30.12.08

Näin Stadissa: automatisoitua ostopalvelua

Helsingin kaupunki kutsuu meikäläistä maksuttomaan rintasyövän seulontaan. Hienoa.
Palvelu on ostettu yksityiseltä. Varmaan korkeaa laatua siis!
Puhelimeen vastataan heti:
"Olette jonossa... olette edelleen jonossa..."
Huh huh, onpa pitkä jono! Ihmisparat, kun joutuvat välipäivinä olemaan töissä. Useita tunteja pelkkää puhelimessa istuksimista, vaikka voisi olla kotona sulattelemassa kinkkua.
No, voinhan jättää soittopyynnön. Vähän arveluttaa, että vastaajalle pitää jättää henkilötunnus. No, kai Helsingin kaupunki vastaa siitä, ettei henkilötunnustani käytetä väärin. Toivottavasti. Tuli mumminkin vähän outo olo: meniköhän viestini edes nauhalle, kun ei tullut mitään kuittaustakaan.
Jospa siis kuitenkin varaisin sen ajan netin kautta, se on aina auki. Taas ne kysyy henkilötunnusta kirjautuessa. Salasana tuli kirjeessä. Kalenterista voi varata ajan. Ai, ei yhtään aikaa koko tammikuussa. Oho. Eikä helmikuussakaan, vaikka ottavat iltayhdeksään saakka... Ai, ei koko ensi vuonna. Oho. On yksityisellä sektorilla ainakin hommia. Nyt kyllä taisi käydä niin, että minä onneton raukka jään ilman mammografia-aikaa, kun se piti varata tämän vuoden puolella eikä varaaminen onnistu enkä ole tavoittanut yhtään oikeaa ihmistä vielä. Pitää yrittää vielä soittaa yrityksen keskukseen.
Tietääköhän palvelun tilaaja tästä hommasta. Veromarkkoja taitaa palaa aika lailla, mutta tuleeko seulonta hoidetuksi muiden osalta. Olenkohan minä ainoa, jolta ei onnistu.
Edit. klo 11.40 Kyllä se lopulta sitten onnistui, keskuksen kautta. Ovat näköjään vain varanneet liian vähän henkilökuntaa (vastaaja oli tosi tehokas) ja sitten ilmeisesti niiden atk-järjestelmä vain on rikki.

Alkoholi ei kuulu kaikkien jouluun


Lähes puolet blogini alkoholinkäyttökyselyyn vastanneista kertoi, etteivät he käytä lainkaan alkoholia jouluna.
Yksi vastasi ottavansa "kunnon kännin", kuten olin vaihtoehdon muotoillut.
Näin anonyymiin kyselyyn tuskin kukaan vastaa kaunistellen ainakaan siitä syystä että tahtoisi antaa itsestään kuvan, joka ei täsmää todellisuuden kanssa. Joku voi tosin kai vastata eri lailla kuin tekee jostain muusta syystä.

Yleensä ihmiset vastaavat terveydenhuollon ja työterveyshuollon alkoholinkäyttökysymyksiin kaunistellen. Näin olen kuullut jossain päihdetiedotusseminaarissa.

28.12.08

Yäks




Kuulun joukkoon, joka jouluna mielellään juo lasillisen viiniä ruoan kanssa tai sitten jonain päivänä punaviiniglögiä lasillisen.
Nyt sattui niin, että halpa punaviini, jota glögiä varten olin ostanut, oli ihan hirmusta litkua. Lisäksi siitä puuttui kokonaan korkki. Kun metallisuojuksen avasi, vastassa olikin korkin sijasta avoin pullon suu. Juoma oli odotusten mukaista. Alkon sivuilta kävi ilmi, että korkiton pullo on todella oli ihan suunniteltu juttu eikä mikään valmistusvirhe. Kyseessä on alkon mukaan metallinen kierrekapseli ja pullon koko on "kertapullo". Nimeltään tökötti on Portada.
Meillä ei tuollainen pullo sori vaan ensinnäkään kulu kerralla loppuun ja toisekseen se ei vastakorkattunakaan ole hyvää.


Edit. 31.12. klo 14. Alko lähetti vastauksen.
Kiitos palautteestasi, jossa kerroit Portada-viinin korkista. Laadunvalvonnastamme kerrotaan, että pullossa on Stellvin-mallinen kierrekorkki, jossa siis monta senttiä leveä korkkausrengas. Korkin päällä ei ole mitään muovikapselia, vaan se on suoraan kierteistä vääntämällä avattavissa. Blogisi kuvien perusteella olet leikannut korkin auki samaan tapaan kuin se olisi korkin päällä oleva suojakapseli.
Pahoittelen, että korkki on aiheuttanut sinulle vaivaa ja harmia. Korkki on kuitenkin sinällään aivan moitteeton. Kerromme kapselista myös hyllynreunassa, hinnastossa ja netissä, merkinnällä M. Merkitsemme viinien poikkeavat suljennat joko kirjaimella M (metallinen kierrekapseli) tai S (synteettinen korkki). Kirjain on ympyröity ruokajuomakoodien yhteydessä. Luonnonkorkilla suljettujen pullojen kohdalla ei ole merkintää.

Siis muillekin tietämättömille tiedoksi: M on yhtä kuin yllä oleva pullonsulkemistapa, jota kaikki Alkon myyjätkään eivät tunnista ja josta hekään kaikki eivät tiedä. Vastauksesta ei nyt sitten ilmene, koska kyseinen innovaatio on otettu käyttöön.
Lueskelin Alkon netistä muiden mielipiteitä kyseisestä viinistä ja totesin, että minulla vain taitaa olla sitten kalliimpi maku. Monen arvioijan mukaan hinta-laatusuhde on kovinkin hyvä. Itse ostan tästä lähin entistäkin harvemmin, mutta sellaisia, mistä teidän, että ne maistuvat hyviltä.

27.12.08

Nokia kiittää kokeneita työntekijöitään englanninkielisellä joulutervehdyksellä

Jouluna surffaillessani löysin Taloussanomien jutun, jossa kerrotaan, miten Nokia palkitsee pitkään talossa olleita työntekijöitään: tarjoaa eropakettia. Siinäpä kätevä tapa päästä ikääntyvistä työntekijöitä eroon: 15 vuotta talossa tietää luultavasti ainakin 40 vuoden ikää.
Kun ystäväni vakuutusmatemaatikko joutui aikanaan Kansasta kilometritehtaalle, hän totesi, ettei mene Nokialle, vaikka joku pyysi; Nokialla kun hänen mukaansa 35-vuotiaita aletaan polttaa loppuun. Ikärasismi on laissa kiellettyä.
Only for you. Tarjous voimassa rajoitetun ajan. Koskee vain pitkiä työsuhteita. Jopa vuoden palkka korvauksena.

26.12.08

Taas kaikki raskaat muistot mun tulee mieleeni...

Mutkimuksen blogissa muistellaan tänään tsunamia. Kirjoittaja on itse aiemmin ollut Thaimaassa lähetystyöntekijänä, joten side Thaimaahan on kiinteä.
Samoin Hallattaren blogissa ollaan tsunaminjälkeisen meren rannalla. edit. klo 15.30
Joulu on jälleen tuonut monen mieleen menetyksiä, rakkaita ihmisiä, jotka ovat kuolleet, niitä, jotka on muuten menetetty, lapsuuden, joka auttamatta on jäänyt taakse... Ystävä, jonka puoliso ei jaksanut elää, on joutunut hänkin kestämään tämän joulun. Toinen, joka menetti läheisensä kovan sairauden jälkeen... Hän, jonka perhe on hajoamistilassa, on pyrkinyt pysymään itse koossa, lastensa tähden... Joku on itkenyt ja rukoillut sairaalan odotushuoneessa tänäkin jouluna.

21.12.08

Joulun vaarat

Liisa huomautti valokuvatorstaikommentissa, että enkelikello tarvitsee palamattoman alustan. Siitä juohtuikin mieleeni, että perinteinen varoittava sana ennen juhlinnan lakua on syytä antaa. Mistäpä varoittaisin?
Kaverini Google ehdotti, että linkkaan niihin vaaroihin, jotka jouluna vaanivat lemmikkejä. Ilman muuta siis näin: ei tummaa suklaata eikä ksylitolipurkkaa lemmikkien lahjapaketteihin :)

Myöskään ihmiset eivät tänä rauhan juhlana ole turvassa vaaroilta,
Ylen elävä arkisto paljastaa, että joulu ei olekaan rauhan juhla, vaan pikemminkin vaarojen aikaa. Erityisesti joululiikenne on ollut varoittelijoiden mielissä jo Ylen aamuhämäristä saakka.

Paloturvallisuus on tärkeä osa joulua. Tästä Pelastusalan keskusliiton joulun paloturvallisuussivuille.
Iltalehdessä on juttu tärkeä joulusta, mielenterveysnäkökulmasta. Pakollinen yksinäisyys saattaa olla jouluna vielä raskaampaa kuin muulloin. Tähän juttuun on koottu auttamispalveluiden yhteystietoja. Suosittelen niitäkin.

Ja sitten vielä viina. Moni lapsi toivoisi tulevanakin jouluna pääsevänsä pois kotoaan.

18.12.08

Valokuvatorstai: Lämpö


Tämänviikkoinen Valokuvatorstain haaste on Lämpö. Ennen kaikkea toivon, että lämpöisten värien lisäksi jouluna jokainen saisi kokea lämpöä ihmissuhteissa. Ennen oli tapana kutsua jouluvieras kotiin. Omassa lapsuusperheessäni oli usein joku sinkkusukulainen vieraisilla jouluna.

11.12.08

Valokuvatorstai: Inhoan sanoja...

Tänään Valokuvatorstain haaste on tekstipätkä Emma Juslinin romaanista Frida ja Frida (Teos 2008, alk. Frida och Frida, suomentaja Jaana Nikula). :
Toisinaan minä inhoan sanoja. Ne ovat valtavan henkisen jäävuoren huippuja ja nythän me kaikki jo tiedämme miten Titanicin kävi. Pikimusta kuilu avautuu sen välillä mitä on olemassa ja mitä sanat yrittävät kuvata. Kaikki ilmiöt yksinkertaistetaan, ne naulataan sanoilla kiinni ja niistä tulee mustavalkoisia, ehdottomia.
Meillä rakennettiin Ikea-kekseistä tässä taannoin tämänkaltaisia hengentuotteita. Joku toinen olisi samoista palikoista rakentanut jotain paljon ylevämpää. Laita omia ehdotuksiasi siitä, mitä kirjaimilla i, k, e ja a voisi sanoa :)

10.12.08

Hyvää YK:n Ihmisoikeuksien päivää, ystävät

Tänään YK:n ihmisoikeuksien julistus täyttää 60 vuotta. Meille suomalaisille tämän julistuksen useimmat artiklat ovat toteutunutta hyvää. Tosin: täällä kotomaassa on niin, että jotkut ovat tasa-arvoisempia kuin toiset, mutta maailmanlajassa vertailussa asiat meillä ovat edelleen erittäin hyvin.
Nostan oman tarkasteluni polttopisteeseen 23. artiklan, jota Suomessa pyritään vähättelemään ja sitä kautta epätasa-arvo, ja sen mukana myös levottomuus, pyrkivät omaan yhteiskuntaamme:
23. artikla.
Jokaisella on oikeus työhön, työpaikan vapaaseen valintaan, oikeudenmukaisiin ja tyydyttäviin työehtoihin sekä suojaan työttömyyttä vastaan.
Jokaisella on oikeus ilman minkäänlaista syrjintää samaan palkkaan samasta työstä.
Jokaisella työtä tekevällä on oikeus kohtuulliseen ja riittävään palkkaan, joka turvaa hänelle ja hänen perheelleen ihmisarvon mukaisen toimeentulon ja jota tarpeen vaatiessa täydentävät muut sosiaalisen suojelun keinot.
Jokaisella on oikeus perustaa ammattiyhdistyksiä ja liittyä niihin etujensa puolustamiseksi.
Toinen artikla, joka kotoisten poliitikkojen muistissa toisinaan hämärtyy, on artikla 25:
Jokaisella on oikeus elintasoon, joka on riittävä turvaamaan hänen ja hänen perheensä terveyden ja hyvinvoinnin ravinnon, vaatetuksen, asunnon, lääkintähuollon ja välttämättömän yhteiskunnallisen huollon osalta. Jokaisella on myös oikeus turvaan työttömyyden, sairauden, tapaturman, leskeyden tai vanhuuden sekä muun hänen tahdostaan riippumatta tapahtuneen toimeentulon menetyksen varalta.
Äideillä ja lapsilla on oikeus erityiseen huoltoon ja apuun. Kaikkien lasten, riippumatta siitä, ovatko he syntyneet avioliitossa tai sen ulkopuolella, tulee nauttia samaa yhteiskunnan suojaa.
Kirjoittelin tänään asiasta myös toisaalle, hieman toisesta näkökulmasta.

6.12.08

Valokuvatorstai: Itsenäisyyspäivän kuvapeitto


Tällä viikolla Valokuvatorstain haaste on sellainen, että jokainen ottaa kuvan klo 18.00 ja julkaisee sen netissä.
Meillä adventtiajan ensimmäinen joulutorttupellillinen on menossa uuniin. Kohta alamme katsella linnan juhlia telkkarista, kuten ikimuistoisista ajoista lähtien olemme tehneet.
Oli tarkoitus, että meillä on vieraita, mutta valitettavasti ystävä sairastui ja vierailu peruuntui.

Keksi oma huuhaahoitosi

Aurinko paistaa. Mitäpä jos avaisin suuni ja ottaisin sinne kirkasvalohoitoa, paranisikohan sen laatu, mitä suusta ulos pääsee?

Jos muillekin tulee mieleen ilmaisia huuhaahoitoja, kertokaa ihmeessä :)
Hyvää itsenäisyyspäivää.

2.12.08

Iloa


Tarjuska lähetti Leijonaisen tekemän enkelin eteenpäin, tuomaan iloa.
Tarjuska lainasi näin Leijonaista:
"Enkeli istuu Turun tuomiokirkon portailla ja siitä se lähettää lämpöä ja onnea teille kaikille".

Kiitos Tarjuskalle. Tämä enkeli saa lentää jokaiselle blogini kävijälle. Valoa ja onnea tarvitaan näinä pimeinä viikkoina.

27.11.08

Valokuvatorstai: Lasi


Tämänkertainen Valokuvatorstain inspissana on Lasi.
Lasipakkauksia on helppo ainakin kerrättää, eivätkä ne tuota samanlaista ympäristöhaittaa kuin muovipakkaukset. Siitä huolimatta virvoitusjuomateollisuus on siirtynyt pitkälti muovipulloihin. Kyllä kai kuluttajat omilla valinnoillaan voivat edelleen sanoa mielipiteensä silti, toistaiseksi.

23.11.08

70-luku oli muutakin kuin Abbaa...

Kaverini Marika vietti eilen viimeisiä kolmosella alkavia synttäreitään. Teemana oli 70-luku. Teema oli loistava ja synttärisankari pitkine irtoripsineen hurmaava.
Illan parhaiten pukeutunut pariskunta oli Marja ja Pekka, jotka olivat pukeutuneet ihan aitoihin omiin 70-lukuvaatteisiinsa; ja vaatteet mahtuivat molemmille ihan mukavasti! Marjan maksipituinen ruskea kukkaleninki oli kuin suoraan Beritin älppärin kannesta. Pekan reisistä tiukat ja alaspäin levenevät prässihousut, kauluspaita sekä turkoosinsininen v-aukkoneule olivat suoraan pariskunnan vintiltä ja asu oli kuin suoraan tuon ajan julkkislehdestä – vain mini vogue puuttui.

Ystävät ovat elämän voimavara. Itselleni on siunaantunut monia taiteellisia ystäviä. Luovat ystävät säteilevät paljon iloa ympärilleen.

21.11.08

Ystävät ilahduttavat


Neulekirppu lähetti minulle HPY Awardin, jossa ei ole mitään sääntöjä, tai korkeintaan sellainen, että perhonen tuottaisi iloa saajalleen.
Tulin iloiseksi siitä, että Neulekirppu muisti minua ja siitä, että hän muistutti HPYsta, joka on vanha valokuvatorstaikaverini (terveiset vain sinne Ranskaan).
Tarjuskalle ja Savisudille iloiset terveiset.

20.11.08

Valokuvatorstai. aikalääkettä

Tänään inspiksenä on jälleen sitaatti - tällä kertaa Dennis Couplandin kirjasta Eleanor Rigby. (Kustannusosakeyhtiö Sammakko 2007, suom. Katja Rosvall.)

Kunpa nykyaikainen tiede keksisi lääkkeen, joka saisi ajan tuntumaan paljon pidemmältä, niin kuin se tuntui lapsena. Mikä upea lääke. Vuosi tuntuisi vuodelta, eikä kymmeneltä minuutilta. Aikuisuus tuntuisi pitkältä ja täyteläiseltä, eikä joltakin holtittomalta tivoliajelulta. Kuka haluaisi tällaista lääkettä? Vanhemmat ihmiset varmaankin - sellaiset, joiden kuluvan ajan taju on polkaissut kaasupoljinta.
Ja pitäisi kai keksiä myös lääke, jolla on vastakkainen vaikutus. ---"

Nykyaikana ihminen on tottunut siihen, että pillerillä korjataan myös päänsisäisen elämän pulmat, kriisitkin pyritään korjaamaan pillereillä. Couplandin teksti on siis nähdäkseni hyvin nykyaikainen.

18.11.08

Olisi ikävä ajaa päälle


Kaksi hahmoa tupsahti suojatielle auton valokiilaan pimeästä, kuin tyhjästä. Nopeusrajoitus 40 kilometriä tunnissa. Onneksi en kaahaile. Näytti siltä, ettei kaveri edes kääntänyt päätään tulevan liikenteen suuntaan.
Kaupan parkkipaikan reunalla näin uudelleen tummiin pukeutuneen miehen ja tämän ison tumman koiran. Kysyin mieheltä, oliko tällä heijasinta. Hän kivahti: "Ei kai sitä autoilijoita vielä tarvitse varoittaa!" Yritin kertoa, että minusta olisi ollut ikävää ajaa hänen päälleen. Miestä eivät minun tuneeni kiinnostaneet lainkaan. Mielenkiintoinen kohtaaminen.

16.11.08

Työttömyysturvan suunnitellut leikkaukset saivat tyrmäystuomion

Blogini lukijoista 19 osallistui kyselyyn siitä, kannatetaanko maan hallituksen kaavailemaa työttömyysturvan leikkausta.
Kukaan vastanneista ei ollut hallituksen suunnitteleman työttömyysturvan heikentämisen kannalla. Asia ei ollut kenellekään samantekevä.
Rohkenen ennustaa, että maan hallitus ei anna kansalaisten mielipiteen häiritä päätöksentekoaan.

9.11.08

Mä osasin!

Käytiin tänään lasteni isän kanssa Vantaan Viherpajassa japanilaisessa puutarhassa. Mukanani oli vain pikkuruinen Lumixin digikamera, ei mikään videokamera, vaan valokuvakamera. Eikä tietenkään jalustaa. Niin vain piti kokeilla videoimista. Käsivaralta.
Olosuhteet ja välineet huomioon ottaen tulos rohkaisi. Pistin fimin Mäkin MobileMe-palveluun, joka on käytössäni kokeiluajan. En kuitenkaan sitä nyt hanki pitemmäksi aikaa, koska sitä kautta videot eivät näy esimerkiksi minun kännykässäni. Palvelu on optimoitu vain Applen puhelimelle. 
Mutta täältä netin kauttapa sitä voi katsella osoitteesta  http://gallery.me.com/kirsim#100000

7.11.08

Kannustetaan kepillä ja vähän remmillä

Ovat suunnitelleet oikein palkkatyönä suurta sosiaaliturvauudistusta, jossa sopivasti laman aluksi leikataan työttömyysturvaa – ihan kannustusmielessä.
Rikkaita kannustetaan verohelpotuksin ja köyhiä ja syrjään sysittäviä, niitä, joilta lopetetaan työpaikat, ja jotka pannaan kilometritehtaalle, heitä kannustetaan vähentämällä käytössä olevia niukkoja rahavaroja.
Isojen herrojen ajatukset ovat – niin. Omasta mielestäni olisi jo aika alkaa puhua siitä, että kaikkia ihmisiä on kohdeltava ihmisarvoisesti.

4.11.08

Omapahan on asiasi


Tänään nuori nainen soitti minulle ja tarjosi vakuutusta syövän varalle – koskapa olen Stockmannin kanta-asiakas, kuulemma. Sanoin naiselle, että on paljon riskejä, miksi vakuuttaisin itseni, ja miksi vakuuttaisin itseni yhden sairauden varalle.
Keskustelu loppui lyhyeen.

Meillä on jo korkean tason lääketieteellinen osaaminen, kuten Amerikoissa. Olemme kovaa kyytiä menossa muutenkin Suomessa kohti Amerikan mallia: kilpailutusta, veronalennuksia rikkaille ja yksityisiä sairausvakuutuksia. Pian alamme puuhata köyhien terveyspalveluita hyväntekeväisyytenä, kuten Jenkkilässä jo nyt tehdään.

Henkisen hyvinvoinnin riskit työterveydenhuollon haasteina

Sainpa tänään sosiaali- ja terveysministeriön tiedotteen, jonka ajoitus tähän syksyn harmauteen on paikallaan:

Ministeri Risikko: Masennus ja terveyserot työterveyshuollon haasteina
"Suomalaiset eivät ole koskaan aiemmin olleet yhtä terveitä, eläneet yhtä kauan hyvää elämää ja kokeneet itsensä yhtä terveiksi. Mutta kuitenkaan kaikki ei ole hyvin, kun tarkastelemme muun muassa sairastavuutta, ennenaikaisia työkyvyttömyyseläkkeitä, sosioekonomisia terveyseroja ja työtapaturmia",
peruspalveluministeri Paula Risikko totesi Työterveyshuollon tulevaisuus -kutsuseminaarissa Helsingissä tiistaina 4. marraskuuta. "Perinteisten riskien rinnalle ovat tulleet henkisen hyvinvoinnin riskit. Vuonna 2007 noin 4 600 suomalaista siirtyi työkyvyttömyyseläkkeelle masennuksen perusteella. Yhteensä masennuksen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeellä viime vuoden lopussa oli noin 37 000 suomalaista", ministeri Risikko kertoi. "Riskeihin pitäisi puuttua ajoissa, jotta pahoinvointia ja syrjäytymistä
voitaisiin ehkäistä. Masennuksen ehkäisyyn tarvitaan meitä kaikkia.
Työterveyshuollon mahdollisuus on olla matalan kynnyksen paikka, joka puuttuu
varhaisessa vaiheessa sairauden kulkuun. Moniammatillinen työterveyshoitajan,
työterveyslääkärin ja työpsykologin tiimi tukee hyvän hoidon toteuttamista sekä
hoitoon ja kuntoutukseen ohjausta".
"Työpaikoilla ja niiden kulttuurilla on myös tärkeä merkitys. Työelämään
kehitettyjä varhaisen tuen tai puuttumisen malleja on otettu käyttöön
vaihtelevasti. Työterveyshuolto voi tukea työpaikkoja suunnittelemaan työpaikan
tarpeisiin sopivaa mallia, jolla edistetään työntekijän työssä jatkamista ja
työhön paluuta sairauspoissaolon jälkeen".
"Pitkän sairaupoissaolon on todettu ennakoivan pysyvää työkyvyttömyyttä.
Tarpeettoman pitkien sairauspoissaolojen välttäminen on tärkeää niin
työntekijöiden työhyvinvoinnin kannalta kuin työnantajien näkökulmasta",
ministeri Risikko sanoi.
"Kun katsomme ihmisen yhteiskunnalliseen asemaan liittyviä terveyseroja työikäisten osalta, kohdennetut toimet on aloitettava niistä työntekijäryhmistä ja ammateista, joissa työn riskitekijät ja elintapariskit kasaantuvat. Terveystarkastuksia ja työpaikkoihin kohdistuvaa työterveyshuollon toimintaa tulee suunnata uudelleen niihin työntekijäryhmiin, joissa on riskejä enemmän. Tarvitsemme myös uutta tietoa, jotta ammattien välisten sosioekonomisten terveyserojen syy- ja seuraussuhteista saadaan lisää selvyyttä", ministeri Risikko totesi. "Sosioekonomisten terveyserojen kaventaminen on yksi valmisteilla olevan
terveydenhuoltolain tavoitteista. Tällä lailla halutaan tukea ja vahvistaa perusterveydenhuoltoa ja edistää terveyspalvelujen saatavuutta, tehokasta tuottamista ja kehittämistä. Uudistuksen on taattava saumaton palveluketju, jossa ovat myös työterveyshuollon palvelut osana toimivaa kokonaisuutta".

2.11.08

Tasan ei käy onnen lahjat

Edelläni kauppajonossa oli hieman alle kolmekymppinen valtaväestöön kuuluva nainen. Hienot, uudet lenkkivaatteet. Tämän syksyn mallistoa. Kauniit ja hyvät lenkkarit. Naisen ostoskorissa oli sinkun ostokset. Kaikki luomua. Myös sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisyn kannalta tarkastellen ostokset olivat kohdallaan. Olisi varmasti saanut hyväksynnän missä tahansa elämä pelissä -syynissä.
Minun jälkeeni kassajonoon tuli kaunis, nuori nainen, joka ei kuulu valtaväestöön. Ostoksina hänellä oli kaksi isoa purkkia hernekeittoa ja pussi tarjousmakaroneja. Mitä ilmeisimmin talouteen kuuluu pari lasta naisen lisäksi. Nainen osti lisäksi askin tupakkaa.

Ennaltaehkäisevät terveyshankkeet tuovat aina vain parempaa terveyttä aina vain korkeammin koulutetuille ja hyväosaisemmille. Nyt, kun ruoan hinta on noussut, harvalla lapsiperheellä olisikaan varaa luomuun. Mutta on siinä muutakin. Ennaltaehkäisyä ei suunnata riittävästi riskiryhmille. Tulokset ovat tietysti parhaita, jos ennaltaehkäisy suunnataan niille, joilla on asennetta ja tietoa muutenkin ja lisäksi varaa monenlaisiin terveysrempntteihin omassakin rahapussissaan.
Varsinkin verovaroin toteutetun ennaltaehkäisyn tuloksellisuutta olisi kyllä syytä tarkastella koko kansan ja kaikkien sosiaali- ja väestöryhmien kannalta ja pitää huoli siitä, että kaikilla on mahdollisimman hyvät edellytykset saada ohjausta ongelmiinsa. Ei kai voi olla niin, että hyvillä asuma-alueilla asuvat, varakkaat ihmiset, työssäkäyvät, valtaväestöön kuuluvat, ovat jotenkin arvokkaampia ihmisiä kuin muut ihmiset. Itselleni eivät ainakaan.

30.10.08

Valo on, vaikka sitä ei näkyisi


Syksyn synkät päivät koettelevat monen ihmisen jaksamista. Isänpäivälahjaksi taannoin ostamani kirkasvalolamppu tuo itselleni valoa syksyn hämärinä aamuina.
Monen ihmisen maailma on pimenemässä taloudellisten suhdanteiden synkkenemisen myötä.
Jos ihminen katsoo liian lähelle, näkökenttä kapenee. Masentuva ihminen käpertyy sohvan nurkkaan eikä lähde mihinkään, ellei ole pakko. Ympäröivä maailma saattaa muuttua pelottavaksi tai vieraaksi.
Jos ihminen kiinnittää kaiken huomionsa siihen, mitä puuttuu, elämä saattaa käydä kestämättömäksi. Itsekkäästä arvomaailmasta kannattaa itsekkäistäkin syistä luopua. Toisten ihmisten huomioon ottaminen luo jaksamista ja hyvää mieltä.
Jaksamisia ja positiivista mieltä – kaikesta huolimatta, ystävät ja kylän miehet.

26.10.08

Alppilan seurakunnan tarina on kansissa


Olemme tehneet toimittaja Leena Huiman kanssa kirjan Alppilan seurakunnan 50 vuodesta. Alppilan seurakunta perustettiin 50 vuotta sitten ja parin vuoden kuluttua se yhdistetään Kallion seurakuntaan. Saimme siis mielenkiintoisen tehtävän.
Olen jo saanut ensimmäisiä kiitoksia kirjan upeasta kuvituksesta. Suurin kunnia kirjan kuvituksen onnistumisesta kuuluu Leena Huimalle, joka on käsitellyt kuvat erittäin taitavasti ja on lisäksi ladannut taittoon monia hienoja merkityksiä.
Onnistuimme saamaan kirjaan lukuisia upeita epookkikuvia. On riemastuttavaa katsella esimerkiksi rouva Sylvi Kekkosen kunniaksi järjestettyjä kahvikekkereitä kirkkoherra Kuulan pappilassa, piispa Gulinia saarnaamassa autotehtaassa ja kuvaa, missä kirkontäysi kansaa kuuntelee vanhan inkeriläisen saarnaajanaisen, Maria Kajavan puhetta.
Tätä kirjaa saa ostaa Alppilan kirkkoherranvirastosta, ei kirjakaupoista.

25.10.08

Ei tullut luottamuslausetta


Vaikka tasavallan hallitus sai kansanedustajilta luottamuslauseen persuterveydenhuollon hoitamisesta, blogiäänesytksen tulos antaa suuntaa siitä, että kansanedustajat elävät aika lailla toisessa todellisuudessa kuin palveluka käyttävä kansa.
Viime viikolla toteutetussa äänestyksessä verkkolehden lukijat antoivat kaikkiaan 18 ääntä. 16 äänesti epäluottamusta hallitukselle, yksi äänesti luottamusta ja yksi ilmoitti olevansa poissa. (Eduskunnassa poissaolleita oli muistaakseni 34.) 

24.10.08

Ruoka pohdituttaa jälleen kirjantekijöitä


Isojen kaupallisten kustantajien osastoilla kirjamessuilla oli jälleen kaikkea ruoanlaittoon ja laihduttamiseen.
Lääkäriseura Duodecimin osastolla oli sielläkin ruoka-asiaa. Jos siis luotettavaa tietoa etsitte, minä suosittelen Duodecimin kustanteita. Seassa on myös kansantajuisia julkaisuja.

Vaalikeskustelu avasi silmät

Tämäniltainen television suuri vaalikeskustelu kirvoitti perheessämme melkoisen sosiaalipoliittisen kalabaliikin.
Yksi asia tyrmistytti minua itseäni: Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen sanoi, että korjaavien toimenpiteiden sijaan pitää panostaa ennaltaehkäisyyn.
Katekismukseni lukeneena kysyn: Mitä se on?
Minulle se on pelottava tulevaisuudenvisio: ihmiset, joiden elämässä on ongelmia, avun tai tuen tarvetta, jätetään oman onnensa nojaan, koska se on "kallista" ja ne vähäiset verorahat, joita sosiaalibudjettiin sijoitetaan, pannaan ennaltaehkäisyn nimissä nyt kouluampumisväkivallantekojen jälkimainingeissa muutaman oppilashuoltohenkilön saamiseen. Ne, joilla on ongelmia, joka tapauksessa Kataisen mallissa sivuutetaan ja nämäkin resurssit kohdennetaan sinne, missä ei ole ongelmia.

Ystävät, käykää vaalikoneilla.
Älkää äänestäkö ulkonäön tai puolueen perusteella, ottakaa tosissanne! Nyt vaakalaudalla on koko järjestelmä: suunnataanko verorahat elinkeinoelämän ja pankkien tukemiseen ja annetaanko verohelpotuksia suurituloisille ja raharikkaille vai pidetäänkö yhteiskunnan perustehtävät kunnossa.

23.10.08

Arte y pico :)


Tarjuska ilahdutti minua rohkaisevalla kommentilla: kertoi suoneensa minulle ja blogilleni mainetta ja kunniaa. Kyseessä on Arte y pico, josta mitä ilmeisimmin espanjasta käännetty englanninkielinen ohje seuraa tässä:
What is the meaning of the expression: Arte y Pico What is the meaning of the expression: And basically, ironically, it translates into a wonderful phrase in Mexico, “lo maximo.” LOL! It will never find its counterpart in English, but if it HAD to, it would be something like, Wow. The Best Art. Over the top.
Tarjuskan mielestä siis mitä ilmeisimmin blogini on tosi hupaisa, taiteellinen, kai jotensakin hilpeä... Hehe. Sanataidetta yritän kyllä tavaoitella. Ironiaan sorrun useinkin, kun muut keinot on käytetty ja tehottomiksi havaittu ja poliitikoille tuotan lots of laugh, mitä ilmeisimmin. Vai meniköhän sävyjen tulkinta metikköön? Ei se mitään. Aion nääs rikkoa sääntöjä ja myöntää tämän kunnian yhdelle blogaajalle, joka minusta monilla blogeillaan on tämän ansainnut ja jonka hengentuotteiden parissa olen viettänyt monia hauskoja hetkiä. Naiset ja herrat: Susupetal :)

Ja ne ohjeet, joita en nyt tunnontarkasti noudata, seuraavat tässä:
1) Valitse viisi blogia, joita arvostat luovuuden, kuvituksen, mielenkiintoisen sisällön ja/tai blogosfääriin tehdyn panostuksen johdosta millä tahansa maailman kielellä.
2) Jokainen annettu palkinto on henkilökohtainen ja sitä annettaessa mainitaan blogin kirjoittajan nimi sekä linkitetään palkittavaan blogiin.
3) Palkinnonsaaja panee palkinnon logon blogiinsa.
4) Logo tulisi linkittää alkuperäispalkinnon osoitteeseen.
5) Palkinnonsaaja julkaisee säännöt omassa blogissaan. Kansainvälisen, Uruguaysta alkunsa saaneen palkinnon alkuperäiset säännöt ovat tässä.

Valokuvatorstai: Silta nykyaikaan


Tämänkertainen Valokuvatorstain inspis on kuva pitkospuista, ehkä Helsingin Lammassaaresta. Kuvan nimi on silta nykyaikaan.
Omista albumeistani löytyy enemmän kuvia, jotka voisi otsikoida Silta menneeseen.
No, silloin kun Hilda Flodin loi verrattomat veistoshahmot Aleksin ja Mikonkadun kulmassa olevaan Pohjolan taloon, ei vielä ollut pankkiautomaatteja eikä pankkitukiakaan.
Nyt on molempia ja rahamaailma pyrkii valjastamaan jopa Flodinin ukotkin palvelukseensa. Ukot eivät siitä tosin ole moksiskaan, vaan irvistelevät moiselle menolle. Ne ovat nähneet kuinka toisella puolen katua kannettiin pankkikylttejä kierrätyskeskukseen ja kuulleet kuinka omassakin talossa vajaat parikymmentä vuotta sitten remakat luotonantojuhlat päättyivät kierteeseen, jonka seurauksena lukuisat ohikulkijat muuttuivat apaattisiksi – ja sitä kesti vuosia. Ukot siis ilmeilevät ihmetystään siitä, miten lyhyt muisti on niillä, joita ei ole hakattu kiveen.

19.10.08

Good night, and good luck


Olen tässä hissukseen katsellut journalismia käsitteleviä ja sivuavia leffoja. Kauan sitten kirjoitin Michael Mann -leffasta The Insider. Asiaa löytyy nimenomaan entryn kommenteista :)
Imdb-artikkeli elokuvasta The Insider.

Tänään katsoin siis George Clooneyn leffan Good night, and good luck. Tämä mustavalkoinen elokuva on vuodelta 2005. Elokuva kertoo senaattori Joseph McCarthyn nimeä kantavista 1950-luvun kommunistivainoista, joita Yhdysvalloissa käytiin – ja siitä, miten toimittajat tähän toimintaan suhtautuivat. Leffan sankari on tv-toimittaja Edward R. Murrow, joka edustaa pelotonta ja järkkymätöntä journalistista katsantokantaa.
Tämän leffan imdb-esittely täältä.

18.10.08

Pidgin English, kiva kieli. Melkein yhtä kiva kuin English

Jos osaat jo englantia ja tahdot opetella jotain uutta kieltä, mitäpä jos opettelisit pidgin englantia? Sitä puhutaan Papua–Uudessa-Guineassa. Pidgin tuli hakematta mieleen, kun katselin riemastuttavaa pätkää YouTubelta Bulgarian Idols-kisoista.
Tässä Pidgin-sanastoa, olkaa hyvät.
city - biktaun
chill - skin i kol
football - kikbal
forest - bus
handkerchief - hankisip
how much/many - hamas
husband - maritman
ice-cream - aiskrim
light (weight) - i no hevi


Ken lee.

Elinluovutuskortti kukkarossa


Vaikka itse en ole mikään tyttönen, kannan kukkarossani elinsiirtokorttia ja olen kertonut sekä läheisilleni että julkisesti, että mikäli kolemani jälkeen elimistäni on hyötyä jollekulle toiselle, luovutan ne mielelläni.
Suomeen ei osteta elimiä mistään – toisin kuin jossain muualla maailmassa, missä katulapsen tai rangaistusvangin henki ei ole minkään arvoinen, mikäli joku raharikas sairastuu.
Täällä me olemme samalla viivalla kaikki. Rikas tai köyhä, samaan jonoon odottamaan, jos tulee elinsiirron tarve. Tänä vuonna jono on ollut pitkä. Itse en tiedä, kuinka moni siihen jonoon on kuollut – tietäneekö kukaan. Sanovat, että keskussairaaloiden henkilöstöpula on vaikeuttanut siirrännäisten saamista. Ehkäpä näin, mutta epäillä sopii, että asia on helppo jättää kysymättä, jos surevia omaisia on muutenkin vaikea kohdata. Siksi olen päättänyt osaltani säästää jälkeenjääneet tältä pohdinnalta.
Nyt Munuais- ja maksaliitto haastaa kunnallisvaaliehdokkaita täyttämään elinsiirtokortin. Hyvä ajatus. Kortteja on tarjolla ainakin netin kautta, apteekeissa ja potilasjärjestöissä.
Lisää asiasta: http://www.lahjaelamalle.net/
Elinsiirtotilasto vuodelta 2007 (pdf).

16.10.08

Valokuvatorstai: Suomalainen nuorallatanssi


Tämänkertainen Valokuvatorstain haaste on Suomalainen nuorallatanssi.
Tämä kuva on ollut kerran blogissani. Pyydän sitä anteeksi, mutta julkaisen kuvan kuitenkin.

15.10.08

Köyhyys on täälläkin. Maailmalla se on käsittämätöntä

Maailmalla on äärimmäistä köyhyyttä. YK:n vuosituhattavoitteet karkaavat käsistä.

Suomessa köyhyys on lisääntynyt, kroonistunut ja ikävä kyllä köyhyyden läsnäolosta on tullut tila, josta poliitikot eivät näytä kantavan vastuuta.
On häpeäksi nykyisille valtaapitäville, että köyhyyden läsnäoloa pidetään asiaankuuluvana olotilana. Suomessa on rahaa niin paljon, että kaikille voidaan suoda ihmisarvoiset olosuhteet. Sama pätee mitä ilmeisimmin maailmanlaajasti.

Vuoteen 2015 mennessä tavoitteena on
  • pitää puolittaa äärimmäisessä köyhyydessä elävien ja nälkäisten osuus maailman väestöstä
  • taata kaikille lapsille peruskoulutus
  • poistaa sukupuolten välinen epätasa-arvo kaikilla koulutusasteilla
  • vähentää alle viisivuotiaiden kuolleisuutta kahdella kolmanneksella
  • vähentää äitiyskuolleisuutta kolmella neljänneksellä
  • kääntää laskuun hi-viruksen ja aidsin, malarian ja muiden merkittävien tautien leviäminen
  • varmistaa ympäristön kestävä kehitys ja mm. puolittaa niiden ihmisten osuus maailman väestöstä, joilla ei ole käytössään puhdasta juomavettä
  • luoda globaali kumppanuus kehitykselle.

Tänään puhutaan blogeissa köyhyydestä

On kansainvälinen Blog Action Day. Aiheena on köyhyys.
Aihe ei valitettavasti tyhjene yhdessä päivässä.

13.10.08

Kun etsit tietoa sydänoireista

Sydän-lehden verkkolehdessä on paljon hyödyllisiä palstoja. Mielenkiintoinen on muun muassa lääkärille usein esitetyt kysymykset.
Sieltä löytyy tietoa esimerkiksi flimmeristä, alhaisesta verenpaineesta, Marevan-hoidosta ja pallolaajennuksen jälkeisestä elämästä.

11.10.08

Sanoma Magazines – ja pöh

Perheen kuopus tahtoi liittyä SistersClubiin, koska sieltä sai kauniin pinkin urheilukassin "ilmaiseksi". Löperö mutsi taipui, vaikka itselleen ei suurin surminkaan tuollaista tilaisi. Kätevä palvelu, kaikki asiat voi hoitaa netissä – paitsi eroamisen, joka on tehty tosi takkuiseksi ja josta ei saa kovinkaan helposti tietoa.
SistersClubin kirjoista suuri osa on melkoista soopaa, suokaa anteeksi. Ja klubissa näkyy olevan sellainen maailmankuva, joka ei ainakaan vastaa omaa käsitystäni hyvistä arvoista. Myöskään kuopus ei ole ollut innostunut näistä kirjoista, joita sieltä syydetään.
Eroamme siis, vaikka se ei onnistu netissä, vaikka se ei onnistu myöskään puhelimessa, paitsi arkipäivänä virka-aikaan (toisin kuin muu asiointi). Eikä paljon huvita asioida enää viallisen tuotteen hyvityksenkään saamiseksi. Siirrymme taas palveluihin, joissa itse poimimme tuotteet, joita todella haluamme ja ostamme kassit kaupasta, kuten teimme ennenkin.
Kirjoitan siis kirjeen SanomaMagazinesille ja ilmoitan, että eroamme. Palautteen ne joutuvat lukemaan täältä netistä, jotta oppivat käyttämään nettiä.

10.10.08

"Yksin murhees´kätket ja yksin kyyneles´ itket..."


Hyvää mielenterveyspäivää, ystävät ja kylän miehet. Tänään julkaisen otteen Mielenterveysseuran tiedotteesta:
Vuosi sitten Mielenterveysseura kartoitti puhelimitse ja verkossa suomalaisten kokemuksia yksinäisyydestä. Kartoitus paljasti monia ongelmien syitä kuten, läheisten puuttuminen tai yhteydenpitovaikeudet, perheenjäsenten vieraantuminen toisistaan, elämänkumppanin puute, ero ja menetykset, maahanmuutto sekä tunne, ettei kuulu tähän yhteiskuntaan. Vastaajat hakivat syitä myös omasta ujoudesta tai vaikeudesta lähestyä muita. Taustalla oli myös kokemusta koulukiusaamisesta ja erilaisuuden tunteesta, masennuksesta ja traumaattisista kokemuksista.
Yksinäisyys herätti ahdistusta, arvottomuuden ja ulkopuolisuuden tunteita, tyhjyyttä, unettomuutta, turvattomuutta ja pelkoa siitä, että joutuu olemaan yksin lopun elämäänsä, ettei kukaan välitä, kuuntele ja ota todesta.
Yksinäinen ihminen tunsi olevansa aivan yksin kriisin kohdatessa tai omien ongelmien kanssa ja huoli selviytymisestä painoi mieltä. Monista tuntui, ettei kukaan ymmärrä, ja kun on monta kertaa joutunut petetyksi, ei voi luottaa keneenkään. Myös itsetuhoajatukset valtasivat mielen. Yksinäisyyteen liittyy usein häpeää ja syyllisyyttä.
Mutta yksinäisyys koettiin myös voimavarana ja rakentavana aikana, jolloin voi ajatella ja tehdä mitä haluaa. Yksinäisyyteen voi tottua ja oppia myös nauttimaan siitä.
Lääkkeiksi yksinäisyyteen ehdotettiin muun muassa liikkeelle lähtemistä ja ihmisten seuraan hakeutumista, harrastuksia, vertaisryhmiä, internetin keskustelufoorumeita, omien ajatusten ja tunteiden työstämistä. Tarpeen vaatiessa koettiin tärkeäksi ymmärtää myös hakea apua, eikä jäädä yksin vaikeuksiensa kanssa.

9.10.08

Valokuvatorstai: Satelliittiantennikuvahaaste



Tällä kerralla Valokuvatorstain inspiksenä on kuva, kuva maisemasta, jossa on eri tahoille suunnattuja satellittiantenneja. Kuvaan on määrä vastata kuvalla.
Itse vastaan tähän kuvaan kuvalla, jonka on kai kerran jo ollut tässä blogissa, mutta silläkin uhalla...
Me täällä hyvinvoinnin keskellä harmittelemme ruokakorin kallistumista. Kehitysmaissa ruoan hintaongelmat ovat aivan toista suuruusluokkaa. Siellä mellakoidaan, kun ruoan hinta karkaa käsistä. Ja miksi karkaa? Yksi syy on ollut kallistunut energia: teollisuusmaiden ölyjyseikit ovat keksineet alkaa tuottaa polttoaineita myös kehitysmaiden pelloilla.
Pientä helpotusta arkeen, polttoaineen puutteeseen tai sen keräämisen vaikeuteen – ja samalla elinpiirin ilmanalan heikkenemiseen, ruoanlaittaja kehitysmaassa voi saada aurinkoenergiasta. Aurinkoa monessa maassa riittää, vaikka muusta olisi pulaa.

Ikäihmisten ulkoilupäivää, ystävät ja kylän miehet

Tänään on sitten se päivä, jolloin meitä rohkaistaan lähtemään lenkille oman ikäihmisemme kanssa.
Suomessa on tällä hetkellä reilut 400 000 yli 75-vuotiasta ja heidän määränsä kaksinkertaistuu seuraavan 30 vuoden aikana. Iäkkään hyvään arkeen kuuluu mahdollisuus ulkoiluun. Joka toiselle yli 75-vuotiaista ulkona liikkuminen ilman avustajaa tuottaa vaikeuksia. Moni ikäihminen joutuu luopumaan ulkona liikkumisesta vastoin tahtoaan. Oman kodin vangiksi jääminen ennustaa lyhyessä ajassa turvautumista laitoshoitoon. Myös laitoksissa ja palvelukodeissa asuvat ikäihmiset kävisivät mielellään ulkona, jos joku avustaisi heitä.

6.10.08

Olette edelleen jonossa. Odotus maksaa...

Toinen vääryyskirja, Kelan tutkimuslaitoksen mielenkiintoinen julkaisu, ilmestyi tänään. Harmi vain, että mitä ilmeisimmin kirjaan liittyviä lyhytelokuvia ei voi panna nettiin. Niissä olisi monta tarinaa pohdittaviksi.
Telkusta tuli tänään yksi filmeistä: Odotus. Siinä sitä oli itselleni purtavaa aika lailla. Olette edelleen jonossa... Kuvassa oli edelleen Pelastusarmeijan ruokajono, joka taas lähtee kasvuun. Mutta tämäpä ei lyhennä Heikki Hurstin ruokapankin jonoa...
Vakavasti vakavista: Ystävät, äänestäkää tällä kertaa kunnallisvaaleissa. Kovat ajat ovat edessä, pahaa pelkään. Jokainen, jolla on sydäntä, tietää, että heikossa asemassa olevien ihmisarvo ei kiinnosta poliitikkojamme riittävästi.

4.10.08

Usko ja tieto



Ihminen uskoo, mitä tahtoo – niin kauan kunnes elämän kovat faktat hyökkäävät päälle. Tupakoitsijat levittävät netissä röökaamiskuviaan. Viranomaisten kieltotekstit eivät välttämättä vaikuta ennen kuin ollaan kasvokkain oman kuoleman kanssa. Itselleni on ollut tyrmistys, kun tajusin, että sepelvaltimotautipotilaalle ensimmäinen tupakka voi olla viimeinen ruumisarkun naula.
Tämä kuva tupakkamarkkinoinnin tilataideteoksesta on otettu Oslon lentokentältä. Minulle rakennelma puhui siitä, että varoitukset ovat muuttuneet somisteiksi.

KTL:n Tupakkakertomus 2006 (pdf).
Tupakoinnin terveysvaikutuksista Hengitysliiton aineistoa.

2.10.08

Valokuvatorstai: Kiltti


Tämänpäiväinen Valokuvatorstain aihe Kiltti saa minut julkaisemaan kuvan eduskuntavaalien alta, vammaisjärjestöjen avustajakapinasta.

30.9.08

Hallitus hätiköi ja tekee virheitä

Nyt maan hallituksen julkisen terveydenhuollon kohtelu menee jo liian pitkälle.
Ainakin sisäministeri ja valtiovarainministeri ovat järkeilleet, että nuorten ihmisten pahoinvointi suitsitaan aselakia tiukentamalla ja siirtämällä vastuu aseenkantoluvan myöntämisestä poliisilta lääkäreille.
Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Heikki Pälve jo eilen ilmoitti, että lääkärien työtaakkaa ei tule lisätä tällaisella velvoitteella.
Terveyskeskuskäynnillä ei hakijan mielenterveyttä takuuvarmasti selvitetä, kun nykyisetkin mielenterveysongelmat ovat pääosin löytämättä.
Hätiköity päätös kuvastaa erinomaisesti sitä, miten pihalla hallitus on julkisen terveysdenhuollon resursoinnin, todellisuuden ja tarpeiden arvioinnissa ja tuntemisessa.

29.9.08

Aku Ankan hinnoittelu herättää hilpeyttä


Tyttäreni löysi mielenkiintoisen yksityiskohdan Aku Ankasta. Itse asiassa vastaavia löytyi muistakin Akkareista. Aina ei siis isolla präntätty merkitsekään sitä, että hintaa olisi alennettu. Tässä ainakin päinvastoin.

25.9.08

Valokuvatorstai: Painavinta mitä tiedän...

Tällä kertaa Valokuvatorstain inspiksenä on vajaa säepari Joona Kivirinnan runosta :
Painavinta mitä tiedän on salaisuus
joka jäi kertomatta --

Papilla on vaitiolovelvollisuus. Kyösti Lähteenmäki vei mitä ilmeisimmin raskaita salaisuuksia mukanaan hautaan saakka. Hänet on haudattu oman pyyntönsä mukaisesti Seinäjoelle Törnävän sairaalan hautausmaahan. Täällä lepäävien vainajien hautakivissä on nimi ja kuolinvuosi; Lähteenmäki oli viimeinen tänne haudattu henkilö ja hänestä kivi kertoo myös, että hän oli sairaalapastori.
Jatkosodan syttymisen kynnykellä Seinäjoelle Törnävän ennestäänkin täpötäyteen sairaalaan kuljetettiin rajan tuntumasta muista mielisairaaloista potilaita, jotta saatiin tilaa haavoittuneille. Näiden potilaiden kohtalon selvittäminen on pahasti kesken. Jotain on tehty, mutta tämä asia on tabu. Asiaa selvitelleet kertovat saaneensa uhkauksia. Vähän aikaa sitten Ilkka-lehti teki jutun, jossa kerrottiin, ettei mitään mainittavaa ole tapahtunut.
Minun omalletunnolleni Törnävän tapahtumat nousivat noin vuosi sitten, kun Obeesia otti asian puheeksi blogissaan. Asia nousi ajankohtaiseksi sen jälkeen, kun hiljattain tapahtuneet insuliinisurmat tapahtuivat ja tulivat ilmi. Oma selvittelyni on sekin kesken, koska vaihdoin työpaikkaa.

23.9.08

Kauhajoen tragedian uhrien muistolle



Tämä on sanomattoman surun ja tuskien päivä monessa perheessä.

21.9.08

Ikäihmisten liittymä- ja puhelinvalinnoista vielä sana tai pari

Perheessämme, ja vähän internetissäkin, käytiin iso kalabalikki, kun iäkäs äitimme, joka on ihan tolkullinen ihminen, meni korjauttamaan kännykkäänsä, jonka luuli olevan rikki, Soneran palvelupisteelle Malmin Citymarketiin. Äidin kännykkää ei ryhdytty sen kummemmin tutkimaan (siitä ei ole löytynyt mitään vikaa!). Äidille myytiin uusi liittymä. Siis uusi liittymä. Ja euron kännykkä. Siis yhden euron hointainen kännykkä. Kännykkä tosin oli paljon huonompi käyttää kuin edellinen, jonka siskoni oli huolellisesti valinnut äidin kanssa; tässä kännykässä oli pienet numerot ja hankala löytää toimintoja. (Mutta sehän maksoi vain euron.)
Soneran kunniaksi pitää sanoa, että kauppa saatiin puretuksi ilman oikeustoimia.

Asian kehittyessä kävi ilmi, että monilla vanhuksilla on useita liittymiä ja lisäksi vaikeuksia puhelinlaskujensa maksamisessa ja etteivät vanhukset ole aina saaneet ymmärrettävää tietoa siitä, mitä liittymä tarjoaa. Yllättävän moni on luullut sopineensa, että sunnuntaina soitetut puhelut maksavat yhteensä euron ja he ovat sitten puhuneet vain sunnuntaina ja – saaneet kauhean puhelinlaskun.
Toinen omituinen juttu on, että yhden hengen talouteen on näköjään oikein tieten tahtoen myyty rinnakkaisliittymiä, joista voi puhua vain yhdelle ihmiselle. Jos vastapuoli sitten soittaa muualle, siitä tuleekin vanhukselle yllärikuluja. Tämä haiskahtaa pahasti.
Vanhukset ja puhelinliittymäbisnes olisi mielenkiintoinen jutunaihe. Saattaa olla, että ongelma oli paikallinen ja että se on saatu ratkaistuksi. Monet kommentithan Maijunkin entryihin taisivat tulla tältä alueelta.

Edit. 23.9. Maiju on poistanut esiasta kertovan viestiketjun, sillä sinne alkoi tulla häirintäviestejä.

20.9.08

Vanhustenhoidon surkea tila

Obeesia, jolla on sydän paikallaan, on ottanut jälleen esille yhden maan hiljaisia koskevan suuren, huutavan vääryyden: Maamme hoitolaitoksissa ihmisiä ei kohdella ihmisarvoisesti; vanhukset, joilla ei ole virtsaamisvaikeuksia, pakotetaan laskemaan alleen.
Julkisuudessa esiin tullut tapaus ei ole yksittäistapaus, kuten ministeri Risikko uskoo, vaan maan tapa, sanoo Obeesia.
Jo aiemmin professori Sirkka-Liisa Kivelä on kiinnittänyt vaikavaa huomiota siihen, että vanhuksia lääkitään lääkkeillä, jotka heikentävät virtsanpidätyskykyä. Huolimatta Kivelän voimakkaasta kannanotosta ongelmaan ei ole puututtu sen vaatimalla tarmolla, vaan Kivelän selvitystyö on jo peittynyt suurten kaupunkien sosiaalijohtajien arkistoissa niiden papereitten alle, joita on syntynyt vanhustenhuollon kilpailuttamisrumbassa.
Siinä mietittävää meille keski-ikäisille, joista monien vanhemmat ovat jo tuon hyvinvointipalveluteollisuuden molokinkidassa.

Edelleen tilaamatta ja pyytämättä


Liisalle sydämelleinen kiitos mentori-napista. Kovin pientä on tuo mentorointi ollut osaltani, mutta kiitos tuntuu hyvältä. Tätä mainintaa ei sääntöjen mukaan tarvitse panna eteenpäin, mutta asia sai minut pohtimaan, keneltä blogiyhteisössä olen saanut tukea, neuvoja ja apuja.
Ensimmäinen kiitos Kari Haakanalle ja Matti Lintulahdelle, joille olen aika paljosta kiitollinen. He ovat omalla toimittajakoulutussessiollaan sysänneet minua liikkeelle blogaavaksi toimittajaksi.
Käytännössä olen saanut aivan apua Erkalta, symppikseltä jyväskyläläisblogaajalta. Kiitokset ja mentori-tunnustus Erkalle. Yksi, jolle tämän tunnustuksen tahtoisin antaa, on Tuija, jonka Tuhat sanaa -blogi on itselleni ollut erittäin hyödyllinen, erityisesti ammatillisessa mielessä.

18.9.08

Valokuvatorstai: Helppo


Tämänkertainen Valokuvatorstain aihe on Helppo.
Pitää sanoa, että olen joutunut kohtaamaan vaikeita asioita aika lailla. Joku kokeneempi voisi sanoa niistäkin, että se on helppoa, kun sen osaa. Toissapäivänä juuri katselin, kuinka perhe oli lähdössä töihin köyhään kehitysmaahan neljäksi vuodeksi. Irrottautuminen totutusta ei ole helppoa. Mutta siis mikä on helppoa?

Kunnallisvaalit lähestyvät. Vaalilupausten antaminen on helppoa. Ja halpaa. Viimeksi pidettyjen eduskuntavaalien alla annettiin lupauksia, joita ei poliitikkojen ollut tarkoituskaan pitää. Nyt äänestäjien ehkä kannattaa pitää tiukasti kirjaa siitä, mitä poliitikko, ja mitä puolueet lupaavat, ettei toista kertaa lyödä päätä seinään.
Tämä kuva ei ole otettu sen puolueen vaaliteltalta, josta tuossa ylempänä on puhe.

13.9.08

Valokuvatorstai: Ajatus


Tämän viikon aihe Valokuvatorstaissa on Ajatus.
Kesti hetken ennen kuin sain ajatuksesta kiinni :)
Tämä kuva on otettu keväällä Törnävän sairaalamuseosta. Kävin tutkimassa Seinäjoella vaikeaa ja raskasta aihepiiriä, jonka Obeesia otti vuosi sitten blogissaan esille. Asia on liittynyt kipeästi sekä Lehtimäen opistolla tapahtuneeseen nuoren vammaisen naisen surmaamiseen insuliinilla että ylöjärveläisen sairaanhoitajan syytteisiin.
Pääsin omissa tutkimisessani eteenpäin, mutta nyt tutkiminen on kesken työpaikanvaihdoksen tähden. Joihinkin kysymyksiin tuli valoa tuolla reissulla, joihinkin ei. Palaan tähän asiaan blogissani vähitellen uudelleen.
Nyt julkaisen kuvan koskettavasta käsityöstä, joka on esillä Törnävän sairaalan museon kokoelmissa. Eräs sairaalan potilas on purkanut sydäntään käsityöhönsä. Suosittelen museoon tutustumista. Se antaa elämänymmärrystä niillekin, joilla ei ole henkilökohtaista kosketuspintaa mielisairauksiin ja mielen järkkymiseen.

9.9.08

Vanhusta huijattiin Soneran palvelupisteessä

Matkapuhelinmyynti Citymarketissa kosketti läheltä ja kipeästi, kun 80-vuotias läheiseni joutui huijauksen uhriksi. Kun vanhus meni kysymään neuvoa, mitä tehdä rikkoutuneelle Soneran sim-kortin sisältämälle puhelimelle, myyjä selitti että vanhuksen puhelin on rikki ja että vanhus saa tästä eurolla aivan uuden ja ehjän puhelimen.
Kyseinen vanhus on aivan järjissään oleva ihminen, mutta hän on tottunut rehellisiin ihmisiin. Sonera tuskinpa sentään myy eurolla kännyköitä? Jos myy jossain, kertokaapa, menen heti ostamaan, vaikka mulla ei Soneran matkapuhelinliittymää olekaan.
Emme saaneet tietää vielä, onko kyseessä yksittäisen myyjän ylilyönti vai Soneran markkinointilinja. Myyjä kieltäytyi kertomasta, kuka on hänen esimiehensä ja ohjasi reklamoimaan asiasta.
Ja kaiken lisäksi: puhelin ei mitenkään ollut rikki! Vanhus vain ei selvinnyt tilapäisestä käyttöhäiriöstä.
Onko muilla tällaisia kokemuksia vai oliko tämä ainoa laatuaan?

Edit. 13.9.08
Maiju on kerännyt tästä nimenomaisesta Sonera-tapauksesta paljon tietoa omaan blogiinsa. Kommenteista käy ilmi, että kyseinen huijaus ei ole ainut. Nähdäkseni markkinointisäädöksiin on saatava lisää ohjeita, jotka estävät vanhuksiin kohdistuvan aggressiivisen, harhaanjohtavan puhelin- ja operaattorimarkkinoinnin. Ongelmasta tulee nykyistä suurempi, jos siihen ei ajoissa puututa.

Suomen Lääkäriliitto: HUSin johtamisjärjestelmän muutos vaarantaa potilaiden hoidon

Julkaisen tässä Suomen Lääkäriliiton tiedotteen:
Sairaalan perustehtävään kuuluu potilaiden hoito. HUSin uusi johtamisjärjestelmä vaarantaa tämän perustavaa laatua olevan tehtävän toteuttamisen. Lääkäriliitto edellyttää, että hoidosta vastaavan ja päättävän ylilääkärin eli uuden johtamisjärjestelmän mukaan palvelujohtaja-ylilääkärin tulee voida jatkossakin vastata ja päättää myös potilaan hoidon edellyttämistä resursseista.
HUSin palvelu- ja resurssijohtajien virat on laitettu hakuun 5. syyskuuta. Konsernin uudessa johtamismallissa palvelujohtaja-ylilääkärit korvaavat nykyiset ylilääkärit.
Palvelujohtajat päättävät potilaiden sairaalaan ottamisesta ja hoitamisesta, mutta eivät uuden hallintomallin mukaan henkilöstöstä, tiloista eivätkä välineistä. Niistä vastaavat uuden mallin mukaan resurssijohtajat. Palvelujohtajien ja resurssijohtajien välillä toimisi tilaaja-tuottajamalli.
Tähän asti ylilääkärit ovat vastanneet klinikassaan potilaiden hoitamisesta, henkilökunnasta, tiloista ja välineistä, joista hoidon kokonaisuus muodostuu. Nyt luonnosteltu malli ei tue strategian mukaista yksijohtajamallia, jossa vastuut ovat selkeät. Vastuiden jakautuminen vaarantaa aina niin hoidon toteutuksen kuin talouden hallinnan. Se lisää myös byrokratiaa hoidon järjestämisessä.
Lääkäriliitto suhtautuu HUSin uuteen johtamisjärjestelmään kriittisesti. Potilaiden hoidon turvaamisen kannalta ylilääkärien kokonaisvastuun on säilyttävä jatkossa, vaikka nimikkeet vaihtuvatkin. Kun on vastuu hoidosta, tulee olla myös valtaa päättää sen vaatimista resursseista. Siten päätösvalta resursseista, kuten tarvittavan henkilökunnan määrästä, tulee olla siellä, missä hoitopäätökset tehdään. Lääkäriliitto pitää ongelmallisena myös sitä, että palvelujohtajien ei tarvitse edustaa johtamansa palvelualan spesialiteettia.

7.9.08

Mikä ihmeen hoitajapula?

Oikein mantraksi julkisessa keskustelussa on muodostunut. että hoitoalalla on työvoimapula. Muka Suomessa. Missähän täällä?
Olen nyt taas kuunnellut yhden röntgenhoitajan ja yhden sairaanhoitajan tarinoita työnhausta. Naiset ovat olleet valmiit melkoisiin henkilökohtaisiin ja påerhekohtaisiin uhrauksiin saadakseen työtä. Silti työnsaanti on ollut vaikeaa ja näyttää nyt sieltä, että toinen heistä muuttaa 400 kilometrin päähän kotoaan ja vuokraa oman asunnon. Perhe jää toiselle paikkakunnalle. Toinen, jolla on hieno kansainvälinen ura cv:ssa, on hakenut hiki hatussa hommia. No, lopulta löytyi kesän työttömyysjakson jälkeen :(
Onko kyse siitä, että esimerkkini naiset ovat viisikymppisiä? Itselleni on kehittynyt käsitys, että ongelmia on kohtalaisen paljon rekrytoinnissa ja että laissa kielletty ikäsyrjintä on tosiasiassa maan tapa.

4.9.08

Valokuvatorstai, 100. haaste: Kesämyrsky


Onnea Valokuvatorstaille, joka juhlistaa pyöreitä haasteita teemalla Kesämyrsky 2008. Tämä kuva on otettu 14.8.2008 kodin ikkunasta. Ihan kovia myrskyjä ei sattunut kohdalle, mutta tämä koiranilma pimensi näkymät tehokkaasti.
Tämä on 88. Valokuvatorstain haaste, johon itse osallistun.

3.9.08

Huumetutkintaan lisää panostusta ja tarvittaessa keinoja

Huumeiden kauppa, välitys ja siihen liittyvä rikollisuus lisääntyy. Huomessa tehdään nykyisin suuria huumetakavarikkoja. Huumeet ovat tuoneet tullessaan tännekin järjestäytyneen kansainvälisen rikollisuuden raakoine tapoineen.
Uutiset kertovat aika usein huumetakavarikoista ja -pidätyksistä, ja heti perään huumepoliiseihin kohdistuvista rikosepäilyistä. Tämä on äärimmäisen kiinnostavaa.

2.9.08

Surussa tukea työyhteisöstä

Työtoverin isä kuoli hiljattain. Kun työtoveri palasi takaisin koneensa ääreen, me kaikki tiesimme, että perhettä oli kohdannut suru.
Itselläni ei ole aikoihin ollut työyhteisöä. Nyt ihalillen seurasin sitä, kuinka surevaa ei jätetty sanomattoman muurin taakse, vaan ääneen sanottiin sekä suru että tuenilmaisut.

31.8.08

Lääketieteen historiaa suomeksi, ilmaiseksi. Netissä

Lääketieteen emeritusprofessori Arno Forsius on tuottanut vuosien ajan mielenkiintoista aineistoa nettiin.
Itse olen iloinnut erityisesti Forsiuksen lääketieteen historian alaan liittyvistä artikkeleista, joita en olisi toimittajan kovissa aikataulupaineissa missään tapauksessa ennättänyt hankkia kirjastoista.
Forsius nousi taas mieleeni ja kommenttiinikin, kun pistin Valokuvatorstain haasteeseen tuon isorokkokuvan.
Forsius ei ole tyytynyt linkittelemään kansainvälisiin lääketieteen historian lähteisiin, vaan on kertonut kärsivällisesti tosia tarinoita suomeksi ja suomalaisesta näkökulmasta.
Olen iloinen siitä, että lääkärikunta on pitänyt huolen siitä, että myös tämän päivän uusimmasta huippulääketieteestä on mahdollista puhua suomeksi.

28.8.08

Valokuvatorstai: Iho


Valokuvatorstain tämänkertainen aihe Iho sai minut etsimään tämän inhokkikuvan. Kuva on otettu, jälleen kerran, Yliopistomuseo Arppeanumista ja aiheena on Arvo Ylpön aikanaan opetustarkoituksiin teettämä vahanukke, jolla on isorokko.

26.8.08

Kohta on aika äänestää tasa-arvoisen Suomen puolesta

Huomenna 27.8.2008 Helsingissä vietetään Säätytalon edustalla – ja samalla Suomen Pankkia vastapäätä – köyhyyden vastaisen rintaman toimintapäivää.
Tapahtuma alkaa klo 09.00 Snellmanin aukiolla (Snellmaninkatu 11)
Tilaisuuden tarkoituksena on kiinnittää huomiota Suomessa vallitsevaan kansalaisten sosiaaliseen epätasa-arvoon ja perätä toimenpiteitä sen poistamiseksi. Ohjelma:
09.00 Tilaisuuden avaus
09.30 Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä evästetään budjettiriiheen
09.45 Valtionvarainministeri Jyrki Kataiselle luovutetaan vetoomus sosiaalisen oikeudenmukaisuuden lisäämiseksi yhteiskunnassamme
10.00 Tilaisuuden päätös
Järjestäjät: Suomen Mielenterveysseura, Helsingin hiippakunnan diakonia- ja yhteiskuntatyö, Talentia Helsinki ry, Helsingin seurakuntayhtymän yhteiskunnallinen työ, Elämäntapaliitto, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto, Asukasliitto ry, Työttömien valtakunnallinen yhteistoimintajärjestö - TVY ry, Helsingin Työttömät ry, Hyvinvointivaltion vaalijat ry - HYVA, Pro kuntapalvelut -verkosto, Helsingin Sosiaalinen Oikeudenmukaisuus ry, Vailla vakinaista asuntoa ry, Yksinhuoltajien ja yhteishuoltajien liitto ry,
Vastuullinen järjestäjä: Sosiaaliasiamiehet ry

24.8.08

Pekingin kisojen urheilujournalismista

Kisakoostetta katsellessani aloin jälleen ihmetellä, mihin suomalaiset urheilutoimittajat oikeastaan pyrkivät haastatellessaan epäonnistumisen jälkeen hammasta purevia urheiljoita. Olisi tosi mielenkiintoista kuulla, mihin tuolla "Mikä meni pieleen?" -journalismilla oikein pyritään. En ymmärrä, miksi pettynystään itkevää urheilijaa täytyy rääkätä kameroiden edessä. Jotkut urheilijat ovat toki valmiit analysoimaan epäonnistumistaan ja pettymystään ja ehkä sillä on jotain merkitystä. Mutta eikö vastaus ole yleensä yksinkertainen: En juossut tarpeeksi kovaa. En hypännyt tarpeeksi pitkälle tai korkealle. Peliväline ei lentänyt... Jos syvempiä syitä kyselee, vastauksessa saattaa olla jo eltaantunut selittelyn maku.
Omasta mielestäni muuten hienosti välitetyissä kisoissa urheilujournalismi ei kaikilta osin säväyttänyt. Mikä meni pieleen, YLE:n urheilutoimittajat?

Hyvinvointivaltion hiljaiset peijaiset

Valtiotieteiden tohtori Antti Pelkonen on analysoinut Suomen valtion huolia. Tohtori Pelkosen mukaan Suomi on siirtymässä hyvinvointivaltiosta kohti kilpailuvaltiota. Tilastokeskuksen sivuilta löytyy Pelkosen mielenkiintoinen artikkeli, jossa analysoidaan tapahtunutta ja tapahtumassa olevaa.
Suosittelen artikkelia asiasta kiinnostuneille. Tässä pieni lainaus:
--"perinteiset" hyvinvointivaltiot, joiden keskeisenä päämääränä on ollut kansalaisten tasa-arvo ja hyvinvointi, ovat muuttumassa kohti kilpailuvaltioita. Kilpailuvaltiot painottavat innovaatioiden edistämistä, kilpailukykyä ja asettavat taloudelliset tavoitteet laajempien yhteiskunnallisten päämäärien edelle.

22.8.08

Valokuvatorstai: Keskeneräinen


Maailmassa on paljon alueita, joilla aurinko voisi paistaa ruoan valmiiksi, jos vain käytössä olisi sopivat välineet.
Kohtuullisen ja oikeudenmukaisen elämän saaminen kaikille maailman ihmisille on tavoite, jonka saavuttaminen on edelleen pahasti kesken. Pyritäänkö siihen edes tosissaan? Nyt ruoan hinta karkaa maailman köyhien ulottuvilta.
Valokuvatorstain tämän viikon aihe on Keskeneräinen.

17.8.08

Blog Action Day: Köyhyys

Karin blogista huomasin, että tosiaan: 15. lokakuuta on Blog Action Day, jonka aiheena on köyhyys.
Siis muistetaan 15.10 postata köyhyydestä. Toimintapäivän sivuilta löytyy hyviä näkökulmavinkkejä.

Helsingin Sanomat on tosiaan ryhtynyt tyrkyttämään vapaa-ajattelijoiden aatetta

Jokin aika sitten rauhoittelin Blogisiskoa, joka arveli, että Helsingin Sanomat tyrkyttää ateismia. Nyt aloin epäillä, että ei savua ilman tulta. Taisi Blogisisko sittenkin olla oikeassa Hesarin suhteen. Tänään oli Hesarissa juttu, joka olisi yhtä hyvin voinut olla vapaa-ajattelijoiden omassa lehdessä. Jutun toimittaja Hanna Holopainen oli kyllä nielaissut vapaa-ajattelijoiden kampanjan ihan karvoineen ja nahkoineen. Hän oli jutussaan haastatellut vain yhtä naista, joka oli aktiivisesti tunnustukseton ja tehnyt sitten itsekin sen päätelmän, että koko päiväkodin olisi syytä mukautua naisen edustaman vähemmistön aatteeseen.
Minusta uskonnonvapaus ja vapaus olla uskomatta ovat tärkeitä perustuslaillisia arvoja – molemmat, mutta uskonnottomien vaatimukset ovat jo suorastaan polkemassa muiden uskonnonvapautta joissain päiväkodeissa ja erityisesti kouluissa.
Takavuosina lähikoulumme joulujuhlasta oli riisuttu kaikki kristillinen ja kaikki jouluun viittaava; selitys oli, että se olisi voinut loukata jotakuta muslimia. Jäin miettimään, miksi kyseinen juhla ylipäätään järjestettiin. Jospa alettaisi viettää sitten vain ramadania. Naapuri tuli juhlasalista ulos ja totesi: "Jos ei tähän mennessä ole ollut joulumieltä, niin ei sitä ainakaan täältä saanut." Niin ikävältä kuin se saattaa uskonnottomista tuntuakin, tilanne on se, että on ihmisiä, joilla on toinen maailmankatsomus.

Otsa rypyssä akateemisesta työttömyydestä

Kuva on otettu taiteilijoiden ja tutkijoiden mielenosoituksesta, joka pidettiin ennen eduskuntavaaleja. Akateemiseen työttömyyteen, vajaatyöllisyyteen ja piilotyöttömyyteen, alipalkkaukseen ja alan moniin muihin ongelmiin saadaan edelleen odottaa ratkaisuja.

Tänään löysin Turun yliopiston taloustieteen professori Matti Virenin kirjoituksen Akateeminen työttömyys on todellinen ongelma. Artikkelista sain vahvistuksen sille, että akateemista työttömyyttä ei tule vähätellä ja että sitä on vähätelty.
Virenin mukaan akateemisen kansalaisen työttömyystilanne ei kuitenkaan korjaannu mitenkään itsestään, toisin kuin julkisuudessa kovin usein väitetään. Artikkelin tiedot puhuvat työministeriön ja opetusministeriön pitkäaikaisia asiaan vaikuttavia linjauksia vastaan.
Artikkelissa on tilastoja, jotka puhuvat puolestaan. Pienellä laskutoimituksella sain selville, että työttömien tutkijakoulutettujen määrä on kasvanut vuodesta 1991 vuoteen 2004 peräti 418 prosenttia (vuonna 1991 oli 139 työtöntä tutkijakoulutettua ja vuoden 2004 luku 582) Työttömien maistereiden työttömyysprosentti on kasvanut samana aikavälinä 260 prosenttia (3323:sta 8650:een).
Päivänkohtaisen tilastotiedon hankkimisen jätän aktiivitoimittajille. Asiasta on kovin vähän suukopua julkisuudessa, vaikka netin keskustelualueiden perusteella ongelma on kovin monelle ajankohtainen. Miksi asiasta ei kirjoiteta julkisuudessa? Miksi poliitikot ja ministeriöiden viranomaiset haaskaavat inhimillisiä voimavaroja järjettömästi ja lisäksi aiheuttavat henkistä ahdinkoa nuorille ihmisille tuhansiin, kymmeniintuhansiin perheisiin? Miksi media ei kiinnostu asiasta? Voisivathan toimittajat esimerkiksi tehdä vaikka juttuja siitä, missä päin maailmaa tai EU:ta olisi töitä nuorille, koulutuksesta juuri valmistuneille maistereille ja tohtoreille.

14.8.08

Tupakointi on terveellistä, koska...

Vanhaan aikaan kaivosmiehet kuulemma uskoivat, että tupakointi on terveellistä, sillä se yskittää ja sitä kautta se puhdistaa siis tietenkin keuhkoja.

13.8.08

Mitä kaikkea tietoa meistä kerätäänkään

Veikkaan, että kahdenkeskinen kävelylenkki, jolta kännykät on jätetty kotiin, tulee vielä arvoonsa.
Huolestukseni on alkanut kasvaa, kun kaikki tahtovat kerätä tietoa meistä kansalaisista, joukkoliikenteen käyttäjistä, puhelinoperaattoreiden palvelujen käyttäjien liikkeistä, veronmaksajista, asiakkaista, potilaista – niin ja nyt jo seurakuntalaisistakin!
Itse olen sitä nuivaa ja ikävää tyyppiä, joka ei anna mukisematta kaikkia tietojaan jaeltavaksi jokaiselle halukkaalle. Videovuokraamoa olen vaatinut tyhjentämään lainauksen jälkeen omat tietoni, Helsingin julkinen liikenne ennätti lopettaa asiakkaiden liikkeiden seuraamisen ennen kuin ennätin ottaa yhteyttä.
Canon nauhoittaaasiakkaiden puhelut. Jokainen kännykkää käyttävä voidaan paikantaa, lääkäriasema nyrpistelee asiakkaalle, joka ei suostu antamaan lupaa, että tiedot tallennetaan... K-ryhmä tietää, missä käyn kaupassa, luottokorttiyhtiö tietää, millaisia elintapoja minulla on. Raha-asiani ovat kaikki verkossa.
Yhtenä päivänä joku viranomainen pahimmassa tapauksessa päättää, että ei ole mitään syytä, miksi kaikkia kansalaista koskevia tietoja ei voisi hyvän päämäärän tähden yhdistää. Itse en aio edistää tällaista tiedon saatavuutta. Liputan mielelläni yhteensopimattomien ja toimimattomien tietojärjestelmien puolesta ja kaikenlaisen muutamaa kuukautta vanhemman yksilöidyn kuluttajatiedon arkistointia vastaan.
Muinaisessa työpaikassani työnantaja oli kiinnostunut keräämään itselleen tietoa siitä, mihin numeroihin kukin työntekijä soitti. Tätä työnantajan pyrkyä vastustin rajusti, sillä toimittajana tahdoin taata tietolähteilleni turvalliset oltavat. Kun muutaman vuoden kuluttua kännykät tulivat markkinoille ja kun lisäksi pääsin käyttämään webmailia työnantajan sähköpostin sijaan, minun ei enää tarvinnut olla huolissani.

12.8.08

"Ja mikä nyt meni pieleen?"

Tästä on monta vuotta, kun Ylen urheilutoimittajat alkoivat tivata epäonnistuneen urheilusuorituksen jälkeen pettyneeltä urheilijalta: "Mikä meni pieleen?"
Minusta tuollaisen kysymyksen viljely osoittaa mielikuvituksen ja asiantuntemuksen puutetta.

10.8.08

Lapsuudessa kesätkin olivat lämpimämpiä

Kahdeksankymppinen äitini tuossa tänään muisteli, ettei hänelläkään ollut lomia lainkaan niinä vuosina, kun olimme lapsia.
Meitä oli seitsemän, joten äidillä oli pitkä rupeama puurtamista. Isä oli, kuten minäkin olen pitkään ollut, lähinnä free. Isä puursi käden taitojen parissa. Hän rakensi ja remontoi. Kun olimme pieniä, molemmat vanhemmat painoivat kesät toitä niska limassa, sillä talven tullen koitti niukempi toimeentulo ja työt vähenivät isältä usein sydäntalven aikaan olemattomiin. Isä siirtyi sohvalle ja käänsi päänsä seinään päin. Kevään myötä tilanne taas helpottui monella tapaa.
Yhtenä keväänä äiti taas haki veljiäni Helsingin kansakoulujen kesäsiirtolaan. Postitse tuli kyllä myönteinen päätös, mutta maksu, jota pojista edellytettiin, oli perheemme toimeentuloon nähden suuri. Äiti purki sydäntään kouluterveydenhoitajalle, joka sanoi, että asiassa oli varmaankin tapahtunut virhe ja antoi tarkastajan puhelinnumeron. Äiti soitti tarkastajalle ja asia selvisi.
Tarina ei lopu tähän. Kesäsiirtolan johtaja soitti meille ja tiukkasi äidiltäni, miksi tämä oli vaivannut niin suurta herraa tällaisella vähäpätöisellä asialla. Äiti vastasi, että asia ei ollut meille vähäpätöinen ja että hän oli saanut koulusta tarkastajan puhelinnumeron. Kesäsiirtolan johtaja sanoi, että vanhemmillamme kyllä on varaa maksaa täysimääräinen maksu pojista, saavathan vanhempani paljon kaikenlaisia tukia. Äitini kysyi, että niinkuin mitä tukia esimerkiksi; saamme lapsilisää, kuten johtajakin saa lapsistaan. Johtaja ei osannut siinä käydä tarkemmin erittelemään.
Äiti sanoi johtajalle, että hänestä on väärin, jos naapurissa omassa omakotitalossaan asuvan yksilapsisen perheen kesäsiirtolamaksu on sama kuin meidän yhdeksänhenkisen perheemme maksu, mutta koska tämä nyt kääntyi riidan puolelle, niin annetaan nyt nuo paikat sitten varakkaampien perheiden lapsille.
Tämä tapahtui tuossa 60-luvun puolessavälissä.

9.8.08

Keskustelu perusturvan tasosta ja tavasta nostattaa tunteita Hesarin verkossa


Helsingin Sanomien verkkosivuilla keskustellaan siitä, millaisella rahalla ihminen tulee toimeen Suomessa.
Hesarilla taitaa olla töissä joku, jonka hommana on provosoida keskusteluja, sillä on vaikea uskoa, että niin monen keskustelun aloittaja voi haluta ärsyttää. Joka tapauksessa keskustelu on mielenkiintoinen ja antaa monipuolista kuvaa suomalaisten toimeentulon tasosta, asenteista ja ennakkoluuloista. Käykää ihmeessä lukemassa ja sanomassa sanasenne, jos asiaa on.

Voe voe Miettistä

Suosikkitohtorini Armi on joutunut arvioimaan savolaisen Miettisen suorituskykyä.

Tuusulan rantatiellä





Tuusulan rantatien kierroksen raportti on pitkittynyt ja samalla menettänyt tuoreuttaan. Aiemmin: Erkkola, Aleksis Kiven kuolinmökki ja jutut Pekka Halosen talusta Tienraivaajia Karjalassa 1. ja 2. Halosen näyttely on siis vielä parin viikon ajan Ateneumissa ja tämä taulu on kunniapaikalla näyttelyssä.
Pistän kuitenkin tähän muutaman kuvan Halosenniemestä, taiteilija Pekka Halosen ja hänen perheensä kodista. Pekka Halosella oli iso perhe. Hän oli selvästi kodin ihminen, jonka monet aiheet voimme vieläkin löytää yksinkertaisesti menemällä Halosenniemeen. Ei siis kannata jättää kiertämättä niemen puistoa ja rantoja.

8.8.08

Kelassa on takaperoinen kalenteri

On vaikea löytää sellaisia ihmisiä, jotka oikeasti tarvitsevat Kelan tukia ja samalla ovat tyytyväisiä Kelan toimintaan.
Anne sanoi ruman sanan käytyään Kelassa ilmoittamassa, ettei elokuusta lähtien tarvitse asumistukea. Kelalla on aivan oma logiikkansa, jonka mukaan virasto toimii. Anne kertoo:
Kelan mukaan keskituloni kesäkuusta alkaen ovat niin suuret, ettei tuelle ole perustetta - ja tämä laskelma perustuu siihen, että ottavat huomioon elokuussa alkavat tuloni.

Sun äitis näyttää esimerkkiä videoblogaukseen

Muutamana päivänä olen tässä seuraillut Sun äitis videoblogausta. Tosi paljon kiitoksia hänelle videoblogauksen alkuopetuksesta. Näkee kyllä, että on alan opettaja asialla. Ohjeet ovat käytännölliset ja selkeät eikä niissä ole turhaa brassailua.
Nyt pitää kyllä omalta kohdaltani miettiä, mihin keskityn. Maanantaina alkavat työt ja ne haukkaavat ison siivun ajastani.
Minulla toki on mahdollisuus työnkin puitteissa bloginpitoon, mutta nyt mietin, annanko periksi uuden houkutuksille vai pidättelenkö itseäni.
Tässä Sun äitis lausuntanäyte Seesmic-blogista.