11.2.16

Tieto ja huoli

Tarja on kerännyt talteen Kaks'Plus-lehden Tutkimus-palstan jutun Uutta apua raskaushepatoosiin. Lehtileikkeestä ei valitettavasti selviä ajankohtaa. Lehden sivuilta ei juttua löydy, on varmaan jo aika vanha.Pienellä googlaamisella joka tapauksessa selvisi, että tietoa on osattava etsiä ja seuloa ja että odottavien äitien huoli kohonneista maksa-arvoista on edelleen olemassa, ja että tarjolla oleva tieto on rauhoittavaa.

  1. Omat kysymyksenäni kirjaprojektin äärellä koskevat ensiksi mennyttä tietoa: oliko neljäkymmentä vuotta sitten tarjolla ollut tieto rauhoiuttavaa, ja jos oli, mihin rauhoittavuus perustui; perustuiko se riittävän tieteellisen näytön puutteeseen ja pelkkiin tilastollisiin faktoihin, vai perustuiko se ajatukseen, että ei tahdottu herättää huolta herkässä elämäntilanteessa olevissa äideissä.
  2. Toinen kysymysrypäs liittyy siihen, onko raskaushepatoosin hoito kehittynyt näiden 40 vuoden aikana ja minkäasteiseen tieteelliseen näyttöön tämä hoito perustuu. Olisi kiva saada myös linkkejä tieteellisiin artikkeleihin, jotka koskevat hoidon läpimurtoja. 
Vinkit ovat tervetulleita.

Tässä linkki Terveyskirjaston raskaushepatoosia käsittelevään artikkeliin.
#tarjankirja

4 kommenttia:

Tarjuska kirjoitti...

Nykyään on käytössä Adursalia, joka on sappihappolääke. Välttämättä raskaushepatoosi ei johda maksasairauteen, vaan maksa-arvot voivat palautua synnytyksen jälkeen normaaleiksi.

KirsiM kirjoitti...

Kiitos, Tarjuska. Hoito on kehittynyt. Ja tosiaan tuosta Terveyskirjaston artikkelista käy ilmi, että yleensä raskausaikana kohonneet maksa-arvot palautuvat normaaleiksi raskauden jälkeen. Sitten joskus, ilmeisen harvoin, käy toisin. Todennäköisyys, että arvot jäävät koholle synnytyksen jälkeen taisi olla yhden prosentin luokkaa.

Nykyään potilaat saavat haluamansa tiedon. Asiat ovat kehittyneet valtavasti netin myötä. Joskus kirjoittajat joutuvat tasapainoilemaan todennäköisen ja mahdollisen pahimman vaihtoehdon välillä: Itse kohtasin henkilökohtaisesti tämäntapaisen kysymyksen, kun minulta löytyi suurikokoinen basalioomakasvain. Monessa lapussa, joita sain, kerrottiin, että se on ihosyövistä hyvätapaisin, koska se ei lähetä etäpesäkkeitä. Iho- ja allergiasairaalasta sain sitten leikkauksen yhteydessä paprun, jossa kerrottiin, että basaliooma harvoin lähettää etäpesäkkeitä. Kysyin minut leikanneelta lääkäriltä, onko tää jokin amerikkalainen varaus, vai voiko basaliooma levitä. Hän sanoi, että kyllä tällainenkin kasvain voi hoitamattomana muuttua pahantapaiseksi. Niin, tässäkin tapauksessa kirjoittajat perustllusti hälvensivät huolestuneen potilaan huolia, ja tekivät väestötasolla ihan eettisesti perustellun ratkaisun. Toki voisi käydä niin, ainakin teoriassa, että joku ei mene lääkäriin parantumattoman ihomuutoksen takia, jos arvelee, että se on vaaraton. Ja minä sain kysymällä täsmällisen vastauksen hoitavalta lääkäriltä. Itselleni vastauksen saaminen lisäsi luottamusta. Jo ennen nettiä oli ihmisiä, jotka "sairastuivat" lukemalla lääkärikirjaa. Se, että ovet tiedon lähteille ovat avoinna, sisältää riskin, että ihmiset alkavat pelätä kaikenlaista. Tiedän myös, että kaikki ihmiset eivät jaksa kantaa tietoa mahdollisista uhkista, silloinkaan, kun todennäköisyys on häviävän pieni.

Tarjuska kirjoitti...

Minun okasolusyöpäni leikattiin huulesta ja sanottiin, että nämä hyvänlaatuiset syöpäkasvaimet voivat johtaa elinsiirronsaaneille hoitamattomana etäpesäkkeitä. Samoin perustein leikattiin poskesta tyvisolusyöpä. Okasolusyövän yhteydessä jouduttiin leikkaamaan kauladta imusolmukkeita.

KirsiM kirjoitti...

Taitavat nuo lääkkeet altistaa tuollaisille?