29.7.08

Olisi aika puhua kansalaispalkasta, hyvät herrat

Työvoimatoimistossa nuori nainen sai vahingoniloisen kohtelun:
– Sinullahan on yritys, älä täältä mitään odota.

Neljän alaikäisen yksinhuoltaja on nurkassa: lähes tuottamattomalla yrityksellä ei viiden hengen elämää pyöritetä.
– Mitä minun pitäisi sitten tehdä? nuori nainen kysyy.
– Lopeta yritys, jos täältä jotain tahdot.
Nyt on ollut hyvä työllisyystilanne. Uskon, että tälle lahjakkaalle nuorelle naiselle löytyy unelmien työpaikka.
Mutta mutta. Monet ihmiset ovat hyvissä suhdanteissa lähteneet optimistisesti yrittämään ja tinkineet muutaman vuoden ajan huomattavastikin tulotasostaan rakentaessaan yritystä. Entäs sitten, jos ja kun suhdanteet kääntyvät?
Pienyrittäjien ja ammatinharjoittajien terveydenhuolto ja työttömyys- ja sosiaaliturva pitäisi saada kuntoon. Nyt suuri osa kansasta on sattuman armoilla; heidän vajaatyöllisyytensä tai taloudellinen ahdinkonsa ei pahemmin hetkauta työvoimaviranomaisia eikä poliitikkoja, koska se ei näy tilastoissa. Kun 90-luvun alun kaltainen laskusuhdanne tulee, suuri pienyrittäjien kurja lauma seisoo lohduttomassa jonossa sossun oven takana, mutta heidän hätäänsä ei kai vastata, koska he työllistyvät omassa työssään – ja palkanmaksuhan on työnantajan ongelma. Tähän kurimukseen vedetään mukaan myös perheenjäsenet.

Edit. 30.7. Juuri äsken sain kutsun, jossa ministeri Hyssälä kutsuu toimittajia illanviettoon Köningstedtin kartanoon. Tarkoitus on ruoan ja saunomisen lomassa kertoa sosiaaliturvauudistuksesta.
Kutsussa kerrotaan, että sosiaaliturvauudistusta valmistelevan SATA-komitean on tarkoitus saada uudistuksen kokonaislinjaukset valmiiksi vuoden loppuun mennessä ja talous- ja työllisyysvaikutusten täsmennetyt linjaukset helmikuussa 2009. Ensimmäiset hallituksen esitykset sosiaaliturvan uudistamiseksi annetaan syksyn aikana.
Jotenkin minua huolestuttaa tämä toimittajien kestitys nimenomaan tämän asian yhteydessä. Jos olisin vielä tuolloin remmissä, lähtiesin kyllä katsomaan ja kuulemaan, pelkästä mielenkiinnosta, mutta piskin on kamalan vaikea räksyttää sellaiselle, joka antaa herkkupaloja jaloissa pyöriville. Tätä olen miettinyt lääketehtaiden ja lääketeollisuuden koulutustilaisuuksissa ja nyt jo siis vallassa olevien poliitikkojenkin suhteen. Olisi kai Journalistiliiton pohdittava toimittajien kestityksen rajoja.

6 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Työvoimatoimisto katsoo vieläkin olevansa työttömyystoimisto: eivät kuulemma palvele työssä olevia ja palkkaa nauttivia. No, ovatpa itse varmaan kohta siellä entisellä työpaikallaan "palveltavana" jos vielä joku siellä on lähitulevaisuudessa (viitaten päivän uutisiin).

KirsiM kirjoitti...

Niin, kun niillä ei ole ollut jakaa työtä, keksivät itselleen tuon kyttääjän homman ja siinä sitä byrokratia kukkii.
Muistan vielä senkin ajan, jolloin kyseinen byroo oli oikeasti työnvälitystoimisto eikä mikään työvoimatoimisto. Jos nykyisellä linjallaan aikovat pysyä, voisivat muuttaa buljun nimen työttömyydenhoitotoimistoksi. Työnvälitys on lähtenyt elämään jo aivan omaa elämäänsä, kun työkkäri ei ole ennättänyt siihen panostaa byrokratialtaan.
Aki Kaurismäen elokuvassa Mies vailla menneisyyttä on mielestäni loistava kohtaus työvoimatoimistosta. Se sopii joihinkin muihinkin virastoihin soveltuvin osin.

Halo Efekti kirjoitti...

Nyt on kiire jo nukkumaan, mutta ääni kansalaispalkalle. Tästä on ennenkin puhuttu, muuta sitä on näköjään kailotettava säännöllisen jatkuvasti että jotakin tapahtuu.

Kansalaispalkka heti! Yhteiskuntakiusaamisen on loputtava!

KirsiM kirjoitti...

Tästä sosiaaliturvasta tai näistä "etuuksista" on tehty sellainen viidakko, että kansalaispalkka olisi luullakseni kustannustehokas vaihtoehto. Tosin se järkevästi toteutettuna pistäisi leegion Kelan väkeä työttömiksi, mutta nythän on kuulemma pulaa työvoimasta? Voisi tällekin joukolle löytyä mielekkäämpää tekemistä kuin samojen asioiden vatkaaminen ja kanssaihmisten kiusaaminen.
Viimeksi kun kansalaispalkasta puhuttiin, sen idea oli vain inflaatiota kiihdyttävä. Ei ole mitään järkeä maksaa sellaista kaikille. Jos maksetaan, se jää liian pieneksi jotta työttömät voisivat sillä kustantaa nykyisiä nylkyrivuokria tai jatkuvasti vain kallistuvaa ruokaa. Riittämättömästä summasta ei ole mitään iloa. Summan pitäisi olla sellainen, ettei ihmisten tarvitsisi kärsiä köyhyyttä ja sen pitäisi olla indeksisidonnainen,

Anonyymi kirjoitti...

Kaikkein helpoin tapa tukea lapsiperheitä on antaa lapsivähennykset takaisin. Nyt lapsiperheitä verotetaan samoin kuin lapsettomia, mikä tietysti on väärin. Lapsilisien piti MUKA korvata lapsivähennysten jättämä musta aukko, mutta kuinkas kävi? Perhekohtaiset vähennykset myös kotona / opiskelmassa olevasta puolisosta pitäisi saada takaisin, toimii muualla pohjoismaissa hienosti.

KirsiM kirjoitti...

Anonyymi, sanopas muuta. Ihmiset nyt vain ovat äänestäneet päättäjiksi sellaisia, jotka lähinnä ajavat hyväosaisten etuja ja lapsiperheet eivät tunnetusti ole valmiiksi hyväosaisia (paitsi tietysti jotkut poikkeukset).
Väliinputoajia vain on muitakin kuin lapsiperheet. Esimerkiksi "ikääntyneet" eli yli nelikymppiset ja "ikääntyvät eli yli kolmevitoset. Anteeksi sarkasmi, mutta lamanjälkeisten virheiden korjaamisessa menisi aikaa, jos niihin tahdottaisiin tarttua. Vielä eivät poliitikot ole kiinnostuneet siitä, minkä he toki tietävät lukuisista Stakesin tutkimuksista: huono-osaisuus periytyy. Eikä kyse siis tosiaankaan ole vain esimerkiksi alkoholinkäytöstä (sehän rasittaa ns. hyväosaisiakin), vaan yksinkertaisesti siitä, että rahat eivät riitä asumiseen ja ruokaan kaikenmaailman muista tarpeista puhumattakaan.