25.3.08

Käsillä tekmisen iloja


Askarteluaiheisia blogeja on blogilistalla liki 600. Joistain blogeja käsittelevistä kirjoituksista saa sellaisen vaikutelman, että neulominen, kokkaaminen tai näpertely olisivat jotenkin toisarvoisia asioita.
Minulle näpertely on tärkeää vastapainoa työlleni tietokoneen ääressä.
Kun 80-luvun alussa olin ensimmäisessä toimittajan paikassani, töihin kuului filmien ja kuvien kehittäminen ja muu pimiötyöskentely. Myös taittaminen oli paljon fyysisempää, vaikka emme siihen saksia käyttäneetkään. Edit. Ja olihan tosiaan kirjoituskoneen hakkaamisessakin erilaisen soundi.
Käsillä tekeminen tuottaa itselleni luovia ratkaisuja teoreettisiin ongelmiin, joita työssäni pohdin. Suuria rakenteita suunnitellessani teen mielelläni mosaiikkitöitä. Huolten rasittaessa virkkaan monimutkaisia malleja, joissa täytyy laskea ainakin viiteen ja kahteenkymmeneen samanaikaisesti; ne auttavat vapautumaan ajatusten noidankehästä.
Omia näperryksiäni en yleensä vie Mosaiikki-blogiini lähestulkoonkaan siinä määrin kuin niitä syntyy enkä oikeastaan ennätä surffailla käsityö- ja askartelublogeissa. Päivittäinen askarteluikkunani on Maijun korttigalleria.

8 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Käsillä tehdessä alitajunta pääsee töihin. Toinen tärkeä juttu on, ainakin itselleni,että abstraktimman työn vastapainoksi saa aikaan jotakin aivan konkreettista.

Anonyymi kirjoitti...

Itselläni työssä jouduin hyvinkin stressaaviin tilanteisiin ja tämä "näpertely" sai minut jotenkin aina unohtamaan ne päätyön aiheuttamaat paineet. En voisi elää enää ilman tätä harrastustani, koko ajan se vie enemmän ja enemmän aikaani.

KirsiMy kirjoitti...

Neulekirppu, näin se vain toimii.
Käsin tiskaaminen on sekin hyvin luovuutta edistävää puuhaa.
Maiju, addiktoitua voi aika monenlaisiin asioihin :)

Anonyymi kirjoitti...

Itselleni näpertely antaa uutta puhtia työkyvyttömyyden rinnalle. Tuntee olevansa myös tarpeellinen, kun on jotain näperreltävää ja ehkä ilahduttamaan itseni lisäksi myös muita.
Sairaalassakin tein aikoinani tsemppikortteja muille potilaille ja jopa hoitajille ja lääkäreillekin. Se on yksi keino selviytyä...ei ole aikaa murehtia maallisia murheita. :)

KirsiMy kirjoitti...

Tarjuska, ja samallanäköjään voi kannustaa toisia selviytymään :)
Olen joskus itsekin huomannut, että osuva tsemppikortti – kaupastakin ostettu – saattaa olla merkityksellinen oikeaan aikaan annettuna.

Rita A kirjoitti...

Sitä paitsi itse tekemällä voi säästää rahaa: vaatteet, omatekoiset onnittelukortit, lahjat jne.

Anonyymi kirjoitti...

Askartelu ja käsityöt ovat mieluista hermolepoa minullekin, keskittyminen niihin vie ajatukset mukavasti pois arkipäivän murheista. Valitettavan harvoin tänä päivänä ennätän (viitsin) antaa aikaa käsitöille, mutta uskon että taito on tallella kun sitä taas joskus tarvitsen.

KirsiMy kirjoitti...

Totta, Rita. Aikaa vaatteiden tekeminen tosin vaatii ja korttien suhteen on vähän niin ja näin sen säästön kanssa – riippuu, millaisia tekee. Joskus tulee vähän kalliimmaksitehdä itse, kun oikein intoutuu ;)
Pantteri, itselläni on perheessä kaveri, joka ajoittain vaatii askarteluseuraa. Hyvän kaverin kanssa ilo kaksinkertaistuu.