24.12.11

Hyvää joulua


9.12.11

Nyt politiikkaa asiasta ja asian vierestä

Presidenttiehdokas Paavo Lipponen otti presidenttiehdokas Timo Soinin möyhennettäväkseen päätoimittajayhdistyksen järjestämässä kaikkien ehdokkaiden yhteisessä vaalipaneelissa. Lipponen tivasi Soinilta tämän kantaa siihen, saako raiskattu nainen teettää abortin.
Katselin ällistyneenä näytelmää: Populisti oli tällä kertaa Lipponen, ei Soini, jonka aborttikanta on roomalaiskatolisen kirkon opetuksen mukainen, eikä siis vähimmässäkään määrin populistinen.
En kuitenkaan povaa Lipposelle äänivyöryä tämän avauksen perusteella, sen verran läpinäkyvältä Lipposen äkillisesti herännyt huoli raiskattujen naisten oikeudesta aborttiin ainakin omissa silmissäni vaikutti. Tämä oikeushan on olemassa eikä sitä presidentillä ole valtaa ottaa pois.

En toki pidä Paavo Lipposta ja demareita tyhminä, kun vetivät pakasta aborttikortin, käyttiväthän vihreätkin homoparien vaatimusta kirkolliseen vihkimiseen määrätietoisesti poliittisena aseena, jolla peittosivat Kristillisdemokraatteja oikein olan takaa. Nytkin voidaan presidentin valtaoikeuksien, eriarvoisuuden kasvun ja synkkenevien suhdanteiden sijaan keskittyä aborttiin ja ohittaa kokonaan se synkkä tosiasia, että osa kansasta on syrjäytetty pysyvästi päätöksenteosta, työelämästä ja vaikuttamisen mahdollisuuksista, heidän terveydestään ja hyvinvoinnistaan ei juuri kukaan näytä kantavan huolta, vaan jo perinteinen vasemmistokin (Lipposta tosin eivät kaikki lue vasemmistoon), keskittyy kannaltaan täysin vaarattomiin ja riskittömiin aiheisiin, jotka kuitenkin herättävät suuria tunteita. Tällainen mielikuvakampanjointi vie huomion siitä, pitäisikö kasvavalle epätasa-arvolle tehdä jotain. Edit. 10.12.11 klo 9

Demareilla on käytössään nyt samantyyppinen asearsenaali, jota vihreät  eduskuntavaalien jälkeen käyttivät. Vihreiden onnistui  yli omienkin odotustensa kääntää yleisön huomio pois eduskuntavaaleissa kärsitystä vaalitappiosta, ja siitä keskustelusta, jota julkisuudessa käytiin periaatteiden myymisestä: hallituspaikka maksoi vihreälle puolueelle yhden ydinvoimakannan vesittämisen. (Katso myös tämä Suomen Kuvalehden juttu puolueiden yhdinvoimakannoista.)
Imagohaitta ydinvoiman vastustuksesta luopumisesta olisi voinut olla vaalikauden mittainen, ellei olisi kuin taivaan lahjana tullut YLEn homoilta, Kristillisdemokraatit ja Päivi Räsänen.

28.11.11

30.10.11

Vähän tasapuolisuutta poliittiseen satiiriin, rakas YLE

TV-lupamaksu on aika kova. Sillä pitäisi saada keskimäärin tasapuolista ohjelmatarjontaa.
Sinänsä hauska YLE Leaks ei tosiaankaan ole tasapuolinen: kaikki muut, istuvaa presidenttiä myöten, saavat pilkkaan osakseen. Ainoastaan presidenttiehdokas Sauli Niinistö on säästynyt, viikko viikon jälkeen. Tähän on varmaankin jokin syvällinen viestintäperusteinen selitys. Kertokaapa te, jotka olette paremmin selvillä.
http://tv1.yle.fi/juttuarkisto/viihde/yleleaks-%E2%80%93-otamme-kantaa

Kuvalinkki ohjelman sivulle: http://tv1.yle.fi/sites/tv1.yle.fi/files/imagecache/juttuarkisto/yleleaks_2.jpg

27.10.11

Kirjamme ennätti Helsingin kirjamessuille :)

Tiedoksenne, että Maijun korttitekniikat -kirja ilmestyi tänään, sopivasti kirjamessuille. Nyt alkoivat taas sitten vapaa-ajanongelmat ;D


http://www.readme.fi/korttitekniikat/

11.10.11

Somekoulutusta netissä

Hienosti toteutettua verkkomateriaalia. Kannattaa tutustua. Löydy - Brändää itsesi verkossa -kirjan näyte
View more documents from Tuija Aalto

1.9.11

Pandemrixin ja lasten ja nuorten narkolepsiatapausten välinen yhteys on vahvistunut

Lähde: THL, tiedote




Kansallinen narkolepsiatyöryhmä vahvistaa loppuraportissaan tammikuisen arvionsa, että talvella 2009–2010 annettu Pandemrix-rokotus myötävaikutti Suomessa 4–19-vuotiailla havaittuun narkolepsiatapausten määrän kasvuun. Tutkimuksen mukaan rokottamiseen liittynyt lisääntynyt riski oli kuusi narkolepsiatapausta 100 000 rokotettua kohden 4–19-vuotiaiden ikäryhmässä rokotusta seuraavan kahdeksan kuukauden aikana. Riski oli 12,7-kertainen rokottamattomiin verrattuna. Alle 4-vuotiailla lapsilla ja yli 19-vuotiailla aikuisilla vastaavaa narkolepsian lisääntymistä ei havaittu.

Pandemrix-rokottamiseen liittynyt narkolepsia on kaikissa tutkituissa tapauksissa havaittu henkilöillä, joilla on narkolepsian riskiperimä. Koska taudin yhteys tähän immuunivastetta säätelevään riskiperimään on niin voimakas, narkolepsiaa pidetään immuunivälitteisesti syntyvänä sairautena.

Noin neljäsosalla Pandemrix-rokotuksen jälkeen narkolepsiaan sairastuneista potilaista on THL:ssä tehdyissä tutkimuksissa havaittu rokotteen AS03-tehosteaineeseen sitoutuvia vasta-aineita. Skvaleenia sisältävien tehosteaineiden ei aiemmin ole raportoitu aiheuttavan vasta-aineiden muodostusta. Nyt tehdyn alustavan havainnon merkitykseen paneudutaan jatkotutkimuksissa.

5.8.11

Ei vihapuheelle

Ihmisoikeuksien ja elämän kunnioitus vihapuheen sijaan.


Joka tahtoo, voi vapaasti ottaa tämän napin ja linkittää sen YK:n ihmisoikeuksien julistukseen:
http://www.ohchr.org/EN/UDHR/Pages/Language.aspx?LangID=fin

24.7.11

Toimittajille juttuidea

Löysin toimittajavuosiltani yhden ideavihkon. Turhaan nämä ideat hyllyssä happanevat. Itselläni ei ole mahdollisuutta niitä toteuttaa.
En esittele ideaa kovin laajalti. Jokainen toimittaja voi vapaasti kehitellä asiaa juuri sellaiseen suuntaan, johon itse tahtoo.


Idea nimeltä: Väärässä laitoksessa
Ideaa kehitellessäni törmäsin tietoon, että kolmisensataa potilasta on Helsingissä vääränlaisella osastolla. Esimerkiksi Parkinsonin tautia sairastavia potilaita on sijoitettuna dementiaosastoille. Asiat eivät ole korjaantuneet, vaikka selvittelemässä on ollut joku toimikuntakin monen vuoden ajan. Tietääkseni asia on jotenkin hautautunut sosiaalivirastoon.

16.7.11

Helsingin ilmaisia huveja 2

Vanhankaupunginlahdella.

14.7.11

Ooh

Didrichsenin taidemuseon pihassa on Eero Hiirosen veistos Vesiportti.

13.7.11

Ilmaisia huveja Helsingissä

Kjell Westön kirjasta Missä kuljimme kerran viimeistään saimme tietää, että köyhällä kansalla oli Vanhankaupunginlahden itäisellä puolella omat kesänviettopaikkansa. Nuo Kivinokan tienoot olivat päämääräni, kun tänään lähdin Viikistä kotiseutukierrokselle.
Alkumatkasta maisemat ovat jo hulppeat.


Klikkaa kuvaa, niin näet isomman version.

Lista puhelinmyyjien käyttämistä puhelinnumeroista

Täältä löytyi hakemani numero tai oikeastaan hakemani numerot.


http://www.amigazone.fi/blacklist/

Sivu sisältää hyvää opastusta asiasta.
Yksityishenkilö toki voi ilmoittautua Robinsonin listalle, mutta yritys ei.
Osoittautui tarpeelliseksi, kun sama puhelinmyyjä soitti kolme kertaa saman päivän aikana ensin samasta numerosta ja sitten jopa vaihtoi numeroa; meni jo häiriköinnin puolelle. Melkoista markkinointia.

30.6.11

Helsingin kaupungin sosiaalitoimi työntää taas kerran todellisen osaajan syrjään

Markkinakapitalismi, ja sellainen hyvä asia kuin asunnottomuuden poistamisen pyrkimys, ovat yhdessä johtaneet outoon suuntaukseen: päihdetyön todelliset osaajat katoavat markkinoilta ja tilalle tulevat tahot, joilla ei ole näkemystä eikä kokemusta, ei mitään hoitofilosofiaa.

Sytykkeen tähän surunilmaukseen sain tänään, kun tuli tieto, että suuri asiaskas Helsingin kaupunki ei enää tilaakaan Syväpurosta hoitoa päihdeongelmaisille, koska laitoksen johtajalla, sosiaalineuvos Mauri Poikeljärvellä, ei ole korkeakoulututkintoa.
Voi pyhä yksinkertaisuus! Se, että jollakulla on jokin korkeakoulututkinto, ei tee häntestä sosiaalityön osaajaa. Sosiaalijohtaja on teologi, monen siivousfirman johdossa taitaa olla ekonomi, edellinen terveystoimen apulaiskaupunginjohtaja oli juristi.
Korkeakoulututkinto on yliarvostettu laji, suokaahan anteeksi arvontoverit civis academicukset. Kansantaloustieteen opinnoilla eivät alkoholisoituneen ihmisen solmut aukea yhtä hyvin kuin vertaistuen voimin. Tämä on fakta ja minun mielipiteeni.

Mauri Poikeljärvi - kotisivun linkki täältä: http://maukka.info/

8.6.11

Seikkailua työma-alueella: Apuvälinelainaamo Malmin sairaalassa?

Niin sanottu rakentava palaute menee usein väärälle taholle, niille, jotka kuuntelevat, vaikka vika usein on juuri niissä, jotka eivät kuuntele. Laitan siis palautteen tänne internetiin, kuten asianomaisille olen päivän kuluessa kertonutkin.
Kerron vain nyt seikkailun, joka ei jollekin toiselle liikuntakykyiselle omalla autolla hurjastelevalle pakosti olisi ollut maininnan arvoinen, mutta joka voisi invalidisoituneelle ihmiselle tai hänen uupuneelle omaishoitajalleen olla viimeinen pisara.


"--teitä palvellaan hetken kuluttua--"
Olen tottunut siihen, että terveyskeskuksissa vastataan puhelimeen, jos vastataan, aikoina, jotka eivät sovi työhöni. Menin siis aamulla varttia yli kahdeksan paikan päälle Tapulikaupunkiin, Puistolan terveyskeskukseen. Kysyin, mistä saan kepin, kun perheenjäsen ei kykene liikkumaan eteenpäin. Ystävällinen vastaanottovirkailija antoi lapun ja sanoi, että pitempiaikaiset apuvälinelainat saa Malmilta. Lapussa oli osoite Malmin sairaala päärakennus siispi 17 rappu E, Talvelantie 6 ja jokin aukioloaika. Siis sinne.

Sairaalan opastekartta ei tuntenut osoitetta
Yhdeksän maissa seisoin ihmettelemässä sairaala-alueen kartan ja Malmin sairaalan remontin äärellä, missä kohden sairaalarakennusta on tämä käytössä oleva siipi ja rappu. Vahvasti vaikutti sieltä, että hienolla metalliin laaditulla kartalla ei ollut hakemaani tietoa.
Suuntasin läheiselle Malmin terveyskeskuksen vastaanotolle. Melko ystävällinen nainen tiskin takana ei kieltäytynyt puhumasta kanssani, kun kysyin, voiko tästä kysyä. Annoin hänelle paperin ja kysyin, missähän kyseinen paikka mahtaa olla, kun en löydä.
Virkailija lähti ottamaan asiasta selvää. Sillä aikaa kaksi potilasjonon ihmistä tarjosi apuaan. Vanha rouva olisi tiennyt, missä on röntgen. Avulias mies neuvoi pääsyn apuvälinelainaamolle. Virkailija saapui uuden lapun kanssa: rakennus 18. Sellainen löytyikin sairaala-alueen kartalta ja uhmaten Yksityisalue-kylttiä ja sivuten Työmaa-alue-varoituksia kaartelin sairaalan ympäri autolla. Mietin koko ajan, miten matka olisi taittunut läheiseltäni, joka apuvälinettä tarvitsi tai miltä vaikkapa plus kahdeksankymppisestä anopistani olisi mahtanut tuntua, jos olisi joutunut omaishoitajana etsiskelemään paapalle apuvälinettä näiden neuvojen varassa.

Asiantuntevaa neuvontaa ja apua
No, lainaamo löytyi ja ystävälliset työntekijät neuvoivat loppumetreillä.
Lainaamon fysioterapeutti oli, paitsi asiantunteva, myös kiinnostunut potilaasta. Kepin sijasta hänen mukaansa olisi parempi ottaa kyynärsauva. Lisäksi fysioterapeutin käynti olisi tarpeen. Niin minustakin, mutta terveyskeskusksemme on lannistanut perheen niin perusteellisesti, että en uskonut sellaisen mahdollisuuteenkaan.
Asia järjestyi oikein hyvin: lähdin takaisin kyynärsauva takapenkillä.

Rakentavaa palautetta
Ajoin Puistolan terveyskeskuksen parkkipaikalle. Otin vuoronumeron ja annoin rakentavan palautteen vastaanotossa oleville ihmisille. Pyysin heitä varmuuden vuoksi repimään kaikki väärät osoitteet, jotta heikosti liikkuvia ihmisiä ei ohjauttaisi väärään paikkaan. Minua aamulla palvellut virkailija vakuutti tekevänsä sen.
Toiselta luukulta virkailija sanoi minulle terävästi, että he aina pyytävät asiakasta ensin soittamaan apuvälinelainaamoon, jotta ei epäselvyyksiä tule. Kerroin virkailijalle, että väärän osoitteen antaminen käteen on täysin tarpeetonta siinäkin tapauksessa.
Virkailijoista kumpikaan ei ollut enää ystävällinen minulle. No, en odottanutkaan ystävällisyyttä, vaan tilanteen korjaantumista.

Mistä tästä opin?
Mietin, miten uupuneet omaishoitajat ja miten masennuspotilaat, joilla on liikuntaongelmia, mahtavat selviytyä Helsingin kaupungin terveyskeskuksen portinvartijoista. Eliniäsodote näillä main on paljon lyhyempikestoinen kuin vaikkapa Munkkiniemessä tai Eirassa – jostain syystä.
Opin myös, että annan edelleen palautetta siitä, kun heikommassa asemassa olevia ihmisiä ei palvella ja kunnioiteta, kun vaikeasti liikkuvia potilaita ei tulla vastaan.


Mitähän Puistolan terveysasema tästä oppi? Entä Helsingin terveysvirasto?
Sitäpä sopii ihmetellä. Ehkäpä joku vastaa tähän postaukseen.
Tylyys saattaa kehittyä siitäkin, että terveyskekuksen henkilökunnalle on annettu niin paljon kieltoja olla lähettämättä apua pyytäviä potilaita eteenpäin;  helpointa tilanteessa lienee sulkea silmät sairauksislta, vammoilta, ongelmilta. Näin ainakin omalääkäri on monta tilannetta ratkaissut. Viimeksi tämä ratkaisu tuotti todella isot kustannukset kaupungille (kätevämpää tällaisessa tilanteessa on jättää potilas loppuun saakka heitteille). Ehkäpä se onkin se seuraava ylhäältä tuleva neuvo. Olen tässä blogissa kertonut vuosia sitten terveystaloustiedeseminaarista, missä eräs Helsingin kaupungin juristin koulutuksen saanut johtaja avautui lääkäreille; hän kertoi, että moni potilas paranee, kun ei pääse liian pian hoitoon.

"

18.5.11

Kilpailutus syö ikäihmisten itsemääräämisoikeutta ja heidän elämänlaatuaan

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen  ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen yhteistyönä toteutetusta KILPA-hankkeessa (2007–2011) on käynyt selville se, minkä moni ikäihminen ja moni vanhuksen omainen tiesi tutkimattakin: kilpailutusten hampaissa vanhuksen tila ei parane.


Hankkeessa selvitettiin kuntatilaajien ja yksityisten palveluntuottajien kokemuksia kilpailuttamisesta, analysoitiin kilpailutusasiakirjoja sekä vertailtiin yksityistä ja kunnallista palvelutuotantoa. Hankkeessa haastateltiin 32 tilaajan ja tuottajan edustajaa sekä vertailtiin kuntien, yritysten ja voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen (järjestö tai säätiö) palveluasumista. Kustannuksia ja työhyvinvointia koskevaa tietoa oli saatavissa 134 palveluasumisen yksiköstä ja 45 vanhainkotiyksiköstä. Tiedot asiakasrakenteesta, ammatillisesta hoidon laadusta ja hoidon tuloksellisuudesta pohjautuvat RAI-arviointeihin, joita on koottu kaikkiaan 618 osastolta.

Tässä STM:n tiedotetta aiheesta:

Ikäihmisten asumispalveluiden kilpailutukset ovat kehittyneet viime vuosina. Hoidon laatua on korostettu entistä enemmän ja asiakasta pyritään hoitamaan mahdollisimman pitkään samassa hoitopaikassa. Tästä huolimatta asiakkaan asema ja vaikutusmahdollisuudet eivät ole kuitenkaan kehittyneet eikä asiakkaan kuntoisuutta oteta kilpailutuksissa huomioon. Asia selviää yksityistä ja kunnallista palvelutuotantoa selvittäneesta tutkimuksesta.
Nykyisin käytetyissä kilpailutustavoissa asiakkaan mahdollisuudet vaikuttaa hoitopaikkansa sijaintiin tai palveluntuottajaan eivät toteudu. Valinnan tekee palvelun järjestäjä eli kunta. Jos asiakkaan vaikutusmahdollisuuksia halutaan parantaa, kilpailutuksen tapaa on muutettava. Asiakkaan kuntoisuuttakaan ei oteta huomioon. Vaikka hoidon tarpeessa voi olla kymmenien prosenttien eroja, kaikkien asiakkaiden hoito lasketaan samanhintaiseksi.
Uusimmissa, joskin harvinaisissa kilpailutuksissa on käytetty niin sanottua käänteistä kilpailutusta, jossa kilpaillaan vain laadulla. Hoidon hinta asetetaan etukäteen. Jatkossa tätä kilpailutusmuotoa olisi kehitettävä niin, että asiakkaan hoidon tarve – eikä hoitopaikan jako vanhainkoteihin tai palveluasumiseen – ratkaisee hinnan. Hyvä hoidon laatu voisi tuottaa lisäpalkkioita.
Ikäihmisten asumispalveluiden kilpailutukset muuttuivat vuosikymmenen lopulla selvästi verrattuna 2000-luvun alkuun. Kilpailutuksissa painotettiin hoidon laatua entistä enemmän, jopa julkilausuttuna tavoitteena. Vuosina 2007 ja 2008 tutkituissa ikäihmisten asumispalveluiden kilpailutuksissa siirryttiin käyttämään ehdottomia laatukriteerejä. Tämän vuoksi palveluntuottajan oli täytettävä nämä laatukriteerit päästäkseen kilpailuun mukaan. Aiemmissa kilpailutuksissa laskettiin pisteitä sekä hinnalle ja laadulle asetettiin tietty painoarvo. Hinnalla oli yleensä suuri painoarvo ja laadun matalaa painotusta kritisoitiin. Uusilla menettelyillä on laatua voitu ohjailla aiempaa enemmän. Vaikka kilpailutuksissa voidaan ohjata laatua entistä paremmin, toteutuneen laadun ongelmiin puuttuminen on hankalaa.
Yksityisten ja kunnallisten palveluntuottajien vertailussa yksityisillä palveluntuottajilla oli henkilöstöä asiakasta kohden enemmän kuin kunnallisissa palveluissa. Myöskään toteutuneen hoidon laadun osalta yksityisillä palveluilla ei ollut ongelmia. Samalla kuitenkin yksityisen hoidon kustannukset olivat korkeat. Kustannuksia selitti henkilöstömäärä ja yksiköiden koko. Todennäköisesti myös se, että asiakas pyritään hoitamaan mahdollisimman pitkään samassa hoitopaikassa, vaikuttaa kustannuksiin. Kun asiakkaiden kuntoisuus hyvin todennäköisesti heikkenee, palveluntuottajien on hinnoiteltava tämä riski pitkissä sopimuksissa.

27.4.11

Kukahan sitä kestävyysvajetta oikein kerryttää!

Nyt alkoivat hallitustunnustelut.
Katainen, joka niitä johtaa, on antanut asialistansa. Listassa on varmaankin tärkeitä asioita. Kansalaisten kannalta on mielestäni tärkeää, mikä tulokulma otetaan niin sanottuun työurien pidentämiseen. Asia liittyy tähän edellisen hallituksen lanseeraamaan termiin kestävyysvaje ja sen taustalla olevaan asiaan.

Hartaasti toivon, että vihdoinkin löytyy joku, joka sanoo ääneen, ettei keisarilla ole vaatteita!
Tarkoitan vain sitä, että porvarillinen, lähellä omistajasiipeä, oleva intressipiiri on jatkuvasti teroittanut otse rypyssä työurien pidentämistarvetta osoittamalla syyttävällä sormellaan samanaikaisesti työikäisiä ihmisiä –  ja samalla suuret ja keskisuuret yritykset ovat luoneet kestäyysvajetta heittämällä motivoitunutta ikääntyvää työvoimaa pois työmarkkinoilta kaikenkarvaisiin eläkeputkiin, työttömyyskortistoihin sekä työttömyys- ja työkyvyttömyyseläkkeille.

24.4.11

Kevät on tullut Helsinkiin

Pahoittelen käden vapinaa. Kuvattu käsivaralta järjestelmäkameralla tänään :)

23.4.11

Suomalainen ostoskori

Tänään olin pääsiäisruokaostoksilla Jakomäessä.
Ruokakaupan jonossa edellinen kaveri osti pääsiäisruokaa, kuten minäkin tein: ikäiselläni miehellä oli noin neljän euron hintaiset ostokset. Ne oli kerätty - 30 % alennuskoreista. Mies kuului pyytävän kassakaveria: jos jää euro, käytkö hakemassa mulle perunoita :) Hinta meni toista euroa yli miehen rahavarojen. Mies mietti, minkä hankinnan jättää tekemättä. Täysihintaiset kalapuikot jäivät ostamatta.

21.4.11

Rokotuksin ehkäistävät taudit eivät tunne valtioiden rajoja

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tiedote:

Maailman terveysjärjestön WHO:n Euroopan aluetoimiston järjestämää Euroopan rokotusviikkoa vietetään 23.–30.4.2011. WHO muistuttaa, että taudit eivät tunne valtioiden rajoja. Yhdessä maassa puhjennut epidemia voi levitä koko maanosaan tai muuttua maailmanlaajuiseksi pandemiaksi. Taudit liikkuvat myös matkailijoiden mukana.

Suomessa ollaan suhteellisen hyvin turvassa rokotuksin ehkäistäviltä taudeilta. Suomessa ei enää kotoperäisenä esiinny poliota, tuhkarokkoa, sikotautia, vihurirokkoa tai kurkkumätää. Viimeinen polioepidemia taltutettiin koko maan kattavin rokotuksin vuonna 1984. Tuhkarokkotapauksia vakavine jälkitauteineen oli ennen MPR-rokotusten alkua kymmeniätuhansia vuosittain.

Myös pienten lasten tuberkuloosi ja jäykkäkouristus ovat hävinneet lähes kokonaan. Vakavia Hib-tauteja oli aiemmin noin 140 vuodessa, nyt ei juuri lainkaan. Heti Suomen rajojen ulkopuolella nämä taudit kuitenkin vaanivat. Matkailija voi tietämättään tuoda ulkomaan tuliaisena infektion ja tartuttaa sen rokottamattomaan. Helposti tarttuvin tuliainen on tuhkarokko: vuonna 2010 ainakin 30 000 lasta ja aikuista sairastui Euroopassa tuhkarokkoon. Eniten sairastuneita oli Bulgariassa. Epidemioita oli myös Ranskassa, Saksassa ja Italiassa.

Jotta Suomesta hävitetyt taudit pysyisivät poissa vastaisuudessakin, pitää riittävän suuren osan väestöstä olla rokotettu. Tämä raja vaihtelee taudeittain. Kurkkumätä pysyy loitolla, jos 85 prosenttia väestöstä on rokotettu. Tuhkarokolta vältytään, jos yhdeksän kymmenestä on saanut rokotuksen. Kun tauti ei kierrä väestössä, ovat suojassa myös ne, joita ei syystä tai toisesta voi rokottaa, tai joiden elimistö ei esimerkiksi immuunipuutoksen vuoksi kykene muodostamaan vasta-aineita taudinaiheuttajia kohtaan. Poikkeus tästä on jäykkäkouristusrokote, joka suojaa vain rokotettua itseään. Jos rokotetta ei ole ottanut, voi sairastua jäykkäkouristukseen, vaikka kaikki muut olisi rokotettu.

Rokotusten hyödyt ja haitat puntariin

Kun rokotuksin ehkäistäviä tauteja ei esiinny, on helppo unohtaa, mitä ne voivat saada aikaan: jälkitauteja, pysyviä vammoja kuten kuuroutta, lisäksi pitkiä sairaala- tai tehohoitojaksoja.

Kuten lääkkeillä, myös rokotteilla on haittavaikutuksia. Niiden riskiä on aina punnittava suhteessa tautien aiheuttamiin haittoihin. Esimerkiksi tuhkarokolta suojaava MPR-rokote voi aiheuttaa aivotulehduksen yhdelle miljoonasta rokotetusta. Tuhkarokko sen sijaan aiheuttaa aivotulehduksen 400:lle ja sikotauti 200:lle miljoonasta tautiin sairastuneesta. Taudin sairastaminen on yleensä monin kerroin vaarallisempaa kuin rokotteen ottaminen.

17.4.11

Toimittajan moraali


Teemalta tulee parhaillaan William Wilderin  mustavalkoleffa vuodelta 1951, nimeltään Ace in the Hole, suomennettuna nimi on Tuhansien silimien edessä.
Elokuvan imdb-sivut: http://www.imdb.com/title/tt0043338/
Kirk Douglas esittää elokuvassa tosikovaksikeitettyä toimittaja Charles Tatumia, jolle skuuppi on kaikki kaikessa.
Itseeni teki tällä kertaa vaikutuksen toimituksen seinälle ristipistoin kirjailtu tunnus: "Tell the Truth".
Siinä leffavinkki tälle päivälle.

9.4.11

Raha pääasia, potilaat sivuseikka kunnallisessa terveyspolitiikassa

Nyt on taas tullut vastaan sekä Helsingissä että Vantaalla sen verran ongelmia hoitoon pääsyssä, että pakko on kirjoittaa - varsinkin kun vaalit ovat ovella, tai suorastaan jo käynnissä.

Peijaksen sairaalassa oleva terveyskeskuspäivystys on ostettu vuonna 2008 terveysjätti MedOnelta. Kaupungin raportin mukaan terveyskeskuslääkärillä käynnit ovat vähentyneet, ja kuulemma helpottuneet. Vantaan kaupungin tiedote aiheesta: http://www.vantaa.fi/i_uutinen.asp?path=1;129;108027
No, kaikkien ei kuitenkaan ole helppo päästä lääkärille Peijaksessa. Näköjään sairaanhoitajan arvio hoidontarpeesta saattaa pahasti pettää, etten sanoisi kohtalokkaasti. Potilas, jonka CRP on vain 30 on mahataudissa eikä tarvitse lääkäriä.

No, tämä CRP 30 ei hetkauta kaupungin rajan eteläpuolellakaan, ei edes terveyskeskuslääkäriä: CRP vain 30, ei aiheuta toimenpiteitä.

Edellinen potilas joutui kiireellisenä yöllä leikkaukseen, johon hänet tietysti kuskattiin ambulanssilla muutaman sairaalan kautta. Toinen potilas päätyi tietokonetomografiaan ja sytostaattihoitoon käännettyään kaikki kivet päästäkseen lääkärille, joka osaa tulkita tulehdusarvoja.

Näyttää siltä, että lyhytnäköinen talous ohjaa hoitoonpääsyä, ei lääketiede.

19.3.11

Ansaintalogiikkaa työterveyshuollossa

Terveystalo on hassu pörssiyhtiö. Henkilökunta ainakin Kampissa vaihtuu niin tiiviisti, että asiakas maksaa jatkuvasti uusien työntekijöiden perehdyttämisestä suuria summia.
Olimme palaverissa, jossa oli kaksi Terveystalon edustajaa, uusia molemmat, eivät koskaan tavanneet tosiaan, mutta hoitivat yhteistä asiaa meidän asiakkaan laskuun.

5.3.11

Suomalainen juo kahvia vaikka se maksaisi kympin paketti?

Juttuidea ihan ilmaiseksi toimituksille: kuulin muistaakseni Ylen tv-lähetyksestä jokin aika sitten (ehkä tämä YLEn uutisten tekstipätkä liittyy asiaan), että kahvin hinnan nousu johtuu keinottelusta NY:n pörssissä. Suomalainen kahvi ei kuitenkaan hevosmiesten tietotoimiston mukaan ole kotoisin NY:n pörssin laarista, joten itse kaipaisin uusia selittelyitä.
Bongasin Googlesta Hesarin uutisen vuodelta 2007. Siinä kerrottiin, että keinottelu vähenee, kun Lontoon kahvipörssin rinnalle saadaan New Yorkin kahvipörssi. Jos nyt jutun oikein ymmärsin.
Kauppalehdessä paahtimoteollisuus kertoi elokuussa, että raakakahvin hinta on korkea: http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=20100811763&ext=rss.

Tottahan se on, että suomalaiset ovat rikkaampia kuin monet maailman ihmiset, joiden päivittäinen riisi on joutunut sekin bisnesmiesten ahneuden välineeksi. Omassa mielessäni kytee edelleen epäilys, että myös kauppa hyötyy tilanteesta.
Olisi kiva lukea juttu, jossa seurataan todellista hintakehitystä ja sen aiheuttajia paljonkin tarkemmin. Tänään taas tuijotin Juhla Mokka "tarjousta" 4.05 ja tulivat mieleeni 80-luvun lopun hullut vuodet ennen totaaliromahdusta: alennusmyynneissä oli isot kyltit, joissa luki ALE, mutta hinnat olivat tukevia.
Meillä on vähennetty kahvin juontia ja viemärikahvinkeittäjät on pantu ojennukseen.

25.2.11

Terapiaa Tomin ja Gerryn keittiön pöydän ääressä

Kävimme äsken elokuvissa.
Leffa on englantilaisen ohjaajan  Mike Leighin Another Year eli suomennettuna Vuosi elämästä.
Vanhenevalle ihmiselle hyvää pohdinnan ainesta. Kannattaa ehkä ottaa sisaruksiaan tai nuoruudenystäviään mukaan, kun lähtee leffaan ja kannattaa jatkaa pohdintoja vielä keittiön pöydän ääressä.
Löysin Lontoon psykoterapiaverkoston sivuilta leffa-analyysiä. Tämä analyysi avasi itselleni vielä uusia näkökulmia elokuvaan. Rohkenen arvella, että tällä elokuvalla voisi olla paljonkin annettavaa omaa ikääntymistään prosessoiville suuriin ikäluokkiin kuuluville suomalaisillekin.

Hesarin arvostelun on kirjoittanut Anu Silferberg. Hyvää analyysiä.

24.2.11

Eettinen keskustelu kantasolututkimuksesta olisi tarpeen. Tarjolla nyt työkaluja

Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa tarkastetaan  väistöskirja, joka valottaa feminististä bioeettistä keskustelua. Tosi hyvä, että keskustelua tutkitaan ja itse asiassa mielestäni sitä olisi syytä käydä paljon enemmän ja laajemmalta pohjalta. Näyttää siltä, että kirkon väki ei ole jaksanut perehtyä kantasolututkimuksen perusteisiin. Niinpä eettiset ratkaisut ovat jääneet nähdäkseni tutkijoiden mielipiteiden varaan. Luterilaisessa kirkossa asia on jätetty muutaman erikoistuneen teologin varaan.

Tässä teologisen tiedekunnan tiedotetta aiheesta:

Kantasolututkimukseen liittyvä eettinen keskustelu on keskittynyt vain tutkimuksessa käytettävien alkioiden moraalisen aseman määrittelemiseen feministisen bioetiikan mukaan. Keskustelussa pitäisi kiinnittää huomiota laajempiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin, todetaan teologisessa tiedekunnassa perjantaina tarkastettavassa väitöksessä.
Eettisessä keskustelussa tulisi feminististen bioeetikoiden mukaan nostaa esiin luovuttajien tilanne. Tärkeää olisi myös kiinnittää huomiota tutkimus- ja hoitoresurssien käyttämiseen sekä tutkimusten ja hoitojen kaupallistumiseen. Kantasolututkimuksesta käytävän keskustelun taso paranee, jos laajemmat yhteiskunnalliset kysymykset otetaan huomioon.
Kantasolututkimuksessa käytetään alkioita, sikiöitä ja munasoluja, joita naiset ja lapsettomat parit luovuttavat hedelmöityshoitojen ja raskaudenkeskeytysten yhteydessä. Feministiset bioeetikot eivät kyseenalaista kantasolututkimusta tai munasolujen, alkioiden ja sikiöiden luovuttamista tutkimukseen sinänsä.
Väitöstutkimus tarjoaa malleja siihen, miten erilaisia bioeettisiä ongelmia voidaan käsitellä sellaisten ihmisten näkökulmasta, jotka ovat yhteiskunnallisesti heikommassa asemassa. Kokemusperäistä tietoa pitäisi käyttää kaikenlaisten bioeettisten ongelmien hahmottamisessa ja ratkaisussa.
TM Eeva Nyrövaara väittelee perjantaina 25.2. kello 12.15 Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa aiheesta "The Feminist Transformation of Bioethics - An Analysis of Theoretical Perspectives and Practical Applications in Feminist Bioethics". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Päärakennus, auditorio XII, Unioninkatu 34.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/24765.

17.2.11

Nyt varsinkin ostan reilun kaupan kahvia

Mediatietojen mukaan kahvin hinnan rakettimainen nousu johtuu New Yorkin pörssissä tapahtuvasta keinottelusta.
Itse olen tehnyt kaksi uutta valintaa: olen alkanut juoda aiempaa enemmän teetä ja ostin reilun kaupan kahvia.

Näillä näkymin ostan Reilun kaupan kahvia edelleen, sillä hinta on nyt suunnilleen sama kuin aiemmin suosimani Juhla Mokan hinta. En ole varma, saako Fair Trade -tuottaja kahvistaan enemmän kuin kollegansa, joka myy pörssijäteille, mutta arvelen, että saa. Pelkän arvelun varaan en asiaa jätä, vaan ryhdyn tutkimaan asiaa.
Olen aika varma, että suuri osa tästä reilun kahvin hinnasta menee suomalaisen kaupan katteisiin, mutta nyt kiinnostaa, hyötyvätkö paikalliset ihmiset - ja nyt en tosiaankaan ole kiinnostunut pääomasijoittajien hyödyistä.
Tässä ensimmäinen linkkini:
http://www.reilukauppa.fi/index.php?18


Edit. 24.2. Haastattelemani talousasiantuntija sanoi, että Suomessa myytävästä kahvista tuskin suurikaan osa kulkee New Yorkin pörssin kautta.
Lisäksi itseäni nakertaa se, että ainakin Tikkurilan Prismassa Reilun kaupan kahvin ja Juhla Mokan euromääräinen hintaero on säilynyt: Reilun kaupan kahvipaketti on edelleen noin euron kalliimpi kuin Juhla Mokka -paketti. Oma epäilykseni alkaakin  kallistua siihen suuntaan, että kyseessä ei ole mikään Rapakon-takainen keinottelu, vaan ihan kotikutoinen :(

1.2.11

Lapsilisä ei kuulu näemmä köyhille

Nostan nyt vanhan postauksen tänne ylimmäiseksi, sillä on turha luulo, että lapsilisän pois ottaminen köyhiltä olisi tapahtunut vahingossa, mikä olisi nyt sitten huomattu. Viittaan tällä tuossa allakin olevaan keskusteluun.
Asiasta on puhuttu siitä lähtien, kun se on ongelmaksi tullut eli 90-luvun laman "jälkihoidosta" saakka. Siitä kerrotaan esimerkiksi vuonna 2007 tässäkin blogissa (ja lisää löytyy täältäkin googlaamalla).
Mutta tässä mainitsemani linkki: http://verkkolehtiinmediasres.blogspot.com/2007/08/kyhll-ei-ole-lapsilis.html

30.1.11

Näin sosiaali- ja terveysministeriö selittää mustan valkeaksi. Sen mukaan lapsilisäasia on mallillaan, jos oikein ymmärsin

edit. 31.1. klo 8.22 linkki lisätty:
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/01/lapsilisat_leikkaantuvat_kaikkein_koyhimmilta_lapsiperheilta_2306263.html


Nyt kun julkisuus vihdoin heräsi tähän lapsiköyhyyteen, sosiaali- ja terveysministeriölle tuli kiire selittää tyrmistyneille kansalaisille, että juttu on panettelua. Parhaiten mustan selittää valkeaksi, kun hämmentää ja puhuu sekavia hetken aikaa. Näin mielestäni tälläkin kertaa. Oletteko kanssani eri mieltä. Vaalit ovat ovalla, joten nyt on hyvä antaa täällä vaalilupauksia ja kertoa samalla, aikooko pitää laupauksensa. Mielestäni tällainen tiedottaminen on häpeällistä, kun pitkään on surtu suomalaista lapsiköyhyyttä. Kyseessä on kansalaisten enemmistön tahdon vastainen puolustuskyvyttömien tallominen. Sitä ei puheilla miksikään muuteta.
Ei ole veronkevennysten aika, vaan aika pitää huolta niistä, jotka tarvitsevat huolenpitoa ja hoivaa.

Ja näin siis virkamies selittää mustan valkeaksi. Tässä sosiaali- ja terveysministeriön selitys, että köyhille lapsiperheille ei tosiaankaan kuulu sen mielestä lapsilisää edelleenkään.
Siis sosiaali- ja terveysministeriön tuore tiedote:

Lapsilisä ei katkea toimeentulotukea saavilta lapsiperheiltä

Ajankohtaisessa keskustelussa lapsilisien suhteesta toimeentulotukeen on ollut joitain väärinymmärryksiä. Lapsilisää ei katkaista toimeentulotukiperheiltä, vaan sen saa edelleen jokainen alle 17-vuotias lapsi.

Lapsilisä ei riipu perheen tuloista tai varallisuudesta, vaan se maksetaan kaikille. Lapsilisä on tulonsiirtoa lapsiperheiden ja muiden kotitalouksien välillä ja sen tavoitteena on korvata lapsista aiheutuneita menoja. Lapsilisä on sidottu kansaneläkeindeksiin 1.3.2011 alkaen.

Toimeentulotuki on viivytyksetön ja lyhytaikainen apu, joka turvaa viime kädessä perheen toimeentulon, kun muut tulot eivät riitä. Sillä täydennetään perheen muita tuloja, jos ne jäävät alle vähimmäistoimeentulon tason.

Toimeentulotuki on sidottu tiukkaan tulo- ja varallisuusharkintaan. Toimeentulotuen perusosien tasot on kuitenkin sidottu kansaneläkeindeksiin.

Perheen toimeentulotuki muodostuu vanhempien perusosista ja lasten perusosista. Lapsen perusosan tarkoitus on turvata lapsen välttämätön toimeentulo.

Lapsilisä ja lapsen perusosa toimeentulotuessa kohdentuvat siten samoihin kustannuksiin, jotka perheelle aiheutuvat lapsesta. Kahta etuutta ei ole tarkoituksenmukaista kohdentaa samaan menoon. Koska lapsilisä ja toimeentulotuki ovat molemmat sidottuja samaan kansaneläkeindeksiin, niiden tasot nousevat samassa tahdissa.

Jos haluttaisiin tehdä toimeentulotuen sisältö lapsiperheille myönteisemmäksi, niin se voitaisiin tehdä esimerkiksi nostamalla lapsen perusosaa toimeentulotuessa. Joka tapauksessa lapsiperheiden hyvinvointia tulisi tarkastella laajemmasta näkökulmasta, jossa otetaan huomioon muun muassa perusturvan taso, perheiden asema työmarkkinoilla, perhepalvelujen toimivuus ja vanhemmuuden tuki.

Sosiaali- ja terveysministeriössä tehdään selvitystyötä uusien ratkaisumallien löytämiseksi, jotta perheitä voitaisiin auttaa erilaisissa elämäntilanteissa.

24.1.11

Hyvätuloisille terveyttä, huono-osaisille keppiä ja paleltuneita porkkanoita

Tämän hallituksen aikana piti terveyserojen kaventua, mutta kuinkas kävikään: hallituskauden alkupuolella Stakesin tutkijat hätkähdyttivät kertomalla, että heikommassa sosioekonomisessa asemassa olevat ihmiset kuolevat paljon nuorempina kuin hyvässä sosioekonimisessa asemassa olevat.
Tilanne ei ole parantunut. Näiden vuosien aikana olen kuullut esimerkiksi Helsingin kaupunkilaisten terveyden avaimia käsissään pitävien selittävän, että he harjoittavat "positiivista diskriminaatiota" ja painostavat enemmän alueille, joilla on ihmisiä, joilla on enemmän toimeentuloon ja elämänhallintaa liittyviä ongelmia. Tämä on nähdäkseni hurskastelua. Paremmin toimeentulevalle väelle on rakennettu parempia julkisia terveyspalveluja ja lisäksi valtion varoja ohjautuu tulonsiirtoina hyvin toimeentuleville ihmisille kasvavalla vauhdilla, samoin yksityisille lääkäripalveluille, myös monikansalliselle pääomalle siis.

Eikä edes riitä, että terveydestä ja hoitoon pääsystä on tehty eriarvoista, myös lapsilisät on riistetty kaikkein köyhimmiltä kokonaan, kun ne lasketaan toimeentuloluukulla lapsiperheen tuloksi.
Nyt ei kannattaisi tyytyä laiskasti mielikuvapolitiikkaan. Äänestäminen on eettinen juttu. Kyse on ihmisarvon suomisesta kaikille ihmisille.

Ja selvyyden vuoksi: itse olen poliittisesti sitoutumaton enkä ole ehdolla vaaleissa enkä aja minkään puolueen agendaa.

13.1.11

Evelin Fadayelin kohtalo on häpeä Suomelle

Suomi kohtelee vanhuksiaan tylysti. Jos vanhus on syntynyt muualla, hän saa kaksin verroin tylyn kohtelun. Häpeän kansaani. Häpeän ulkomaalaisviranomaisten ja poliisin toimintaa asiassa, poliitikkojen tylyyttä ja arvotonta jargonia, joka on ollut elämästään, rakkaistaan ja läheisistään kamppailevan vanhuksen osana täällä entisessä hyvinvointivaltiossa.
Jos itse asuisin ulkomailla, olisin tuollaisen kohtelun nähtyäni varma, että kyseessä on rahanahne barbaarimaa, jolla ei ole käytöstapoja eikä etiikkaa.
Evelin Fadayel on kuollut.

Antibiootti on tehokas lasten korvatulehdusten hoidossa

Varsinais-Suomen rairaanhoitopiirin tuore tiedote sellaisenaan. Tämä tutkimus ei ole lääketeollisuuden rahoittama. Kyseessä on vanha lääke vanhaan tautiin, kuten tutkimusryhmän jäsen professori Pentti Huovinen asian ilmaisi.
Tiedote:

Antibioottihoidosta on hyötyä välikorvatulehduksen hoidossa. Tuoreen tutkimuksen perusteella antibiootti osoittautui aiempaa käsitystä tehokkaammaksi lasten välikorvatulehduksen hoidossa. Toisaalta puolella lapsista korvatulehdus lähti paranemaan myös ilman antibioottihoitoa ja haittavaikutuksia esiintyi enemmän antibioottia saaneilla lapsilla. Antibioottihoito tulisi aloittaa vain siinä tapauksessa, että välikorvatulehduksen diagnoosi on varma.
Antibioottia saaneilla hoito epäonnistui vain joka viidennellä (19 %) ja lumelääkettä saaneilla lapsilla lähes puolella (45 %). Antibiootti oli lumelääkettä tehokkaampi jo ensimmäisistä päivistä lähtien, ja ero ryhmien välillä vain lisääntyi hoitoviikon aikana. Lastenlääkäri Aino Ruoholan työryhmän tutkimustulokset julkaistiin arvostetussa The New England Journal of Medicine -lehdessä 13.1.2011.

Oikea diagnoosi olennainen
- Tutkimustuloksemme vahvistaa Suomessa käytössä olevan lasten äkillisen välikorvatulehduksen Käypä hoito -suosituksen hoitolinjauksia Tuloksilla on myös suuri kansainvälinen merkitys, sillä niitä tullaan käyttämään kaikkialla, kun uusia hoitosuosituksia laaditaan. Haluamme erityisesti korostaa oikean diagnoosin tekemisen merkitystä ja vaativuutta. Lapsen korvat tulee tutkia huolellisesti pneumaattisella korvalampulla ja, jos mahdollista, myös tympanometrilla. Vanhempien tärkeä tehtävä on pitää lasta oikeassa asennossa ja tukevasti paikallaan. Korvaan kertynyt vaikku on poistettava, jotta tärykalvoon saadaan riittävä näkyvyys. Antibioottihoito tulee aloittaa vain siinä tapauksessa, että välikorvatulehduksen diagnoosi on varma. Kaikki tärykalvomuutokset oireilevalla lapsella eivät tarkoita äkillistä välikorvatulehdusta. Mikäli tilanne on epäselvä, on parempi seurata lasta muutama päivä ja tutkia hänet uudelleen. Lisäksi on tärkeää tuntea taudin luonnollinen kulku; tulehdusnesteen häviäminen välikorvasta voi vaatia viikkoja, hyvin harvoin tarvitaan uutta antibioottikuuria. Jo aiemmissa tutkimuksissa on todettu että flunssan aikana annettu antibiootti ei myöskään pysty ehkäisemään välikorvatulehdusta. Varmuuden vuoksi antibioottia ei siis koskaan pidä aloittaa, korostaa Aino Ruohola.

Antibiooteilla myös sivuvaikutuksia
Kaikilla antibiooteilla on sivuvaikutuksia, senkään tähden antibioottia ei pidä aloittaa varmuuden vuoksi. Haittavaikutuksia esiintyi selvästi enemmän antibioottia saaneilla lapsilla. Lähes puolella (48 %) antibioottia saaneista oli ripulia tai löysiä ulosteita, lumelääkettä saaneista lapsista noin joka neljännellä (27 %). Ihottumaa todettiin yhdeksällä prosentilla antibiootti- ja kolmella prosentilla lumelääkeryhmässä. Viime aikoina bakteerit ovat oppineet vastustuskykyisiksi useille tavallisimmille antibiooteille. Bakteerien vastustuskykyä antibiooteille voidaan vähentää välttämällä tarpeetonta antibioottihoitoa. Antibiootin aloittamisen kynnys on siksi tärkeää pitää korkealla ja aloittaa antibioottihoito vain varmoissa tapauksissa.

Kipulääkettä tulee aina antaa
Tutkijat korostavat kipulääkityksen merkitystä. Kipulääkettä kannattaa antaa heti kotona, jos vanhemmat epäilevät lapsen sairastavan korvatulehdusta. Pienen lapsen kivun tulkitseminen on erittäin vaikeaa. Oikein annosteluna kipulääkkeet ovat hyvin turvallisia eivätkä vaikuta diagnoosin tekemiseen. Antibiootti ei korvaa kipulääkettä, jonka käyttöä on hyvä jatkaa myös antibioottihoidon aikana. Tässä tutkimuksessa perheitä kannustettiin käyttämään kipulääkettä, jota sai 85 prosenttia lapsista.

Lasten välikorvatulehdus – lapsiperheitä piinaava vaiva
Äkillinen välikorvatulehdus on lasten yleisimpiä sairauksia. Kahden vuoden ikään mennessä seitsemän lasta kymmenestä on sairastanut vähintään yhden välikorvatulehduksen. Suomessa todetaan vuosittain puoli miljoonaa välikorvatulehdusta, Yhdysvalloissa vastaava luku on jopa 16 miljoonaa.
Välikorvatulehdusta edeltää lähes aina viruksen aiheuttama ylähengitystieinfektio eli flunssa. Tämän vuoksi välikorvatulehduksen oireetkin ovat samoja kuin tavallisessa flunssassa eikä oireiden perusteella siis voida tietää, onko lapsella välikorvatulehdus. Välikorvatulehduksen voivat aiheuttaa bakteeri tai virus ja useimmiten molemmat yhdessä. Suomessa äkillinen välikorvatulehdus hoidetaan yleensä antibiootilla. Tutkimusten perusteella tiedetään kuitenkin, että välikorvatulehdus voi parantua myös ilman antibioottilääkitystä. Mikäli antibioottia ei aloiteta, oireita seurataan ja uusi lääkärintutkimus on tarpeen lähipäivinä. Molemmissa tapauksissa kipulääkityksestä huolehtiminen on tärkeää.

Pikkunorsu-tutkimus paaluttaa tulevaisuuden hoitokäytäntöjä
Laajassa turkulaisessa tutkimuksessa selvitettiin, miten tehokas antibiootti on pienten lasten korvatulehduksen hoidossa. Vuonna 2006 alkaneeseen ns. Pikkunorsu-tutkimukseen osallistui yhteensä yli 700 alle kolmevuotiasta lasta, joista 322:lla todettiin äkillinen välikorvatulehdus. Tutkimuksessa puolet lapsista sai välikorvatulehduksen hoitoon antibioottia (amoksisilliini-klavulaanihappo) ja puolet lumelääkettä. Välikorvatulehduksen paranemista seurattiin tiheään toistuvilla seurantakäynneillä.
Tutkimuksen tulokset on juuri julkaistu maailman arvostetuimmassa lääketieteellisessä julkaisussa, The New England Journal of Medicine -lehdessä.
Jatkossa tutkimusryhmä pyrkii löytämään ennustavia tekijöitä, joiden perusteella antibioottihoito voidaan kohdistaa niille lapsille, jotka sitä eniten tarvitsevat samalla, kun muiden lasten välikorvatulehdus voitaisiin hoitaa seurannalla ja kipulääkkeillä.
Lasten välikorvatulehduksia tutkiva työryhmä saa rahoitusta mm. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin EVO-rahoista.

Taas on paljon puhetta terveydenhuollosta. Vaalit näet ovat lähellä

Sain juuri kutsun taustatilaisuuteen, missä ministeri Risikko ja väkensä kertovat, miten terveyskeskukset toimivat tänään:
Terveyskeskuksen kiireettömän hoidon vastaanottoaikoja sai syksyllä 2010
paremmin ja lääkäriin pääsi hieman nopeammin kuin saman vuoden keväällä. Myös
keskimääräiset odotusajat lääkärin vastaanotolle olivat lyhentyneet. Välittömän
yhteyden saaminen terveyskeskukseen kuitenkin takkuili edelleen.

Mitä terveyskeskuspalvelujen saatavuudelle on tehty viime vuoden aikana? Entä
miltä terveyskeskusten tilanne näyttää tulevaisuudessa?
Vaalit siis lähestyvät.
Nyt kysytään lääketieteen toimittajilta korkeaa työmoraalia, ahkeruutta ja omien aivojen käyttämistä ja medialta journalismin periaatteiden mukaista sisältöä.

Tuota noin. Samaan aikaan radiosta tuli juttua siitä, että THL:n tutkija toivoi, ettei sosioekonomisia terveyseroja kasvateta nykyistä enempää. Sitä toivon minäkin.
Meillä Helsingissä ilmeisesti terveyskeskuslääkäreitä, ainakin täällä koillisessa, pohjoisessa ja idässä, on ilmeisesti ohjeistettu, että "turhia tutkimuksia" ei teetetä. Siinä kiltit tytöt ja pojat, jotka ovat tottuneet tottelemaan ylempiään, siis kaupungin johtoa, ovat totelleet. Samalla paine asiakkaiden suunnasta kasvaa. Siihen vastataan vartiointiliikkeitten palveluilla ja ponnekkaalla kritiikinehkäisyllä: soraäänet ja tyytymättömyys vaiennetaan. Sitten puhuvat enää korkeintaan tutkimustulokset, kun nähdään, että korkeamman tuloryhmän väen terveys kohenee ja heikossa taloudellisessa hapessa olevien terveys heikkenee ja kuolleisuus kasvaa. Edelleen.

Ainakin Helsingissä sosioekonomisia terveyseroja on mitä ilmeisimmin tietoisesti kasvatettu. En tiedä, mikä maailmankuva tällaisessa voi olla takana. En edes jaksa ajatella asiaa loppuun.
Omassa terveyskeskuksessamme ainakin pitkäaikaissairauksia sairastavien potilaitten hoito on sattumanvaraista. Astmapotilaat, reumapotilaat, tottakai masennuspotilaat, mitä ilmeisimmin diabeetikot ja sepelvaltimotautipotilaat ovat heikossa tilanteessa. Kun löysin itseltäni patin päästä, tiesin jo muutaman vakavan kokeilun jälkeen, että terveyskeskukseen on turha edes yrittää päästä tutkimukseen saati että sieltä pääsisi eteenpäin. Menin työterveyslääkäriin, Sain ajan välittömästi. Seuraavana päivänä otettiin koepala ja viikon päästä sain tuloksen. Lääkäri oli jo varannut otiona minulle aikaa jatkoon siltä varalta, että kasvain on pahanlaatuinen. Olen seurannut sitä haluttomuutta ja verkkaisuutta, millä samaan aikaan terveyskeskushoidon armoilla olevan läheiseni asia eteni, tai oli taantumassa julkisessa terveydenhuollossa. Väitän, että Helsingissä kaupunginosakohtaisesti suoritetaan epäinhimillistä valintaa: eteläisen, läntisen ja keskisen alueen asukkaat pääsevät erikoissairaanhoitoon helposti, muille se on vaikeaa.
Erikoissairaanhoito julkisessa terveydenhuollossa on korkeatasoista, myös eettisesti korkeatasoista. Terveyskeskuksissa sen sijaan työnantajataho kiristää lääkäreitten työoloja niin, että vain korkeasti eettisesti ajattelevat itsepäiset Don Quiote -tyypit ovat hyödyksi potilaille, muut voidaan korvata sairauslomatodistuksia kirjoittavilla hoitajilla.