16.1.08

Superministerit, Kaisalle töitä!

Olemme tässä joukolla seuranneet Ikolan Kaisan seikkailuja pätkätyöviidakossa ja työkkärin ihmeellisessä maailmassa. Tänään Kaisa sitten kertoo, että työkkäri lähetti automaattisen viestin, jossa ilmoitettiin, että etuus on loppunut. Eikö työkkäri kykene parempaan kuin työttömyysturvaetuuksien vahtaamiseen ja hallinnointiin ja työnhakijoiden kyykytykseen!
Kun olin nuori, oli olemassa sellaisia kuin työnvälitystoimistoja. Sitten ne jossain vaiheessa otettiin tähän nykyiseen käyttöönsä. Ne kannattaisi nyt palauttaa alkuperäiseen tarkoitukseensä, kun on tämä superministeriökin.
Edit. 17.1. Nostan tähän vielä täydennykseksi Kaisan lähettämän kommentin:
Lisääthän Kirsi maininnan siitä, että kyseinen viesti oli työkkärin tädin moka! Siis etuuteni ei ole loppunut (mikäli työkkärin täti oikeasti korjaa mokansa) enkä kuole nälkään.
Mutta töitä saisi kyllä tarjota. Miksi ihmeessä ylläpitää yliopistoja, jotka suoltavat työttömiä maailmaan? Lukiotkin voisi kaikki lakkauttaa. Kun kerran kaivataan käytännön työn tekijöitä, miksei kouluteta heitä. Minäkin olisin voinut opiskella hitsariksi.

13 kommenttia:

Kaisa kirjoitti...

Lisääthän Kirsi maininnan siitä, että kyseinen viesti oli työkkärin tädin moka! Siis etuuteni ei ole loppunut (mikäli työkkärin täti oikeasti korjaa mokansa) enkä kuole nälkään.

Mutta töitä saisi kyllä tarjota. Miksi ihmeessä ylläpitää yliopistoja, jotka suoltavat työttömiä maailmaan? Lukiotkin voisi kaikki lakkauttaa. Kun kerran kaivataan käytännön työn tekijöitä, miksei kouluteta heitä. Minäkin olisin voinut opiskella hitsariksi.

Villiviini kirjoitti...

Hyvin sanoit, Kirsi. Mitä näihin koulutuksiin tulee, niin saattaa vieläkin olla asennevammoja niin opiskelijoilla, vanhemmilla kuin opoillakin.

Kerronpa esimerkin ihan läheltä. Neidillä on ammatillinen koulutus alalle, jossa on työvoimapulaa ja varsinkin vielä jos kouliintuisi todelliseen ammattiinsa eli kengityssepän töihin, voisi ansaita vallankin hyvin. Perustallityö ei ole tuottoisaa ja toisaalta ehkä kroppakaan ei pitkän päälle hevosalaa kestäisi, kun ei omista talliyritystä... Nyt mielessä siintää pääsy siisteihin sisätöihin ja amkiin on halu. Ei yhtään auta, vaikka miten kauniisti puhumme hitsarin, sähkömiehen tai putkimiehen koulutuksen puolesta. Mutta kontrasti reippaan ulkotyön ja sisäinsinöörin hommien välillä on valtaisa.

Kirsi Myllyniemi kirjoitti...

Kaisa, selvennän sanomaa toivomallasi tavalla :)
Villiviini, moni nuori omaksuu tämän hetken pinnallisen ajattelutavan, jossa rahan kahminnasta on tullut ylin päämäärä. Jos siitä lähdetään, paras koulutuskombinaatio olisi kai DI–KTM-juristi.
Asenneongelmat ovat tosiaan kai osaselitys tilanteelle, mutta ongelmia on aivan yleiselläkin tasolla: koulutuspaikkoja ei ole kaikesta päättäen osattu sovittaa taarpeiden mukaan. Lisäksi teollisuustyössä on ollut näitä yllätyksiä, kun esimerkiksi Kemijärvelle yhteiskunnan varoin koulutettiin sellutehtaan työntekijöitä ja sitten suuryritys yksinkertaisesti palkästään omaa etuaan katsoen lakkautti tehtaan, jonka työvoiman koulutukseen ei ollut panostanut.
Minusta yhteiskunnan ei kannata panostaa teollisuusyritysten tämänkaltaiseen tukemiseen, vaan nykyisessä maailmantilanteessa viisaampaa olisi, että yritykset sitoutettaisiin paikkakunnalle sillä, että ne osallistuisivat riittävällä panostuksella itse työvoimansa kouluttamiseen. Yritysten hyysäämisesssä on jääty lamanaikaiselle tasolle. Nyt viimeistään pitää mielestäni lopettaa kaikki vastikkeeton suurten ja keskisuurten yritysten tukeminen. Jos jotain tuetaan, niin sitten paikoillaan pysyviä pieniä ja keskisuuria yrityksiä niiden koulutustarpeissa ja siinä, kun ne palkkaavat lisää työvoimaa, mutta tämänkin tuen pitää olla jotenkin sitouttavaa.

Juhana Harju kirjoitti...

Kaisa kirjoitti: "Miksi ihmeessä ylläpitää yliopistoja, jotka suoltavat työttömiä maailmaan? Lukiotkin voisi kaikki lakkauttaa.

Oppilaitoksillahan on myös sivistystehtävä, koulutusta ei voi ajatella ainoastaan työelämän välittömien tarpeitten lähtökohdista. Sen sijaan voi olla aiheellista kysyä, onko varsinainen ammatteihin tähtäävä koulutus osin liian teoreettista esim. ammattikorkeakouluissa.

Anonyymi kirjoitti...

Eilen oli puheenaiheena insinöörikoulutuksen vähentäminen, vaikka työpaikkailmoitukset ovat pääasiassa juuri insinööreille suunnattuja. Mikähän logiikka tässäkin on? Halutaanko sittenkin mieluummin tuoda ulkomailla koulutettuja, kun omat tulevat liian kalliiksi? Perusteena oli "parempi" koulutus, mutta uskallan epäillä.
Muutenkin koulutusmäärien vaihtelu on jossain määrin typerää, kun tulevaa tilannetta tällä nykyisellä lyhyen tähtäimen ajattelulla on vaikea hahmottaa. Tarve/pula huomataan vasta kun se jo on.

Kirsi Myllyniemi kirjoitti...

Juhana, kyllä pitää kysyä sitäkin, miksi työttömiä maistereita, pätkämaistereita ja työllistyy omassa työssään -maistereita valmistetaan, jos töitä ei ole. Pelkkä yleissivistys ei elätä eikä sillä saa työtä, vaikka yleissivistys olisi maisteritasoa ja olisi näyttöä vankasta internetin luku- ja kirjoitustaidosta ja vahvaa näyttöä sosiaalisesta verkoistoitumiskyvystä!
Joistain ammattikorkeakoulututkinnoista tosiaan on tainnut tulla turhan teoreettisia; jos esimerkiksi sairaanhoidon ammatteihin valmistuu niin tietävää väkeä, että käytännön työ ei enää kiinnosta, mielestäni on syytä huoleen.

Anonyymi, lääkärit ovat osallistuneet aina erittäin aktiivisesti keskusteluun koulutettavien määrästä. Ammattikunta on tahtonut pitää huolta siitä, ettei alalle kouluteta työttömiä. Toisaalta tämä on ollut hyvä juttu, toisaalta tämä on johtanut julkisen perusterveydenhuollon kärjistyneeseen lääkäripulaan. Siksi nähdäkseni juuri nuo esittämäsi kysymykset ovat erittäin tähdellisiä, jos jollain korkean koulutuksen alalla harkitaan koulutuspaikkojen rajoittamista. Toisaalta: työttömiksi ei ole syytä kouluttaa ihmisiä, ei varsinkaan, jos todellisuudessa maatamme uhkaa jokin työvoimapula, kuten nykyisin on tapana toistella. Aloituspaikkojen vähentämisen perusteet saattavat toki olla yksinkertaisesti koulutettavien ikäluokkien pienenemisessä; tästä syystähän peruskouluyksiköitäkin lakkautetaan esimerkiksi täällä Helsingissä (tosin jostain syystä sitä on käynnistetty turhan varhain myös lähiöissä, joissa lapsia on niin paljon että koulurakennuksetkaan eivät ole riittäneetkään tilantarpeen tyydyttämiseen, vaan koulujen pihoilla on ollut tilanjatkeena parakkeja).Syntyvyys on joka tapauksessa ollut koko viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden ajan merkittävästi matalampaa kuin aiemmin, joten supistuksia päin ollaan koulutuksessa ja monissa nuoriin kohdistuvissa toimissa siis kai menossa.

Juhana Harju kirjoitti...

Kirsi,

Maassa olisi monta kriittistä bloggajaakin vähemmän, jos maistereita koulutettaisiin vain työelämän tarpeisiin. ;-)Sivistyneistöllä on tarpeellinen rooli yhteiskunnassa olipa sen edustajilla sitten töitä tai ei. Ehkäpä aloittaville opiskelijoille pitäisikin ojentaa yliopistokoulutusta koskeva disclaimer, jossa todettaisiin: "YLIOPISTOKOULUTUS EI TAKAA TYÖPAIKKAA!"

Kirsi Myllyniemi kirjoitti...

Juhana, minusta on ettiisesti ja kansantalouden kannalta väärin, että yliopistoista valmistuu ihmisiä työttömyyskortistoon. Kyllä työssä olevatkin voivat blogata ja olla myös kriittisiä - nimimerkki kokemusta on.

Juhana Harju kirjoitti...

Esimerkiksi taiteilijoista ehkä noin 10 prosenttia pystyy elättämään itsensä omalla taiteellisella työllään ja apurahoilla. Pitäisikö sen vuoksi kouluttaa 90 prosenttia vähemmän taiteilijoita? Entä humanistisen koulutuksen pohjalta ponnistavat kirjailijat?

Kirsi Myllyniemi kirjoitti...

Humanistinen kouluts voi toki valmentaa kirjailijaksi, kuten Kaisa Ikola, mutta kirjailijan työ elättää kovin harvoja. Usein sitä tehdään kokopäivätyön ohella.
Elämme maailmassa, jossa kaikille tulee laskuja ja jokaisen pitää syödä ja asua.

Kirsi Myllyniemi kirjoitti...

Taidealoille koulutetaan liikaa väkeä tällä hetkellä.

neulekirppu kirjoitti...

Tämän maan yliopistot ovat täynnä turhia maisteriohjelmia, joita suorittamaan tulevat AMK-tutkinnon suorittaneet ihmiset luulevat, että taivas aukeaa, kunhan maisterinpaperit irtoavat. Yleensä tilanne tulee vielä hankalammaksi.

Je entäs sitten nämä tuubitohtorit, joista taannoin möykkäsin Hotasen blogissa.
Eivät turhat hattupäätkään blogaamalla elä. Tohtorinhattu merkitsee käytännössä maisterin itesemurhaa, ellei aikomuksena ole työskennellä yliopistolla. Työllistyminen tavallisiin töihin estyy. Kuka vähemmän koulutettu uskaltaa palkata töihin itsenään koulutetumman?
Siihen aikaan kun niitäkin tutkintoja tuli murto-osa siitä mitä nykyisin, työllistyminen oli varmaa yliopistollisiin virkoihin.

On luotu suorastaan "opitinen harha" että täytyy olla yliopistotutkinto, että saa töitä. Asia on valitettvan usein päinvastoin.

Olen Kirsin kanssa täsmälleen samaa mieltä, että on moraalisesti ja eettisesti väärin sekä yhteiskunnan varojen kannalta että yksilön henkilökohtaisen tulevaisuuden kannalta kouluttaa tuhatmäärin ihmisiä sellaisiin tehtäviin, joita ei ole oikeasti edes olemassa.

Kirsi Myllyniemi kirjoitti...

Neulekirpun äsken listaamista syistä lopetin omat jatko-opinnot alkuunsa. Siinä vaiheessa, kun vielä arvelin tosissani jatkavani, pyrin yliopistolle töihin yhtä projektiluonteista hommaa tekemään omaan tiedekuntaani, mutta ottivat loppumetreillä toisen alan maisterin. Tässä oli itselleni selkeä signaali siitä, että kilpailu yliopiston hommista taitaa olla vähän liian kovaa,