5.3.09

Piposta vedetty


Valokuvatorstain tämän päivän aihe on Piposta vedetty.
Sirkuksessa vedetään piposta moninaisia otuksia. Kuva on parin vuoden takaa Lahdesta, riemukkaasta sirkuskoulusta, jossa kävin juttukeikalla.

12 kommenttia:

SusuPetal kirjoitti...

Piposta vetäminen on oikeastaan aika haastavaa -se näyttää helpolta, jos sen osaa.

savisuti kirjoitti...

Ainakin koululaisilla näyttää olevan hauskaa, se kai on pääasia.

Rita kirjoitti...

Värikästä ja hauskaa. Taikuri vetää kohta kaniinin silinteristä :)

Inkivääri kirjoitti...

Sirkuksessa taitaa aina olla vähintäänkin yksi piposta vetäjä - hyvä kuva:)

Hansu kirjoitti...

Piposta vetäminen on siis oikeastaan improvisointia tässä tapauksesa. Hauskaa ja yllättävää kenties.

iinuska kirjoitti...

Totta puhut, sirkuksessa on kaikenlaista hauskaa, ihan kuin piposta vedettyä. Mun suosikkeja taitavat kuitenkin olla silinteristä vedetyt puput!

hpy kirjoitti...

Missa on pupu?

Tarjuska kirjoitti...

Kivan kuvan nykäisit piposta. Värikästä ja iloista väkeä...pipostavetäjiä kaikki tyyni. :)

eem kirjoitti...

Kuva kertoo, että tarjolla on viihdettä ja villiä menoa!

KirsiM kirjoitti...

Kiitos teille kaikille kommenteistanne.
Tässä upeassa sirkuskoulussa hienonta oli se, että sirkuksen henkilökunta pyrki ottamaan jokaisen vammaisen oppilaan henkilökohtaiset taidot huomioon. Jos jonkun rohkeus ei riittänytkään tositilanteessa, ei painostettu. Aplodit olivat herkässä ja tunnelma oli loistava, Hymyä ei unohdettu minkään suorituksen jälkeen. Voi siitä olisi niin paljon oppimista!

Liisa kirjoitti...

Katseltuani joitakin Valokuvatorstain aihekuvia olen päätellyt, että ´piposta vetäminen´ saattaa olla synonyymi ´hatusta vetämiselle´. Nykyään kun on vähemmän niitä hattuja käytössä. :)

Iloinen kuva!

KirsiM kirjoitti...

Liisa, hattuja tosiaan on harmillisen vähän, joten piposta on vedettävä ;)
Jos olisin äänittänyt tuon tohinan, sille olisi ollut aivan pakko hymyillä. Muutenkin oli uskomatonta, että tavallinen koulun jumppasali muuntui noin uskottavaksi sirkusteltaksi. Tämä joukko on sellainen, että antaisin itse heille mielelläni jonkin lasten oikeuksien palkinnon. He tekevät aivan pikkurahalla työtä, joka luo hyvää mieltä, itsetuntoa, mielenterveyttä ja hyvinvointia sodan jaloissa polkeutuneille lapsille, samoin monin tavoin syrjityille ja osattomille,