1.12.12

Google taitaa nirhata omaa jalkaansa

Isotkin talot voivat joutua henkitoreisiin, kuten Nokian elinkaari on muistuttanut.

Jaa että miten niin? Nykyisin postaukseni perustuvat usein omaan siviilielämän kokemukseen - eikä tämä postaus tee poikkeusta.  Etsin tänään Google-haulla tietoa siitä, mitä mikäkin tutuista kaupoista jostain omenatuotteesta pyytää.
Yllätys oli suuri, kun lisäsin vanhan tutun Tectorin hakuehdon jatkoksi. Tector -haku toi tulokseksi kilpailijan Humacin osumia roppakaupalla eikä lainkaan Tectoria. Aloin jo epäillä, että ketju on kokonaan lopettanut tai myyty kilpailijalle, mutta sitten kirjoitin mutkattomasti osoiteriville tector.fi ja eikös mitä: ihan se oli siellä niin kuin ennenkin.
Muuta selitystä en keksinyt kuin että Google taitaapi myydä firmoille näkyvyyttä sillä tavoin, että sinne hakuihin voi sisällyttää kilpailijoiden nimiä: kun joku siis tyyliin etsii Stockmann Angry Birds, hän saakin tulokseksi Hobby Hall Angry Birds ja ehkä alkaa jo päätellä, ettei Stokkalla ole ollenkaan vihasia lintuja.
Rahanahneus voisi helposti koitua Googlen turmioksi: jos löytyy hakukone, joka antaa etsijälle tuloksen, joka vastaa paremmin hänen tarpeitaan kuin mainostajien tarpeita, saattaa olla, että Googlekin kääntyy auringonlaskun yritykseksi ennen kuin aavistaakaan.

No ok, ehkä tää nyt on vähän liioittelua :) Yksinkertaisemmalla haulla toki Tector löytyy.

27.11.12

Sosioekonomisten terveyserojen kasvun jäljillä

Suurituloiset käyttivät suhteessa sairastavuuteen enemmän
lääkäripalveluja kuin pienituloiset. 

Vähemmän koulutetut ja pienituloiset ilmoittavatkin muita useammin 
sairastavansa tautia,
johon he eivät
saa hoitoa.



Kuntoutussäätiön tuore tutkimus tulee paljastaneeksi, että Kelan kuntoutukseen pääsevät muita harvemmin ne kansalaisryhmät, jotka kuntoutusta eniten tarvitsisivat.
Muutama vuosi sitten mediaa järkyttivät tiedot siitä, miten paljon lyhyempi köyhän elämä pääkaupunkiseudulla on kuin rikkaan. Mediakohun vaimennuttua sekä kunnat että Kela ovat jatkaneet valitsemallaan tiellä. Median kiusallisiin kysymyksiin vastaamaan lähetetään entistä paremmin valmennettuja henkilöitä, joilla on pätevät vastaukset valmiina.
Helsingissä Jakomäen ja Kulosaaren peruspiirien sairastuvuuserot ovat edelleen hätkähdyttävät (Helsingin tila ja kehitys 2012 -selvitys).


Tiedote:
Sosiaalisella taustalla oli suuri merkitys Kelan järjestämään kuntoutukseen hakemiseen ja myös pääsemiseen. Nämä erot eivät kokonaan selittyneet sairastavuuseroilla. Kuntoutus voi merkittävästi vaikuttaa nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen ja ikääntyvien työurien pidentämiseen. Näissä ryhmissä kuntoutuksen hyödyntämistä on syytä tehostaa.
Kuntoutukseen käytetään Suomessa vuosittain merkittävä määrä resursseja. Kelan kuntoutukseen osallistui vuonna 2011 yli 87 000 ihmistä ja siihen käytettiin 262 miljoonaa euroa. Kuntoutuksen oikea kohdentuminen on tärkeää resurssien tehokkaan käytön kannalta. Miksi osa huonommassa asemassa olevista hakee kuntoutukseen myöhään tai jättää kokonaan hakematta?
Kuntoutussäätiön tutkimuksessa  Kuntoutukseen? Sosioekonomiset tekijät Kelan kuntoutukseen hakemisessa ja myönnöissä selvitettiin muun muassa koulutuksen, ammattiryhmän, tulojen ja perheaseman yhteyttä Kelan tarjoaman kuntoutuksen hakemiseen ja myöntöihin vuonna 2004. Tutkimusaineistossa yhdistettiin Kelan ja Tilastokeskuksen laajoja rekisteriaineistoja. Käytössä oli 1,36 miljoonan ihmisen tiedot. Heistä yli  64 000 oli hakenut kuntoutusta. Sairastavuutta arvioitiin muun muassa erityiskorvattavien lääkkeiden hankkimisella sekä sairauspäivärahatiedoilla.
Koulutetut naiset harkinnanvaraiseen kuntoutukseen muita varhaisemmassa vaiheessa
Henkilön tausta vaikutti siihen, millaiseen kuntoutukseen hän osallistuu. Vajaakuntoisten ammatillista kuntoutusta hakivat ja siihen todennäköisimmin hyväksyttiin vähän koulutetut ja pienituloiset. Harkinnanvaraiseen kuntoutukseen sen sijaan hakivat ja pääsivät useimmin työssä olevien lapset, työlliset, opiskelijat sekä ne, joilla oli keskimääräistä korkeampi koulutus ja tulot. Koulutetut naiset hakivat kuntoutukseen muita vähäisemmällä sairastavuustasolla. Perusasteen koulutuksen saaneet naiset ja miehet hakivat harkinnanvaraiseen kuntoutukseen vähän erityisesti mielenterveyden häiriöiden perusteella, kun huomioi heidän sairastavuustasonsa. 
Yksinelävät, työkyvyttömyyseläkeläiset ja työttömät pääsevät kuntoutukseen muita harvemmin

Lapsilla kuntoutuksen hakemista lisäsi lapsuuden perheen ulkopuolella asuminen, työikäisillä yksin elä-minen. Myöntävän päätöksen aikuisista saivat kuitenkin useimmin avioliitossa olevat. Muita harvemmin myöntävän kuntoutuspäätöksen saivat työkyvyttömyyseläkeläiset, kuntoutustuella olevat nuoret aikuiset ja työttömät. Tutkimuksessa kävi myös ilmi että ikääntyvät hakivat koulutukseen ja työkokeiluihin työuran pidentämisen näkökulmasta hyvin vähän.




Lähde: Kuntoutussäätiö
Tutkimus: http://www.kuntoutussaatio.fi/files/1075/Tutkimuksia_86_verkko_.pdf

5.11.12

Ruuhkaa on

 

21.10.12

Terveyttä ja kauneutta yllin kyllin, joka makuun

Tässä viikonvaihteessa Helsingin messukeskuksessa oli suuri kauneus- ja terveysaiheinen messutapahtuma, väkeä tosin vähemmän kuin aiempina vuosina. Monenlaisia mukavia ihmisiä oli liikkeellä, osa toki erinomaisen kummallisissa tai todella koreissa höyhenissä.

Pääsin kuvaamaan Tribal Fusion Belly Dance -tanssijoita –  vaikuttavan näköisiä naisia. Tosiharrastajan blogi täällä: http://lunavibes.blogspot.fi/

19.10.12

On vaikea saada Mirialen tai Provea SAn tuotteiden peruutusta perille

Tutkittuani taannoin markkinointihuijausta päätin kokeilla oman pitkäaikaisen tilaukseni peruutusta.
Kyseessä on tuotemerkki Miriale Cotten Deluxe -niminen tuote. Laskun saaja on Provea SA CH-1033 Cheseaux/Lausanne. Ja nyt pahaa pelkään, että tässä on jälleen yritys, joka ei ota vastaan mitään poeruutuksia. Noin kaksi kuukautta sitten lähetin peruutuksen tilauksesta ja tänään tuli kuitenkin uusi paketti firmasta.
Soitin laskussa olevaan 24h asiakaspalveluun. Eihän se palvellut illalla eikä viikonloppuna.

Kyseinen firma löytyy siis netistä täältä: http://fi.miriale.com/index.aspx

Jatkan tämän asian raportointia sitä mukaa kuin uutta ilmenee. Nyt en vielä tiedä, mitä tekisin kyseiselle lähetykselle. Otin joka tapauksessa ruutukaappauksen omasta peruutuksestani, koska edelliselläkään kerralla en saanut mitään luvattua sähköpostiviestiä vastaukseksi.

Edit. 22.10.12 klo 17.30
Nyt tilanne on se, että eilen illalla myöhään olen saanut kolme kappaletta sähköpostiviestejä (kahta omaa viestiäni koskien), eri osoitteista. Kun vastasin toiseen viestiin, vastaukseni palautui, joten ainakaan sen osoitteen kanssa ei voi kommunikoida. Mitään todellisen henkilön yhteydenottoa en vielä ole saanut. Soittoaika on niin hankala, että työpäivän aikana ei ole helppo järjestää tilannetta. Mutta tässä siis lupaamani viestit.

http://keskustelu.suomi24.fi/node/4278263yt aloin etsiä Suomi24-alueelta tietoa tästä firmasta ja sieltähän löytyy:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/4278263

Tästä tulee kiva juttu jollekin toimittajalle, joka jaksaa tutkia kyseisen yrityksen liiketoimintatapoja, veikkaan.

Edit. 23.10.12 klo 21
Tänään palautin Tikkurilan postin kautta tuotepakkauksen, jonka olin saanut - huolimatta siitä, että olin jo pari kuukautta sitten peruuttanut tilaukseni.
Tänäänkään vielä en sen sijaan ole saanut Provean lupaamia vastauksia sähköisiin yhteydenottoihini. (Olen ottanut ruutukaappaukset lähettämistäni viesteistä ja taltioinut automaatin minulle lähettämät lupausviestit, joissa kerrotaan, että he ottavat yhteyttä, mikäli on tarpeen. Olen pyytänyt yhteydenottoa, mutta en siis vielä ole sitä saanut.)
Seuraan mielenkiinnolla tilannetta.

Muuten: Taloussanomat on listannut juuri tämän Provean niiden yritysten joukkoon, joiden tilausta on vaikea, jopa mahdoton peruuttaa. Katsokaapa ohesita linniä: http://www.taloussanomat.fi/markkinointi/2009/03/09/varo-ilmaistuotteita-voit-joutua-silti-maksajaksi/20096380/135
Kuluttajaviranomaisetkin tuntevat tämän homman näköjään.
Tietääkö kukaan nimeltä näitä henkilitä, jotka ovat tämän liiketoiminnan takana? Onko siellä suomalaisia ihmisiä? Onko ruotsalaisia? Onko tietoa kuluttajaviranomaisten toimenpiteistä? Kertokaa ihmeessä. Tämä kiinnostaa.

Edit. 25.10.12 klo 20
Tänään sain osoitteesta asiakaspalvelu.web@provea.ch sähköpostia, jonka oli allekirjoittanut joku Rita. Englanninkieliseen viestiini oli nyt vastattu suomeksi ja ilmoitettiin, että kestotilauksen irtisanominen onotettu vastaan ja annettiin seuraavat neuvot:
Voitte palauttaa paketin laskuineen seuraavaan osoitteeseen:

Provea/Editions Atlas
PL 2013
22111 MAARIANHAMINA

Ps. Saatte postista palautuskuitin tositteeksi palautuksestanne.

Jos teillä on myöhemmin kysyttävää tästä asiasta, kirjoittaisitteko viestien aiheeksi yllämainitun viitteen.

Parhain terveisin

Asiakaspalvelu
Rita
_______________

No, olin siis jo vienyt palautuksen postiin ja se meni siihen osoitteeseen, joka pakkauksessa oli, ilmeisesti siis johonkin Sveitsiin, ellei nyt jossain koodissa sitten ollut jokin Ahvenanmaan osoite, jota tilaaja ei nähnyt. Kerron edelleen asiasta, jos tämä aiheuttaa lisää ongelmaa.
--


Edit. 26.10.12
 Tänään on tullut kaksi viestiä kyseisen firman  asiakaspalveluhankilöiltä tai -osoitteilta. Ensimmäinen oli osoitteesta kundtjanst@provea.ch ja viesti tuli sekä minulle että kopiona osoitteeseen info@provea.com (tunnistetiedot on poistettu):

Olemme vastaanottaneet viestinne ja irtisanoneet kestotilauksenne.


Glöm inte att ange ovanstående referensnummer om du vill kontakta oss igen angående det här ärendet.

Med vänliga hälsningar

Kundtjänst
Anne





Ja toinen oli osoitteesta kundtjanst@provea.ch ja ilman tunnistetietoja sisältö oli taas tällainen:


______________________________________________________________

Tack för ditt meddelande.

Vi kommer att behandla ditt ärende och, om så är nödvändigt, ge dig svar med e-post så snart som möjligt.

Om du önskar hänvisa till detta ärende i framtiden ber vi dig ange ovanstående referensnummer.

Med vänliga hälsningar,
Kundtjänst
________________________________________________________


Eiköhän tässä nyt voi jo olla rauhassa, kun näin monta ilmoitusta peruutuksen vastaanottamaisesta on tullut. Jos uutta ilmenee, kirjoitan sitten edelleen tänne.

15.10.12

Helsingissä Alepa alentuu jo huijaamaan kahvin hinnalla

Kahvipaketin hinta eikun nousee. Juuri katsoin eilen telkusta juttua, jossa kerrottiin, että ihmiset ovat valmiit maksamaan laatukahvista eivätkä tyydy halpistuotteisiin. Ehkä on noin, mutta on muitakin selityksiä. Tässä niistä yksi:

Viime perjantaina Malmilla myytiin Juhla Mokkaa alle kolmen euron pakettihinnalla. Itse hieraisin silmiäni, kun kotimatkalla poikkesin Helsingin Puistolan Alepaan ja siellä oli Juhla Mokkaa hintaan  2.75. Hinta oli kahteen kertaan, isolla ja pienellä, Juhla Mokka -hyllyn reunassa. Alemmalla, lattiatasossa, oli puulavalla jotain halpiskahvia, jossa ei ollut lainkaan hintaa.

Tarkemi tutkiminen kuitenkin tuotti sen tuloksen, mitä kriittinen kuluttaja aavistelee tällaisessa tapauksessa: jostain syystä Juhla Mokan hinta oli kokonaan jäänyt merkitsemättä ja Rainbow-kahvin hinta oli ikään kuin vahingossa lipsahtanut Juhla Mokka -hyllyn reunaan.

Kyseessä olisi tietenkin voinut olla pelkkä inhimillinen erehdys.
Huomautin asiasta perjantaina kassalla asioidessani siis.
Lauantaina tilanne oli ennallaan. Huomautin jälleen.
Maanantaiaamuna tilanne oli ennallaan. Huomautin. Kassahenkilö kertoi, että kahvit ovat vain tilapäisesti tuossa ja odottavat siirtämistä toiseen paikkaan. Illalla tilanne oli edelleen aivan sama kuin perjantaina.

Sääliksi käy ikäihmisiä, jotka näkevät isot tarjoushinnat, eivät ehkä muita hintoja. Toki kaupassa asioivista moni rypee rahassa. Rikkaatkin ihastuvat tarjoushintoihin. Heistä kaikki eivät lue ostoslappua ostoksia pakatessaan. Suurin sääli kohdistuu pienellä eläkkeellä sinnitteleviin vahuksiin ja muihin pienituloisiin.

Edit. 16.10 klo 20
Tänä iltana ilmeisesti joku asiakas oli käynyt "korjailemassa" tilannetta: Juhla Mokka -hyllyn laitaan oli nostettu muutama Rainbow-kahvipaketti. Oikein hyvä. Nyt ei näytä aivan pahalta, vaikka hyllyssä ei tosin edelleenkään ole Juhla Mokan hintaa, ei isolla, ei pienellä.

19.9.12

Lääkäri ei tahdo antaa paapalle hoitoa

Tämän kirjoituksen aiheena ei ole eutanasia, vaan parantavan hoidon epääminen iäkkäältä sotainvalidilta vuoden 2012 Suomessa, isänmaallisella Pohjanmaalla.

Paapalla on 13 lastenlasta joita kaikkia paappa on hoitanut. Tämä kuva on vuodelta 1998.
Iäkäs suvun paappa joutui aivoinfarktin takia sairaalahoitoon Vaasan keskussairaalaan kesällä 2012. Sieltä hänet siirrettiin kaupunginsairaalan kuntoutusosastolle kun siirto oli mahdollinen. Nyt paappa on pitkäaikaissairaille tarkoitetulla osastolla.

Paapalla on se onni, että hänen lapsenlapsensa kaikki tyynni tietääkseni rakastavat häntä, ihmistä, joka on heitä kaikkia hoitanut ja hellinyt lapsuudessa, on väsymättä leikkinyt heidän kanssaan, hoitanut, kun vanhemmat ovat tarvinneet tukea ja apua.
Paappa on sotainvalidi. Hän lähti 17-vuotiaana vapaaehtoisena jatkosotaan, haavoittui siellä. Hänet kannettiin korkean kuumeen kourissa ollessaan ruumiskellariin sotilassairaalassa – ilmeisesti lääkäri oli arvioinut, että hän ei selviydy. Paappapa selviytyi. Hän heräsi ruumishuoneessa ja alkoi hakata ovea: "Päästäkää minut pois, en ole vielä kuollut." Määräyksen antanut lääkäri ei tämän tapauksen jälkeen katsonut enää paappaamme silmiin.

Vuosikymmenet ovat kuluneet. Eränä aamuna lastemme sairaanhoitajaserkku tuli mummolaan ja samanaikaisesti selvisi, että paappa on saanut aivohalvauksen. Hoitoon pääsy ei ollut kovin nopeaa, mutta paappa pääsi keskussairaalaan. Liuotusta ei voitu antaa, koska ei tiedetty, koska tukos oli syntynyt. Meidän pääkaupungissa asuvien ihmetykseksi paappa on koko ajan kuntoutunut kuntoutuistaan – pystyy hyvänä hetkenä pallottelemaan lapsenlapsensa kanssa jo kolme varttia - mutta hoidossa olon hinta on ollut raskas: nykyisellä pikäaikaissairaiden osastolla painostus omaisia kohtaan on ollut raskasta kestää, erityisesti iäkkäälle puolisolle: yksikön ylilääkäri on painostanut omaisia suostumaan siihen, että paapalle ei anneta antibioottihoitoa, jos hän sairastuu keuhkokuumeeseen.
Olemme yksissä tuumin kaikki kieltäytyneet ehdotuksesta. Jos paappa sairastuu, häneltä ei saa evätä hoitoa eikä hänen kuolemaansa saa jouduttaa.
Itselleni on ikävä kyllä silmien eteen piirtynyt kuva, jossa jälleen paappa on joutunut ruumishuoneeseen, jossa hän heikentyneillä voimillaan rynkyttää ovea ja pyytää päästä takaisin elävien puolelle sairaalassa.

Julkisessa eutanasiakeskustelussa ovat vielä vanhusten suureksi epäonneksi menneet puurot ja vellit sekaisin. Juha Hännisen aloittama keskustelu riistäytyi heti pois syöpäpotilaiden sietämättömistä kivuista vanhuksiin. Meillä on varaa hoitaa vanhuksemme. Suomi on rikas maa.
Suosittelen jokaiselle tolkuissaan olevalla ihmiselle hoitotahdon kirjoittamista. Hoitotahtoa voi halutessaan myös päivittää. Pahinta on, jos joku lääkäri omista näkemyksistään käsin punnitsee rahassa, kannattaako ihmisen antaa elää.

Katso myös:

Suomessa on jo käytössä eutanasia – Vanhusten annetaan kuihtua hengiltä, Tamperelaisen juttu
Lääkärin tulee poistaa kärsimystä Tiina Tasmuth lääketieteen tohtori, syöpätautien erikoislääkäri, palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys, Hyks Syöpätautien klinikka päivystävä lääkäri, Terhokoti. Yleisönosastokirjoitus Helsingin Sanomissa.


Keskustelu elvytyskiellosta 
on sekin käynnissä. Tämä postaus ei käsittele tätä aihetta nyt: Suomi24-keskustelu Passiivinen eutanasia.

Edit. 27.10.12

Ja  toki on sitten mahdollisuus, että kirjoitukseni taustalla oleva onglma johtuukin sairaalabakteerista. Ainakin keskussairaalan puolella hygieniasaa oli omaistenkinhavaittavia puutteita. Tässä vähän lainausta MRSA-infektion riskistä ainakin vastaisten vanhusten varalle: Tavallisimmin MRSA-infektion saavat potilaat, jotka ovat sairaalahoidossa tai jotka ovat iäkkäitä ja joilla on huono vastustuskyky. MRSA-infektion voivat saada myös potilaat, joilla on avoimia haavoja tai virtsakatetri.

Pelkällä hyväällä työmoraalilla ja hygienialla ei kuitenkaan syntyneitä ja pitkään kehittyneitä ongelmia enää sitten selätetä.
Lääkärilehden 2008 lääketieteellinen pääkirjoitus, jonka on kirjoittanut Jukka Lumio, on otsikoitu Sairaalainfektioiden torjunnassa ratkaisee raha.
Itsestäni on pikemminkin näyttänyt siltä, että esimerkiksi MRSA-bakteerin julkisuuskuvaa  on pikemminkin alettu parantaa sen sijaan että olisi keskitytty karkoittamaan sitä siltä, missä sen tuhot ovat kohtalokkaita; on kai annettu periksi. Kyseessä ei enää olekaan tappajabakteeri eikä superbakteeri, vaan elämään ja kuolemiseen kuuluva luonnollinen juttu. Katso täältä.

Sairaalabakteereista löytyy yleisellä ja lääketieteellisellä tasolla tietoa Terveyskirjastosta.

Vaasassa on ilmeisesti ollut pitkään sairaalabakteeriongelmia. Tässä yksi yleisönosastojuttu vuodelta 2009.


Vaasan seudulla näköjään on puhetta sairaalabakteereista, ainakin kulueränä: Maaliskuun Pohjalaisesta tämä juttu.

 --

Paappa kuoli viikko sitten.

2.9.12

Vanhusten hoidon etiikka huolestuttaa

Vaasassa terveyskeskuksen yhteydessä olevalla pitkäaikaisosastolla että kuntoutetun aivohalvauspotilaan omaisille sitkeästi hyväksyttäväksi päätöstä, että läheistämme,  iäkästä sotaveteraania, ei hoideta, jos hän sairastuu keuhkokuumeeseen.

Kyse ei nyt siis ole mistään elvytyskieltoasiasta, vaan sairaaloissa yleisestä taudista, joka on hoidettavissa antibiooteilla - tai jos ei ole, potilas menehtyy.

Lääkärit ovat ilmeisesti jo ottaneet ihmisen elämän omiin käsiinsä. Nyt ei ole  kyse siitä, mistä eutanasiakeskustelun käynnistänyt Juha Hänninen puhuu - kuolevan potilaan tuskien päättämisestä - vaan nyt on kyse siitä, onko hoitavalla lääkärillä jokin oikeus päättää, että henkeä uhkaavia sairauksia ei hoideta, vaan aannetaan potilaan aktiivisesti kuolla jättämällä hänet ilman hoitoa.

Me läheiset huolestuimme jo siinä vaiheessa, kun aivohalvauksen jälkeen potilaalle ei annettu lainkaan ravintoa pitkiin aikoihin - pelkkää nesteytystä. Vanhus kuivui kokoon. Nyt ei siis ole kyse hoitajamääristä eikä vaipanvaihdoista, vaan siitä, että ravintoliuosta ei annettu.

Yleensä en ole pitänyt tapanani kirjoittaa blogissani asioista, jotka koskevat läheisten etua.  Tällä kertaa kirjoitan, sillä potilasvahinkoilmoituksen tekeminen siinä vaiheessa, jos hoitamattajättämisratkaisu tuottaa tuloksena rakkaan läheisemme kuoleman, nämä kirjoitukset ovat peruuttamatta liian myöhäisiä tässä asiassa.

Tätä asiaa on pohdittu netin keskustelupalstoilla kaikesta päättäen paljon. Vanhustenhuollon ja vanhusten hoitamisen eettisten periaatteiden pitää olla nähtävillä meille kaikille: keta hoidetaan, ketä ei, jotta emme joudu ymmärtämättömien, kokemattomien tai sydämettömien ihmisten käsiin.

31.8.12

Suomalaisten kolesterolitaso nousussa vuosikymmenien laskun jälkeen

Sydänsairauksien esiintymisen kannalta tulevat vuodet saattavat olla surullisempia kuin nykyiset. Julkaisen tässä kokonaisuudessaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tiedotteen, joka liittyy uuden Finriski-tutkimuksen tulosten julkistamiseen.
Itse nykyisin havainnoin  vain ihmisten arkielämän valintoja  ja asenteita lähinnä ja ne pitävät yhtä tämän THLn analyysin kanssa: nekin, joilla on sepelvaltimotaudin kohonnut riski syövät huoletta voita ja käyttävät kermaa ja oliiviöljyä uskoen niiden terveellisyyteen sekä korostavat kevyttuotteiden lisäaineongelmia ja kokkaavat karppauskirjojen ohjeista itselleen hyvällä omallatunnolla.

Itse olen valinnut oman tieni elämänvalinnoissa ja niihin on kyllä vahvasti vaikuttanut tutustuminen siihen, miten sepelvaltimotautia vastaan käytiin Sydänliiton historiassa ensimmäisten 50 vuoden ajan menestyksekästä kamppailua. Nyt elämme postmodernia aikaa ja jokaisella on oikeus määritellä oma totuutensa, uskoa siihen ja julistaa sitä totuutena muillekin. Tämä on synnyttänyt sekä viestintään kovaa haastetta että koetellut ihmisten medialukutaitoa. Minusta kansanterveysalan viestintäammattilaiset ovat suoriutuneet viestintätehtävästään erinomaisesti, mutta lukijat, kuluttajat, suuri yleisö, ovat valinneet entistä useammin toisin. Lihomista ja diabetesuhkaa tuijotettaessa on unohtunut, että ylipaino on toki suuri riski sepelvaltimotaudin riskitekijänä, mutta että se ei ole ainoa.


Tässä lupaamani tiedote:

Suomalaisten veren kolesterolipitoisuus on kääntynyt nousuun viimeisen viiden vuoden aikana kaikilla eri puolille Suomea sijoittuneella viidellä tutkimusalueella, kun se yhtäjaksoisesti laski vuodesta 1982 vuoteen 2007. Kevättalvella 2012 toteutetun FINRISKI-tutkimuksen ensimmäiset tulokset on julkaistu tänään ilmestyvässä Suomen Lääkärilehdessä.

Tulosten mukaan vuodesta 2007 vuoteen 2012 suomalaisten keskimääräinen veren kolesterolipitoisuus nousi miehillä 5,25 millimoolista litraa kohden (mmol/l) 5,34:ään ja naisilla 5,15:sta (mmol/l) 5,31:een. Nousua oli miehillä 1,7 prosenttia ja naisilla 3,1 prosenttia, mikä on tilastollisesti merkitsevä muutos. Suositusten mukaan kokonaiskolesterolin tulisi olla alle 5 mmol/l.

1970-luvulta jatkunut sydäntautikuolleisuuden lasku uhkaa kääntyä nousuun lähivuosina


Suomessa on 1970-luvulta lähtien onnistuttu alentamaan merkittävästi erityisesti työikäisen väestön sydän- ja verisuonisairauskuolleisuutta, mutta viime vuosina yhä enemmän myös vanhemmissa ikäryhmissä. Tutkimuksen mukaan tärkeimmät syyt sepelvaltimotautikuolleisuuden laskuun ovat olleet kolesterolipitoisuuden aleneminen, verenpaineen lasku ja tupakoinnin väheneminen. Yksittäisistä riskitekijöistä väestön veren kolesterolin aleneminen on ollut selvästi merkittävin kuolleisuutta vähentänyt tekijä: noin 80 prosentin kuolleisuuden laskusta noin puolet selittyi kolesterolipitoisuuden alenemisella. Suomalaisten sydänkuolleisuus ja kolesterolitaso ovat molemmat laskeneet. Korkeimmillaan veren kolesterolipitoisuus oli 1970-luvun alussa, jolloin keskiarvo oli noin 7 mmol/l.

Yhden prosentin muutos väestön kolesterolitasossa lisää kansainvälisten tutkimusyhteenvetojen mukaan sepelvaltimotautikuolemia 2 3 prosenttia. Vuonna 2010 Suomessa oli alle 75-vuotiailla miehillä 5 394 sairaalahoitoon johtanutta vakavaa sepelvaltimotaudin ensikohtausta ja naisilla vastaavasti 1 805. Tämän ennusteen mukaan sydänkohtaukset lisääntyvät miehillä noin 200–300 tapauksella ja naisilla 100–170 tapauksella lähivuosina. Jossakin määrin sydäntautilukujen kehitykseen vaikuttavat myös muut riskitekijöiden muutokset.

Viimeaikainen ravintokeskustelu on johtanut väestöä harhaan

Eniten kolesterolipitoisuuden alenemiseen 1970-luvulta vuoteen 2007 vaikutti ruokavalion muuttuminen terveellisemmäksi. Tärkein syy on ollut rasvojen laadun muutos: kovien rasvojen (tyydyttyneiden rasvojen) käytön väheneminen ja kasviöljyjen (monityydyttymättömien rasvojen) käytön lisääntyminen. Myös vihannesten, marjojen ja hedelmien kulutuksen lisääntymisellä on ollut merkitystä.

Viimeaikainen ravintokeskustelu on hämmentänyt osaa väestöä ja vaikuttanut ruokavalioon kolesterolitasoa nostavasti. Karppauksella eli hiilihydraattien vähentämisellä voidaan laihduttaa, mutta niin voidaan myös vähentämällä muiden ruoka-aineiden syöntiä. Karppauksesta tulee sydämen kannalta hengenvaarallista, jos hiilihydraatit korvataan kovilla eläinrasvoilla. Tämä on ollut erikoinen piirre juuri suomalaisessa karppauskeskustelussa. Vähähiilihydraattisen ruokavalion kansainvälisissä tutkimuksissa on aina korostettu rasvanlaadun terveellisyyttä ja sitä, että hiilihydraatit tulee korvata terveellisillä kasviöljyillä.

Myös karppauskeskustelun ulkopuolella on esitetty väitteitä, etteivät kovien rasvojen käytön nostamat kolesteroliarvot lisäisi sydäntauteja. Tiedeyhteisö on kuitenkin varsin yksimielinen siitä, että pahanlaatuinen kolesteroli ahtauttaa verisuonia ja että kovat rasvat nostavat kolesterolia. Esimerkiksi USA:n uusissa kansallisissa suosituksissa sydäntautien ehkäisemisessä suositellaan tyydyttyneiden rasvojen osuutta vähennettäväksi nykyisestä 10 prosentin suosituksesta enintään 7 prosenttiin.

Erityisen keskeinen vaikutus suomalaisen veren kolesterolitason nousussa lienee runsaasti voita sisältävien levitteiden (”…mariini-tuotteiden”) yleistyminen ja kuluttajien tietämättömyys niiden ravitsemuksellisista vaikutuksista: useimmat sisältävät runsaasti tyydyttynyttä kovaa rasvaa, joka nostaa veren kolesterolia, kun monityydyttymättömät pehmeät rasvat sitä laskevat.

Kansallinen FINRISKI-tutkimus on toteutettu viiden vuoden välein vuodesta 1972 lähtien satunnaisotokselle Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa, Helsingissä ja Vantaalla, Turussa ja Loimaalla sekä viidessä Varsinais-Suomen kunnassa.




Tiedote; Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL

23.8.12

Vanhustenhuollon puheet ja käytännöt

Läheiset ihmiset ovat erittäin vihaisia. Iäkäs joutui aivohalvauksen takia heinäkuussa ensin
keskussairaalaan ja nyt terveyskeskuksen vuodeosaston yhteydessä olevalle pitkäaikaisosastolle.

Lääkäri ehdottaa iäkkäälle puolisolle, että mikäli läheisemme saa keuhkokuumeen, sitä ei tarvitsisi hoitaa.

Tällainen ehdotus on erittäin huolestuttava; se kertoo siitä, että iäkäs omainen, joka kommunikoi ja ymmärtää, vaikka on sairauden takia joutunut alistumaan moniin rajoitteisiin, ei näytä olevan turvallisissa käsissä. Vanhustenhuoltoon on hiipimässä arvomaailma, joka on erittäin vieras ainakin itselleni. Julkisessa terveydenhuollossa on pitkään ollut suuntaus, jossa ihmisestä on tullut pelkkä kustannustekijä. Omista rakkaistani muutamat olisivat jo kuolleet, jos tällaiset arvot olisivat päässeet valtaan. Näitä arvottomia arvoja tulee jyrkästi vastustaa.
Keinotekoinen elämän ylläpitäminen ja sairauden lääkehoito eivät ole sama asia.

10.8.12

Westerfield International -yhteystietoja ei ole helppo löytää!

Edit. 300313
Tähän entryyn tulleen hämmästyttävän suuren kävijämäärän johdosta päivitän vielä saamaani tietoa tähän kärkeen. Suomi24-keskustelualueelta löytyi kommentti, jossa henkilö sai perintätoimistolta erittäin vaikeasti löydettävän kyseisen yrityksen puhelinnumeron. Tämä tieto on tällainen:

WESTERFIELD INTERNATIONAL AG:09 238 61 44 6 on tämä oikea asikaspalvelun numero. Sitä ei löydy kovin helpolla. Jouduin itse pyytämään perintätoimistosta ks. numeron.

 --------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Westerfield International -yrityksen puhelinmyyjä soitti yli 80-vuotiaalle vanhukselle ja tarjosi
Goodshave -nimistä, ilmaista tuotetta, puhelimitse. Vanhukselle ei selvinnyt puhelun kuluessa, että hyväksyessään tämän ilmaisen tuotteen hän tulee samalla tilanneeksi kolmen kuukauden jaksoissa (edit, 14.8.)  liki 19 euroa maksavat karvojenpoistoterät – siis joka kuukausi. Mieleen jäi tämä ilmainen näyte.
Postissa tuli ilmainen tuote ja toinen tuote ja ilmoitus, että olet liittynyt jäseneksi ja nyt tulee joka kuukausi uusi paketti teriä!

Tämä vanhus ei ole ainoa, joka on joutunut jymäytetyksi tai harhaanjohdetuksi puhelinmyynnissä. Pelkkä Robinsonin listalle ilmoittautuminen ei riitä: epäeettisiä keinoja käyttävät puhelinmarkkinointia harjoittavat firmat kun eivät kuulu Asiakasmarkkinointiliittoon, joka huolehtii Robinsonin listan suoramarkkinointikiellon toteutuksesta. "Puhelin Robinson" -ohjeet täältä, Asiakasmarkkinointiliiton sivuilta.
Laki antaa kuluttajalle oikeuden kieltää puhelimitse tapahtuva markkinointi, mutta kielto on mahdollisesti tehtävä firma firmalta. Joka ei siis tahdo keskustella puhelimessa liittymä-, sähkö, lehti- tai muista ostoksista, saa ensin ilmoittautua Robinsonin listalle ja sen jälkeen ottaa lähestyvien firmojen yhteystiedot talteen ja nujertaa lähestymisyritykset yhden kerrallaan. Tämä on tietysti tehokasta siinä mielessä, että firmat eivät tykkää siitä, että jatkuvasti

Täällä Suomi 24:n keskustelussa puidaan saman firman markkinointia.
Goodshave, Good Shave tai vastaava puhelinmyyntiyritys -keskustelussa on tällä hetkellä 249 kommenttia.

Kun itse otin asian esille Facebookissa, heti löytyi yksi saman firman markkinoinnin tuttu omistakin kavereistani, nuori aikuinen. Hän kertoi, että "-- ilmaisen näytepakkauksen saa, jos samalla liittyy jäseneksi, jolle tulee säännöllisesti maksullisia lähetyksiä.--". No, yli 80-vuotiaalle ilmaisella näytteellä esitellyn, kuitenkin maksullisen, tuotteen peruminen ja ylipäätään huonosti esitellyn asian ymmärtäminen ei suju yhtä nopeasti kuin plus kaksikymppiseltä.

Entä kuluttajan oikeudet? Kuluttajavirastosta löytyy apua:
Puhelimitse tapahtuva markkinointi on etämyyntiä. Täältä löytyy pelisääntöjä. Peruutusaikaa on pääsääntöisesti 14 päivää.
Kuluttajalla on oikeus saada etämyyntikaupasta vahvistus.
Kuluttajan on saatava kirjalliset ohjeet kaupan peruutuksesta.

Tämä oli nyt toinen kerta, kun sama vanhus joutui huijauksen kohteeksi. Edellinen, puhelinliittymäkauppaa koskeva huijaus selvitettiin, kiitos operaattorin, joka oli valveilla myös. Moni seuraa varmasti mielenkiinnolla, kuinka kauan menee ennen kuin tämän kyseisen yrityksen toiminta tutkitaan laajemmin. Aineistoa tutkimiselle alkaa netissäkin näköjään olla melko paljon.

Ilmeisesti lansäätäjän pitäisi pohtia myös sitä, millä tavoin hyvin iäkkäitä ihmisiä suojataan tämäntyyppiseltä toiminnalta, tapahtuipa se puhelimitse tai jossain standilla.
Ajantasainen kuluttajansuojalainsäädäntö (etämyyntiä koskeva lansäädäntö ennen kaikkea lain luvussa 6).

Suomi24-keskustelu Westerfield Internationalista. Sieltä löytyy kiven alla olleita yhteystietojakin. Esimerkiksi nimimerkki Kusetettu kertoo tällaisen yhteystiedon: "WESTERFIELD INTERNATIONAL AG: 09 238 61 44 6 on tämä oikea asikaspalvelun numero. Sitä ei löydy kovin helpolla. Jouduin itse pyytämään perintätoimistosta ks. numeron."
Edit. 14.8. Nostan tähän kommenttilaatikosta yhden lisätiedon:
Anonyymi sanoi...
Tuo numero ei ole se mihin peruutus tehdään. Se numero tulee laskun mukana ja "toimisto" on Helsingissä. Puheluun vastaaminen kestää yleensä noin 10-15 minuuttia, mutta kannattaa odottaa kyllä sieltä vastataan.


Enirosta sen sijaan ei löydy Westerfield International -yhteystietoja.
Eikä Fonectastakaan. 

Sen sijaan täältä löytyy kokemustietoa: Älkää missään nimessä tilatko yhtään mitään, jos joku soittaa Westerfield International-nimisestä yhtiöstä...


EDIT. 17.12.13
Olen poistanut täältä kommentointimahdollisuuden, sillä viimeksi tähän ketjuun tuli epäasiallinen, rumaa kieltä sisältänyt kommentti, joka ei sisältänyt asiallista vastinetta kyseisen yrityksen puolesta. KirsiM

29.7.12

Onko hallitus nyt aikeissa ottaa merkittävän askelen eriarvoistavaan yhteiskuntaan?

Kuumimpana kesäpäivänä ja olympialaisten ensimmäisenä viikonloppuna poliisijohtaja Robin Lardot astui televisiokameran eteen esittämään, että rikolliset jätetään yhteiskunnan tukien ulkopuolelle: työttömyyskorvaukset ja asumistuet otetaan pois, lapsilisiin ei vielä tänään Lardot ottanut kantaa. On kuulemma oikein hallitusohjelmassa nämä suunnitelmat, joten ei pidä ottaa mätäkuun juttuna.

Mistä uudistussuunnitelmat kertovat?
Kertooko se siitä, että poliisilta on leikattu määrärahoja niin paljon, että poliisi on alkanut katsella sosiaalibudjetin puoleen tai että poliisi katsoo, ettei se kyksene enää torjumaan rikoillisuutta ja että rikolliset kiristetään rahan voimalla kaidalle tielle?

Mihin uudistus johtaa?
Rikoksen poluille astuneet joutuvat hankkimaan rahaa entistä tehokkaammin ja rikollisuudesta tulee nykyistä järjestäytyneempää, täytyy rikollistenkin syödä ja asua.
Perhetukiin puuttuminen tehostaa jo ajat sitten käynnistettyä eriarvoistumista. Osa rikollisista toki on niin hyvin toimeentulevia, että tällainen rankaisu ei heilauta heitä mihinkään. Talousrikolliste lapset tuskin mieron tielle joutuvat eivätkä myöskään moottoripyöräjengien ydintoimijat.

Nykyisinkin suuri osa perhetuista ja työvoimapoliittisista tuista menee parempiosaisille siksi, että moni tuet on sidottu ansiotasoon. Heikossa asemassa olevien perheiden elämänmahdollisuudet kapenevat entisestään ja mahdollisuus, että lapset syrjäytyvät, saavat mielenterveysongelmia, joutuvat kiusaamisen kohteiksi tai joutuvat osallistumaan rikolliseen toimintaan, kasvavat. Syrjäytymisen syveneminen, järjestäytyneempi rikollisuus ja turvattomuuden lisääntymoinen, siihen kaavailtu uudistus nähdäkseni johtaa.

18.7.12

Vanhaa ja uutta Helsinkiä

Helsinki ennen ja nyt


Tervetuloa katsomaan Helsinki-albumiani, joka etenee hitaasti. Vanhat kortit ovat isäni tädin jäämistöstä. Oma äitini on antanut niitä lainaksi. Korttien kuvaaminen vaatii aikaa. Tässä kuitenkin muutama uusi.

4.7.12

Hyvää kesää












Kallis sananvapaus

Nuori mies selitti meille vanhemmille kuulijoilleen, miksi netissä esiinnytään anonyymeina: hänelle oli itsestäänselvää, että työnantajat googlaavat työnhakijaa ja raakaavat pois kaikki ei-toivottavia mielipiteitä esittäneet hakijat ja että on paras sanoa ajatuksensa anonyymisti.

Itse olen pyrkinyt kirjoittamaan omalla nimelläni netissäkin asioista, mitkä koen tärkeiksi. Olen myös kertonut keskusteluissa mielipiteeni senkin uhalla, että tämä on maksanut minulle itse asiassa useammankin työpaikan, ja itse asiassa jossain mielessä koko uran. Sananvapaus on itselleni suuri arvo, samoin kuin ajatuksen- ja uskonnonvapaus. SItä tulee käyttää, käyttää oikein, ja sitä tulee vaalia. Maailmassa on liian paljon paikkoja, joissa kansalaisvapaudet ovat vähissä.
Sääliksi käy nuoria, jotka ovat uransa alusta lähtien joutuneet markkinavoimien hiljaisen sensuurin vaientamiksi.
Tämä hiljainen markkinavoimien sensuuri ei edistä avointa yhteiskuntaa.

23.6.12

Lapset – toisarvoisia vuokralaisia?

Jakomäen kiinteistöt ei ainakaan saa täysiä pisteitä tämän vuokrataloyhtiön kiinteistönhoidosta. 15 vuotta pihassa on ollut sama hiekkalaatikko. Hiekkaa on vaihdettu muutaman vuoden välein, hiekkalaatikkoa ei vielä koskaan. Kiinteistöherrat ovat tehneet muutaman tarkastuksen ainakin takavuosina tsekatakseen, onko laikkipaikka EU-direktiivien mukainen. Sen tuloksena kiipeilytelineen alle pantiin karkeampaa hiekkaa ja keinujen alle muovialusta.
Lumen alta paljastui keväällä lahonnut hiekkalaatikko. Kesäkuun alussa, parhaaseen hiekkalinnojentekoaikaan, laho laatikko oli kuin siili: kahden ja puolen tuuman rautanauloilla somistettu. Juhannukseksi piha oli siivottu: hiekkalaatikko oli viety kokonaan pois ja hiekatkin kaivettu kuopalle (tosin vieläkin sieltä löytyy rautanauloja). Vielä juhannusaamuna 2-vuotiaan isä löysi leippipaikalta ruosteisen ruuvin. Saahan nähdä, saavatko lapset hiekkaa tai laatikkoa ennen lumia, asukkaiden luottamushenkilöillä kun ei heilläkään enää taida olla hiekkalaatikkoikäisiä lapsia.

Edit. 4.7.  Nyttemmin on hiekkalaatikon jäänteet poistettu kokonaan ja hiekan tilalla on sitten kuoppa. Paikalla leikkii päivittäin muutama pikkuinen kiharapää. Varmaan, kun kiinteistöyhtiön sedät ja tädit tulevat kesälomaltaan he alkavat toimia asian hyväksi. Hiekkalaatikko saadaan todennäköisesti käyttöön jo ennen lumia, kertoi luottavainen äiti eilen hiekkakuopan reunalla.

Edit 5.7. Tänään tuli työkolonna paikalle ja pisti leikkipaikan kuntoon. Määrätietoisten toiminnan selitys löytyi pian: eräs vuokralainen, isoäiti, lähetti sähköpostia kiinteistöyhtiöön aamulla. Täytyy näköjään näitäkin muistuttaa olemassaolostaan, ja lasten olemassaolosta niin asiat tulevat kuntoon. Suurin osa heinäkuusta on nyt siis pelastettu kyseisen yhtiön ipanoilla.

4.5.12

Yliopisto, kirkkopolitiikka ja yksityinen bisnes

Teologinen tiedekunta lähetti minulle eilen mainoksen uudesta verkkolehdestä. Lehden jo tunnettekin: http://www.kirkonkellari.fi/

Teologisen tiedekunnan tiedottajan kirjoittama tiedote viittaa teologisten tiedekuntien verkkosivustoon http://www.teologia.fi/ . Näytti siis vahvasti siltä, että kyseessä on teologisen tiedekunnan, kirkkopoliittisesti värittynyt, julkaisu. Kyseessä on kuitenkin kaupallinen verkkolehti, joka ei yllättäen olekaan yliopiston julkaisu lainkaan, vaikka toimittajille suunnattu tiedote siihen viittaa. Kyseessä on yksityisen yrityksen bisnes. Asiaa ei muuta se, että päätoimittaja on töissä teologisessa tiedekunnassa.

Teologisen tiedekunnan sähköpostituslistat ovat nähdäkseni yliopiston omaisuutta ja nyt itseäni kiinnostaakin, voiko niitä käyttää mainostarkoituksiin. Itsekin olisin kiinnostunut ostamaan tai saamaan ilmaiseksi näitä toimittajien yhteystietoja :) Asia kiinnostaa itseäni, paitsi asianosaisena, myös siinä mielessä, mihin yliopistojemme teologisten tiedekuntien resursseja käytetään.

Eli: tietääkö joku, millaiset pelisäännöt yliopistolla on tiedotuksen yhteystietojen luovuttamisessa? Yksityisellä sektorilla osoitteistoin ottaminen omiin tarkoituksiin olisi näet potkujen aihe monessa firmassa. Itse en suurin surminkaan ottaisi työnantajani yhteystitoja, vaikka olen ne monelta osin itse kerännyt, esimerkiksi askartelukirjamme mainostustarkoituksiin.

Olen toimittajana tilannut, paitsi lääketeiteen yliopistotiedotteita, myös teologisen tiedekunnan tiedotteet ihan vain siksi, että on mukava seurata vanhan opinahjonsa kuulumisia. Toimittajana en ole juuri teologian tai kirkon asioista viime vuosikymmeninä kirjoitellut, ei ole ollut tilausta. Olen palvellut kolmatta sektoria ja bisnesmaailmaa.

Tämä kirjoitus on julkaistu Kotimaa24-blogissani tänään otsikolla Yliopisto, kirkkopolitiikka ja yksityinen bisnes. Toivon kaiken keskustelun aiheesta sinne.

27.4.12

Sosioekonomisten terveyserojen anatomiaa

Sosiaalipolitiikan ja terveysjournalismin sekä terveyteen liittyvän poliitisten päätöksenteon seuraaminen on nykyisin itselläni sen varassa, mitä ennätän arkityötäni, joka suuntautuu pikemminkin työhön Suomen rajojen ulkopuolella.

Tänään bongasin linkin ja sen takaa jutun, jonka tahdon esitellä. Kyseessä on erikoistutkija Ritva Prättälän artikkelia esittelevä tiedote Thl:n sivuilta: http://www.thl.fi/fi_FI/web/kaventaja-fi/ajankohtaista/kavenna-kanssamme/prattala.
Juttu viittaa Lääkäri-lehden artikkeliin, johon meillä ulkopuolisilla ei ole pääsyä. 

Sen sijaan
Lääkäri-lehden kommentti-jutussa professori Eero Lahelma ottaa asiaan kantaa. Lahelma haastaa poliitikot vastuuseen:
Terveys- ja kuolleisuuserojen raju kasvu antaa vakavaa ajateltavaa kansalaisille ja sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille, mutta ennen muuta poliitikoille ja päättäjille. Avuksi kannattaa ottaa sosiaali- ja terveysministeriön terveyserojen kaventamisohjelma (7). Siihen on kirjattu monia keinoja, joilla terveyseroja voidaan torjua.
Ritva Prättälän tutkimusbibliografiaa Thl:n hakukoneella.

25.4.12

NIMBYt - koulutetumpiako?

Telkkariuutisissa tänään Suomen ympäristökeskuksen joku asiantuntija selitti nimby-ilmiötä sillä, että ihmisten koulutustaso on noussut. Kaikissa kunnon uutisissa on asiantuntijoita (asianosaiset saattavat toki unohtua).  Nyt jäi perin epäselväksi, mihin tutkimuksiin tutkijan lausunto perustui. Oma luuloni on, että kyse ei kuitenkaan olisi koulutustason kohoamisesta, vaan ihan yksinkertaisesti itsekkyyden ja ahneuden kasvusta.

Asuin nuorena kaupungin vuokra-asuntoalueella, jossa vastustettiin jyrkästi päihdeongelmaisten asuntolaa takapihallemme. Myöhemmin asuin pihapiirissä, missä oli kahdenkinlaisia asuntoloita. Ongelmiakin oli, elämä on rosoista, mutta elämä on rosoista myös keskikaupungin arvokiinteistöissä. En tiiä, missä koulutetumpia ihmisiä asui, ehkä keskikaupungilla, mutta ainakin siellä on arvokiinteistöjä ja ympärillä oleva köyhyys tuottaa markkinahäiriöitä. Vaihtoehto.

9.4.12

Vanhuksen omat arvot pitää asettaa etusijalle hoitopaikkapäätöksissä

Pitkinä pääsiäispyhinä itselläni on ollut aikaa ajatella muun muassa arvoja, joille yhteiskuntamme rakentuu. Oma ikääntymiseni ja läheisten ikääntyminen saavat mietteliääksi.
En nimittäin tahtoisi suurin surminkaan joutua asemaan, johon joku helsinkiläinen vanhus joutuu, ellei ole jo kuollut, kun oikeusistuin päätti, että kotihoito voi kaikin mokomin vaihtaa vanhuksen yövaippaan ja yöpukuun neljältä iltapäivällä eikä siihen ole nokan koputtamista kenelläkään.
En tahtoisi itse myöskään joutua siihen tilanteeseen, että kotikaupunkini päättää sijoittaa minut vieraalle paikkakunnalle, kauas läheisistäni, kun tarvitsen hoitopaikan. Kuka minua sitten ehtisi ruokkia, jos lapset eivät pääse ja jos käy niin, että puoliso on sijoitettuna toiseen hoitolaitokseen. Jos puoliso on samassa ja meille annetaan lupa tavata toisiamme, voimme tietysti ruokkia toinen toistamme sen mukaan onko hyvä vai paha päivä.


Edellä kuvaamani ei kuitenkaan ollut syy tähän postaukseen.
Syy oli yksinkertaisesti se, että tahtoisin viettää heikon vanhuuteni ystävieni seurassa, niiden parissa, joilla on samantapainen arvomaailma kuin itselläni. En tahtoisi, että Helsingin kaupunki päättää asiasta.
Silloin, kun en enää itse jaksa valita televisiokanavaa tai en osaa vaihtaa radion kanavia, voisin kuitenkin saada elää kristillisessä ilmapiirissä, vaikka minulla ei ole niitä suuria rahoja, jotka avaavat pääsyn melkein millaisiin ratkaisuihin itse ikinä mielin...
Etelä-Euroopassa kirkko pitää yllä vanhustenhoitoa. Minulle sekin olisi mukavampaa kuin siivousfirmojen ylläpitämä palvelu, jossa laitos pitkälti määrää, miten voin elää ja uskoa. Tahtoisin säilyttää omat ihmisoikeuteni mahdollisimman pitkälti ja sitten, kun olen niin höperö, että en oikeasti kykene pitämään itsestäni enää huolta, tahtoisin, että ne, jotka rakastavat minua, voisivat todellisesti päättää puolestani.
En usko olevani mitenkään outo ja ainutkertainen toiveissani.

Tänään päiväkävelyllä keskustelin puolisoni kanssa aiheesta. Kävi ilmi, että kaupunki päättää puolestani, mihin joudun, kun joudun laitokseen; itselläni tai läheisilläni ei ole asiaan juuri mitään vaikutusmahdollisuuksia.
Moni yksittäinen omainen ja vanhuksia kunnioittava poliitikko on nostanut asian esille. Viimeksi vanhustenhoidon välikysymys hautautui eduskunnassa muistaakseni Matti Vanhasen lautakasan taakse. Kansanedustaja, lähihoitaja Tarja Tallqvist on uhrannut vuosia vanhusten aseman parantamiseen ja sysännyt liikkeelle kansalaisliikkeitä. Hänenkin ponnistelunsa ovat valuneet hiekkaan.
Kun toimittajana kävin aikoinani haastattelemassa Helsingin sosiaalijohtaja Paavo Voutilaista, tämä kertoi, että kaupunki tilaa suurilta palvelujentuottajilta palvelut, ei pieniltä.
Niinpä niin, pienet eivät pärjää tässä kilpailutuksen ja tilaaja–tuottaja-maillin yhteiskunnassa. Minusta kaupungille pitäisi olla aivan samantekevää, kuka palvelun tuottaa, jos vanhus saa vaikka palveluseteleillä valita itse, mihin tahtoo mennä hoitoon: tahtooko 200 kilometrin päähän lapsistaan, tahtooko siivousfirman tai virolaisen yrityksen ylläpitämään yksikköön vai tahtooko yksityisten ylläpitämään, ehkä vaatimattomaankin yksikköön, missä samoista asioista kiinnostuneet, vanhat opiskelukaverit, perheystävät, samaa harrastavat, samoin uskovat tai jollain muulla tavoin yhteisöllisesti nivoutuneet ihmiset voivat tukea toisiaan ja järjestää toisilleen pientä puuhaa ja virkistystä, jaksamisen mukaan.
Näin vanhusten yhteisöistä voisi tulla voimavarapankkeja, paikkoja, missä parempikuntoiset tukisivat heikompikuntoisia, iloisemmat rohkaisissivat masentuneita eikä henkilökunnalle annettaisi valtaa rajoittaa ihmisoikeuksia ja kansalaisvapauksia.

15.3.12

Laiturialueitten kunnossapito luokatonta

Nuoret ja vanhat suunnilleen konttasivat Kauniaisten asemalla tänään. Kukaan ei vaivautunut hiekottamaan. Kannattaa tehdä korvausvaatimukset vaihingon sattuessa ainakin.

Edit. klo 18
Konduktööri selitti asiasta kärsineelle matkustajalle, että kunnossapito on ulkoistettu jollekin firmalle. Netti kuitenkin kertoo. että laiturialueiden kunnosta vastaa Liikennevirasto. Vastaa ja vastaa, ainakaan Kauniaisissa asia on näköjään jäänyt periaatetasolle.
Kun vanhemmanmallinen paikallisjuna pysähtyi laituriin, vaara että joku liukastuu noustessaan junan alle oli ilmeinen. Pelkkä ajatus puistattaa vieläkin.
Kertokaa te, jotka olette hakeneet vahingonkorvauksia, mikä taho on vastuullinen.

27.2.12

Ei Guggenheimia, sori

On tärkeää, että julkiset varat suunnataan sinne, missä niitä kipeästi tarvitaan: tuloerojen ja terveyserojen tasoittamiseen sekä vanhusten ihmisarvoiseen kohteluun ja tasa-arvoiseen koulutusjärjestetlmään, joka mahdollistaa varallisuudesta riippumattoman mahdollisuuden opiskella lahjojensa ja taipumustensa mukaiseen ammattiin.

Suomalainen tulonsiirtojärjestelmä on jo pitkään kehittynyt vinoon suuntaan: tulosnsiirrot painottuvat varattomien perheiden sijaan varakkaille. Hyvä universalistinen sosiaalipolitiikan perusta on kääntynytkin Suomessa irvikuvakseen 90-luvun laman jälkeisenä aikana. Julkinen tuki valuu yksityisille pörssiyrityksille ja parhaassakin tapauksessa ansiosidonnaisten etujen laskentaperusteen kautta niille, jotka kykenisivät itsekin maksamaan laskunsa, mutta liian pienelle palkalle tai valille työtä jätetyt ja rattaisiin rusentuneet jätetäänpärjäilemään vähillä tuilla (tuet voivat toki köntässä näyttää suurilta, mutta yksilökohtaisesti laskien ne harvoin riittävät kunnolla). Toki ministeriöiden tutkimuksissa asia on saatu näyttämään eri valossa, ikään kuin vähävaraisia tuettaisiin enemmän, mutta arkielämä näyttää, että tasa-arvosta ollaan kaukana: rikas pääsee hoitoon, köyhä, varsinkin työtön, jää vaille tarvitsemiaan palveluita.

Nyt Helsingin valtuusto keskustelee toimittajien ja ties kenen kanssa vakavissaan siitä, kuinka suurella osuudella kaupunki ja mahdollisesti valtio tulevat rahoittamaan Guggenheim-nimistä brändiä Helsingissä. On kuin näkisi unta: pelastamme eläkeyhtiöitä, jotka ovat sijoittaneet rahojamme Kreikkaan ja nyt pistämme liikenevät julkiset rahat kulttuurin seiniin.
Minusta olisi, anteeksi nyt vain, parempi rakentaa kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja, jos rakennusalan työllisyydestä ollaan huolissaan. Jos kulttuurialan työpaikoista ollaan huolestuneita, ei vähäisiä ihmisiin sijoitettavia rahoja kannata hajasijoittaa taas uuteen pisteeseen. Olemme kaikki lapsina kai kuulleet jutun hölmöläisistä, jotka pidensivät peittoa.

Edit: 28.2.klo18.50

Keskustelussa esimerkikiksi Helsingin Kokoomuksenkannattajia: http://www.helsinginkokoomus.fi/sitenews/news/-/ids/28/nid/47507

ja http://www.kaikupuro.fi/SariSarkomaa/?p=1502

Ja vasemmistoleirissä:
http://www.kansanuutiset.fi/mielipiteet/paakirjoitus/2717483/kayko-guggenheim-kukkarollasi

Keskustapuoleesta:
Laura Kolbe
http://laurakolbe.blogspot.com/2012/02/guggenheim-new-yorkissa-ja-helsingissa.html
ja Pekka Mervola:
http://www.ksml.fi/mielipide/kolumnit/arhinmaki-kovin-topakkana/989398

Vihreät DeGröna eivätkä demarit näytä puhuvan samaan aikaan terveyeroista ja Guggenheimista kovin hanakasti, kun ei nouse hauissa. Kannatusta ja pilkkaa on molempia sen sijaan samassa puolueessa mitä ilmeisimmin.

6.1.12

Ikäihmisille opastusta netinkäyttöön

Sivustolta http://www.nettinurkka.fi/
löytyy ikäihmisille opastusta netin maailmaan.

Täältä löytyy tietoa ja näkökulmaa nuoremmillekin :)