:) Hienostelevalle firmalle vähän brändäysapuja

Ei vastaa DNA asiakaspalautteeseen

Viime lauantaina latasin perheenjäsenen DNA-prepaid-liittymään puheaikaa Danskebankin kautta. 40 euroa meni kankkulan kaivoon, tiliä veloitettiin, mutta puheaikaa ei tullut.Pankki kertoi  viipymättä, että asiaa pitää tiedustella operaattorilta, operaattori puolestaan ei ole vastannut asiakaspalauteviestiin lainkaan.

Edit. 30.3. klo 12.30
Tänään Malmin Novassa asioidessamme päätin poiketa kysymään DNA-kaupasta, olenko tosiaan menettänyt lopullisesti nämä 40 euroa. Paikalla oli kaksi myyntihenkilöä. Ensin näytti siltä, että vastaavan henkilön kanta oli, että ei voi mitään, tai että minun on syytä vessatauolla töistä soittaa DNA-asiakaspalvelveluun, sillä he eivät voi asialle mitään. Kohtuullisen sitkeän keskustelun tuloksena kuitenkin alkoi näyttää siltä, että on sittenkin olemassa jokin taho, johon voi ottaa yhteyttä verkon kautta. Tällaisen viestin siis kirjoitin saatteeksi maksukuitteihin, jotka operaattori halusi:
 

Hei. Kävin tänään keskustelemassa DNA-kaupassa Malmilla ongelmasta. joka aiheutui verkkokaupan toimintahäiriöstä. Ostin matkalla olleelle perheen alaikäiselle verkkokaupastanne puheaikaa. Puheaika ei kahdesta yrityksestä huolimatta aktivoitunut ja luulinkin, ettei sitä velotettu, kunnes katsoin tilitietoni: molemmat yritykset oli velotettui. Otin asiakaspalautelomakkeen kautta yhteyttä asiakaspalveluunne (lomaketta oli vaikea löytää sivuiltanne!!!), koska asiakaspalvelupuhelimenne aukioloaika oli siltä viikolta jo ohi!
Asiakaspalvelunne puhelinajat ovat lisäksi sellaiset, että en oman työaikani puitteissa voi soittaa numeroihin, jotka normaalisti ovat hyvin kuorimitettuja. Lapseni puolestaan ei voinut soittaa, koska hänellä ei ollut puheaikaa liittymässään.

Meitä palvellut asiakaspalveluhenkilö Malmilla oli hyvin ystävällinen.
Olen raportoinut ongelmastani paitsi teidän palautelomakkeenne kautta, myös omassa blogissani. Seuraan tilanteen kehittymistä tässäkin asiakaspalveluasiassa niin pitkälle kuin raportoimista riittää, jotta toiset kuluttajat saavat toimintaohjeita, jos niitä muualta on vaikea löytää.
Ohessa kuitit verkkopankin maksutapahtumista.

Ystävällisin terveisin (ja nimeni)

Edit. 2.4. klo 20.05
DNA Prepaid -latauksen korjaus näkyy viipyvän. Ainakaan vielä ei ole tullut puheaikaa puhelimeen.
 Ehkä tässä pitää tehdä kuten eräs DNA-työntekijä kuittasi itselleni tätä selvitellessäni ylimieliseen tyyliin: "Pitää sitten vaihtaa operaattoria." No, prepaidliittymän kohdalla operaattorin vaihto on yksinkertainen. Ehkä hintakin kannattaa välillä tosiaan kilpailuttaa.

Edit. 4.4. klo 20
 Tänään sitten käytin kallista työaikaani asiakaspalvelunumeroon soittamiseen, kun puheaikaa ei ole tullut puhelimeen. Kävi ilmi, että järjestelmä ei edes vieläkään jostain syystä tuntenut ongelmaani. Nyt sain sähköpostia, pyydettyäni hartaasti, että sitä minulle lähetettäisiin sieltä päästä, jotta saan oikean osoitteen.  Osoite oli dnawelho@dna.fi, siltä varalta, että joku muukaan ei saa osoitteesta selvää, paan tänne. Osoite on kuulemma heidän sivuillaan.
Lähetin siis uudelleen ne samat kuitit kuuden aikaan tänään ja kopiot edellisestä sähköpostiliikenteestä. Saa nähdä, joko tulisi aiemmin maksettu puheaika. Saa myös nähdä, kuka maksaa sen asiakaspalvelunumeroon soittamani pitkän odotusajan ja puhelun. Jäämme kuulolle.


 Edit. 9.4.
Lopulta muutama päivä sitten puheaika tuli kännykkään, 5.4.

Lopulta alkoi myös yhteystietoja löytyä. Tässä eräs vastaus, joka odotti tänään mailissa:
Hei Kirsi!

Kiitos viestistäsi ja pahoitteluni vastauksen viivästymisestä.
Asiakaspalvelumme yhteystiedot löydät nettisivuiltamme osoitteesta http://www2.dna.fi/fi/yksityisille/asiakaspalvelu-ja-tuotetuki/palaute-ja-yhteydenotto

Sivulle pääsee klikkaamalla etusivulla ylhäällä olevaa Asiakaspalvelu -linkkiä. Avautuvalla sivulla alhaalla vasemmassa reunassa on painike "Ota yhteyttä asiakaspalveluumme". Linkin kautta löydät Sähköiset yhteydenotot -otsikon alta myös sähköpostiosoitteemme.

Jos tarvitset lisätietoja, lähetäthän lisäkysymykset vastaamalla tähän viestiin.
Pystymme vastaamaan sinulle nopeammin, jos asiaan liittyvä viestiketju säilyy koko ajan mukana.

Mukavaa päivän jatkoa!

Ystävällisin terveisin

xxxx
palveluneuvoja

Moralisteja käy kateeksi

Viimeksikuluneitten muutaman vuoden aikana olen kadehtinut moralisteja, ihmisiä, jotka ovat asettuneet toisten yläpuolelle ja sieltä ampuvat palavia nuoliaan meidän pulliaisten niskaan, jotka emme täytä moralistien mittaa.
Onhan se kai hyvä, että on niitä, jotka sanelevat toisille sääntöjä. Kateellisena kuvittelen, että olisi kohtuullista, että moralistit eläisivät itsekin moitteetta.
Mielessäni on tällä kertaa kysymys, onko moraalisesti oikein käyttää työaikaa työskennellessään esimerkiksi yliopiston rahoituksella tai apuraharahoituksella moralisoida muita ihmisiä, jotka ajattelevat toisella tavalla kuin moralisti, jos apuraha tai palkka ei ole kohdennettu moralisointiin.

Vihaista puhetta pulppuaa

Sosiaalinen media, jos jokin, paljastaa ihmisluonnon todellisen laadun.

Toisin kuin humanismin ihmiskäsityksessä, kristillisen ihmiskäsityksen mukaan ihminen on pohjimmaltaan paha. Taas tänään olen joutunut lukemaan tekstejä, joita nimimerkin takaa ampuvat ihmiset ovat kirjoittaneet nimeltä mainituista ihmisistä. Alkeellinen käytössääntö lienee, että tällaista ei tule tehdä.
Eri mieltä saa olla. Saa tietenkin yrittää kyseenalaistaa toisen ihmisen logiikkaa tai vakaumuksen oikeellisuutta tai hänen totena pitämiään asioita, mutta pilkkaaminen, erityisesti, kun sen tekee huppu päässä, on, paitsi säälittävää, ilmentää oivallisesti myös ihmisen pohjimmaista pahuutta. Henkilökohtaisuuksiin ei tule koskaan mennä, kaikkein vähiten silloin, kun ei edes tunne keskustelukumppaniaan.  Lisäksi netin vihainen puhe on usein rikos, joko kunnianloukkaus tai viharikos.
Kristillisen etiikan mukaan toista ihmistä tulee kohdella, kuten toivomme itseämme kohdeltavan.

Asenneilmapiiri täällä Suomessa on kova. Keskustelujen taso on usein säälittävän heikko, eri tavoin ajattelevien kohtaaminen on monille erittäin vaikeaa. Koskahan olen nähnyt viimeksi aitoa kohtaamista mediassakaan. Kirkollisesta mediasta ei ole ollut viime vuosina rauhanrakentajaksi siitäkään. Näköalat ovat siellä kaventumistaan kaventuneet ja kirkosta on tullut valtakunta, joka on riitaantunut itsensä kanssa. Olisi ehkä aika ravistaa unet silmistä kirkonkin kabineteissa.

Google taitaa nirhata omaa jalkaansa

Isotkin talot voivat joutua henkitoreisiin, kuten Nokian elinkaari on muistuttanut.

Jaa että miten niin? Nykyisin postaukseni perustuvat usein omaan siviilielämän kokemukseen - eikä tämä postaus tee poikkeusta.  Etsin tänään Google-haulla tietoa siitä, mitä mikäkin tutuista kaupoista jostain omenatuotteesta pyytää.
Yllätys oli suuri, kun lisäsin vanhan tutun Tectorin hakuehdon jatkoksi. Tector -haku toi tulokseksi kilpailijan Humacin osumia roppakaupalla eikä lainkaan Tectoria. Aloin jo epäillä, että ketju on kokonaan lopettanut tai myyty kilpailijalle, mutta sitten kirjoitin mutkattomasti osoiteriville tector.fi ja eikös mitä: ihan se oli siellä niin kuin ennenkin.
Muuta selitystä en keksinyt kuin että Google taitaapi myydä firmoille näkyvyyttä sillä tavoin, että sinne hakuihin voi sisällyttää kilpailijoiden nimiä: kun joku siis tyyliin etsii Stockmann Angry Birds, hän saakin tulokseksi Hobby Hall Angry Birds ja ehkä alkaa jo päätellä, ettei Stokkalla ole ollenkaan vihasia lintuja.
Rahanahneus voisi helposti koitua Googlen turmioksi: jos löytyy hakukone, joka antaa etsijälle tuloksen, joka vastaa paremmin hänen tarpeitaan kuin mainostajien tarpeita, saattaa olla, että Googlekin kääntyy auringonlaskun yritykseksi ennen kuin aavistaakaan.

No ok, ehkä tää nyt on vähän liioittelua :) Yksinkertaisemmalla haulla toki Tector löytyy.

Helsingissä Alepa alentuu jo huijaamaan kahvin hinnalla

Kahvipaketin hinta eikun nousee. Juuri katsoin eilen telkusta juttua, jossa kerrottiin, että ihmiset ovat valmiit maksamaan laatukahvista eivätkä tyydy halpistuotteisiin. Ehkä on noin, mutta on muitakin selityksiä. Tässä niistä yksi:

Viime perjantaina Malmilla myytiin Juhla Mokkaa alle kolmen euron pakettihinnalla. Itse hieraisin silmiäni, kun kotimatkalla poikkesin Helsingin Puistolan Alepaan ja siellä oli Juhla Mokkaa hintaan  2.75. Hinta oli kahteen kertaan, isolla ja pienellä, Juhla Mokka -hyllyn reunassa. Alemmalla, lattiatasossa, oli puulavalla jotain halpiskahvia, jossa ei ollut lainkaan hintaa.

Tarkemi tutkiminen kuitenkin tuotti sen tuloksen, mitä kriittinen kuluttaja aavistelee tällaisessa tapauksessa: jostain syystä Juhla Mokan hinta oli kokonaan jäänyt merkitsemättä ja Rainbow-kahvin hinta oli ikään kuin vahingossa lipsahtanut Juhla Mokka -hyllyn reunaan.

Kyseessä olisi tietenkin voinut olla pelkkä inhimillinen erehdys.
Huomautin asiasta perjantaina kassalla asioidessani siis.
Lauantaina tilanne oli ennallaan. Huomautin jälleen.
Maanantaiaamuna tilanne oli ennallaan. Huomautin. Kassahenkilö kertoi, että kahvit ovat vain tilapäisesti tuossa ja odottavat siirtämistä toiseen paikkaan. Illalla tilanne oli edelleen aivan sama kuin perjantaina.

Sääliksi käy ikäihmisiä, jotka näkevät isot tarjoushinnat, eivät ehkä muita hintoja. Toki kaupassa asioivista moni rypee rahassa. Rikkaatkin ihastuvat tarjoushintoihin. Heistä kaikki eivät lue ostoslappua ostoksia pakatessaan. Suurin sääli kohdistuu pienellä eläkkeellä sinnitteleviin vahuksiin ja muihin pienituloisiin.

Edit. 16.10 klo 20
Tänä iltana ilmeisesti joku asiakas oli käynyt "korjailemassa" tilannetta: Juhla Mokka -hyllyn laitaan oli nostettu muutama Rainbow-kahvipaketti. Oikein hyvä. Nyt ei näytä aivan pahalta, vaikka hyllyssä ei tosin edelleenkään ole Juhla Mokan hintaa, ei isolla, ei pienellä.

Westerfield International -yhteystietoja ei ole helppo löytää!

Edit. 300313
Tähän entryyn tulleen hämmästyttävän suuren kävijämäärän johdosta päivitän vielä saamaani tietoa tähän kärkeen. Suomi24-keskustelualueelta löytyi kommentti, jossa henkilö sai perintätoimistolta erittäin vaikeasti löydettävän kyseisen yrityksen puhelinnumeron. Tämä tieto on tällainen:

WESTERFIELD INTERNATIONAL AG:09 238 61 44 6 on tämä oikea asikaspalvelun numero. Sitä ei löydy kovin helpolla. Jouduin itse pyytämään perintätoimistosta ks. numeron.

 --------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Westerfield International -yrityksen puhelinmyyjä soitti yli 80-vuotiaalle vanhukselle ja tarjosi
Goodshave -nimistä, ilmaista tuotetta, puhelimitse. Vanhukselle ei selvinnyt puhelun kuluessa, että hyväksyessään tämän ilmaisen tuotteen hän tulee samalla tilanneeksi kolmen kuukauden jaksoissa (edit, 14.8.)  liki 19 euroa maksavat karvojenpoistoterät – siis joka kuukausi. Mieleen jäi tämä ilmainen näyte.
Postissa tuli ilmainen tuote ja toinen tuote ja ilmoitus, että olet liittynyt jäseneksi ja nyt tulee joka kuukausi uusi paketti teriä!

Tämä vanhus ei ole ainoa, joka on joutunut jymäytetyksi tai harhaanjohdetuksi puhelinmyynnissä. Pelkkä Robinsonin listalle ilmoittautuminen ei riitä: epäeettisiä keinoja käyttävät puhelinmarkkinointia harjoittavat firmat kun eivät kuulu Asiakasmarkkinointiliittoon, joka huolehtii Robinsonin listan suoramarkkinointikiellon toteutuksesta. "Puhelin Robinson" -ohjeet täältä, Asiakasmarkkinointiliiton sivuilta.
Laki antaa kuluttajalle oikeuden kieltää puhelimitse tapahtuva markkinointi, mutta kielto on mahdollisesti tehtävä firma firmalta. Joka ei siis tahdo keskustella puhelimessa liittymä-, sähkö, lehti- tai muista ostoksista, saa ensin ilmoittautua Robinsonin listalle ja sen jälkeen ottaa lähestyvien firmojen yhteystiedot talteen ja nujertaa lähestymisyritykset yhden kerrallaan. Tämä on tietysti tehokasta siinä mielessä, että firmat eivät tykkää siitä, että jatkuvasti

Täällä Suomi 24:n keskustelussa puidaan saman firman markkinointia.
Goodshave, Good Shave tai vastaava puhelinmyyntiyritys -keskustelussa on tällä hetkellä 249 kommenttia.

Kun itse otin asian esille Facebookissa, heti löytyi yksi saman firman markkinoinnin tuttu omistakin kavereistani, nuori aikuinen. Hän kertoi, että "-- ilmaisen näytepakkauksen saa, jos samalla liittyy jäseneksi, jolle tulee säännöllisesti maksullisia lähetyksiä.--". No, yli 80-vuotiaalle ilmaisella näytteellä esitellyn, kuitenkin maksullisen, tuotteen peruminen ja ylipäätään huonosti esitellyn asian ymmärtäminen ei suju yhtä nopeasti kuin plus kaksikymppiseltä.

Entä kuluttajan oikeudet? Kuluttajavirastosta löytyy apua:
Puhelimitse tapahtuva markkinointi on etämyyntiä. Täältä löytyy pelisääntöjä. Peruutusaikaa on pääsääntöisesti 14 päivää.
Kuluttajalla on oikeus saada etämyyntikaupasta vahvistus.
Kuluttajan on saatava kirjalliset ohjeet kaupan peruutuksesta.

Tämä oli nyt toinen kerta, kun sama vanhus joutui huijauksen kohteeksi. Edellinen, puhelinliittymäkauppaa koskeva huijaus selvitettiin, kiitos operaattorin, joka oli valveilla myös. Moni seuraa varmasti mielenkiinnolla, kuinka kauan menee ennen kuin tämän kyseisen yrityksen toiminta tutkitaan laajemmin. Aineistoa tutkimiselle alkaa netissäkin näköjään olla melko paljon.

Ilmeisesti lansäätäjän pitäisi pohtia myös sitä, millä tavoin hyvin iäkkäitä ihmisiä suojataan tämäntyyppiseltä toiminnalta, tapahtuipa se puhelimitse tai jossain standilla.
Ajantasainen kuluttajansuojalainsäädäntö (etämyyntiä koskeva lansäädäntö ennen kaikkea lain luvussa 6).

Suomi24-keskustelu Westerfield Internationalista. Sieltä löytyy kiven alla olleita yhteystietojakin. Esimerkiksi nimimerkki Kusetettu kertoo tällaisen yhteystiedon: "WESTERFIELD INTERNATIONAL AG: 09 238 61 44 6 on tämä oikea asikaspalvelun numero. Sitä ei löydy kovin helpolla. Jouduin itse pyytämään perintätoimistosta ks. numeron."

Edit. 14.8. Nostan tähän kommenttilaatikosta yhden lisätiedon:

Anonyymi sanoi...
Tuo numero ei ole se mihin peruutus tehdään. Se numero tulee laskun mukana ja "toimisto" on Helsingissä. Puheluun vastaaminen kestää yleensä noin 10-15 minuuttia, mutta kannattaa odottaa kyllä sieltä vastataan.


Enirosta sen sijaan ei löydy Westerfield International -yhteystietoja.
Eikä Fonectastakaan. 

Sen sijaan täältä löytyy kokemustietoa: Älkää missään nimessä tilatko yhtään mitään, jos joku soittaa Westerfield International-nimisestä yhtiöstä...


EDIT. 17.12.13
Olen poistanut täältä kommentointimahdollisuuden, sillä viimeksi tähän ketjuun tuli epäasiallinen, rumaa kieltä sisältänyt kommentti, joka ei sisältänyt asiallista vastinetta kyseisen yrityksen puolesta. KirsiM

Onko hallitus nyt aikeissa ottaa merkittävän askelen eriarvoistavaan yhteiskuntaan?

Kuumimpana kesäpäivänä ja olympialaisten ensimmäisenä viikonloppuna poliisijohtaja Robin Lardot astui televisiokameran eteen esittämään, että rikolliset jätetään yhteiskunnan tukien ulkopuolelle: työttömyyskorvaukset ja asumistuet otetaan pois, lapsilisiin ei vielä tänään Lardot ottanut kantaa. On kuulemma oikein hallitusohjelmassa nämä suunnitelmat, joten ei pidä ottaa mätäkuun juttuna.

Mistä uudistussuunnitelmat kertovat?
Kertooko se siitä, että poliisilta on leikattu määrärahoja niin paljon, että poliisi on alkanut katsella sosiaalibudjetin puoleen tai että poliisi katsoo, ettei se kyksene enää torjumaan rikoillisuutta ja että rikolliset kiristetään rahan voimalla kaidalle tielle?

Mihin uudistus johtaa?
Rikoksen poluille astuneet joutuvat hankkimaan rahaa entistä tehokkaammin ja rikollisuudesta tulee nykyistä järjestäytyneempää, täytyy rikollistenkin syödä ja asua.
Perhetukiin puuttuminen tehostaa jo ajat sitten käynnistettyä eriarvoistumista. Osa rikollisista toki on niin hyvin toimeentulevia, että tällainen rankaisu ei heilauta heitä mihinkään. Talousrikolliste lapset tuskin mieron tielle joutuvat eivätkä myöskään moottoripyöräjengien ydintoimijat.

Nykyisinkin suuri osa perhetuista ja työvoimapoliittisista tuista menee parempiosaisille siksi, että moni tuet on sidottu ansiotasoon. Heikossa asemassa olevien perheiden elämänmahdollisuudet kapenevat entisestään ja mahdollisuus, että lapset syrjäytyvät, saavat mielenterveysongelmia, joutuvat kiusaamisen kohteiksi tai joutuvat osallistumaan rikolliseen toimintaan, kasvavat. Syrjäytymisen syveneminen, järjestäytyneempi rikollisuus ja turvattomuuden lisääntymoinen, siihen kaavailtu uudistus nähdäkseni johtaa.

Lapset – toisarvoisia vuokralaisia?

Jakomäen kiinteistöt ei ainakaan saa täysiä pisteitä tämän vuokrataloyhtiön kiinteistönhoidosta. 15 vuotta pihassa on ollut sama hiekkalaatikko. Hiekkaa on vaihdettu muutaman vuoden välein, hiekkalaatikkoa ei vielä koskaan. Kiinteistöherrat ovat tehneet muutaman tarkastuksen ainakin takavuosina tsekatakseen, onko laikkipaikka EU-direktiivien mukainen. Sen tuloksena kiipeilytelineen alle pantiin karkeampaa hiekkaa ja keinujen alle muovialusta.

Lumen alta paljastui keväällä lahonnut hiekkalaatikko. Kesäkuun alussa, parhaaseen hiekkalinnojentekoaikaan, laho laatikko oli kuin siili: kahden ja puolen tuuman rautanauloilla somistettu. Juhannukseksi piha oli siivottu: hiekkalaatikko oli viety kokonaan pois ja hiekatkin kaivettu kuopalle (tosin vieläkin sieltä löytyy rautanauloja). Vielä juhannusaamuna 2-vuotiaan isä löysi leippipaikalta ruosteisen ruuvin. Saahan nähdä, saavatko lapset hiekkaa tai laatikkoa ennen lumia, asukkaiden luottamushenkilöillä kun ei heilläkään enää taida olla hiekkalaatikkoikäisiä lapsia.

Edit. 4.7.  Nyttemmin on hiekkalaatikon jäänteet poistettu kokonaan ja hiekan tilalla on sitten kuoppa. Paikalla leikkii päivittäin muutama pikkuinen kiharapää. Varmaan, kun kiinteistöyhtiön sedät ja tädit tulevat kesälomaltaan he alkavat toimia asian hyväksi. Hiekkalaatikko saadaan todennäköisesti käyttöön jo ennen lumia, kertoi luottavainen äiti eilen hiekkakuopan reunalla.

Edit 5.7. Tänään tuli työkolonna paikalle ja pisti leikkipaikan kuntoon. Määrätietoisten toiminnan selitys löytyi pian: eräs vuokralainen, isoäiti, lähetti sähköpostia kiinteistöyhtiöön aamulla. Täytyy näköjään näitäkin muistuttaa olemassaolostaan, ja lasten olemassaolosta niin asiat tulevat kuntoon. Suurin osa heinäkuusta on nyt siis pelastettu kyseisen yhtiön ipanoilla.

Vanhuksen omat arvot pitää asettaa etusijalle hoitopaikkapäätöksissä

Pitkinä pääsiäispyhinä itselläni on ollut aikaa ajatella muun muassa arvoja, joille yhteiskuntamme rakentuu. Oma ikääntymiseni ja läheisten ikääntyminen saavat mietteliääksi.
En nimittäin tahtoisi suurin surminkaan joutua asemaan, johon joku helsinkiläinen vanhus joutuu, ellei ole jo kuollut, kun oikeusistuin päätti, että kotihoito voi kaikin mokomin vaihtaa vanhuksen yövaippaan ja yöpukuun neljältä iltapäivällä eikä siihen ole nokan koputtamista kenelläkään.
En tahtoisi itse myöskään joutua siihen tilanteeseen, että kotikaupunkini päättää sijoittaa minut vieraalle paikkakunnalle, kauas läheisistäni, kun tarvitsen hoitopaikan. Kuka minua sitten ehtisi ruokkia, jos lapset eivät pääse ja jos käy niin, että puoliso on sijoitettuna toiseen hoitolaitokseen. Jos puoliso on samassa ja meille annetaan lupa tavata toisiamme, voimme tietysti ruokkia toinen toistamme sen mukaan onko hyvä vai paha päivä.


Edellä kuvaamani ei kuitenkaan ollut syy tähän postaukseen.
Syy oli yksinkertaisesti se, että tahtoisin viettää heikon vanhuuteni ystävieni seurassa, niiden parissa, joilla on samantapainen arvomaailma kuin itselläni. En tahtoisi, että Helsingin kaupunki päättää asiasta.
Silloin, kun en enää itse jaksa valita televisiokanavaa tai en osaa vaihtaa radion kanavia, voisin kuitenkin saada elää kristillisessä ilmapiirissä, vaikka minulla ei ole niitä suuria rahoja, jotka avaavat pääsyn melkein millaisiin ratkaisuihin itse ikinä mielin...
Etelä-Euroopassa kirkko pitää yllä vanhustenhoitoa. Minulle sekin olisi mukavampaa kuin siivousfirmojen ylläpitämä palvelu, jossa laitos pitkälti määrää, miten voin elää ja uskoa. Tahtoisin säilyttää omat ihmisoikeuteni mahdollisimman pitkälti ja sitten, kun olen niin höperö, että en oikeasti kykene pitämään itsestäni enää huolta, tahtoisin, että ne, jotka rakastavat minua, voisivat todellisesti päättää puolestani.
En usko olevani mitenkään outo ja ainutkertainen toiveissani.

Tänään päiväkävelyllä keskustelin puolisoni kanssa aiheesta. Kävi ilmi, että kaupunki päättää puolestani, mihin joudun, kun joudun laitokseen; itselläni tai läheisilläni ei ole asiaan juuri mitään vaikutusmahdollisuuksia.
Moni yksittäinen omainen ja vanhuksia kunnioittava poliitikko on nostanut asian esille. Viimeksi vanhustenhoidon välikysymys hautautui eduskunnassa muistaakseni Matti Vanhasen lautakasan taakse. Kansanedustaja, lähihoitaja Tarja Tallqvist on uhrannut vuosia vanhusten aseman parantamiseen ja sysännyt liikkeelle kansalaisliikkeitä. Hänenkin ponnistelunsa ovat valuneet hiekkaan.
Kun toimittajana kävin aikoinani haastattelemassa Helsingin sosiaalijohtaja Paavo Voutilaista, tämä kertoi, että kaupunki tilaa suurilta palvelujentuottajilta palvelut, ei pieniltä.
Niinpä niin, pienet eivät pärjää tässä kilpailutuksen ja tilaaja–tuottaja-maillin yhteiskunnassa. Minusta kaupungille pitäisi olla aivan samantekevää, kuka palvelun tuottaa, jos vanhus saa vaikka palveluseteleillä valita itse, mihin tahtoo mennä hoitoon: tahtooko 200 kilometrin päähän lapsistaan, tahtooko siivousfirman tai virolaisen yrityksen ylläpitämään yksikköön vai tahtooko yksityisten ylläpitämään, ehkä vaatimattomaankin yksikköön, missä samoista asioista kiinnostuneet, vanhat opiskelukaverit, perheystävät, samaa harrastavat, samoin uskovat tai jollain muulla tavoin yhteisöllisesti nivoutuneet ihmiset voivat tukea toisiaan ja järjestää toisilleen pientä puuhaa ja virkistystä, jaksamisen mukaan.
Näin vanhusten yhteisöistä voisi tulla voimavarapankkeja, paikkoja, missä parempikuntoiset tukisivat heikompikuntoisia, iloisemmat rohkaisissivat masentuneita eikä henkilökunnalle annettaisi valtaa rajoittaa ihmisoikeuksia ja kansalaisvapauksia.

Laiturialueitten kunnossapito luokatonta

Nuoret ja vanhat suunnilleen konttasivat Kauniaisten asemalla tänään. Kukaan ei vaivautunut hiekottamaan. Kannattaa tehdä korvausvaatimukset vaihingon sattuessa ainakin.

Edit. klo 18
Konduktööri selitti asiasta kärsineelle matkustajalle, että kunnossapito on ulkoistettu jollekin firmalle. Netti kuitenkin kertoo. että laiturialueiden kunnosta vastaa Liikennevirasto. Vastaa ja vastaa, ainakaan Kauniaisissa asia on näköjään jäänyt periaatetasolle.
Kun vanhemmanmallinen paikallisjuna pysähtyi laituriin, vaara että joku liukastuu noustessaan junan alle oli ilmeinen. Pelkkä ajatus puistattaa vieläkin.
Kertokaa te, jotka olette hakeneet vahingonkorvauksia, mikä taho on vastuullinen.

Ei Guggenheimia, sori

On tärkeää, että julkiset varat suunnataan sinne, missä niitä kipeästi tarvitaan: tuloerojen ja terveyserojen tasoittamiseen sekä vanhusten ihmisarvoiseen kohteluun ja tasa-arvoiseen koulutusjärjestetlmään, joka mahdollistaa varallisuudesta riippumattoman mahdollisuuden opiskella lahjojensa ja taipumustensa mukaiseen ammattiin.

Suomalainen tulonsiirtojärjestelmä on jo pitkään kehittynyt vinoon suuntaan: tulosnsiirrot painottuvat varattomien perheiden sijaan varakkaille. Hyvä universalistinen sosiaalipolitiikan perusta on kääntynytkin Suomessa irvikuvakseen 90-luvun laman jälkeisenä aikana. Julkinen tuki valuu yksityisille pörssiyrityksille ja parhaassakin tapauksessa ansiosidonnaisten etujen laskentaperusteen kautta niille, jotka kykenisivät itsekin maksamaan laskunsa, mutta liian pienelle palkalle tai valille työtä jätetyt ja rattaisiin rusentuneet jätetäänpärjäilemään vähillä tuilla (tuet voivat toki köntässä näyttää suurilta, mutta yksilökohtaisesti laskien ne harvoin riittävät kunnolla). Toki ministeriöiden tutkimuksissa asia on saatu näyttämään eri valossa, ikään kuin vähävaraisia tuettaisiin enemmän, mutta arkielämä näyttää, että tasa-arvosta ollaan kaukana: rikas pääsee hoitoon, köyhä, varsinkin työtön, jää vaille tarvitsemiaan palveluita.

Nyt Helsingin valtuusto keskustelee toimittajien ja ties kenen kanssa vakavissaan siitä, kuinka suurella osuudella kaupunki ja mahdollisesti valtio tulevat rahoittamaan Guggenheim-nimistä brändiä Helsingissä. On kuin näkisi unta: pelastamme eläkeyhtiöitä, jotka ovat sijoittaneet rahojamme Kreikkaan ja nyt pistämme liikenevät julkiset rahat kulttuurin seiniin.
Minusta olisi, anteeksi nyt vain, parempi rakentaa kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja, jos rakennusalan työllisyydestä ollaan huolissaan. Jos kulttuurialan työpaikoista ollaan huolestuneita, ei vähäisiä ihmisiin sijoitettavia rahoja kannata hajasijoittaa taas uuteen pisteeseen. Olemme kaikki lapsina kai kuulleet jutun hölmöläisistä, jotka pidensivät peittoa.

Edit: 28.2.klo18.50

Keskustelussa esimerkikiksi Helsingin Kokoomuksenkannattajia: http://www.helsinginkokoomus.fi/sitenews/news/-/ids/28/nid/47507

ja http://www.kaikupuro.fi/SariSarkomaa/?p=1502

Ja vasemmistoleirissä:
http://www.kansanuutiset.fi/mielipiteet/paakirjoitus/2717483/kayko-guggenheim-kukkarollasi

Keskustapuoleesta:
Laura Kolbe
http://laurakolbe.blogspot.com/2012/02/guggenheim-new-yorkissa-ja-helsingissa.html
ja Pekka Mervola:
http://www.ksml.fi/mielipide/kolumnit/arhinmaki-kovin-topakkana/989398

Vihreät DeGröna eivätkä demarit näytä puhuvan samaan aikaan terveyeroista ja Guggenheimista kovin hanakasti, kun ei nouse hauissa. Kannatusta ja pilkkaa on molempia sen sijaan samassa puolueessa mitä ilmeisimmin.

Lista puhelinmyyjien käyttämistä puhelinnumeroista

Täältä löytyi hakemani numero tai oikeastaan hakemani numerot.


http://www.amigazone.fi/blacklist/

Sivu sisältää hyvää opastusta asiasta.
Yksityishenkilö toki voi ilmoittautua Robinsonin listalle, mutta yritys ei.
Osoittautui tarpeelliseksi, kun sama puhelinmyyjä soitti kolme kertaa saman päivän aikana ensin samasta numerosta ja sitten jopa vaihtoi numeroa; meni jo häiriköinnin puolelle. Melkoista markkinointia.

Seikkailua työma-alueella: Apuvälinelainaamo Malmin sairaalassa?

Niin sanottu rakentava palaute menee usein väärälle taholle, niille, jotka kuuntelevat, vaikka vika usein on juuri niissä, jotka eivät kuuntele. Laitan siis palautteen tänne internetiin, kuten asianomaisille olen päivän kuluessa kertonutkin.
Kerron vain nyt seikkailun, joka ei jollekin toiselle liikuntakykyiselle omalla autolla hurjastelevalle pakosti olisi ollut maininnan arvoinen, mutta joka voisi invalidisoituneelle ihmiselle tai hänen uupuneelle omaishoitajalleen olla viimeinen pisara.


"--teitä palvellaan hetken kuluttua--"
Olen tottunut siihen, että terveyskeskuksissa vastataan puhelimeen, jos vastataan, aikoina, jotka eivät sovi työhöni. Menin siis aamulla varttia yli kahdeksan paikan päälle Tapulikaupunkiin, Puistolan terveyskeskukseen. Kysyin, mistä saan kepin, kun perheenjäsen ei kykene liikkumaan eteenpäin. Ystävällinen vastaanottovirkailija antoi lapun ja sanoi, että pitempiaikaiset apuvälinelainat saa Malmilta. Lapussa oli osoite Malmin sairaala päärakennus siispi 17 rappu E, Talvelantie 6 ja jokin aukioloaika. Siis sinne.

Sairaalan opastekartta ei tuntenut osoitetta
Yhdeksän maissa seisoin ihmettelemässä sairaala-alueen kartan ja Malmin sairaalan remontin äärellä, missä kohden sairaalarakennusta on tämä käytössä oleva siipi ja rappu. Vahvasti vaikutti sieltä, että hienolla metalliin laaditulla kartalla ei ollut hakemaani tietoa.
Suuntasin läheiselle Malmin terveyskeskuksen vastaanotolle. Melko ystävällinen nainen tiskin takana ei kieltäytynyt puhumasta kanssani, kun kysyin, voiko tästä kysyä. Annoin hänelle paperin ja kysyin, missähän kyseinen paikka mahtaa olla, kun en löydä.
Virkailija lähti ottamaan asiasta selvää. Sillä aikaa kaksi potilasjonon ihmistä tarjosi apuaan. Vanha rouva olisi tiennyt, missä on röntgen. Avulias mies neuvoi pääsyn apuvälinelainaamolle. Virkailija saapui uuden lapun kanssa: rakennus 18. Sellainen löytyikin sairaala-alueen kartalta ja uhmaten Yksityisalue-kylttiä ja sivuten Työmaa-alue-varoituksia kaartelin sairaalan ympäri autolla. Mietin koko ajan, miten matka olisi taittunut läheiseltäni, joka apuvälinettä tarvitsi tai miltä vaikkapa plus kahdeksankymppisestä anopistani olisi mahtanut tuntua, jos olisi joutunut omaishoitajana etsiskelemään paapalle apuvälinettä näiden neuvojen varassa.

Asiantuntevaa neuvontaa ja apua
No, lainaamo löytyi ja ystävälliset työntekijät neuvoivat loppumetreillä.
Lainaamon fysioterapeutti oli, paitsi asiantunteva, myös kiinnostunut potilaasta. Kepin sijasta hänen mukaansa olisi parempi ottaa kyynärsauva. Lisäksi fysioterapeutin käynti olisi tarpeen. Niin minustakin, mutta terveyskeskusksemme on lannistanut perheen niin perusteellisesti, että en uskonut sellaisen mahdollisuuteenkaan.
Asia järjestyi oikein hyvin: lähdin takaisin kyynärsauva takapenkillä.

Rakentavaa palautetta
Ajoin Puistolan terveyskeskuksen parkkipaikalle. Otin vuoronumeron ja annoin rakentavan palautteen vastaanotossa oleville ihmisille. Pyysin heitä varmuuden vuoksi repimään kaikki väärät osoitteet, jotta heikosti liikkuvia ihmisiä ei ohjauttaisi väärään paikkaan. Minua aamulla palvellut virkailija vakuutti tekevänsä sen.
Toiselta luukulta virkailija sanoi minulle terävästi, että he aina pyytävät asiakasta ensin soittamaan apuvälinelainaamoon, jotta ei epäselvyyksiä tule. Kerroin virkailijalle, että väärän osoitteen antaminen käteen on täysin tarpeetonta siinäkin tapauksessa.
Virkailijoista kumpikaan ei ollut enää ystävällinen minulle. No, en odottanutkaan ystävällisyyttä, vaan tilanteen korjaantumista.

Mistä tästä opin?
Mietin, miten uupuneet omaishoitajat ja miten masennuspotilaat, joilla on liikuntaongelmia, mahtavat selviytyä Helsingin kaupungin terveyskeskuksen portinvartijoista. Eliniäsodote näillä main on paljon lyhyempikestoinen kuin vaikkapa Munkkiniemessä tai Eirassa – jostain syystä.
Opin myös, että annan edelleen palautetta siitä, kun heikommassa asemassa olevia ihmisiä ei palvella ja kunnioiteta, kun vaikeasti liikkuvia potilaita ei tulla vastaan.


Mitähän Puistolan terveysasema tästä oppi? Entä Helsingin terveysvirasto?
Sitäpä sopii ihmetellä. Ehkäpä joku vastaa tähän postaukseen.
Tylyys saattaa kehittyä siitäkin, että terveyskekuksen henkilökunnalle on annettu niin paljon kieltoja olla lähettämättä apua pyytäviä potilaita eteenpäin;  helpointa tilanteessa lienee sulkea silmät sairauksislta, vammoilta, ongelmilta. Näin ainakin omalääkäri on monta tilannetta ratkaissut. Viimeksi tämä ratkaisu tuotti todella isot kustannukset kaupungille (kätevämpää tällaisessa tilanteessa on jättää potilas loppuun saakka heitteille). Ehkäpä se onkin se seuraava ylhäältä tuleva neuvo. Olen tässä blogissa kertonut vuosia sitten terveystaloustiedeseminaarista, missä eräs Helsingin kaupungin juristin koulutuksen saanut johtaja avautui lääkäreille; hän kertoi, että moni potilas paranee, kun ei pääse liian pian hoitoon.

"

Näin sosiaali- ja terveysministeriö selittää mustan valkeaksi. Sen mukaan lapsilisäasia on mallillaan, jos oikein ymmärsin

edit. 31.1. klo 8.22 linkki lisätty:

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/01/lapsilisat_leikkaantuvat_kaikkein_koyhimmilta_lapsiperheilta_2306263.html


Nyt kun julkisuus vihdoin heräsi tähän lapsiköyhyyteen, sosiaali- ja terveysministeriölle tuli kiire selittää tyrmistyneille kansalaisille, että juttu on panettelua. Parhaiten mustan selittää valkeaksi, kun hämmentää ja puhuu sekavia hetken aikaa. Näin mielestäni tälläkin kertaa. Oletteko kanssani eri mieltä. Vaalit ovat ovalla, joten nyt on hyvä antaa täällä vaalilupauksia ja kertoa samalla, aikooko pitää laupauksensa. Mielestäni tällainen tiedottaminen on häpeällistä, kun pitkään on surtu suomalaista lapsiköyhyyttä. Kyseessä on kansalaisten enemmistön tahdon vastainen puolustuskyvyttömien tallominen. Sitä ei puheilla miksikään muuteta.
Ei ole veronkevennysten aika, vaan aika pitää huolta niistä, jotka tarvitsevat huolenpitoa ja hoivaa.

Ja näin siis virkamies selittää mustan valkeaksi. Tässä sosiaali- ja terveysministeriön selitys, että köyhille lapsiperheille ei tosiaankaan kuulu sen mielestä lapsilisää edelleenkään.
Siis sosiaali- ja terveysministeriön tuore tiedote:

Lapsilisä ei katkea toimeentulotukea saavilta lapsiperheiltä

Ajankohtaisessa keskustelussa lapsilisien suhteesta toimeentulotukeen on ollut joitain väärinymmärryksiä. Lapsilisää ei katkaista toimeentulotukiperheiltä, vaan sen saa edelleen jokainen alle 17-vuotias lapsi.

Lapsilisä ei riipu perheen tuloista tai varallisuudesta, vaan se maksetaan kaikille. Lapsilisä on tulonsiirtoa lapsiperheiden ja muiden kotitalouksien välillä ja sen tavoitteena on korvata lapsista aiheutuneita menoja. Lapsilisä on sidottu kansaneläkeindeksiin 1.3.2011 alkaen.

Toimeentulotuki on viivytyksetön ja lyhytaikainen apu, joka turvaa viime kädessä perheen toimeentulon, kun muut tulot eivät riitä. Sillä täydennetään perheen muita tuloja, jos ne jäävät alle vähimmäistoimeentulon tason.

Toimeentulotuki on sidottu tiukkaan tulo- ja varallisuusharkintaan. Toimeentulotuen perusosien tasot on kuitenkin sidottu kansaneläkeindeksiin.

Perheen toimeentulotuki muodostuu vanhempien perusosista ja lasten perusosista. Lapsen perusosan tarkoitus on turvata lapsen välttämätön toimeentulo.

Lapsilisä ja lapsen perusosa toimeentulotuessa kohdentuvat siten samoihin kustannuksiin, jotka perheelle aiheutuvat lapsesta. Kahta etuutta ei ole tarkoituksenmukaista kohdentaa samaan menoon. Koska lapsilisä ja toimeentulotuki ovat molemmat sidottuja samaan kansaneläkeindeksiin, niiden tasot nousevat samassa tahdissa.

Jos haluttaisiin tehdä toimeentulotuen sisältö lapsiperheille myönteisemmäksi, niin se voitaisiin tehdä esimerkiksi nostamalla lapsen perusosaa toimeentulotuessa. Joka tapauksessa lapsiperheiden hyvinvointia tulisi tarkastella laajemmasta näkökulmasta, jossa otetaan huomioon muun muassa perusturvan taso, perheiden asema työmarkkinoilla, perhepalvelujen toimivuus ja vanhemmuuden tuki.

Sosiaali- ja terveysministeriössä tehdään selvitystyötä uusien ratkaisumallien löytämiseksi, jotta perheitä voitaisiin auttaa erilaisissa elämäntilanteissa.

Kuka nyt ajattelee köyhää?

Pelastusarmeijan joulupatakeräys on tärkeää niille, jotka putoavat nykyisen turvaverkkosysteemin läpi. Osallistua kannattaa, samoin Heikki Hurstin tärkeää työtä on syytä tukea. Poliitikot, arvoista tärkein on ihmisarvo.

Omasta näkökulmastani Suomi ei mitenkään kunnostautunut tässä EU:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisen teemavuoden teoissa, päinvastoin. Hyvältäkin kuulostavat pyrkimykset ovat flopanneet.

Jouluna on perinteisesti muistettu "vähäosaisia".
Muistan omasta lapsuudestani ystävälliset, hyväntahtoiset naapurit, jotka toivat meille joulupaketteja.
Etelä-Haaga oli hyväosaisten asuma-aluetta, joten oli oli tietenkin kätevää, että siellä asui ahtaasti yksi suuri perhe, jossa perinteisesti kärsittiin sydäntalvella kausityöttömyydestä eli hyväntahtoisuudelle löytyi kohde.
Mutta paketit oli tehty rakkaudella ja me lapset hihkuimme innosta avatessamme ruokapaketteja, joissa ei ollut pelkkiä riisejä ja näkkileipää, vaan oli samanlaisia jouluherkkuja kuin mitä ruotsia puhuvilla naapureillammekin oli. Tätä vähävaraisten ihmisten arvostusta en ikinä unohda. Kun viime vuosina olen kuunnellut, millaisia sisältöjä vähävaraisiin perheisiin lähetettävissä joulupaketeissa on, olen ajatellut, että ajat ovat koventuneet ja että Suomessa on levinnyt outo ajatus, että osalla kansasta pitääkin olla heikommin kuin osalla, myös jouluna.

No, jouluna ja vaalien alla köyhälläkin saattaa olla kaveri. Arki on sitten asia erikseen. Itse olisin valmis vaatimaan valtaa pitäviltä poliitikoilta, erityisesti maan hallitukselta, palkoissa voimakkaasti näkyvä tulosvastuuta tässä asiassa. Mutta tavallisen kansalaisen mielipiteet hymyilyttävät valtaapitäviä.

Hyvää joulua.

Yksityinelle siitä mars ongelminesi

Ystäväni kärsii syömishäiriöstä. Hän yritti ottaa asian puheeksi terveyskeskuksessa. Lääkärin vastaus oli lähinnä kummasteleva: ei meillä mitään ravitsemusterapeutteja ole. Mene yksityiselle.

Samantyyppisen vastauksen sain satunnaisesti vaihtelevien freetulojeni varassa eläessäni takavuosina, kun yritin saada terveyskeskuksesta lääkärinaikaa lapselle: "Ettekö voisi mennä yksityiselle? Eikö teillä ole mitään vakuutusta?"
No huh huh. Millä ihmeen rahoilla! Kaikilla ei ole lääkärien tai kansanedustajien tuloja. Kaikilla ei ole edes omaisuustuloja.

Uskomushoitoa tragikoomisessa dokumentissa

Kävinpä tänään DocPointissa. Dokumentti oli belgialaisohjaaja Dan Alexen Cabal in Kabul.
Isaac elää sillä, että hän hoitaa vaivojansa valittavia köyhiä ihmisiä, jotka joutuvat tyytymään tarjolla olevaan hoitoon. Tätä dokumenttia katsoessani tulin jälleen vakuuttuneeksi, että mielenterveytyö on tärkeää etenkin sotien repimillä alueilla.

Itella on ryhtynyt hankaloittamaan vanhusten elämää

Hyvin iäkkäiden ihmisten on paras kiltisiti köpötellä postilaatikolle liukkaillakin keleillä tästä lähin, sillä Itella on päättänyt korjata huojuvaa talouttaan yli 75-vuotiaiden palveluista tinkimällä. Ehkä pian löytyy muitakin leikkauskohteita.

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Itella+supistaa+yli+75-vuotiaiden+postinjakelua/1135252413461?ref=rss

Edit. 29.1.10 Itella on havainnut , että päätös perustui virhearvioon. Yritys on pyörtänyt päätöksensä.
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Itella+ei+heikennäkään+vanhusten+postipalveluja/1135252460692
JAkelun ehdot ovat siis suunnilleen sellaiset, että yli 75-vuotiaat saavat pyynnöstä postin omaan luukkuunsa, ellei taloudessa asu nuorempia.

Kuntayhtymälle kelpaa huonokin lääkäri

Viime päivinä lehtien ja sähköisten medioitten otsikoissa on ollut Karkkilassa paljastunut tapaus: 23-vuotias henkilö on toiminut lääkärinä ilman minkäänlaista koulutusta.
Karkkilassa on näköjään podettu lääkäripulaa. Löysin aiheeseen liittyvän valituksen käsittelyaineistoa jonkin verran. Samaan aineistoon taitaa viitata Lääkärilehdenkin toimittaja huijarilääkärijutussaan.
Kannattaisi varmaankin seurata terveyskeskuksissa ja lääkäriasemilla annetun hoidon vaikuttavuuttakin eikä vain täyttää virkoja. Silläkin tavoin huijarit paljastuisivat ja tasokin saattaisi parantua.