27.12.08

Nokia kiittää kokeneita työntekijöitään englanninkielisellä joulutervehdyksellä

Jouluna surffaillessani löysin Taloussanomien jutun, jossa kerrotaan, miten Nokia palkitsee pitkään talossa olleita työntekijöitään: tarjoaa eropakettia. Siinäpä kätevä tapa päästä ikääntyvistä työntekijöitä eroon: 15 vuotta talossa tietää luultavasti ainakin 40 vuoden ikää.
Kun ystäväni vakuutusmatemaatikko joutui aikanaan Kansasta kilometritehtaalle, hän totesi, ettei mene Nokialle, vaikka joku pyysi; Nokialla kun hänen mukaansa 35-vuotiaita aletaan polttaa loppuun. Ikärasismi on laissa kiellettyä.
Only for you. Tarjous voimassa rajoitetun ajan. Koskee vain pitkiä työsuhteita. Jopa vuoden palkka korvauksena.

6 kommenttia:

Pauliina kirjoitti...

Heippa ja kiitos jouluntoivotuksista! Toivottavasti teilläkin on ollut mukava joulu.

KirsiM kirjoitti...

Pauliina, sulla on ihana profiilikuva :)
Meillä on ollut mukava joulu, kiitos kysymästä. Ja kiva, että sinullakin siis on ollut kommentistasi päätelleen.

Pauliina kirjoitti...

Voi kiitos. Se ei tosin ole omaa tuotantoa.

Joulu oli ihan hyvä. On siinä juhlassa puolensakin :)

KirsiM kirjoitti...

Juhla on aina paikallaan, uskoisin.
Tänä vuonna meillä valmistelu sujui osaltani melko vähäisellä hössötyksellä.

Neulekirppu kirjoitti...

Niin, kun saadaa kokemattomia ja innokkaita, niin epäkohtiin ei kiinnitetä huomiota. Syykin on selvä. Rynnätään kyynärpäät tanassa kohti esimiesasemaa ja isoa liksaa. Luullaan, että jaksetaan ja kyetään pysymään vauhdissa mukana aina.
Sitten 40-vuotiaana herätään, että on muutakin elämää. Joissakin tapauksissa se oma elämä voidaan vielä ottaa haltuu, mutta useimmiten se on kai mennyt ohi tietyssä mielessä. Lopullisesti.
Sitten kun vielä tulee loparit, niin onkin aika suunnata rautakauppaan köydenostoon.

KirsiM kirjoitti...

Näin on, Neulekirppu. Yksipuolinen ikärakenne – onpa se millainen tahansa – tuo ongelmia työntekoon. Pitkään jatkunut ikäsyrjintä on kärjistänyt monissa työpaikoissa olosuhteita. On saatettu ajautua asetelmaan, jossa johto on kokematonta ja suorittajat kokeneita substanssin hallistijoita.

Työ- ja suorituskeskeinen maailma johti ihmisten kertakäyttöisyyteen. Työnantajat ovatkin sitten sormi suussa, kun suuri osa työvoimasta on käytetty loppuun ja "työvoimareservi", jota on käytetty pelolla johtamisen perusteisiin, onkin kuntoutuksen tarpeessa, mutta poliitikotpa eivät myönnä kuntoutukseen rahoitusta eivätkä rekrytoijat suostu ottamaan krempoista kärsiviä kansalaisia hommiin.
Toistaiseksi vielä työnantajat odottavat, että yhteiskunta maksaa yritysten henkilöstökoulutuksen hyvinä ja pahoina päivinä.