29.12.10

Jos et tahdo avata potilastietojasi jokaiselle hoitotaholle, on aika valpastua

Laki muuttuu. Itse olen tähän saakka itse säädellyt sitä, mikä taho saa tietää lääkärissä käynneistäni. Näyttää siltä, että vastaisuudessa tiedon säänteleminen vaatii kansalaiselta paljon aiempaa enemmän, lainsäätäjän lähtökohtana näkyy olevan teidon mahdollisimman soljuva eteneminen.
Toivottavasti toimittajat heräävät nyt opastamaan kansalaisia siinä, mitä kieltoja on viisasta tehdä ja mitä tietoa ei ole syytä rajoittaa.

Tässä sosiaali- ja terveysministeriön asiaa koskeva tiedote:

Kansalliseen terveysarkistoon tullaan tallentamaan tiedot potilaiden terveydentilasta ja sairauksista. Tietoja saa käyttää terveydenhuollon palvelujen antajien välillä vain, jos potilas on antanut suostumuksensa tietojen käyttöön. Uudistus yksinkertaistaa tietojen luovutuskäytäntöjä ja mahdollistaa potilastietojen joustavan käytön niissä terveydenhuollon toimintayksiköissä, jotka ovat hoitosuhteessa potilaaseen.
Potilaan antama suostumus tietojen luovuttamiseen on voimassa toistaiseksi ja se kattaa kaikki terveydenhuollon palvelujen antajat. Potilaalla on oikeus myös rajata suostumuksen laajuutta erikseen tekemällään kiellolla.
Potilaalle on kerrottava valtakunnallisista tietojärjestelmäpalveluista, arkistointipalveluun tallennetuista tiedoista ja niiden käyttömahdollisuuksista ennen suostumuksen antamista. Samalla on kerrottava mahdollisuudesta rajoittaa tietojen luovutusta sekä kiellon mahdollisista seurauksista.
Potilaan tahdonilmaisut ja keskeiset hoitotiedot merkitään tiedonhallintapalveluun
Tiedonhallintapalvelun kautta terveydenhuollon toimintayksiköt saavat käyttöönsä keskeiset hoitotiedot, jotka määritellään sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella. Palvelun kautta saataviin tietoihin on hahmoteltu lääkitys-, riski-, diagnoosi-, toimenpide, rokotus- ja laboratoriotietoja.
Täysi-ikäinen potilas voi hallinnoida suostumuksiaan ja kieltojaan omatoimisesti internetissä kansallisen terveysarkiston yhteydessä toteutettavan katseluyhteyden avulla. Suostumukset, kiellot ja niiden peruutukset voi ilmoittaa myös henkilökohtaisesti terveydenhuollon palvelujen antajille.
Kansaneläkelaitoksen ylläpitämä tiedonhallintapalvelu mahdollistaa myös potilaan muiden merkityksellisten tahdonilmaisujen tallentamisen, kuten potilaan kannan elinluovutuksiin toisen ihmisen hoitoa varten tai hänen hoitotahtonsa. Oikeudellisesti pätevän hoitotahdon tai elinluovutustahdon voi kuitenkin jatkossakin tehdä myös muulla tavoin.

Palvelut otetaan käyttöön vaiheittain
Kaikilla apteekeilla tulee olla mahdollisuus toimittaa sähköinen lääkemääräys huhtikuun alussa vuonna 2012. Julkisen terveydenhuollon velvoite laatia lääkemääräykset sähköisesti tulee voimaan huhtikuussa 2013 ja yksityisen terveydenhuollon velvoite huhtikuussa 2014.

Julkisen terveydenhuollon palveluiden antajien tulee liittyä muihin valtakunnallisiin tietojärjestelmäpalveluihin ja valtakunnalliseen sähköiseen potilastietoarkistoon vuoden 2013 ja yksityiset terveydenhuollon palvelujen antajat vuoden 2014 loppuun mennessä. Liittymisvelvollisuudet tulevat voimaan julkisilla palvelujen antajilla syyskuussa 2014 ja yksityisillä syyskuussa 2015.
Tammikuun 2011 alusta alkaen sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvän sähköisen tiedonhallinnan operatiivinen ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle. Ministeriön vastuulle jää edelleen toiminnan strateginen ohjaus ja merkittävien hankkeiden toteutuksesta päättäminen.
Lait tulevat voimaan 1.1.2011.

28.12.10

Blogaajat, miten kohtelette henkilökohtaisuuksiin meneviä anonyymejä kommentoijia

Onko ehdotuksia? Minulle on taas näköjään tullut anonyymi härikkökommentoija - ei tähän blogiin, mutta erääseen toiseen blogiini. Kommentti oli törkeä.
Olisin kovin kiitollinen hyvistä neuvoista.

23.12.10

VerkkolehtiInMediasRes toivottaa kaikille hyvää joulua

Kuka nyt ajattelee köyhää?

Pelastusarmeijan joulupatakeräys on tärkeää niille, jotka putoavat nykyisen turvaverkkosysteemin läpi. Osallistua kannattaa, samoin Heikki Hurstin tärkeää työtä on syytä tukea. Poliitikot, arvoista tärkein on ihmisarvo.

Omasta näkökulmastani Suomi ei mitenkään kunnostautunut tässä EU:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisen teemavuoden teoissa, päinvastoin. Hyvältäkin kuulostavat pyrkimykset ovat flopanneet.
Jouluna on perinteisesti muistettu "vähäosaisia".
Muistan omasta lapsuudestani ystävälliset, hyväntahtoiset naapurit, jotka toivat meille joulupaketteja.
Etelä-Haaga oli hyväosaisten asuma-aluetta, joten oli oli tietenkin kätevää, että siellä asui ahtaasti yksi suuri perhe, jossa perinteisesti kärsittiin sydäntalvella kausityöttömyydestä eli hyväntahtoisuudelle löytyi kohde.
Mutta paketit oli tehty rakkaudella ja me lapset hihkuimme innosta avatessamme ruokapaketteja, joissa ei ollut pelkkiä riisejä ja näkkileipää, vaan oli samanlaisia jouluherkkuja kuin mitä ruotsia puhuvilla naapureillammekin oli. Tätä vähävaraisten ihmisten arvostusta en ikinä unohda. Kun viime vuosina olen kuunnellut, millaisia sisältöjä vähävaraisiin perheisiin lähetettävissä joulupaketeissa on, olen ajatellut, että ajat ovat koventuneet ja että Suomessa on levinnyt outo ajatus, että osalla kansasta pitääkin olla heikommin kuin osalla, myös jouluna.

No, jouluna ja vaalien alla köyhälläkin saattaa olla kaveri. Arki on sitten asia erikseen. Itse olisin valmis vaatimaan valtaa pitäviltä poliitikoilta, erityisesti maan hallitukselta, palkoissa voimakkaasti näkyvä tulosvastuuta tässä asiassa. Mutta tavallisen kansalaisen mielipiteet hymyilyttävät valtaapitäviä.

Hyvää joulua.

16.12.10

Hallitus innostaa kuntia rahastamaan köyhiltä terveyskeskusmaksuja

Tänään on käynyt ilmi, että hallitus valmistelee kunnille ohjeistusta siitä, miten terveydenhoitajien käynneistä voidaan rahastaa.
Tällainen uudistus ennen vaaleja kertoo karua kieltä siitä, miten hallitus suhteutuu sosioekonomisten terveyserojen kasvuun. Tällä uudistuksella ei edes sen arkkitehtien mukaan haeta uusia tuloja kunnille. SIksi on syytä kysyä, mitä sillä haetaan. Itselläni ei ole mielikuvitusta muuhun kuin siihen, että uudistus vähentää terveyskeskuskäyntejä vähävaraisten asiakkaiden osalta. Moni ostaa mieluummin maitotölkin kuin maksaa terveydenhoitajan käynnistä poliklinikkamaksun.

Mitä voimme tehdä?
Äänestaa eettisesti eduskuntavaaleissa.
Kirjoittaa mielipiteitämme suunnitellusta uudistuksesta.

15.12.10

STM: Nettiadressi levittää väärää tietoa pakkorokottamisesta

STM:n tiedote:

Nettiadressi levittää väärää tietoa eduskunnan hyväksymästä tartuntatautilain muutoksesta. Adressissa annetaan ymmärtää, että terveysviranomaiset esittäisivät rokotuspakkoa Suomen lainsäädäntöön. Tartuntatautilain mukaan kansallisessa rokotusohjelmassa mukana olevat rokotukset ovat aina olleet vapaaehtoisia. Näin on tarkoitus olla myös jatkossa.
Eduskunnassa hyväksytty tartuntatautilain muutos koskee rokotehankintoja. Siinä esitetään, että jatkossa taloudellisesti merkittävien rokotehankintojen kilpailuttamisesta vastaisi sosiaali- ja terveysministeriö. Tähän asti hankinnoista on vastannut Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Lakiin ei tule muita sisällöllisiä muutoksia. Teknisenä muutoksena Kansanterveyslaitos on muutettu Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseksi.
Adressissa esille nostettu tartuntatautilain 12 § on ollut voimassa vuodesta 1987, eikä sisältöä esitetä nyt muutettavaksi. Pykälän mukaan pakolliset rokotukset voisivat tulla harkittaviksi, jos jokin erittäin vaarallinen tauti alkaisi levitä Suomessa ja aiheuttaisi paljon kuolemantapauksia. Tällainen tauti voisi olla esimerkiksi isorokko. Pykälää ei ole koskaan ollut tarvetta soveltaa käytännössä.

27.11.10

Tietääkö joku minkä tähden itäisen ja koillisen Helsingin terveyskeskuksissa on lääkäreitä?

Muutama vuosi sitten Helsingin terveystoimesta vastaava apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkonen totesi Helsingissä järjestetyssä terveystaloustiedeseminaarissa omassa puheenvuorossaan, että moni potilas paranee jonossa.
Juristin koulutuksen saanut Kokkonen ei puheenvuorossaan tässä yhteydessä käsitellyt niiden potilaiden ongelmia, joiden sairaus ei parane itsestään.

Jokin aika sitten Heinolan Reuma ajettiin konkurssiin. Reumapotilaille annetaan nyt siis hoitoa kunnallisella tasolla, ja Helsingissä, ainakin täällä Koillisessa, se merkitsee, että terveyskeskuslääkäri on se asiantuntija, joka osaa määrätä pitkäaikaispotilaalle labrakokeet ja mahdolliset muut tutkimukset ja osaa tulkita niitä niin suvereenisti, että erikoissairaanhoito on käynyt täysin tarpeettomaksi. Sanotaan nyt esimerkiksi, että potilaan tila on muuttunut sillä tavoin, että pari kuukautta sitten normaalisti kävellyt alle kuuskymppinen menettää liikuntakykynsä. Hänen on vaikea tällaisen vähäpätöisen syyn nojalla päästä terveyskeskuslääkärin vastaanotolle. Kun hän lopulta sinne pääsee, lääkäri määrää muutamia labrakokeita jollain perusteella, josta potilaalle ei oikein synny käsitystä. Lisäksi lääkäri määrää raajojen röntgentutkimukseen. Näissä ei ilmene mitään ihmeellistä: crp on "vain" 30 ja röntgenkuvat ovat puhtaat. Lääkäri ilmoittaa potilaalle, että toki hän voisi lähettää potilaan reumapolille, mutta eivät ne mitään hänelle siellä tekisi kuitenkaan ja tuskin edes ottaisivat vastaan.

Itselleni on muotoutunut selkeä käsitys siitä, miksi koillisen ja itäisen Helsingin asukkaat elävät paljon lyhemmän elämän kuin pääkaupunkiseudun läntisten alueiden väki.
Säälin masennuspotilaita, joilla ei ole voimia ajaa asioitaan. Tämä terveysviraston systeemi on hyvin darwinistinen. Mutta vaikka potilas olisi tomera, sairaus vie voimia eivätkä kaikki potilaat ole selvillä oikeuksistaan. Esimerkiksi potilasasiakirjojen merkinnöissä saattaa olla virheitä, jotka on syytä korjauttaa vastaisen oikeusturvaristiriidan varalta.
Itselleni ei ole selvinnyt, miksi koillisen ja idän terveyskeskuksissa tarvitaan ylipäätään lääkäreitä. Flunssatodistukset hoituvat vähäisemmälläkin koulutuksella, vaikka toimistosihteerin palkoin ja diagnoosit hoituisivat paremmin sähköpostitse.

Vuonna 2007 Stakesin tutkijat totesivat, että terveys on eriarvoista: "Helsingissä hyvällä alueella asuva mies elää todennäköisesti tuntuvasti pidempään kuin heikommalla alueella asuva mies, selviää Helsingin tietokeskuksen tuoreesta tutkimuksesta.Kun jakomäkeläinen mies kuolee keskimäärin 70-vuotiaana, kulosaarelainen mies elää keskimäärin 79-vuotiaaksi. Naiset elävät miehiä pidempään. Seudun asukkaista pitkäikäisimpiä ovat Espoon naiset." (Linkkilinkki)
Asiat eivät suinkaan ole kehittyneet parempaa suuntaan.

Vähimmäisvaatimus olisi, että jokainen voisi itse valita julkisen terveydenhuollon yksikkönsä, tämä saattaa jo sinänsä tasoittaa eriarvoistumiskehitystä.
Lisäksi olisi syytä vihdoinkin tutkia yksittäisten lääkärien työn laatua muustakin näkökulmasta kuin paljonko tämä "säästää" tai aiheuttaa kuluja.
Itsellemme on nyt ilmeisesti sattunut sellainen tk-lääkäri, joka on ottanut mahdolliset ylhäältä lähetetyt säästöpaimenkirjeet kirjaimellisesti eikä uskalla teettää tarpeellisia tutkimuksia eikä lähettää erikoissairaanhoitoa tarvitsevia potilaita eteenpäin, vaan yrittää selvittää asiat itse, ja, jollei onnistu, toteaa, että ei löydy syytä ja ellei hän löydä, eiväthän ne jossain reumapolillakaan löydä.

Ehdotan, että Helsingin kaupungin terveystoimen johdolle maksettaisi palkkaa sen mukaan, miten koko kaupungin väestön, myös sosioekonomisilla mittareilla mitaten, terveys kehittyy: jos väestö on tervettä, he saisivat normaalipalkkaa. Jos sosioekonomisesti mitaten heikommassa asemassa olevan väestön terveydentila heikkenee, terveysviraston johdon palkka laskisi progressiivisesti (parempiosaisethan voivat aina maksaa itsekin, jos tahtovat, joten ansio tässä ei ole terveysviraston). Jos väestön terveys paranee, johdolle voidaan maksaa bonuksia. Kohtuullista, eikö totta?

12.11.10

Pitkäaikaistyöttömien mielenterveysongelmiin on puututtava pikaisesti

Mielenterveyden keskusliiton tiedotteesta:
Puheenjohtaja Pekka Sauri:
Suomalaisia työllistämiskäytäntöjä on kritisoitu tehottomuudesta muihin Pohjoismaihin verrattuna. Juuri julkaistu tutkimus paljastaa yhden dramaattisen syyn tähän: pitkäaikaistyöttömät eivät saa asianmukaista hoitoa psyykkisiin ongelmiinsa. Erilaisista mielenterveysongelmista kärsiviä vaikeasti työllistettäviä on arviolta jopa 50 000, joukossa paljon nuoria. Asiaa on tutkinut kuntoutuslääkäri Raija Kerätär, ja tulokset julkaistiin vastikään Lääkärilehdessä. Tutkimuksen havaintojen mukaan ainoastaan 4 % pitkäaikaistyöttömistä oli täysin terveitä.
Kerättären tutkimuksen mukaan pitkäaikaistyöttömät ovat terveydenhuollon suhteen huomattavasti huonommassa asemassa kuin työelämässä olevat, joilla on perusterveydenhuollon lisäksi käytettävissään myös työterveyshuolto ja paremman varallisuuden turvin myös yksityiset terveyspalvelut.

Mielenterveyden häiriöt heikentävät ihmisen oppimis- ja työkykyä ja sosiaalista pärjäämistä. Siksi työttömänkin pitää saada riittävää apua psyykkisiin ongelmiinsa, jotta hänellä olisi edellytyksiä palata toivuttuaan työelämään. Jos mielenterveysongelmaa ei edes tunnisteta, työllistymisen kynnys nousee toivottoman korkeaksi.
Jos työhön paluun edellytyksiä ei asianmukaisesta hoidosta huolimatta ole, ihmisen tulee päästä työkyvyttömyyseläkkeelle, jotta hänen toimeentulonsa turvataan.
Jotta mielenterveyskuntoutujan paluu työelämään helpottuisi, tarvitaan riittävän hoidon lisäksi myös työyhteisöissä parempaa valmiutta ottaa hänet vastaan. Esimerkiksi Vates-säätiössä kehitettyjä työvalmentaja- ja muita malleja tulisi ottaa yhteiskunnassa laajemminkin käyttöön.

4.10.10

Tupakkalakiin tuli kovia tiukennuksia

STM:n tiedote asiasta:

Tupakan välittäminen alaikäisille rikokseksi
Uudessa tupakkalaissa rajoitetaan tupakkatuotteiden esilläpitoa ja saatavuutta erityisesti lasten ja nuorten arkiympäristössä. Tupakkalain tavoitteena on tupakkatuotteiden käytön loppuminen Suomessa. Laki tulee voimaan 1. lokakuuta 2010.
Lokakuun alusta lähtien tupakkatuotteita ja tupakointivälineitä ei saa myydä, välittää tai muuten luovuttaa alle 18-vuotiaalle. Kielto koskee kauppojen lisäksi yksityishenkilöitä. Yhdenkin savukkeen myyminen alaikäiselle on tupakan myyntirikos, josta voidaan tuomita sakkoa tai enintään kuusi kuukautta vankeutta. Alle 18-vuotias ei saa myöskään pitää hallussa tai tuoda maahan tupakkaa. Maahantuonnista voidaan tuomita sakkorangaistus, mutta hallussapidosta ei ole säädetty rangaistusta. Nuoren hallussa olevia tupakkatuotteita ei voida myöskään takavarikoida.
Tupakointi on kielletty lasten ja nuorten käytössä olevissa tiloissa, kuten päiväkodeissa, oppilaitoksissa ja oppilaitosten ulkoalueilla. Tupakoida ei saa enää myöskään perhepäivähoitopaikoissa, asuinkiinteistöjen yhteisissä sisätiloissa ja ulkona järjestettävien tilaisuuksien katsomoissa.
Laissa kielletään lisäksi nuuskan maahantuonti, myynti ja muu luovutus. Omaan käyttöön nuuskaa saa tuoda enintään 30 kappaletta 50 gramman rasioita, mutta lahjaksi sitä ei saa enää tuoda. Nuuskan tilaaminen internetistä on kiellettyä.

Esilläpitokielto voimaan 2012
Tupakkatuotteiden esilläpitokielto vähittäismyyntipaikoissa tulee voimaan vuoden 2012 alusta. Tupakkatuotteita tai niiden tavaramerkkejä ei saa silloin enää pitää myyntipaikoissa näkyvillä. Asiakkaalle voidaan pyynnöstä näyttää kuvasto tai antaa mukaan hinnasto myynnissä olevista tuotteista. Samana vuonna tiukentuvat myös hotellihuoneiden tupakointirajoitukset siten, että hotellihuoneista korkeintaan yksi kymmenestä on tarkoitettu tupakoitsijoille. Tupakkatuotteiden myynti automaateista kielletään vuoden 2015 alusta.

Hallitus on muuttamassa potilastietojen luovutukseen liittyvää suostumusmenettelyä

Tässä STM:n tiedote asiasta:

Kansalliseen terveysarkistoon tulevien potilastietojen käyttämiseksi tarvittavaa suostumusmenettelyä ehdotetaan yksinkertaistettavaksi. Esityksen mukaan potilaan antama suostumus tietojen luovuttamiseen olisi voimassa toistaiseksi ja se kattaisi kaikki terveydenhuollon palvelujen antajat.
Hallitus päätti asiaa koskevan lakiesityksen sisällöstä torstaina 30. syyskuuta, ja tasavallan presidentin on tarkoitus antaa esitys eduskunnalle perjantaina. Lakien ehdotetaan tulemaan voimaan 1.1.2011.
Rakenteilla olevaan kansalliseen terveysarkistoon tullaan tallentamaan tiedot potilaiden terveydentilasta ja sairauksista. Tietoja saa käyttää terveydenhuollon palvelujen antajien välillä vain, jos potilas on antanut suostumuksensa tietojen käyttöön. Potilaalla olisi oikeus myös rajata suostumuksen laajuutta erikseen tekemällään kiellolla.
Esityksen mukaan potilaalle olisi kerrottava valtakunnallisista tietojärjestelmäpalveluista sekä valtakunnalliseen arkistointipalveluun tallennetuista tiedoista ja niiden käyttömahdollisuuksista ennen suostumuksen antamista. Samalla olisi kerrottava myös mahdollisuudesta rajoittaa tietojen luovutusta sekä kiellon mahdollisista seurauksista.
Potilaan tahdonilmaisut ja keskeiset hoitotiedot tiedonhallintapalveluun
Lain muutoksen perusteella toteutetaan valtakunnallinen potilaan tiedonhallintapalvelu, johon merkittäisiin keskitetysti potilaan antama suostumus ja hänen tekemänsä kiellot. Täysi-ikäinen potilas voisi hallinnoida suostumuksiaan ja kieltojaan omatoimisesti internetissä kansallisen terveysarkiston yhteydessä toteutettavan katseluyhteyden avulla. Suostumukset, kiellot ja niiden peruutukset voisi ilmoittaa myös henkilökohtaisesti terveydenhuollon palvelujen antajille.
Kansaneläkelaitoksen ylläpitämä tiedonhallintapalvelu mahdollistaisi myös potilaan muiden merkityksellisten tahdonilmaisujen tallentamisen, kuten potilaan kannan elinluovutuksiin toisen ihmisen hoitoa varten tai hänen hoitotahtonsa. Oikeudellisesti pätevän hoitotahdon tai elinluovutustahdon voisi kuitenkin jatkossakin tehdä myös muulla tavoin.

19.9.10

Etiikan pohjana ihmisarvo vai raha? Horisontti-ohjelma avaa etiikkakeskustelua

Kirkon tiedotukseskuksen tuottama Yle1:n Horisontti-ohjelma avasi melkoisen etiikkakeskustelun. Keissinä oli sikiöseulonta ja siinä keskustelussa haastateltiin äitiä, joka kertoi vammaisen lapsen odottamisessa ja siitä, miten terveydenhuollon henkilöt kannustivat häntä aborttiin.

Ohjelma oli kokonaisuudessaan, moninaisine asiantuntijahaastatteluineen, hyvä keskustelun avaus.
Se muun muassa paljasti, että nykyisin terveydenhuollossa aktiivisesti kannustetaan aborttiin ja toisin päättävät vanhammat jätetään herkästi yksin. Vaikka lainsäädännössä annetaan päätöksenteko vanhemmille, yhteiskunnassa vallitseva arvopohja ohjaa alan toimijoita herkästi perustelemaan kaikkea toimintaa taloudellisilla perusteilla. Vanhemmat, joille vammaisen lapsen oikeus elämään on ihmisoikeus, joutuvat kokemaan terveydenhuollon ammattihenkilöiden taholta syyllistämistä.

Ajan ilmiö on myös se, että nykyajan vanhemmissa on suuri joukko ihmisiä, jotka ikään kuin vaativat terveydenhuollolta sitä, että tämä hallitsee aukottomasti raskausdiagnostiikkaa eikä tee virheitä, jollaiseksi nämä vanhemmat katsovat esimerkiksi sen, että heille syntyisi vammainen lapsi.

25.6.10

Onko vaatteesi valmistettu hikipajassa?


Maailman kutistuessa on tuullut tärkeäksi katsoa, ei vain sitä, miten paljon kulutamme, vaan myös sitä, miten kulutamme.

21.6.10

Kokoomus ja koulusurmat

Kenen asialla on sisäministeri Anne Holmlund? Hän ei pidä tärkeänä kieltää puoliautomaattisia aseita, joilla on tehty tunnottomat joukkosurmat, jotka ovat järkyttäneet suomalaisia ja aiheuttaneet pysyvää tai pitkäaikaista turvattomuutta monen nuoren elämässä.
Miksi ihmeessä tappoaseita ei kielletä? Ei ole mitään syytä suosia asetyyppiä, joka tekee Jokelan, Kauhajoen ja Sellon surmien kaltaiset verilöylyt mahdollisiksi.
Kenen asialla on Kokoomus?

9.5.10

Pedofiilit, kirkko ja rippisalaisuus

No niinhän siinä nyt sitten käy, kun kirkko hyssyttelee pedofiliakeskustelua: oikeusministeri Tuija Brax innostuu ehdottamaan pappien vaitiolovelvollisuuteen heikennystä. Näinhän tätä ei missään tapauksessa tule hoitaa. Kirkon olisi nyt välittömästi otettava pedofilia-asia vakavaan tarkasteluun, kun se on noussut esiin. Pedofiliaa ei tule suvaita, ei salailla eikä sille pidä jättää mitään mahdollisuuksia kirkossa.

Iltalehden juttu ministeri Tuija Braxin rippisalaisuuskantaan.

Tuleva arkkipiispa Kari Mäkinen on pedofilian suhteen järkevällä kannalla:
hän toivoo asiassa avointa keskustelua ja pitää kiinni rippisalaisuudesta. Hyvä.

Lasten hyväksikäytöstä tuomiot Suomessa ovat hävettävän lieviä ja esimerkiksi Thaimaassa käyvät suomalaiset pedofiilit saanevat harjoittaa rikollista toimintaansa suhteellisen rauhassa edelleen.

30.4.10

Ovatkohtan eläkerahamme osaavissa käsissä?

Sosiaali- ja terveysministeriö näkyy tukevan eläkerahojemme riskisijoituksia. Vai ymmärränkö väärin tätä talousjargonia, jota ministeriö toimittajille tarjoilee?

STM tiedote 29.04.2010
---------------------------------------------------------

Eläkelaitosten vakavaraisuutta koskeva poikkeuslainsäädäntö jatkuu vuoden 2012 loppuun

Eläkelaitosten sijoitustoimintaa ja vakavaraisuutta koskevan määräaikaisen lainsäädännön voimassaoloa jatketaan vuoden 2012 loppuun saakka. Säännöksiä muutettiin kansainvälisen rahoitusmarkkinakriisin johdosta joulukuussa 2008, ja niiden voimassaolo päättyisi vuoden 2010 lopussa.

Eläkelaitosten vastuuvelkaan sisältyvän tasausvastuun tilapäinen rinnastaminen toimintapääomaan jatkuu, ja eläkelaitosten toimintapääoman vähimmäismäärävaatimus on lainsäädännön voimassaoloaikana riippumaton eläkelaitoksen sijoitusjakaumasta.

Säännöksillä vahvistetaan yksityisalojen työeläkelaitosten vakavaraisuutta siten, että eläkelaitokset voivat harjoittaa tehokasta ja pitkän aikavälin tavoitteita toteuttavaa sijoitustoimintaa epävarmassa markkinatilanteessa. Tämä tukee myös suomalaisten sijoitusmarkkinoiden vakautta. Tarkoituksena on valmistautua samalla yksityisten alojen työeläkelaitosten vakavaraisuussääntelyn pysyviin muutoksiin.

Määräaikaislain päättyminen vuoden 2010 lopussa heikentäisi työeläkelaitosten vakavaraisuutta ja vähentäisi niiden mahdollisuuksia säilyttää riskillisempiä ja korkeamman tuotto-odotuksen sijoituksia.

Itsemurhauhka on lisääntynyt Suomessa jälleen

Itsetuho on ahdistanut yhä useampaa Suomen Mielenterveysseuran Valtakunnalliseen kriisipuhelimeen soittanutta. Tammi-maaliskuussa itsemurhauhkan vuoksi kriisipuhelimeen soitti 254 ihmistä. Heistä suurin osa oli 31–65-vuotiaita. Naisia soittajista oli 150 ja miehiä 109. Akuuteissa tilanteissa soittajia ohjattiin ottamaan yhteyttä Hätäkeskukseen tai sinne soitettiin heidän puolestaan.
Aiemmin apua saatiin nopeasti Mielenterveysseuran päivystysyksiköstä, SOS-autosta, mutta vuoden alusta sen toiminta siirtyi Helsingin kriisipäivystykseen.
Viime vuoden vastaavana ajankohtana itsetuhon vuoksi kriisipuhelimeen tuli 206 puhelua. Suomessa tehtiin 1033 itsemurhaa vuonna 2008.
Itsetuhon ja itsemurhauhkan taustalla on useita syitä, kertoo Valtakunnallisen kriisipuhelimen koordinaattori Jaana Paasu. – Syynä voi olla se, että itsemurhaa yrittänyt on kotiutettu sairaalasta liian pikaisesti ja itsemurha-ajatukset ovat alkaneet vallata uudelleen mielen. Hoito on myös voinut jäädä kesken, ja jos ihmisellä ei ole läheisiä eikä tukiverkostoa, yksin selviytyminen tuntuu mahdottomalta.
Lähde: Mielenterveysseura

Ei ole mikään ihme, että Reumasäätiön sairaala ajautui konkurssiin, vaikka se oli parasta A-ryhmää

Sosiaali- ja terveyministeriö on vakuuttunut siitä, että reumapotilaitten hyvä hoito toteutuu julkisessa terveydenhuollossa. Asiasta on annettu tiedote.
Arjen kokemus ainakin täältä Koillis-Helsingin tasolta on, että keski-ikäinen selkärankareumaa sairastava ihminen ei ainakaan saa asiantuntevaa hoitoa, hänen lääkitystään ei tarkasteta säännöllisesti eikä verikokeita tehdä. Hienosta erikoissairaanhoidosta tällaiset potilaat karsitaan "terveyskeskuksen hoitoon", mikä täälläpäin tarkoittaa erittäin sattumanvaraista pääsyä terveyskeskuslääkärille, joka ei lähetä eteenpäin, sekä pitkiä, "kiireettömiä" jonoja.
Ministeriössä on luja itseluottamus. Arki on jo kauan puhunut toista.

Ei ole mikään ihme, että Rauma ajautui konkurssiin, kun sinne viime vuosina oli niin vaikea päästä, vaikka siellä olisi ollut asiantuntemus, jota kuvaamani potilaskin olisi kaivannut. Paras ei aina voita. Tämä on markkinataloudessa nähty monesti. Jälleen kerran.

Ministeriön tiedote tässä alla:

Reumapotilaiden hyvä hoito toteutuu julkisessa terveydenhuollossa

Reumasairauksien erikoissairaanhoidon ja kuntoutuksen jatkuminen on turvattu. Korkeatasoinen hoito järjestetään julkisen terveydenhuollon osana keskussairaaloissa ja yliopistosairaaloissa. Potilaat ja heidän omaisensa voivat luottaa siihen, että jatkossakin he saavat hyvää ja asianmukaista hoitoa ja kuntoutusta, vaikka yksi yksityinen tuottaja on lopettanut toimintansa.

Hallitus vastasi keskiviikkona 28. huhtikuuta opposition välikysymykseen reumapotilaiden hoidosta ja terveydenhuollon korkean tason turvaamisesta. Hallituksen välikysymysvastauksen antoi peruspalveluministeri Paula Risikko.

Yksityisen Reumasäätiön sairaalan konkurssi ja etenkin sen ajankohta olivat yllätys monille, sillä sairaalan edustajat olivat eri yhteyksissä todenneet, että välitöntä uhkaa sairaalan toiminnalle ei ole. Kun tieto konkurssista tuli, sosiaali- ja terveysministeriö käynnisti heti toimet, joilla turvataan säätiön sairaalan potilaiden hoidon ja kuntoutuksen jatkuvuus.

Reumasäätiön sairaalassa olleet potilaat hoidetaan jatkossa keskussairaaloissa ja yliopistollisissa sairaaloissa. Kansaneläkelaitoksen kuntoutusasiakkaille löydetään myös uusi kuntoutuspaikka.

Erikoissairaanhoidon keskittämisestä säädetään sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella. Reumatautien vaativa hoito keskitetään viiteen yliopistosairaalaan. Sekä lasten että aikuisten reuma hoidetaan julkisessa terveydenhuollossa niin, että yliopistosairaalat koordinoivat hoidon kokonaisuutta ja vastaavat vaikeiden tautimuotojen hoitamisesta. Erityisen vaativat hoidot keskitetään kolmeen osaamiskeskukseen.

Yksityisen Reumasäätiön sairaalan keinotekoinen tukeminen olisi ollut epätarkoituksenmukaista
Reumasäätiön sairaala esitti sosiaali- ja terveysministeriölle 21. tammikuuta 2010 suunnitelman sairaalan toiminnan jatkuvuuden turvaamisesta. Suunnitelmassa esitettiin muun muassa lainsäädäntömuutosta, jossa reumapotilaille annettaisiin mahdollisuus valita vapaasti hoitopaikkansa Reumasairaalasta, eli yksityiseltä sektorilta julkisin varoin. Tällainen säännös ei ole mahdollinen.

Suunnitelman osana ollut 2 miljoonan euron avustus ei olisi ollut kestävä ratkaisu. Näköpiirissä ei ollut palvelujen tilaamisen elpymistä ja sen mukanaan tuomia taloudellisia mahdollisuuksia jatkaa toimintaa. Viitteitä ei ollut siitäkään, että Kela palaisi sairaalan suureksi asiakkaaksi. Näistä syistä Reumasäätiön sairaalan tukeminen erillisellä määrärahalla verorahoista ei ollut tarkoituksenmukaista. Valtion tukea ei voida myöntää tappiollisen yritystoiminnan ylläpitämiseksi.

Yksityinen Reumasäätiön sairaala kehittyi vuosien saatossa hoitopaikaksi, jossa monet reumapotilaat saivat apua. Potilasmäärät vähentyivät kuitenkin huomattavasti viime vuosina, koska hoitojen kehittyessä sairaanhoitopiirit hoitivat itse alueensa reumapotilaita. Lääkehoidon kehittyminen on vähentänyt pitkäaikaisen sairaalahoidon ja etenkin reumakirurgian tarvetta. Toinen syy Reumasäätiön sairaalan konkurssiin oli se, ettei se pärjännyt Kansaneläkelaitoksen kuntoutuksen kilpailutuksessa. Muut yksityiset tuottajat kuntouttavat aikaisempaa suuremman osan Kansaneläkelaitoksen kuntoutettavista.

29.4.10

Vihdoinkin teleoperaattorien laiminlyönneistä luvassa asiallisia korjauksia

Helsingin Sanomat kertoo, että ensi vuoden alusta viestintäpalvelujen käyttäjien kuluttajansuoja paranee. Jos esimerkiksi palvelu viivästyy tai keskeytyy, kuluttajalle maksettavat korvaukset npusevat 20 euroon alkavalta viikolta.
Omalla kohdallani Soneran laatuongelmia ei ole ollut pitkiin aikoihin. Asiakaspalveluun en ole joutunut soittelemaan. Lähipiiristä tiedän, että asiakaspalvelun laadussa on edelleen laatuongelmia.

27.2.10

Yksityinelle siitä mars ongelminesi

Ystäväni kärsii syömishäiriöstä. Hän yritti ottaa asian puheeksi terveyskeskuksessa. Lääkärin vastaus oli lähinnä kummasteleva: ei meillä mitään ravitsemusterapeutteja ole. Mene yksityiselle.

Samantyyppisen vastauksen sain satunnaisesti vaihtelevien freetulojeni varassa eläessäni takavuosina, kun yritin saada terveyskeskuksesta lääkärinaikaa lapselle: "Ettekö voisi mennä yksityiselle? Eikö teillä ole mitään vakuutusta?"
No huh huh. Millä ihmeen rahoilla! Kaikilla ei ole lääkärien tai kansanedustajien tuloja. Kaikilla ei ole edes omaisuustuloja.

13.2.10

Kirkon diakoniatyö puuttuu terveyseroihin

Kirkon tiedotuskeskus kertoo, että kirkko on puuttumassa omalta osaltaan sosioekonomisiin terveyseroihin.
Jo oli aikakin!
Nyt vain sopii toivoa, että kirkko on ryhdy toimimaan yksin ja perusta omaa viisauttaan tässä asiassa, vaan hakee kumppaneita niiltä tahoilta, joiden missiona on ollut terveyden edistäminen ja sairauksien ennaltaehkäisy. Kirkolla kun ei tässä itse asiassa ole mitään jumalallista viisautta.
Diakoniatyön tehtävä on ollut perinteisesti etsiä aukkoja, tarttua tehtäviin, joita kukaan muu ei tee. Valtava aukko on siinä, että heikossa sosioekonomisessa asemassa olevat ihmiset elävät paljon lyhyemmän elämän kuin varakkaat ja turvatut.
Itse viivähdin hetken aatoksissani, kun luin kyseisestä uutisesta, että piispa Mikko Heikka on todennut, että keskustelua on leimannut yksilön syyllistäminen ja että syyllistämisen sijaan huomiota tulisi kiinnittää terveydenhuollon rakenteisiin. Tämä lausahdus kertoo sekä analyysin syvällisyydestä että sen puutteesta. Toivottavasta kirkossa ei aleta kuvitella liikoja omasta asiantuntemuksesta. Rakenteista päätetään vaaleissa, eduskunnassa ja puoluetoimistoissa. Itsekkyys on toki perisynnin yksi ilmenemismuoto ja sitä vastaan kirkko voi saarnata, ja sen on syytäkin saarnata, mutta rakenteet ovat poliitikkojen heiniä. Kirkon tehtävänä on auttaa niitä ihmisiä, jotka ovat heikoilla, keskittää apunsa sinne - ja pitää sitten suurta elämää julkisuudessa siitä, että poliitikkojen luomat rakenteet ovat eriarvoistavia, syrjiviä ja tuovat entistä suurempaa hyvinvointia niille, joilla sitä muutenkin on ja lyhentävät entisestäänkin niiden elämää, jotka muutoinkin ovat heikoilla. Ugh.

12.2.10

Yk:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus


Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus löytyy YK-sivuilta erittäin monella kielellä. Tähän dokumenttiin kannattaa linkittää, jotta se löytyy hyvin hakukoneilla.
Lista kielistä, joilla ihmisoikeuksien julistus on saatavissa ja linkit dokumentteihin.

1.2.10

Hohhoijaa tuota sekavaa tiedotusta

Helsingin terveysvirastoa ei ainakaan voi syyttää siitä, että ei olisi tarjottu tietoa sikainfluenssarokotuksista. Tietoa on, ainakin netissä. Pieni probleemi tosin on siinä, saako tiedosta selvää.
Itse en ainakaan löytänyt oman terveyskeskukseni kohdalta tietoa siitä, pitääkö mennä johonkin tiettyyn aikaan vai onko tämäkin rokotus ilman ajanvarausta, kuten monessa muussa kohdin näkyy olleen.
Jos ei muuten selviä, menen sitten Malmille iltavastaanotolle, sillä siinä kerrotaan, että se on ilman ajanvarausta, niin ei tarvitse soitella ja kysellä, mitä nettitieto tarkoittaa.

31.1.10

Opas terveydenhuollon ammattilaisille omahoidon tukemiseen

Elintapamuutokset ovat pitkällisiä prosesseja. Terveydenhuollossa ei riitä oikein voimavaroja potilaitten tukemiseen. Lääketietokeskus (Lääketeollisuus ry) on julkaissut oppaan, jossa potilaan omahoidon tukemiseen on paneuduttu. Asiasta järjestettiin loppuvuodesta seminaari alan ammattilaisille.

Seminaarin mielenkiintoista aineistoa on esillä Lääketietokeskuksen sivuilla.

Uskomushoitoa tragikoomisessa dokumentissa

Kävinpä tänään DocPointissa. Dokumentti oli belgialaisohjaaja Dan Alexen Cabal in Kabul.
Isaac elää sillä, että hän hoitaa vaivojansa valittavia köyhiä ihmisiä, jotka joutuvat tyytymään tarjolla olevaan hoitoon. Tätä dokumenttia katsoessani tulin jälleen vakuuttuneeksi, että mielenterveytyö on tärkeää etenkin sotien repimillä alueilla.

26.1.10

Itella on ryhtynyt hankaloittamaan vanhusten elämää

Hyvin iäkkäiden ihmisten on paras kiltisiti köpötellä postilaatikolle liukkaillakin keleillä tästä lähin, sillä Itella on päättänyt korjata huojuvaa talouttaan yli 75-vuotiaiden palveluista tinkimällä. Ehkä pian löytyy muitakin leikkauskohteita.

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Itella+supistaa+yli+75-vuotiaiden+postinjakelua/1135252413461?ref=rss

Edit. 29.1.10 Itella on havainnut , että päätös perustui virhearvioon. Yritys on pyörtänyt päätöksensä.
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Itella+ei+heikennäkään+vanhusten+postipalveluja/1135252460692
JAkelun ehdot ovat siis suunnilleen sellaiset, että yli 75-vuotiaat saavat pyynnöstä postin omaan luukkuunsa, ellei taloudessa asu nuorempia.

15.1.10

THL nimittelijöiden kerhoon

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on käynnistänyt laihdutuskampanjan, jolla kerätään varoja Nepalin köyhien ihmisten auttamiseksi.
Muuten kiva, mutta, kuten hankkeilla usein, tälläkin on mauton nimi: Läskillä lukutaitoa.
Mauttomuuden lisäksi tällaisessa yhteydessä sanan läski käyttäminen on ikävää senkin tähden, että kyseistä sanaa käytetään perinteisesti haukkumasanana.

9.1.10

Kuntayhtymälle kelpaa huonokin lääkäri

Viime päivinä lehtien ja sähköisten medioitten otsikoissa on ollut Karkkilassa paljastunut tapaus: 23-vuotias henkilö on toiminut lääkärinä ilman minkäänlaista koulutusta.
Karkkilassa on näköjään podettu lääkäripulaa. Löysin aiheeseen liittyvän valituksen käsittelyaineistoa jonkin verran. Samaan aineistoon taitaa viitata Lääkärilehdenkin toimittaja huijarilääkärijutussaan.
Kannattaisi varmaankin seurata terveyskeskuksissa ja lääkäriasemilla annetun hoidon vaikuttavuuttakin eikä vain täyttää virkoja. Silläkin tavoin huijarit paljastuisivat ja tasokin saattaisi parantua.