Varsinais-Suomen rairaanhoitopiirin tuore tiedote sellaisenaan. Tämä tutkimus ei ole lääketeollisuuden rahoittama. Kyseessä on vanha lääke vanhaan tautiin, kuten tutkimusryhmän jäsen professori Pentti Huovinen asian ilmaisi.
Tiedote:
Antibioottihoidosta on hyötyä välikorvatulehduksen hoidossa. Tuoreen tutkimuksen perusteella antibiootti osoittautui aiempaa käsitystä tehokkaammaksi lasten välikorvatulehduksen hoidossa. Toisaalta puolella lapsista korvatulehdus lähti paranemaan myös ilman antibioottihoitoa ja haittavaikutuksia esiintyi enemmän antibioottia saaneilla lapsilla. Antibioottihoito tulisi aloittaa vain siinä tapauksessa, että välikorvatulehduksen diagnoosi on varma.
Antibioottia saaneilla hoito epäonnistui vain joka viidennellä (19 %) ja lumelääkettä saaneilla lapsilla lähes puolella (45 %). Antibiootti oli lumelääkettä tehokkaampi jo ensimmäisistä päivistä lähtien, ja ero ryhmien välillä vain lisääntyi hoitoviikon aikana. Lastenlääkäri Aino Ruoholan työryhmän tutkimustulokset julkaistiin arvostetussa The New England Journal of Medicine -lehdessä 13.1.2011.
Oikea diagnoosi olennainen
- Tutkimustuloksemme vahvistaa Suomessa käytössä olevan lasten äkillisen välikorvatulehduksen Käypä hoito -suosituksen hoitolinjauksia Tuloksilla on myös suuri kansainvälinen merkitys, sillä niitä tullaan käyttämään kaikkialla, kun uusia hoitosuosituksia laaditaan. Haluamme erityisesti korostaa oikean diagnoosin tekemisen merkitystä ja vaativuutta. Lapsen korvat tulee tutkia huolellisesti pneumaattisella korvalampulla ja, jos mahdollista, myös tympanometrilla. Vanhempien tärkeä tehtävä on pitää lasta oikeassa asennossa ja tukevasti paikallaan. Korvaan kertynyt vaikku on poistettava, jotta tärykalvoon saadaan riittävä näkyvyys. Antibioottihoito tulee aloittaa vain siinä tapauksessa, että välikorvatulehduksen diagnoosi on varma. Kaikki tärykalvomuutokset oireilevalla lapsella eivät tarkoita äkillistä välikorvatulehdusta. Mikäli tilanne on epäselvä, on parempi seurata lasta muutama päivä ja tutkia hänet uudelleen. Lisäksi on tärkeää tuntea taudin luonnollinen kulku; tulehdusnesteen häviäminen välikorvasta voi vaatia viikkoja, hyvin harvoin tarvitaan uutta antibioottikuuria. Jo aiemmissa tutkimuksissa on todettu että flunssan aikana annettu antibiootti ei myöskään pysty ehkäisemään välikorvatulehdusta. Varmuuden vuoksi antibioottia ei siis koskaan pidä aloittaa, korostaa Aino Ruohola.
Antibiooteilla myös sivuvaikutuksia
Kaikilla antibiooteilla on sivuvaikutuksia, senkään tähden antibioottia ei pidä aloittaa varmuuden vuoksi. Haittavaikutuksia esiintyi selvästi enemmän antibioottia saaneilla lapsilla. Lähes puolella (48 %) antibioottia saaneista oli ripulia tai löysiä ulosteita, lumelääkettä saaneista lapsista noin joka neljännellä (27 %). Ihottumaa todettiin yhdeksällä prosentilla antibiootti- ja kolmella prosentilla lumelääkeryhmässä. Viime aikoina bakteerit ovat oppineet vastustuskykyisiksi useille tavallisimmille antibiooteille. Bakteerien vastustuskykyä antibiooteille voidaan vähentää välttämällä tarpeetonta antibioottihoitoa. Antibiootin aloittamisen kynnys on siksi tärkeää pitää korkealla ja aloittaa antibioottihoito vain varmoissa tapauksissa.
Kipulääkettä tulee aina antaa
Tutkijat korostavat kipulääkityksen merkitystä. Kipulääkettä kannattaa antaa heti kotona, jos vanhemmat epäilevät lapsen sairastavan korvatulehdusta. Pienen lapsen kivun tulkitseminen on erittäin vaikeaa. Oikein annosteluna kipulääkkeet ovat hyvin turvallisia eivätkä vaikuta diagnoosin tekemiseen. Antibiootti ei korvaa kipulääkettä, jonka käyttöä on hyvä jatkaa myös antibioottihoidon aikana. Tässä tutkimuksessa perheitä kannustettiin käyttämään kipulääkettä, jota sai 85 prosenttia lapsista.
Lasten välikorvatulehdus – lapsiperheitä piinaava vaiva
Äkillinen välikorvatulehdus on lasten yleisimpiä sairauksia. Kahden vuoden ikään mennessä seitsemän lasta kymmenestä on sairastanut vähintään yhden välikorvatulehduksen. Suomessa todetaan vuosittain puoli miljoonaa välikorvatulehdusta, Yhdysvalloissa vastaava luku on jopa 16 miljoonaa.
Välikorvatulehdusta edeltää lähes aina viruksen aiheuttama ylähengitystieinfektio eli flunssa. Tämän vuoksi välikorvatulehduksen oireetkin ovat samoja kuin tavallisessa flunssassa eikä oireiden perusteella siis voida tietää, onko lapsella välikorvatulehdus. Välikorvatulehduksen voivat aiheuttaa bakteeri tai virus ja useimmiten molemmat yhdessä. Suomessa äkillinen välikorvatulehdus hoidetaan yleensä antibiootilla. Tutkimusten perusteella tiedetään kuitenkin, että välikorvatulehdus voi parantua myös ilman antibioottilääkitystä. Mikäli antibioottia ei aloiteta, oireita seurataan ja uusi lääkärintutkimus on tarpeen lähipäivinä. Molemmissa tapauksissa kipulääkityksestä huolehtiminen on tärkeää.
Pikkunorsu-tutkimus paaluttaa tulevaisuuden hoitokäytäntöjä
Laajassa turkulaisessa tutkimuksessa selvitettiin, miten tehokas antibiootti on pienten lasten korvatulehduksen hoidossa. Vuonna 2006 alkaneeseen ns. Pikkunorsu-tutkimukseen osallistui yhteensä yli 700 alle kolmevuotiasta lasta, joista 322:lla todettiin äkillinen välikorvatulehdus. Tutkimuksessa puolet lapsista sai välikorvatulehduksen hoitoon antibioottia (amoksisilliini-klavulaanihappo) ja puolet lumelääkettä. Välikorvatulehduksen paranemista seurattiin tiheään toistuvilla seurantakäynneillä.
Tutkimuksen tulokset on juuri julkaistu maailman arvostetuimmassa lääketieteellisessä julkaisussa, The New England Journal of Medicine -lehdessä.
Jatkossa tutkimusryhmä pyrkii löytämään ennustavia tekijöitä, joiden perusteella antibioottihoito voidaan kohdistaa niille lapsille, jotka sitä eniten tarvitsevat samalla, kun muiden lasten välikorvatulehdus voitaisiin hoitaa seurannalla ja kipulääkkeillä.
Lasten välikorvatulehduksia tutkiva työryhmä saa rahoitusta mm. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin EVO-rahoista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti