8.1.08

Stroke. Aivohalvauksen iskiessä on kiire

Suomessa miehillä on Euroopan mestaruus aivohalvauksissa ja naisilla hopeasija.
Työikäisen todennäköisyys saada aivohalvaus on suurempi kuin sydäninfarktin todennäköisyys.
Aivohalvauksen ehkäisyn ja hoidon voimahahmo neurologian emeritusprofessori Markku Kaste on lääkäripäivillä palkittu Pohjolan ja Suomi-yhtiön palkinnolla näistä ansioistaan. Palkinto jaetaan 28. kerran. Suomalainen terveydenhuolto on muun muassa kehittänyt professori Kasten johdolla Euroopan tehokkaimman liuotushoitovalmiuden.

Jos kaupan kassajonossa ja joku lyyhistyy ja puhe alkaa sammaltaa, pelastat paljon, kun soitat heti 112:een. Aivohalvaustapauksessa on kiire, tuhoutuneita aivoalueita kun ei voi ennallistaa.
Parasta ennaltaehkäisyä on huolehtia siitä, että verenpainetaso on riittävän alhaalla. Toinen tämän veroinen asia on, että lopettaa tupakoinnin, mikäli ei sitä vielä ole tehnyt.

4 kommenttia:

Kirsi H. kirjoitti...

Eräs läheiseni sai aivoinfarktin. Miehenä hän jätti kertomatta asian mm. vaimolleen ja jatkoi "toivuttuaan" saunapuiden pilkkomista.

Viikon päästä hän meni lääkäriin, jossa sanottiin, että ensi kerralla tilaa ambulanssi itsellesi, olit vaarassa kuolla.

Tämä ihminen ei tupakoi eikä ole ylipainoinen, mutta ravinnossa olisi toivomisen varaa. Hän syö tosi köyhästi ja väärin.

Ovatko elintavat muuttuneet? Eivät. Hän potee nyt puolen vuoden sairaslomaa ihan entiseen malliin. :(

Kirsi Myllyniemi kirjoitti...

Kirsi, usein varsinaista infarktia edeltää tia-kohtaus tai tia-kohtauksia, joiden jälkeen ihminen on jälleen kuin terve, mutta nämä kohtaukset ovat varoituksia, joiden kieltä pitää ymmärtää. Ja lääkäriin on syytä mennä, riskitekijät on syytä minimoida ja puhua, toisin kuin läheisesi teki, omille läheisille asiasta, jotta apu mahdollisen aivohalvauksen iskiessä saadaan heti. AInoa suuri vaara ei suinkaan ole kuolema. Toinen suuri vaara ja mahdollisuus on, että esimerkiksi osa aivoista tuhoutuu.
Vaikka kirjoitin tupakoinnista, elämässä on niin, että edes sirkien minimoinnilla emme varjellu sairauksilta. Jokaisella on perimänsä, ja toisten perimä sisältää enemmän altistavia tekijöitä kuin toisen. Emmekä muutenkaan voi kaikkea elämässä hallita, mutta se, minkä voimme, kannattaa panna kuntoon: tupakka pois, runsas alkoholin käyttö on kova riski, verenpaine kuntoon, suolankäyttö vähiin ja muutenkin se terveellinen ruoka...
Kun itse aloin lukea aivohalvauskuntoutuksesta ja tutustuin tarkemmin asiaan, opin, että aivohalvaus, jos mikä, on vammauttava tila, jota kannattaa välttää. Sydäntä voi operoida, sen voi jipa vaihtaa, sitä voi monin tavoin lääkitä. Sen voi jopa joksikin aikaa korvata koneella, mutta aivoja ei voi vaihtaa, ei koneistaa eikä uudistaa. Tuhoutunut aivoalue on menetetty.

Kirsi H. kirjoitti...

Joo hänellä kävi vielä niin, että infarktin jälkeen toinen puoli kasvoista jäi ikään kuin halvaantuneenoloiseksi, parani kyllä muutamassa viikossa, mutta ei ihan ennalleen, vaan vaikuttaa esimerkiksi ässän suhautteluna.

Kirsi Myllyniemi kirjoitti...

Ikävä muisto tapahtuneesta. Ei ole harvinaista, ettätuollaisia jälkiä jää. Jäisi ehkä vähemmän, jos potilas saisi asiallista kuntoutusta, mutta sitä ei mitenkään aina tapahdu, ja vaikka tapahtuisi, kuntoutus ei ole useinkaan riittävän moniammatillista.