri pääsin kirjoittamasta sanan kunnallisvaalit vastatessani Juhana Harjulle.

Ammattiyhdistysliike on sekin ajanut parempiosaisten asiaa: työttömät, pätkätyöläiset sun muut epätyypilliset eivät järjestöjyriä ole kiinnostaneet. Ehkä pitäisi alkaa pohtia kaikkien alojen pätkäläisten, tuntityöläisten sun muiden epätyypillisten yhteistoimintaa. Olisihan se kohtuullista, että järjestöt puolustaisivat omia poljettuja jäseniään, naisia, alipalkattuja, niitä, joiden työehtoja jyrsitään. Eivät ammattiyhdistyspomot mitenkään kadehdittavassa asemassa ole.

puujalka kirjoitti...

Kirjoitat hyvää asiaa. Kommentillani en kuitenkaan puutu saarnasi sisältöön.

Pappina minua kiinnostaa tietää, miksi nimesit kirjoituksesi saarnaksi? Tarkoitukseni ei ole väittää, että sana 'saarna' kuuluu vain jumalanpalveluskäyttöön.

Olet sana-ammattilainen ja siksi valitset huolellisesti sanasi. Mikä siis tekee kirjoituksesi saarnaksi, onko se tyylilaji, onko se heikoimpien asian esilläpitäminen ja huonon omantunnon herättäminen päättäjissä? Onko siinä kenties sisällä viesti siitä, mitä toivoisit kirkon viestinnässä näkyvän rohkeammin?

Sanat saavat lisämääritystä käytössä. Kyselen mielessäni, mihin suuntaan sana 'saarna' saa lisäväriä. Varmasti tiedät, että 'saarna' ja 'saarnaaminen' eivät ole muodikkaita sanoja vaan ovan melko kielteisesti värittyneitä. Siksi saarna-sanan valitseminen on ollut mielestäni rohkea ja positiivinen teko.

Saarnat ovat yleensä puheita. tämä saarna on luultavasti vain kirjoitetussa muodossa?

Hyvää alkanutta vuotta!

Kirsi Myllyniemi kirjoitti...

Puujalka, tarkka huomio. Odotin itse asiassa, että joku kysyisi. Olen kyllä lukenut Arto Paasilinnani, mutta sieltä tämä uskonnosta lainattu sanasto ei nouse. Se nousee syvemmältä.
Nimesin saarnani saarnaksi osittain siksi, että saarna ei ole vuorovaikutteinen tapahtuma. Tahdoin kirjoittaa, mitä sydämellä on ja mihin omatunto vuodenvaihteessa vaati.
Joo, luultavasti syvällä sydämessäni toivon, että omattunnot heräisivät, kun asioista puhutaan. Siinäpä olisi kirkollakin saumaa, että papit uskaltautuisivat pois ketään loukkaamattomasta tyylistä, mutta nykyisin kirkko suuntaa kyllä säilänsä lähinnä omiin änkyröihinsä. En ole kuullut sinun saarnojasi ja oman lähiökirkkomme saarnaajat pitävät todella hyviä puheita, mutta sellaisia vanhatestamentillisia profeetallisia itsekästä ja omahyväistä elämätyyliä riepottelevia totuudentorvia en ole havainnut.
Nykyään kirkko houkuttelee hunajalla. Se on toisaalta hyvä. Ihmiset tarvitsevat rohkausua, turvallisuutta ja toivoa. Sitä paitsi: saattaa olla, että yleisö olisi väärä, jos jumalanpalveluksessa alettaisi saarnata vaikkapa optioahneutta vastaan... vaikea tietää.

Toki äitinä tiedän, että saarnoja ei mielellään kuunnella. Toki toimittajana tiedän, että moralistit ovat tylsiä ihmisiä. Ja homiletiikan kurssini käyneenä tiedän, että on olemassa sanonta "es predigt": jos joku ihminen saa saarnaajan leiman, hänestä saattaa tulla eräänlainen hovinarri tai hovisaarnaaja, jonka tehtävänä on puhua ja jonka puheen sisältö on ennalta odotettu eikä sitä tarvitse enää sen kummemmin kuunnella. Tästä syystä saarnan tyylilajia on viisasta käyttää säästeliäästi, vaikka olisi siinä hyväkin.

puujalka kirjoitti...

Kiitos vastauksesta.

Sanoit, että saarna ei ole vuorovaikutteinen tapahtuma. tämän päivän saarnaoppaat eivät ilmaise saarnatapahtumaa näin jyrkästi - että se olisi vain yksisuuntaista viestintää. Vaikka saarnaaminen tosin sellaiseksi varmasti usein mielletään. Kokemuksista nöyryyttävimpiä on "joutua saarnaamisen kohteeksi". Siinä ihmiselle ei anneta suunvuoroa, häntä ei kuunnella, vaan ajetaan nurkkaan ja pakotetaan kuuntelemaan jotakin omalle persoonalle vastenmielistä. Useimmilla ihmisillä on kokemusta tällaisesta. Se on sanan saarnata ehkä kielteisimpiä merkityksiä.

Ehkä 'saarna' omassa käytössäsi yksisuuntaisena viestinä oli jotakin sellaista, että sait sanottua oman näkökulmasi, sait sanottua sen itsestäsi ulos tarvitsematta ajatella muiden mielipiteitä.

Aikamme jumalanpalvelussaarnat eivät vastaa edellistä mielikuvaa (toivottavasti). Siinä mielessä viesti saarnassa on yksisuuntainen, että kuulijat eivät kommentoi mitään kesken puheen. (Saarnat lapsille ovat oma lukunsa. Siinä keskustelua on tavallisesti mukana ja lapsille esitetään kysymyksiä). Mutta saarnat eivät ainakaan enää ole sitä, että pappi posottaa paperista asiansa - ja kaataa sen kansan päälle.

Kuulija ajatellaan aktiiviseksi ihmiseksi ei passiiviseksi vastaanottajaksi, joka mukisematta nielee kaiken. Saarna voi olla yhtä paljon vuorovaikutuksellinen tapahtuma kuin näytelmä. Yleisö ei näyttele jotakin roolia, mutta he ovat osana tapahtumaa, mukana tapahtumassa. Saarna kutsuu sisälle evankeliumin tapahtumaan. Se kutsuu vuorovaikutukseen (Martin Nicol Saarnan taito s. 91)

tässä mielessä sinunkaan saarnasi ei ole yksisuuntainen - se kutsuu vuorovaikutukseen.

Kirsi Myllyniemi kirjoitti...

Kun nyt tuossa maanittelet: yritin vain herättää omiatuntoja, mutta hommahan on yhtä vaikeaa kuin muinaisten herätyspuhujien homma.
Itse olen menettänyt uskoni juhlapuheisiin. Siksi en voinut entryäni sellaiseksi nimittää.
Juhlapuheissa puhutaan kaikenlaista, mitä ei aiotakaan toteuttaa. Vuoden mittaan blogeissa keskustelemme, telkkarissa keskustellaan, lehdissä keskustellaan, mutta jotkut asiat eivät korjaannu millään.
Ajattelin, että saarna ehkä tehoaa.