28.6.08

Mitä kuuluu Marja-Leena?


Tapasin nuoruudenkaverini. Sanotaan nyt häntä Marja-Leenaksi. Mitäkö kuuluu?
Keskustelu lähtee vanhojen kavereiden kanssa useimmiten joko terveyteen ja jaksamiseen liittyviin kysymyksiin tai sitten siihen, miten omia iäkkäitä vanhempia hoidetaan. Marja-Leenan kanssa puhuttiin jälkimmäisestä.

Marja-Leenan äiti on yksityisessä vanhusten palveluyksikössä Uudellamaalla. Marja-Leena on huolissaan siitä, että iäkäs äiti ei saa riittävästi ruokaa. Kyse ei nyt ole siitä, että äiti olisi huonossa kunnossa eikä jaksaisi itse lusikoida ruokaa suuhunsa eikä myöskään siitä, että vanhukselta olisi kadonnut ruokahalu. Kyse on niin yksinkertaisesta asiasta kuin siitä, että ruokaa ei anneta tarpeeksi.
Hiljainen ja itsestään ääntäpitämätön ystäväni pohti, mitä voi tehdä asialle. Jos asiasta nousee metakka, äiti siitä kärsii.
Lupasin ottaa selville, mikä viranomainen valvoo näitä laitoksia. Se viranomainen on siis lääninhallitus. Tässä tapauksessa siis Etelä-Suomen lääninhallitus.
Etelä-Suomen lääninhallitus on tehnyt vuonna 2001 selvitystä yksityisten vanhustenhuollon yksiköiden palvelun laadusta. Selvityksen mukaan laatu on kirjava. Myöhemminkin laatua on tutkittu, ainakin Stakesissa. Valitettavasti itselläni ei enää ole niitä selvityksiä. Henkilökunnan määrä, ammattitaito ja mitoitus vaihtelevat uskomattoman paljon. Tämä selvitys ei kuitenkaan puutu siihen, saako vanhus riittävästi ruokaa vai säästääkö laitos kylmästi ikäihmisten ruoastakin. Marja-Leenan äiti saa niin pieniä valmiiksi annosteltuja annoksia että hän ei ole kylläinen heti aterian jälkeenkään. On täysin virheellinen luulo, että vanhukset tarvitsevat pieniä annoksia ja vähäenergistä ravintoa. Jos heille ei anneta monipuolista ravitsevaa ruokaa, he sairastuvat. Ruokahaluttomuuden syytä, jos ruokahaluttomuutta ilmenee, pitää etsiä ensin vanhuksen suusta: suuhygienian hoitamatta jättämisestä seuraa esimerkiksi sienitauteja, jotka tekevät syömisestä kivulloista.

Vanhusten ihmisoikeuksiin tulee kiinnittää huomiota Suomessa. Tilanne on muuttunut aiempaa haastavammaksi, kun voittoa tavoittelevat tahot ovat tulleet mukaan vanhustenhuollon toimintaan.

12 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Olisikohan ollut Vanhustyön keskusliitto, jonka toimesta tehtiin muutama vuosi sitten tutkimus vanhusten ravitsemustilasta laitoksissa. Kohteena saattoivat olla helsinkiläiset laitokset, jos en väärin muista. Se todisti tuon ystäväsi arvelun täysin oikeaksi: vanhukse ovat nälässä. Ruoan keventäminen on mennyt älyttömyyksiin ja tutkimuksesta jäikin mieleeni se, että vanhuksille todella kannattaisi lisätä vaikka vähän voita tai ruokaöljyä ruokaan ja tarjota punaista maitoa, jos sillä maittavuus paranisi ja energiansaanti lisääntyisi.

KirsiMy kirjoitti...

Vnahusten ravitsemuksesta on pidetty aivan seminaareja. Ravitsemuksen ammattilaiset ovat järjestäneet koulutusta laitosten johdolle ja keittiöhenkilökunnalle. Oman tietoni mukaan julkisen palvelun laitoksissa tämä oppi on käytännössä, mutta sen sijaan osa yksityisistä laitoksista saattaa siis edelleenkin toimia tavalla, joka palkee vanhusten ihmisoikeuksia.
Vanhusten ihmisoikeuksista ei ole oikein kovin suurta älämölyä pidetty. Meillä on täältä pääkaupunkiseudulta peräti oikeuden päätös esimerkiksi siitä, että kaikki on all right, kun vanhus kaudään pistämässä yöunille ja pukemassa yöpuluun ja yövaippoihin kello 16 päivällä. Jos tämä on aivan kohdallaan, ei pidä hämmäsyä pakkodieeteistäkään. Kyseessä on luultavasti ammattitaidon puute. Toivottavasti kyseessä ei ole tietoinen voiton maksimointi vanhusten ravitsemustilan kustannuksella. Oli miten oli, tällaista ei saa olla eikä tällaisten väärinkäytösten voi odottaa korjautuvan, kun päättäjät tai muut lukevat Stakesin raportteja siitä, miten muualla. Vertaileminen vaikuttaa hitaasti ja yksittäisen vanhuksen kärsimää vääryyttä on myöhäistä korjata, kun on myöhäistä...

Anonyymi kirjoitti...

Tai kilpailutettu yksityiset laitokset niin äärirajoille, etteivät enää resurssit riitä? Voisi olla käsittääkseni yksi tekijä sekin. Eikä silloin ole mahdollisuuksia esim. tarpeeksi ammattitaitoisen henkilöstön palkkaamiseen. Jos sitä nyt on edes saatavissakaan. - Tuo nukuttaminen keskellä päivää saa ihan ihon kananlihalle, vaikkei tieto uusi olekaan.

KirsiMy kirjoitti...

Aivan, Villiviini. Uskon, että pienet yksiköt eivät tule pärjäämään tässä skabassa, vaan vanhustemme hoito menee siivousfirmoille ja julkiselle palvelulle tasanmasan. Ja suurilla yrityksillä tuskin on yhtään enempää kiinnostusta henkilöstönsä ammattitaitoa kohtaan kuin mitä kunnalliset päättäjät osaavat vaatia.

Minusta tämä yövaippoihin ja yöpukuun laittaminen päivällä on sen luokan juttu, että siitä pitäisi tehdä kertomuksia Suomesta kansainvälisille tiedotusvälineille. Häpeä on ainoa keino, jolla heikkojen polkemista voidaan yrittää hillitä, jos se saa jopa oikeuslaitokselta siunauksen.

Anonyymi kirjoitti...

Kirsi, katsos se on sitä säästöä. Annoskoot pieniksi, niin vähitellen siitä sitten nääntyy nälkään ja kunto heikkenee, kun joku sopiva tauti iskee.
Säästyy eläkekustannuksia kaikenlaiseen muuhun töppäilyyn.
Todellisuus on tarua ihmeellisempää.

KirsiMy kirjoitti...

Natsimeininkiäkö siis, Neulekirppu?

Anonyymi kirjoitti...

Oma äiti on palvelutalossa, koska tehostetumpaan hoitoon ei ole paikkoja. Koska ei enää itse pysty laittamaan talon lounaan lisäksi iltaruokaa ja iltapalaa, jää illan ruuaksi neljän aikaan tarjottava puuro (poikkeuksetta aina puuroa) ainoaksi ateriaksi seuraavaan aamuun saakka. Aamupuuron lisäksi ei toinen puuroateria samana päivänä maistu. Kun ruoka on mautonta, se ei enää maistu ja kunto laskee. Sairaalassa ja vuodeosastolla (huonosta hoidosta johtuen?)vietetyn pariviikkoisen aikana kunto nousi hyvällä ruualla ja seuralla, mutta takaisin "kotona" alkoi vanha rumba taas. Ja sänkyyn laitetaan aikaisin illalla, laidat ylös ja hiljaisuus!
Vaikka henkilö itse maksaa sekä lääkkeet että ruuat (kevytpalvelu...) hän ei voi tilata lämmintä ruokaa kotiin iltapäiväksi! Pelottaa jo valmiiksi tuo vanheneminen!

KirsiMy kirjoitti...

Missä kunnassa äitiäisi hoidetaan, Anonyymi?

Puuroa tai maitovelliä saa tämä puheena ollut vanhus samoin hänkin kahdesti päivässä.
Mielenkiintoinen tuo asia, että sairaalan ruoalla kunto koheni. Kunnallisten päättäjien pitäisi harjoittaa laadunvalvontaa laitoksissa...

Onhan se nyt vähän outoa, jos hoidostaan maksavien vanhusten pitää ruveta tilaamaan lisäruokaa pizzataksista!

Halo Efekti kirjoitti...

Ensinnäkin hyvää lomaa tähänkin taloon!

Tämä on sitä nykyajan suomalaisen "hyvinvointiyhteiskunnan" (ptyi!) huutolaiskulttuuria karmivimmillaan.

KirsiMy kirjoitti...

Kiitos, Efekti. Minulla nyt on sellainen "loma" eli teen vielä vanhoja sitoumuksia pois ennen vakihomman alkua.:) On näköjään jo vaikea keskittyä vanhoihin, kun uudet asiat työntyvät kaiken aikaa mieleen.

Huutolaiskulttuuriapa tosiaan, Halo. Tulee surullinen mieli. Juttelin yhden vanhusten puolestapuhujan kanssa asiasta. Sanoin, että asia pitäisi hoidella kai niin, ettei äiti joudu kärsimään. Kokenut ammattilainen totesi vakavana, että hän on jo joutuut kärsimään, joten sillä ei ole kovin suurta painoa asiassa.

Anonyymi kirjoitti...

Minähän sanoin jo aikoja sitten, että voita ja kermaa vanhuksille. Sinä Kirsim toivoit, että et sellaiseen paikkaan joudu....

KirsiMy kirjoitti...

Anonyymi, kun aletaan tulla yhdeksäänkymppiin, on kai aika sama, vaikka söisi koviakin rasvoja, jos siihen saakka on elänyt terveellisesti.
Pointti on kuitenkin siinä, että korkeassa iässä ihmisen energiantarve ei mitenkään erityisesti laske, ei myöskään tarve liikkua ja saada sosiaalista elämää ympärilleen. Ihmiset eivät ole pelkkiä hoitotoimenpiteiden kohteita ja kulueriä. Kovilla arasvoilla ei ole mitään erityisisä terveysetuja, joiden tähden edes korkeassa iässä olevien kannattaisi juuri niitä syödä, mutta jos sepelvaltimotauti- ja aivohalvausriskit ovat olleet alhaiset kahdeksaankymmeneen ikävuoteen saakka, luullakseni ei kasvata mitään vaaraa, jos silloin alkaa kohtuullisessa määrin syödä voita ja pistää tilkan kermaa kahviinsa.