27.11.12

Sosioekonomisten terveyserojen kasvun jäljillä

Suurituloiset käyttivät suhteessa sairastavuuteen enemmän
lääkäripalveluja kuin pienituloiset. 

Vähemmän koulutetut ja pienituloiset ilmoittavatkin muita useammin 
sairastavansa tautia,
johon he eivät
saa hoitoa.



Kuntoutussäätiön tuore tutkimus tulee paljastaneeksi, että Kelan kuntoutukseen pääsevät muita harvemmin ne kansalaisryhmät, jotka kuntoutusta eniten tarvitsisivat.
Muutama vuosi sitten mediaa järkyttivät tiedot siitä, miten paljon lyhyempi köyhän elämä pääkaupunkiseudulla on kuin rikkaan. Mediakohun vaimennuttua sekä kunnat että Kela ovat jatkaneet valitsemallaan tiellä. Median kiusallisiin kysymyksiin vastaamaan lähetetään entistä paremmin valmennettuja henkilöitä, joilla on pätevät vastaukset valmiina.
Helsingissä Jakomäen ja Kulosaaren peruspiirien sairastuvuuserot ovat edelleen hätkähdyttävät (Helsingin tila ja kehitys 2012 -selvitys).


Tiedote:
Sosiaalisella taustalla oli suuri merkitys Kelan järjestämään kuntoutukseen hakemiseen ja myös pääsemiseen. Nämä erot eivät kokonaan selittyneet sairastavuuseroilla. Kuntoutus voi merkittävästi vaikuttaa nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen ja ikääntyvien työurien pidentämiseen. Näissä ryhmissä kuntoutuksen hyödyntämistä on syytä tehostaa.
Kuntoutukseen käytetään Suomessa vuosittain merkittävä määrä resursseja. Kelan kuntoutukseen osallistui vuonna 2011 yli 87 000 ihmistä ja siihen käytettiin 262 miljoonaa euroa. Kuntoutuksen oikea kohdentuminen on tärkeää resurssien tehokkaan käytön kannalta. Miksi osa huonommassa asemassa olevista hakee kuntoutukseen myöhään tai jättää kokonaan hakematta?
Kuntoutussäätiön tutkimuksessa  Kuntoutukseen? Sosioekonomiset tekijät Kelan kuntoutukseen hakemisessa ja myönnöissä selvitettiin muun muassa koulutuksen, ammattiryhmän, tulojen ja perheaseman yhteyttä Kelan tarjoaman kuntoutuksen hakemiseen ja myöntöihin vuonna 2004. Tutkimusaineistossa yhdistettiin Kelan ja Tilastokeskuksen laajoja rekisteriaineistoja. Käytössä oli 1,36 miljoonan ihmisen tiedot. Heistä yli  64 000 oli hakenut kuntoutusta. Sairastavuutta arvioitiin muun muassa erityiskorvattavien lääkkeiden hankkimisella sekä sairauspäivärahatiedoilla.
Koulutetut naiset harkinnanvaraiseen kuntoutukseen muita varhaisemmassa vaiheessa
Henkilön tausta vaikutti siihen, millaiseen kuntoutukseen hän osallistuu. Vajaakuntoisten ammatillista kuntoutusta hakivat ja siihen todennäköisimmin hyväksyttiin vähän koulutetut ja pienituloiset. Harkinnanvaraiseen kuntoutukseen sen sijaan hakivat ja pääsivät useimmin työssä olevien lapset, työlliset, opiskelijat sekä ne, joilla oli keskimääräistä korkeampi koulutus ja tulot. Koulutetut naiset hakivat kuntoutukseen muita vähäisemmällä sairastavuustasolla. Perusasteen koulutuksen saaneet naiset ja miehet hakivat harkinnanvaraiseen kuntoutukseen vähän erityisesti mielenterveyden häiriöiden perusteella, kun huomioi heidän sairastavuustasonsa. 
Yksinelävät, työkyvyttömyyseläkeläiset ja työttömät pääsevät kuntoutukseen muita harvemmin

Lapsilla kuntoutuksen hakemista lisäsi lapsuuden perheen ulkopuolella asuminen, työikäisillä yksin elä-minen. Myöntävän päätöksen aikuisista saivat kuitenkin useimmin avioliitossa olevat. Muita harvemmin myöntävän kuntoutuspäätöksen saivat työkyvyttömyyseläkeläiset, kuntoutustuella olevat nuoret aikuiset ja työttömät. Tutkimuksessa kävi myös ilmi että ikääntyvät hakivat koulutukseen ja työkokeiluihin työuran pidentämisen näkökulmasta hyvin vähän.




Lähde: Kuntoutussäätiö
Tutkimus: http://www.kuntoutussaatio.fi/files/1075/Tutkimuksia_86_verkko_.pdf

5.11.12