31.1.08

Sananvapauttani eivät alakarppaajat vie

Jouduin sulkemaan diabeetikkojen ruokavaliosuosituksia koskevan uutispostaukseni kommentoinnin, koska sinne tulvi anonyymejä kommentteja sekä yhden ravitsemusharrastajan blogin kautta että alakarppi-foorumin kautta. (Edellinen yllyttää vanhan toimintamallinsa mukaan muitakin häiriköintiin. Onko tämä laillista?)
Mielenkiintoista tässä kommentoinnissa on, että sen tyyli on täysin toinen kuin bloggaajilla. Blogikirjoittelussahan voidaan olla erimielisiä, mutta bloggaajat ovat yleensä sivistyneitä ihmisiä, anteeksi nyt vain. Blogeissa ei mustamaalata ihmisiä eikä esitetä paikkansapitämättömiä väitteitä, kuten foorumeilla näkyy olevan tapana.
Uskontoja tuntevana ihmisenä olen erittäin hämmentynyt alakarppi.net-aktivistien fanaattisuudesta.
Kommentoijia näkyy ahdistavan, että kaikki eivät ajattele heidän laillaan. Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että joku käy sanomassa blogissani, että hän on alakarppaaja, eikä sitä vastaan, että hän sanoo, että diabeetikkojen uusi ravitsemussuositus on hänestä huono. On kiinnostavaa, että sellaisia ihmisiä on. Sitä paitsi: tunnen monia mukaviakin ihmisiä, jotka noudattavat jotain erityisruokavaliota.
Mutta sitä vastaan minulla on paljonkin sanottavaa, että joku tulee tivaamaan minun blogiini, miksi minä en jostain ruotsalaisesta heille myönteisestä tutkimuksesta kirjoita. Hyvänen aika! Tämä on minun blogini, jota pidän aivan ilman palkkaa, vapaa-ajallani ja yhteiseksi hyväksi parhaan taitoni mukaan. Tätä ei ole mikään pakko lukea, jos se ahistaa.
Olen ilmoittanut moneen kertaan blogissani, että kirjoitan virallisten ravitsemussuositusten mukaisia juttuja. Minusta lähtökohtien ilmoittaminen on reilua. Luulisi sellaisiakin kirjoittajia internetiin mahtuvan. Vaikka minulla on teologian maisterin tutkinto, en voi ymmärtää ihmisiä, joilla on kyltymätön käännytystarve. Olen toimittaja, en ravitsemusterapeutti enkä sisätautilääkäri. Lääketieteellisten juttujeni pohja on koululääketieteessä, ei vaihtoehtohoidoissa.

Tällä hyökkäyksellä on taustansa: blogissani käytiin jo aiemmin vääntöä siitä, pitäisikö minun kirjoittaa vähähiilihydraattisen dieetin puolesta virallisia ravitsemussuosituksia vastaan. Kun pyysin muutamia tuntemiani ravitsemusasiantuntijoina toimivia ravitsemuksen alan maistereita kommentoimaan, kävi ilmi, että he olivat haluttomia puhelinsoittotulvan ja sähköpostiviestien tähden, joita kommentointi synnyttää. Yksi ja sama aktivisti oli ottanut lisäksi ainakin kahden ravitsemusasiantuntijan esimieheen yhteyttä ja valittanut tämän näkemyksistä talon ylimmälle johdolle. Jos vaikuttaa epäuskottavalta, voitte tarkistaa: tuossa alla olevassa keskustelussa eräs kirjoittaja uhkailee jo valittavansa oikeuskanslerille Diabetesliiton ravintosuosituksista. Siinäpä on Jaakko Jonkalla tähdellistä purtavaa. Voi taivas!

Ceterum censeo: Diabeetikon suositusruokavalio sopii koko perheelle. Sydänmerkki on paras valinta. Se on nyt myös lounaassa.

Kaivattu helpotus huumekorvaushoitoon voimaan huomenna

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus opioidiriippuvaisten vieroitus- ja korvaushoidosta (33/2008) tulee voimaan huomenna. Asetus tekee vihdoin mahdolliseksi korvaushoidon buprenorfiinia ja naloksonia sisältävää yhdistelmävalmistetta käyttäen. Tämä toivottavasti helpottaa opioidiriippuvaisten hoitoa.
Jo vuosien ajan suomalaisten huumeidenkäyttäjien hoito on ollut luokattomassa kunnossa. Nuorten huumekuolemat ovat olleet ennätysmäisiä ja hoitoon pääsy on ollut lievästi sanoen vaikeaa.
Vuonna 2006 Suomessa kuoli huumeiden vaikutuksen alaisena yli 180 ihmistä. Heistä peräti 104 oli 15–29-vuotiaita, nuorimmat 15-vuotiaita. On siis korkea aika tarttua toimeen, jota huumeriippuvaiset itse sekä heidän omaisensa ovat vaatimalla vaatineet valtiovallalta.

Luettavaa:
Vuosittainen EU-raportti huumeidenkäytöstä (pdf).
Irti huumeista -järjestön sivut.

Valokuvatorstai: Voima


Tämän viikon inspissana Valokuvatorstaissa on Voima. Punnitsin hetken vaikeavammaisten, taiteilijoiden ja vasemmiston mielenosoitusten välillä. Kaikista oli kuvia, jotka kertovat voimasta ja vastavoimasta. Tällä kertaa päädyin vappumarssikuvaan, joka puhuu rahan voimasta ja sen yhdestä vastavoimasta. Kuvan aiheessa on viittaus 90 vuoden taakse. Sisällissodan traumoja ei vieläkään ole saatu korjatuiksi.

30.1.08

Soneran sähköpostiviat harmittavat kuluttajia

Hesarin uutisissa keskustellaan viasta, joka on vaivannut Soneran sähköpostipalvelua taas jonkin aikaa. Uutisessa sanottiin, että vika haittasi kuluttajia "hieman vielä tiistaina". No, tiistaista en tiiä, mutta tänään, keskiviikkona Soneran postia ei ole tullut lainkaan lootaani. Onneksi olen jo ajat sitten siirtynyt lähinnä muiden postilaatikoiden käyttöön.

Hesarin keskustelussa ideoidaan tällä hetkellä ryhmäkannetta Soneraa vastaan.

29.1.08

Mielikuvitusta kehiin, naistenlehdet

Jenni-Juulia ihmettelee, miksi naistenlehdissä ei koskaan ole vammaisista täyden tällingin reportaaseja. Mitä ilmeisimmin hän tarkoittaa joko stailausjuttuja tai juttuja, joissa haastateltava yksinkertaisesti meikataan, hänelle tehdään upea kampaus ja hänet puetaan stailaajan valitsemiin vaatteisiin ja – haastatellaan.
Itse en ole tehnyt juttuja naistenlehtiin. En ole löytänyt omaa pientä sisäistä stailausjuttujournalistiani. Idea silti sytytti. Heti on mielessä yksi innostava näkökulma. Mitähän jos...
Vielä Jenni-Juulian kysymykseen. Itse vähän epäilen, että selitykset löytyvät samalta suunnalta kuin se, ettei lehdissä stailata maahanmuuttajia eikä romaneja. Etnisistä vähemmistöistä ainoa, jonka edustajia stailaillaan, on rannikkoruotsalaiset. Miksi ei vammaisia naisia? Villi arvaukseni on, että asia jännittäisi ja pelottaisi vakiintuneisiin valintoihin tottuneita toimittajia ja arveluttaisi päällikköporrasta. Ajatus on joka tapauksessa houkutteleva...

Halvin ja ovelin mainos: ilmaiset tupakat tähdille

Photolink: http://mysite.verizon.net/

Eilen julkistettiin Syöpäjärjestöjen ja Suomen ASHin raportti Tupakkayhtiöt – elokuvien kummit. Kirjan tekijät ovat Suomen ASHin toiminnanjohtaja Mervi Hara ja Syöpäjärjestöjen viestintäpäällikkö Satu Lipponen. Raportti on tarkoitettu keskusteluanvaukseksi.
Vuonna 1972 Motion Pictures Television -johtaja Robert P. Richards kirjoitti R. J. Reynolds Tobacco companyn William S. Smithille, että elokuva on parempi kuin mikään televisio- tai aikakauslehtimainos, sillä yleisö on täysin tietämätön sponsorin panoksesta asiaan.
Kun jokin aika sitten Disney-yhtiö ilmoitti, ettei sen lasten ja nuorten elokuvissa tästälähin tupakoida, hymähdin monen muun tavoin: siinäpä mainostemppu. Tämä hymähdys johtui siitä, etten ollut tajunnut, mitä katselen: 64 prosentissa Disneyn lasten ja nuorten elokuvia poltetaan tupakkaa. Niinpä niin, lähipiirin lapset tokaisivat heti, että polttavathan ne korpitkin siinä Dumbossa.
Sekä Hollywoodissa että Suomessa näyttelijöille on jaettu ilmaisia tupakoita elokuvatuotannon ajaksi.
Kymmenen vuoden takainen Kummeli kultakuume -leffa (K-12) oli oikea tupakkamainonnan riemuvoitto. Elokuva tarjosi lapsille ja nuorille positiivisia ja hauskoja tupakointiin liittyviä elämyksiä, Hara ja Lipponen analysoivat.

Lisätietoa:
SmokeFreeMovies
Tupakkateollisuuden asiakirjoja: http://legacy.library.ucsf.edu/
Asiaa on tarkemmin Suomessa tutkinut Heikki Hiilamo. Hänen väitöskirjansa käsittelee tupakkateolllisuuden vaikutusta Suomessa. (Tässä latauslinkki, pdf). Hiilamo on kirjoittanut aiheesta myös kirjan nimeltä Valheen mesenaatit.

28.1.08

Diabeetikon suositusruokavalio sopii muillekin

Suomen Diabetesliitto on julkaissut päivitetyn diabeetikon ruokavaliosuosituksen. Tämä uusikin suositus painottaa sitä, että diabeteksen ehkäisyyn ja hoitoon parhaiten sopiva ruokavalio noudattaa koko väestölle suositeltavan terveellisen ruokavalion periaatteita. Diabeetikon ruokavalio sopii koko perheelle ja edistää kaikkien terveyttä, asiantuntijaryhmä toteaa.
Uusi suositus tarjoaa entistä tarkempia perusteluita arjen ruokavalinnoille. Työryhmä on päätynyt esittämään aiempaa suurempaa vaihtelun varaa hiilihydraattien, rasvan ja proteiinien osuuksiin päivittäisestä energian saannista. Asiasta annetussa tiedotteessa todetaan, että viimeaikaisten tutkimusten perusteella hyvä hoitotulos voidaan saavuttaa varsin erilaisilla energiaravintoaineiden osuuksilla – ainakin tilapäisesti. Työryhmä ei kuitenkaan suosita matalahiilihydraattista dieettiä. Asiasta todetaan Diabetesliiton tiedotteessa seuraavaa:
Diabeetikon ei kuitenkaan kannata lähteä äärimmäisyyksiin minkään energiaravintoaineen osalta. On vielä tutkimatta, miten esimerkiksi vähähiilihydraattiset ruokavaliot lyhytaikaisestikin noudatettuina vaikuttavat kokonaisterveyteen. Ensimmäiset viitteet sydäntautien lisääntymisestä vähähiilihydraattisten ruokavalioiden yhteydessä ovat hälyttäviä.
Lähde: Diabetesliitto, tiedote.

27.1.08

Enemmän makua, vähemmän suolaa. Vähemmän makua, enemmän suolaa...


Kansainvälistä Salt Awareness -viikkoa vietetään nyt. Suomessa viikon nimi on Todellisten makujen viikko.
Suurin osa, 75 prosenttia suolasta tulee suomalaisille teollisista elintarvikkeista ja noin neljännes kotona ruoanvalmistuksen yhteydessä lisätystä suolasta. Ravitsemussuositusten mukaan naisten maksimi suolansaanti saisi olla 6 g ja miesten 7 g vuorokaudessa. Tähtäimessä on kuitenkin 5 g/vrk.
Terveydelle haitallinen ruokasuolan eli natriumkloridin osanen on natrium, jota grammassa ruokasuolaa on 0,4 g. Liiallinen natriumin saanti on sydänterveyden kannalta haitallista. Kohtonnutta verenpainetta ei esiinny yhteisöissä, joissa natriumin päivittäinen saanti on olle 920 mg/vrk eli suolansaanti alle 2,3 g/vrk. Riittävästi (230 mg/vrk) natriumia ihminen saa, vaikka ravintoon ei lisättäisi lainkaan suolaa. Suomalaismiesten natriumin saanti ylittää tarpeen 16-kertaisesti ja naisten 12-kertaisesti.
Lihavuus lisää suolaherkkyyttä ja kalium edistää natriumin erittymistä virtsaan.
Laihduttamisessa on tärkeää, että natriumin saantia vähennetään pysyvästi, sanoo verenpaineyhdistyksen puheenjohtaja dosentti Antti Jula Kansanterveyslaitokselta.
Käytännönläheisesti: brittien Food Standard Agencyn suolasivuilta.
Ota Sydänmerkki avuksi suolamäärän pudottamiseen.
Kuluttajaliitto: ravitsemukselliset pakkausmerkinnät.

24.1.08

Luvassa porsaanreikäanalyysiä

Nyt pitää mainostaa Helsingin Sanomia – ikään kuin se mainostamista tarvitsisi. Sosiaalipolitiikan professori J. P. Roos on ryhtymässä Hesarin politiikan toimituksen vierailevaksi bloggaajaksi. Luvassa on mielenkiintoista asiaa.
Palatakseni vielä kerran Kaisa Ikolan invapysäköintilupahakemukseen siteeraan Roosin haastattelun tekstiä : "virkamiehet yleensä etsivät hakijan hakemusta käsitellessään perusteluja, miksi tukea ei pitäisi maksaa".

Valokuvatorstai: Huumori

Tämän päivän inspissana on Huumori.
Mieluisimpia toimeksiantojani viime vuonna oli juttu Circus Bombastico Il Kaksilino Lahti eli Kiveriön koulun erityisluokkien sirkuskoululeiri, josta kerroin viime marraskuussa blogissani.

23.1.08

Paljon paprua, vähän tuloksia – jos ollenkaan

Sosioekonomisten terveyserojen kaventaminen on ollut tavoitteena kaikissa kansallisissa
terveyspoliittisissa ohjelmissa vuodesta 1986 lähtien. Haaste on nykyisessä hallitusohjelmassakin. Huolimatta kertyneestä korkeasta paperipinosta sosioekonomiset terveyserot eivät ole vähentyneet, ovatpa suorastaan kasvaneet. 35-vuotiaiden ylempien toimihenkilömiesten elinajanodote on 6,1 vuotta pitempi kuin työntekijämiesten eliniänodote. Naisten vastaava ero on 3,3 vuotta.
En ole vielä ennättänyt lukea tätä juuri ilmestynyttä yli 250-sivuista opusta läpi, mutta itseäni kiinnostaa erityisesti se, mitä kirjassa sanotaan työttömistä ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirretyistä.

Sosiaali- ja terveysministeriö on juuri julkaissut kirjan nimeltä Terveyden eriarvoisuus Suomessa (STM:n julkaisuja 2007:23) ovat koonneet ja toimittaneet Kansanterveyslaitoksen, Stakesin, Helsingin yliopiston ja Työterveyslaitoksen tutkijat Kirjoittajina on yhteensä 44 suomalaista asiantuntijaa. Julkaisu on luettavissa sosiaali- ja terveysministeriön verkkosivuilla www.stm.fi > Julkaisut > 2007.

22.1.08

Kohtaamisen ylellisyyteen ei Suomessa ole varaa

Sosiaalityön professori Leena Eräsaari kirjoittaa (marraskuussa) yhteisöllisyydestä, joka 80- ja 90-luvuilla oli sosiaalityön toimintamallina, mutta joka nyt on hylätty tehottomana.
Suomalaisilla ei ole enää 2000-luvulla ollut aikaa toisilleen. Erityisesti julkisella sektorilla kasvokkain tapahtuva vuorovaikutus on nimetty tuhlaukseksi; se pitäisi rajoittaa minimiin ja siirtää kaavakkeiksi nettiin.
Niinpä, ilmisten ongelmat hoidetaan 2000-luvulla lääkkeillä tai hallinnollisilla päätöksillä, vedoten ennakkotapauksiin kohtaamatta yksilöä ja vältetään kosketusta arkitodellisuuteen. Kokoontumisvapautta säädellään korkeilla tilavuokrilla.

21.1.08

Pohjanmaalla ollaan tarkkana lain kirjaimen suhteen, eikö niin?

Osteogenesis Imperfacta on on harvinainen perinnöllinen häiriö, jossa luut ovat hauraat, siis todella hauraat. Suomessa on kolme ja puoli sataa ihmistä, joilla on tämä diagnoosi.
Onko tosiaan niin, ettei lääkäri voi tämän sairauden perusteella kirjoittaa invapysäköintilupaan oikeuttavaa lääkärintodistusta? Onko eduskunta säätänyt epäkelvon lain, kuten Lapualla näytetään ajattelevan?
Ehkäpä potilas saa lääkärintodistuksen sitten, kun on kaatunut oikein kunnolla parkkipaikalla ja makaa sairaalassa kunnon kokovartalokipsissä?
Nykyisin kaikesta säästetään. Ennaltaehkäisy elää juhlapuheissa, käytännön toimet ovat kortilla, vaikka ne eivät mitään maksaisi yhteiskunnalle.
Harvinaisia sairauksia ja häiriöitä potevien on usein vaikea saada diagnoosia, kuntoutusta ja hoitoa, vaikka jossain tapauksissa kaikkea olisi tarjolla, sillä on kovin harvoja lääkäreitä, sosiaalityöntekijöitä, viranomaisia, jotka tuntevat juuri tuon nimenomaisen ongelman erityispiirteet. Pohjalaisessa sisämaan pikkukaupungissa tuskin löytyy toista tapausta.
Harvinaisia sairauksia ja häiriöitä on ainakin 7000. Helpointa siis olla kirjoittamatta lääkärintodistusta, jolla ehkäistään vakavia komplikaatioita, ellei laki anna lupaa ennaltaehkäisyyn?

Palvelujen yksityistäminen kylvää hätää köyhien elämään

Filippiiniläinen Minda pyrkii sinnikkäästi löytämään munuaissairaan 19-vuotiaan poikansa dialyysihoitoon tarvittavat rahat, sillä dialyysiin pääsee Manilassa vain suurella rahalla. Filippiinien terveydenhuolto kärsii, paitsi yksityistämisen mukanaan tuomasta köyhien heitteillejätöstä, myös hoitajapulasta: noin 100.000 filippiiniläishoitajaa on töissä ulkomailla.
Kuva: thebigsellout.org


DocPotint-dokumenttifestivaali alkaa keskiviikkona. Tarjolla on paljon mielenkiintoisia elokuvia. Yksi elokuvista on saksalaisen ohjaajan ja journalistin Florian Opitsin The Big Sellout.
The Big Sellout kertoo palvelujen yksityistämisen mukanaan tuomista ongelmista, siitä, millaista hölmöilyä, millaisia yleisiä turvallisuusriskejä, eriarvoisuutta, sairautta, jopa kuolemaa palvelujen yksityistäminen on maailmalla aiheuttanut.
Kuvausryhmä on käynyt rotumellakoistaan aikoinaan tunnetuksi tulleessa Johannesburgin lähiössä Sowetossa, jota nykyisin rahastaa yksityinen sähkölaitos. Yritys perii palveluistaan sellaista hintaa, ettei slummin asukas kykene maksamaan. Kuvausryhmä seurasi bolivialaisen Cochabamban kaupungin asukkaiden taistelua oikeudesta juomaveteen; tässä taistelussa vastakkain olivat aseettomat siviilit ja raskaasti aseistetut poliisit. Englantilaisella junamiehellä ei ole kovin hyvää sanottavaa rautateiden yksityistämisestä eikä liioin taloustieteen Nobelin palkinnon saaneella yhdysvaltalaisella Josph Stiglitzillä. Kts. myös täältä.
Näytös: The Big Sellout lauantaina 26.1. klo. 15 Maxim 1.
DocPontin ohjelmakartta.
Sediksen ennakkojuttu DocPointista.

20.1.08

SITRA leimaa terveyskeskuslääkäreitä, mutta millä perusteilla!

Pekka Nykänen kiinnittää huomiota siihen, että Sitra leimaa terveyskeskuslääkärit tehottomiksi. Leimaaminen tapahtuu virheellisen tilastotiedon perusteella.

19.1.08

Haavoittuneiden hoitoa simulaatiostudiossa


Jos joku suunnittelee lääkärin uraa, hyvä paikka testata soveltuvuutta alalle voisi mielestäni olla sotilaslääketieteen keskuksen simulaatiostudio, jossa hoidetaan todentuntuississa oloissa haavoittuneita. En tosin usko, että tilaisuuksia tarjoutuu kovin herkästi. Simulaatiostudion toimintaa esiteltiin joka tapauksessa lääkäripäivien näyttelyssä, johon studio oli pystytetty puolustusvoimien ensihoitoasemateltan suojiin.
Lääkintäsimulaattori Helena mahdollistaa haavoittuneiden hoidon harjoittelun hyvin todentuntuisissa olosuhteissa. Potilaan tuntolevy luetaan kännykällä ja tieto kiireellisyysluokituksesta lähetetään tekstiviestinä toiminaa koordinoivaan paikkaan.
Kouluttajalääkäri Heini Harve-Rytsälä ohjeistaa kahta lääkintäreserviupseerikoulun kokelaslääkäriä haavoittuneen tilasta. Ohjeistuksen jälkeen alkaa haavoittunutta edustava nukke sellaisen voihkinan ja valituksen, että toimittaja toteaa tehneensä oikein, kun ei ole ryhtynyt lääkäriksi tai ensihoitajaksi.

Asiaan liittyvää: Potilassimulaattoreita.

18.1.08

Linkkisuositus: itsenaisyysvammaisille.fi

Vaikeavammaisten avustaja-asiassa on annettu paljon poliittisia lupauksia. Vaalit lähestyvät. Kohta jälleen poliitikot aktivoituvat puhumaan pienen ihmisen puolesta, ja heikon, köyhän, apua tarvitsevan ja keitä muita potentiaalisia äänestäjiä mahtanevatkaan keksiä.
Vaikeavammaiset ovat kuuluneet tähän lupauksilla kyllästettyyn joukkoon. Siksi ja siitä huolimatta: http://www.itsenaisyysvammaisille.fi/
Invalidiliiton juristista Elina Akaan-Penttilästä ottamani kuva on Avustajakapinasta ennen maaliskuun 2006 eduskuntavaaleja ja toisen kuvan otin reippaasti eduskuntavaalien jälkeen itsenäisyyspäivänä 2006 hiljaisesta mielenosoituksesta.

Opioidiriippuvaisten korvaushoitoon vihdoinkin muutos

Opioidiriippuvaisten korvaushoito tulee asialliselle tolalle helmikuun alusta lähtien, kun asetus opioidiriippuvaisten vieroitus- ja korvaushoidosta buprenorfiinia ja metadonia käyttäen tulee voimaan.
Nuorten huumekuolemat ovat olleet huolestuttavan yleisiä Suomessa toisin kuin esimerkiksi Tanskassa, jossa huumeriippuvaisetkin kuolevat vanhuudessa. Vuonna 2006 nuorten huumekuolemien määrä ylitti jo 100 maagisen rajan. Monet huumeidenkäytön lopettamista yrittävät ovat tähän saakka hakeneet hoitoja ulkomailta.
Omassa nuoruudessani Helsinkiä koetteli ensimmäinen huumeaalto. Jouduin näkemään senkin, kuinka Helsinkiin juuri muuttaneesta kiltistä mikkeliläispojasta tulee muutamassa kuukaudessa suonesisäisten huumeiden vanki. Nuoruus on tauti, joka paranee iän myötä, mutta jotkut harhapolut johtavat tosi synkille kujille.

Muualla huumekuolemista:
Finnsanity blog.
SuomenASH: Huumekuolemien määrä suuri Euroopassa.
Lääkärilehdessä: Nuorten huumekuolemat lisääntyivät (ja linkit aiempii juttuihin)

17.1.08

Suomeen tuodaan paperia, jos saadaan

Kollega on tehnyt hiki hatussa kirjaa. Kirjan ilmestyminen viivästyy, koska kustannusyhtiö käytti paperin toiseen kirjaan eikä Saksasta niin nopeasti uusi paperierä Suomeen kulje.
--
Edit. Muuten: miksi ihmeessä täällä vielä puuhataan lisävoiman rakentamista, kun tehtaita suljetaan urakalla!

Valokuvatorstai: Kipupiste

Valokuvatorstain tämän viikon inspissana on kipupiste.
Politiikkaa seuratessa tuntuu usein siltä, että toimijat ovat kiinnostuneempia siitä, onko markkinoilla depressiovaaraa, kasvukipuja tai häiriöitä kuin siitä, onko kansalaisilla kyseisiä ongelmia. Politiikan arvot punnitaan siinä, panostaako se kansalaisiin vai riittääkö sille, että pääomapiirit ovat tyytyväisiä.
Suomen terveydenhuollon menot ovat OECD-maiden vertailussa vaatimattomat.
Kansalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtimisen ja kansantalouden kantokyvyn välinen jännite on kiintoisa. Tässä Britannian terveysministeriön korkea virkamies tri Edmund Jessop ja lääkejätti Genzymen markkinointijohtaja Geoff McDonough tiukassa ajatustenvaihdossa. Keskustelun aiheena saattoivat olla molempia miehiä kiinnostavat lysomaaliset kertymäsairaudet ja niiden hoito, sen vaikuttavuus ja hinta. Juhlalliset puitteet ovat Tanskan parlamentista ja kyseessä oli Euroopan harvinaisten sairauksien potilasjärjestöjen sekä poliitikkojen ja lääketeollisuuden vuosittainen kohtaamisfoorumi EPPOSI. Siellä ei paineltu pelkästään kipupisteitä, vaan koeteltiin myös terveystaloustieteen keinoin kansantalouksien kipurajoja.

16.1.08

Superministerit, Kaisalle töitä!

Olemme tässä joukolla seuranneet Ikolan Kaisan seikkailuja pätkätyöviidakossa ja työkkärin ihmeellisessä maailmassa. Tänään Kaisa sitten kertoo, että työkkäri lähetti automaattisen viestin, jossa ilmoitettiin, että etuus on loppunut. Eikö työkkäri kykene parempaan kuin työttömyysturvaetuuksien vahtaamiseen ja hallinnointiin ja työnhakijoiden kyykytykseen!
Kun olin nuori, oli olemassa sellaisia kuin työnvälitystoimistoja. Sitten ne jossain vaiheessa otettiin tähän nykyiseen käyttöönsä. Ne kannattaisi nyt palauttaa alkuperäiseen tarkoitukseensä, kun on tämä superministeriökin.
Edit. 17.1. Nostan tähän vielä täydennykseksi Kaisan lähettämän kommentin:
Lisääthän Kirsi maininnan siitä, että kyseinen viesti oli työkkärin tädin moka! Siis etuuteni ei ole loppunut (mikäli työkkärin täti oikeasti korjaa mokansa) enkä kuole nälkään.
Mutta töitä saisi kyllä tarjota. Miksi ihmeessä ylläpitää yliopistoja, jotka suoltavat työttömiä maailmaan? Lukiotkin voisi kaikki lakkauttaa. Kun kerran kaivataan käytännön työn tekijöitä, miksei kouluteta heitä. Minäkin olisin voinut opiskella hitsariksi.

Luokkajuhlat terveydenhuollossa

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä ehdottaa, että sairaaloiden, terveyskeskusten ja kunnallisen hammashoidon tilat ja laitteet avattaisiin iltaisin yksityislääkäreiden käyttöön. Periaatteessa asia on mielestäni kannatettava. Yksi periaatteellinen asia kuitenkin nousi ehdotuksen myötä keskusteluun: yksityislääkäriltä on helpompi päästä jatkotutkimuksiin.
Monelle sairaalle yksityislääkäri on ainoa keino jatkotutkimuksiin.
Samalla kun julkinen perusterveydenhuolto asettaa rajoituksia sille, kuinka monta prosenttia potilaista lääkärin on lupa lähettää jatkotutkimuksiin, kukaan ei rajoita sitä, missä määrin yksityiseltä sektorilta voidaan lähettää potilaita julkisen puolen erikoislääkärille jatkotutkimuksiin. Jokainen, jolla on rahaa, käyttää tätä tietä. Kyse ei ole mistään salaisuudesta. Käytäntö antaa tietysti merkittävän markkinaedun yksityisille lääkäripalveluille. Se myös lisää merkittävästi terveyden eriarvoisuutta ja turhia tutkimuksia, jotka rahoitetaan verovaroin. Tämä panostus suuntautuu pelkästään maksukykyisten ihmisten tutkimiseen.
Kun samaan aikaan työterveyshuollossa on kahden kerroksen väkeä, luokkajuhlat ovat ilmeiset: pienipalkkaisimmilla ja heikoimmassa oikeudellisessa asemassa olevilla on minimityöterveyshuolto, jos on työterveyshuoltoa ollenkaan. Isopalkkaisilla on yleisesti tehokas työterveyshuolto, joka tarpeen ilmetessä empimättä lähettää asiakkaansa tutkimuksiin ja leikkauksiin – tosin usein sentään yksityiselle sektorille.
Haastattelin taannoin köyhyysloukkuun pudonnutta, monisairasta ihmistä, jolle muutaman kerran joku ystävällinen ihminen maksoi pääsyn yksityislääkärille. Nämä käynnit mahdollistivat hänen pääsynsä jatkotutkimuksiin, joihin terveyskeskuslääkäri ei ollut halukas lähettämään vakavasta toimintakyvyn alentumisesta huolimatta.

15.1.08

Jaa-a

Istuin tänään koko päivän sydänseminaarissa. Sieltä käsin sydänterveyden asiat näyttivät kovin hyviltä ja näkymät optimistisilta (sydänkuntoutuksen tilaa lukuunottamatta). Esimerkiksi Helsingin kaupungilla on kuulemma paljon terveyttä edistäviä projekteja meneillään.
Itse tuijotan vain Helsingin kaupunginosien ihmisten terveyseroihin: Helsingin Sanomat kertoi 30.12. siitä, miten Kulosaaressa asuva elää vuosia pidempään kuin Jakomäessä asuva ja että erot ovat kasvaneet viime vuosina.

14.1.08

Kiitos kannustuksesta

Hyvä mieli tuli You Make My Day -tunnustuksista, joita olen saanut Tarjuskalta, Liisalta, Käpsältä, Halo Efektiltä, Neulekirpulta, Muoriskalta ja Hennalta. Kiitos kaunis teistä jokaiselle ja mielelläni teille kaikille ojennan minäkin tämän tunnustuksen. Edit.
Sääntöjen mukaan "Give the award to 10 people whose blogs bring you happiness and inspiration and make you feel happy about blogland. Let them know by posting a comment on their blog so they can pass it on. Beware you may get the award several times."
Siis kymmenelle ihmiselle, jotka tuovat minulle iloa ja inspiraatiota ja tekevät bloggaajan onnelliseksi.
Nyt muutamalle päivänpelastajalle kukkakimppu. Näitä voisi jakaa enemmänkin :)

OK
Tohtori Armi Paini
Jenni-Juulia
Halo Efeki
SusuPetal
Kaisa Ikola
Neulekirppu

13.1.08

Suosittelen: Thank you for smoking

Nuorimies lainasi kirjastosta Jason Reitmanin ohjaaman Thank You For Smoking.
Kannatti katsoa. Opettavainen komedia tupakkateollisuuden lobbarista Nick Naylorista, suostuttelun mestarista, joka näytti voittavan kaikki väittelyt.
Ohjaaja ei valitse puoliaan, vaan näkee arveluttavia piirteitä niin tupakkateollisuuden kuin sen vastustajienkin toiminnassa. Myös alasta kirjoittavat journalistit saivat osakseen kohtalaisen rökityksen. Silti kokonaisuus antaa tervehdyttävää ajattelemisen aihetta – ja ehkä juuri sen tähden.

12.1.08

OK: Keikkauralta huonoja lääkäreitä

Nettipsykiatri OK kiinnittää huomiota siihen, että keikkaura vääristää lääkärin käsitystä työstä:
Laukkaaminen paikasta toiseen rahan perässä aiheuttaa syndrooman nimeltä lääkäriyrittäjä, joka palvelee kuluttaja-asiakkaita markkinoiden ehdoilla.

10.1.08

Valokuvatorstai: 74. haaste, "jatka kuvasta"


Aivojen vaivaaminen on tutkitusti hyödyllistä. Mitä ikääntyneempi ihminen on, sitä monimutkaisempaan ajatteluun hän pystyy. Tätä sanotaan kokemukseksi. Lääketieteen ja kirurgian tohtori, dosentti Markku Äärimaa ei ole heittänyt kirjojaan nurkkaan eläkkeelle siirtyessään. Hän ratkoo edelleen, eläkkeellä ollessaan, vaikeita eettisiä ongelmia.

Tämän päivän haaste on jatkaa annetusta kuvasta.
Koska olen alkuviikon ollut kiinteästi valtakunnallisilla lääkäripäivillä, tahdoin kuvata ideani siellä tänään.
Tänään osallistuin lääkärien ajankohtaiseen eettiseen pohdintaan, johon varmasti palaan kevään kuluessa.
Lääkäriliiton toiminnanjohtajan tehtävästä eläkkeelle vuonna 2005 siirtynyt kirurgi Markku Äärimaa on ollut aktiivinen pohtija ja tutkija lääkärin eetiikan kysymyksissä jo toiminnanjohtajana ollessaan ja jatkaa edelleen eettistä työtä.
Tänään Äärimaa esitteli kollegoilleen erään syöpäsairaan naisen tapausta: 60-vuotias yksinäinen syöpäpotilas uhkasi itsemurhalla. Lääkärit pohtivat Äärimaan alustuksen pohjalta naisen kuolemaan johtaneiden tapahtumien kulkua ja sitä, miten tapauksessa lääkärin etiikan mukaisesti olisi tullut toimia.

Olen itse työskennellyt lääketieteen toimittajana useita vuosia enkä itse tiedä toista ammattikuntaa, jossa eläkkeelle siirtyneet ihmiset työskentelisivät yhtä aktiivisesti ammattikunnan päämäärien hyväksi. Tiedän useita lääkäreitä, jotka ovat vuosien hyödyttäneet yhteiskuntaa syvällisillä pohdinnoillaan ja antamalla laaja-alaisen tietämyksensä yhteisen hyvän hyväksi. Kun muualla työelämässä edelleen sysitään jo viisikymppisiä syrjään ja todella usein pidetään kummallisena, jos joku vielä viisikymmentä vuotta täytettyään on työelämässä, lääkärit osoittavat, että kokemus tuo varmuutta, jopa erehtymätöntä varmuutta ja että haasteellisessa ja motivoivassa työssä eläkeiän ylittäneet työssä jatkavat toki ikääntyvät, mutta eivät vanhene samalla tavoin kuin haasteista luopuneet saattavat vanheta.
Eteran ylilääkäri Juhani Juntunen kertoi omassa lääkäripäivien esityksessään Ikääntymiseen liittyvät suorituskyvyn muutokset lääkärintyössä, että diagnoosien tarkkuus paranee iän myötä, intelligenssi säilyy ja oppimiskyky säilyy. Tiedollisessa toimintakyvyssä on suuria yksilöllisiä eroja. Vanhenemiseen voidaan vaikuttaa elintavoilla ja aivojen aktiivisella käytöllä

9.1.08

Tulevaisuus on jo nyt. Unohtelijalle huomauttava lääkepakkaus


Älykäs lääkepakkaus on tullut markkinoille. Se lanseerattiin kansainvälisesti 7.11.2007

Prototyyppi on painettu Ruotsissa englanniksi. Suomalaiset saavat kyllä pakkauksensa suomeksi, kun kaupallinen toiminta alkaa.
Kyseessä on suomalaisten kehittelemä tuote joka tapauksessa. Tässä tapauksessa lääkkeen ottaja kertoo pakkaukselle, millainen olo on.


Kännykän avulla tieto voidaan siirtää langattomasti tietokoneeseen ja/tai esimerkiksi lapselle tai kotisairaanhoitoon. Tietokoneellaan potilas voi itse tehdä muistiinpanoja niin halutessaan.

Lääkäripäivillä on esillä älykäs lääkepakkaus. Paketissa on pieni mikrosiru ja paristo. Tietotekniikka on lähinnä painettu pakkaukseen, ja kun esimerkiksi pakkauksesta otetaan lääke, mikrosiruun kirjaantuu tieto, että lääke on otettu, ja koska. Pakkauksen voi ohjelmoida myös muistuttamaan lääkkeen ottamisesta tiettyinä kellonaikoina, pakkaus hälyttää määrättyyn aikaan.
Kohtuuhintaisella, vähän toista sataa maksavalla nokialaisella pakkauksen tiedot voi lukea tietokoneeseen. Puhelimesta tiedot voi yhtä hyvin tai myös lähettää vaikka lapselle tai kotisairaanhoitajalle: kuinka lääkettä on otettu, ja miten se on vaikuttanut potilaan mielestä.
Että mitäkö ihmepaketti maksaa? Kehittelijät tavoittelevat markkinatilannetta, jossa hintaa tulisi muutama sentti per pilleri. Kalliimpien lääkkeiden hintaan tällainen älykustannus ei siis tuo paljoa lisää. Jokin simvastatiini, minkä päiväannos maksaa esimerkiksi seitsemän senttiä, on ehkä tällaiseen laatikkoon sitten liian halpa tuote.
Entä kierrätys ja tietosuoja? Pakkaukseen ei tallennu potilastietoja, vaikka muuten arkaluontoista tietoa tallentuukin. Kartonki on kierrätettävää. Paristo paristonkeräykseen ja mikrosiru mahdollisesti tuhottavaksi... Ilmassa on myös kuulemma pakkausten panttimaksuajatus. Ideaa uudelleen ohjelmoitavasta dosetista kehitellään sitäkin. Tämä olisi astetta sähköistetympi versio apteekkien nykyisestä annosjakelupalvelusta. Itse en ole ihan varma, toisiko seurusteleva dosetti jotain parannusta tämänhetkiseen.

8.1.08

HUS priorisoi kovalla kädellä. Onko järkeä?

Esimerkiksi elinsiirtopotilaille melko pienetkin infektiot saattavat koitua kohtalokkaiksi., sellaiset kuin ihon sisään kääntyneistä kynsistä aiheutuneet.
Tarjuska on joutunut pitkään taistelemaan saadakseen apua jalkaongelmiinsa. Nyt näyttää siltä, että HUS karsiikin kulujaan pudottamalla vakavasti sairaita ihmisiä pois jalkojenhoidosta. Jälleen Tarjuskan siis pitää taistella keskussairaalapiiriä vastaan, joka sanoo elinsiirtopotilaalle hus hus. HUS on pannut muut potilaat ja diabeetikot vastakkain ja valinnut pelkästään diabeetikot.
Säästö on pieni niihin kustannuksiin verraten, joita tällä säästöllä aiheutetaan.
Kustannukset ilmeisesti menevät toiselta momentilta, joten jälleen kerran on niin, ettei kukaan seuraa kokonaiskustannuksia. Asia naurattaisi, ellei kysymys olisi potilaiden kannalta haudanvakava. Tarjuska on aikaisemmin samaan tapaan joutunut anelemaan pääsyä kunnalliseen hammashoitoon. Tässäkin suhteessa minimaaliset säästöt aiheuttaisivat mahdollisesti eksponentiaaliset kulut. Hohhoijaa.

Stroke. Aivohalvauksen iskiessä on kiire

Suomessa miehillä on Euroopan mestaruus aivohalvauksissa ja naisilla hopeasija.
Työikäisen todennäköisyys saada aivohalvaus on suurempi kuin sydäninfarktin todennäköisyys.
Aivohalvauksen ehkäisyn ja hoidon voimahahmo neurologian emeritusprofessori Markku Kaste on lääkäripäivillä palkittu Pohjolan ja Suomi-yhtiön palkinnolla näistä ansioistaan. Palkinto jaetaan 28. kerran. Suomalainen terveydenhuolto on muun muassa kehittänyt professori Kasten johdolla Euroopan tehokkaimman liuotushoitovalmiuden.

Jos kaupan kassajonossa ja joku lyyhistyy ja puhe alkaa sammaltaa, pelastat paljon, kun soitat heti 112:een. Aivohalvaustapauksessa on kiire, tuhoutuneita aivoalueita kun ei voi ennallistaa.
Parasta ennaltaehkäisyä on huolehtia siitä, että verenpainetaso on riittävän alhaalla. Toinen tämän veroinen asia on, että lopettaa tupakoinnin, mikäli ei sitä vielä ole tehnyt.

Kelassa joku epäilee että eläkelausuntoja tehdään kevein perustein

Tänään Lääkäripäiven näyttelyä kiertäessäni kuulin estottoman ajatustenvaihdon Kelan standilla. Siinä kaksi lääkäriä (luullakseni) jutteli jonkun Kela-ihmisen kanssa masennuksesta työkyvyttömyyden syynä. Kelan nainen pohti, ovatko nämä masennustodeistukset ollenkaan aiheellisia vai ovatko ne vain tavanomaisen suomalaisen alakuloisuuden tähden kirjoitettuja.
Olen aavistellut, että tällaisia asenteita Kelassa elätellään.
Ainakin siis joku elättelee.
Jaa-a. Työkyvyttömyyseläkkeelle on hyvin vaikea päästä nykyisin mitenkään muuten kuin psykiatrin lausunnon pohjalta.
Lääkäripäivillä työterveyslääkäri Kari-Pekka Martimolla oli positiivinen ja optimistinen asenne masentuneiden työhönpaluuseen – aivan erilainen kuin se, mihin toimittajana olen törmännyt työssäni. Ehkäpä Martimon optimismi kertoo siitä, että yritykset, joissa jo kilpaillaan työvoimasta, alkavat arvostaa työntekijöitään.

7.1.08

Perusterveydenhuolto vihdoinkin kuntoon, hopi hopi

Valtakunnalliset Lääkäripäivät käynnistyivät sunnuntaina. Päivien avauspuheenvuorossa Lääkäriliiton puheenjohtaja anestesiologi Olli Meretoja vaati hallittuja muutoksia, jotka palauttavat perusterveydenhuollon takaisin sille aiemmin kuuluneeseen keskeiseen asemaan terveydenhuoltojärjestelmässämme:
– Perusterveydenhuollon on oltava koko terveydenhuollon selkäranka ja verkosto, joka palvelee avun tarvitsijoita tasavertaisesti ja viiveettömästi, Meretoja linjasi.

Olisihan se kiva, jos Helsingissäkin oman terveyskeskuksen ikiliikkuja laukeaisi. Tiedättehän sen naisen, joka toteaa kuin maailman luonnollisimman asian: "ei ole aikoja, menkää päivystykseen". Päivystyksessä todetaan, ettei vaiva ole päivystysluonteinen, menkää terveyskeskukseen, terveyskeskuksessa todetaan, ettei ole aikoja...

5.1.08

Miksi pitäisi mennä sikiöseulontaan? Vai pitäisikö lainkaan mennä?


Juuri joulun alla Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa tarkastettiin Heli Pruukin väitöskirja sikiöseulonnoista.
Pruuki tarkastelee suomenkielisessä väitöstutkimuksessaan suomalaista sikiöseulontakäytäntöä raskaana olevan naisen näkökulmasta. Raskaana oleva nainen joutuu päättämään, mihin sikiöseulontatutkimuksiin hän osallistuu, sekä mahdollisista jatkotoimenpiteistä, mikäli sikiössä todetaan kohonnut todennäköisyys kehityshäiriöön tai sairauteen. Jatkotutkimuksiin sisältyy keskenmenon riski.
Julkisesti sikiötutkimusten tavoitteeksi ilmaistaan vain raskaana olevan naisen lisääntynyt vapaus valita ja päättää omasta lisääntymisestään. Tutkimuksessa käy kuitenkin ilmi, että käytännössä naiset eivät läheskään aina saa tilaisuutta itse päättää. Sikiöseulontojen tiedotukseen ei ole kiinnitetty riittävää huomiota ja suoranaista ohjailuakin on esiintynyt. Lääketieteen etiikan keskeiset periaatteet, autonomian kunnioittamisen, pahan välttämisen ja hyvän tekemisen periaatteet, näyttävät toteutuvan melko heikosti suomalaisessa sikiöseulontakäytännössä.
Tutkimuksessa käy ilmi, että äitiyshuollon ja sikiöseulontojen taustoilla olevat terveyskäsitykset poikkeavat toisistaan. Sikiöseulontakäytännössä ilmenee myös useita muita ristiriitaisuuksia, kuten ristiriita äitiyshuollon tavoitteen ja sikiöseulontojen ? sivuvaikutusten?, kuten raskaana olevan naisen huolestumisen ja mahdollisen selektiivisen abortin välillä. Voimassa olevissa kansanterveysstrategioissa ei puhuta sikiöseulonnoista, mutta käytännössä sikiöseulontojen tarjoaminen kaikille raskaana oleville naisille julkisilla varoilla on terveyspoliittinen kannanotto. Osa vammaisista ihmisistä kokee sikiöseulonnat syrjivinä.
Tutkimus osoittaa lukuisia eettisiä ongelmia suomalaisessa sikiöseulontakäytännössä. Meneillään oleva sikiöseulontojen kehittämisprosessi vaikuttaa osaan niistä, mutta ei ratkaise etenkään suurimpia periaatteellisia eettisiä kysymyksiä.
Lähde: Helsingin yliopisto, tiedotus

Itselläni on kokemusta asiasta: kun nuorimmaiseni syntyi, minulla oli ikää aika lailla. Erittäin kokenut terveydenhoitaja patisti sikiöseulontaan. Kysyin häneltä, miksi menisin, kun tutkimukseen liittyy sikiöön kohdistuva riski eikä abortti tule kysymykseen. Terveydenhoitaja katsoi minua vihaisesti ja sanoi: "Siksi, ettei tulla sitten jälkeenpäin syyttämään."

Joulun alla luin, kuten kerroin, lastenlääkäri Leena Kaartisen kirjan Näkemiin Hasaramaa. Kirjassa tämä Time-lehden Euroopan sankari kertoo, että hänellä oli syntyessään, ja vielä pitkälle lapsuudessaan, toisessa kädessä kuusi sormea. Mitäpä ultrassa minulle aina on sanottu: on laskettu sormet ja todettu, että hyvältä näyttää. Leena Kaartinen on pelastanut monta lasta ja äitiä kehitysmaiden puutteellisissa oloissa takaisin elämään.

Hernekepissä on asiaan liittyvää keskustelua.

4.1.08

A-zoom, suosittelen

Tarjuska suosittelee, samoin minä: tänä iltana yhdeksältä tulee YLEn ykköskanavalta  ohjelma maksansiirrosta. Ohjelmassa asiantuntijana professori Krister Höckerstedt, joka on alusta lähtien johtanut suomalaista maksansiirtotiimiä.

2.1.08

Inhimillinen tekijä, suosittelen

Tänään se sitten tuli: inhimillinen tekijä, jonka lähetyksen Yle kämmäsi ennen joulua.
Estradilla olivat bloggaava juristi Jukka Kumpuvuori (Kynnyksen sivuilta Kynnyksen blogiin, Kelailua-blogi on näköjään vähän tauolla), bloggaava tekstiilitaiteilija Jenni-Juulia Wallinheimo ja näyttelijä Sara Paavolainen. Upea keskustelu. Suosittelen.

Vuoden 2008 keskustelunaihe – toivoakseni

Tein toivoa herättävän havainnon: Tasavallan presidentti Tarja Halonen osui näköjään arkaan paikkaan tarttuessaan uudenvuodenpuheessaan epätasaiseen tulonjakoon – ei mihinkään Natoon siis eikä muihin Suomen kilpailukykyyn, vaan asiaan, joka kipeästi koskettaa osaa kansasta, lyhentää elinikää ja aiheuttaa mielenterveysongelmia, näköalattomuutta ja syrjäytymistä.
Keskustelu hyvinvoinnin epätasaisesta jaosta näkyy käyvän nyt vilkkaana, osin epäasiallisenakin sekä lehtien uutisten hännillä että keskustelualueilla. Jopa tiedotusvälineiden jutuissa on mielipiteitä, joiden mukaan presidentin toimivaltaan ei kuulu ottaa kantaa tämäntyyppisiin asioihin. Minä vain kysyn, kuka näitä asioita ottaisi puheeksi nyky-Suomessa, ellei meillä olisi tällaista presidenttiä. Hänelle kiitos, että puhuu asiasta, vaikka hänellä ei valtaa ole korjata ongelmia.
Pelkäänpä vain, että nykymeno jatkuu lyhytaikaisen kohun jälkeen.

1.1.08

Valokuvatorstai: Hyvää uutta vuotta


Valokuvatorstai juhlistaa vuoden 2008 alkua kuvapeittohaasteella. Tarkoituksena on kerätä mahdollisimman kattava peitto osallistujien uudenvuodenpäivästä.
Kun aamupäivälle heräsin ja avasin verhot, näin lukuisia sauvakävelijöitä. Normaalisti sunnuntaisin ei moista vilskettä ole nähty. Arvelin, että osa porukasta oli liikkeellä uudenvuodenlupauksen innoittamana. Siispä sauvakävelijöitä kuvaamaan! Mutta mutta. Vastaan tuli ajatuksia herättävä näkymä jo lähikaupan pihalla. En muista, koska viimeksi näin keskellä päivää parkkipaikan näin tyhjänä. Ehkäpä syy siihen, miksi väki oli ennättänyt lenkille oliskin siis siinä, että ihmiset eivät päässeet kauppaan.