Esteettömyys ei näköjään kiinnosta Väylää

Väylä, entinen Liikennevirasto, käyttää rahat "parempiin" kohteisiin. Malmin aseman liukuportaisiin ei riitä näillä näkymin rahaa. Vika ei siis ole hissiyhtiö Schindlerissä, joka on portaat rakentanut.

Paljon olisi toivomisen varaa monessa suhteessa myös tiedotuksessa: kun viime kesänä sekä liukuportaat että ainokainen hissi olivat rikki, sinnikkään ruinaamisen jälkeen hissin ovelle tuli ohje siitä, miten laitureille pääsee, kun nyt ei tätä kautta pääse. Hyvä, että tuli ohje. Harmi, että ohjeessa ei ollut päätä eikä häntää.

Schindlerin hissiyhtiö ei pidä kiirettä

Esteetön kulku junalta bussille ei Malmilla ole enää mikään nopea juttu: junamatkustaja joutuu varautumaan hankalaan kiertotiehen Malmin kauppakeskuksen, Malmin torin ja Kirkonkyläntien mäen kautta terminaalille, sillä hissiyhtiö ei ehdi hoitaa hommiaan.
Kiertotie vie aikaa, lisäksi pyörätuolilla liikkuva joutuu kovaan treeniin, suoritus vaatii mahtavat käsivoimat.

Schindlerin hissiyhtiö ei ole pitänyt kiirettä epäkuntoisten liukuportaiden korjaamisessa, rappuset ovat olleet paikallaan jo viikkoja. Nyt kirsikkana kakun päällä on, että myös hissin ovessa on lappu luukulla.

HSL-matkakortinlukijat susia?

Olen alkanut epäillä, että HSL-matkakortinlukijalaitteet ovat epäkuntoisia. Kerron kokemuksistani:

Itseltäni ladattu arvo on kulunut uusien lukulaitteiden myötä paljon nopeammin kuin aikaisemmin, vaikka matkustan yhtä paljon. Eilen sain vahvistusta epäilyyni, sillä kortinlukija ei noteerannut vaihto-oikeuttani lainkaan, kun käväisin Malmilla apteekissa.
18.09. 14.28 Arvolippu ja 18.09 15:1 Arvolippu. Lukija kertoo lisäksi, että 14.09 11:39 olen lähtenyt kausimatkalle, vaikka minulla ei edes ole kausi voimassa!

Olen ladannut kännykkääni Oma matkakortti -applikaation. Se näyttää käytössä olevan matkaoikeuden ja viimeksi tehtyjen matkojen ajankohdat. En pysty lukemaan kännykän appista pitemmälle, mutta tämä "arvontaveloitus" selittää kyllä itselleni sen, miksi korttini arvo hupeni esimerkiksi yhdellä Vantaan reissulla olemattomiin.

Soitin tänään HSL:n asiakaspalveluun saadakseni hyvitystä. Asia ei tosiaankaan ollut yksinkertainen: minun pitäisi matkustaa asiakaspalvelupisteeseen, netissä ei voi hoitaa mitenkään asiaa, eikä puhelimitse tai kirjeitse.
Entä kun saan palvelupisteestä pitemmälle ulottuvan raportin matkustamisestani, mitä sitten?
Siihen asiakaspalvelu ei osannut sanoa muuta kuin että teet ilmoituksen. Senhän yritin jo tehdä nyt, HSL tietää kyllä mun matkustamiseni paremmin kuin itsekään niitä tiedän.
Pois lähtiessäni bussissa menin eilen kysymään kuljettajalta, miten on mahdollista, ettei kone luvannut minulle vaihto-oikeutta. Kuljettaja sanoi, että kun tiedät, että sinulla sitä on, älä välitä koneesta. Pitänee alkaa käyttää kelloa tai jospa joku tekisi appin joka ilmoittaa vaihtoajan loppumisesta.
Olen eläkeläinen enkä ole oikeutettu eläkeläislippuun, koska saan sentään pientä työeläkettä. Olisi kuitenkin kiva, että ei tarvitisi maksaa kaksinkertaistettua maksua!
Ja kirsikkana kakussa: läheiseni, joka käyttää kautta matkakortin maksussa, maksoi kertamaksun, kun kortinlukija ei lainkaan reagoinut kortin näyttämiseen. Kerroin hänelle, mitä kuljettaja sanoi.

Onko kenelläkään muulla vastaavisa kokemuksia HSL:n matkakortinlukijoista vai huudanko tuuleen?

Edit: 

19.9. klo 12.30 

Ilmoitin tästä kirjoituksesta HSL:lle heti julkaistuani sen. Pyysin oikaisemaan mahdolliset asiavirheet jutustani.

Kansalaisaloite Malmin lentokentän puolesta tyrmättiin Helsingin valtuustossa

http://www.helsinkikanava.fi/www/kanava/fi/videot/video?id=2900

Helsingin kaupunginvaltuusto ei kuunnellut meitä, vaan päätti, että Malmin lentokenttä rakennetaan täyteen taloja. 

Muutama henkilökohtainen näkökulma asiaan:

1. Ensimmäinen ajatukseni eilisen valtuustopäätöksen jälkeen oli: onneksi asumme vuokralla.
2. Vasta toinen mieleeni tullut ajatus oli, että toivottavasti maaperä puhdistetaan ennen asuntorakentamisen aloittamista eikä vasta talojen valmistuttua, kuten Myllypurossa.
3. Lenkkipolku menee, ainoa, minne ei tartte mennä autolla. (Tosin Anni Sinnemäen mukaan luontoarvot ja tiheä asuminen toteutetaan molemmat.)
4. 25.000 tyyppiä pienelle alueelle tuottaa kyllä nyt sitten monin verroin liikennemelua verrattuna noihin pörrääjiin 
5. ja nyt Helsinki-Vantaan lentokentän liikennettä voidaan helposti kääntää nousemaan ja laskemaan tästä suunnasta, kun ilmatila on vapaa, joten lentomelukin lisääntyy eikä suinkaan vähene, ennustan.

Ohessa videolinkki eiliseen kokoukseen. Pitänee muistaa seuraavissa vaaleissa!
Vihreät ja vasemmisto joka tapauksessa laajalla rintamalla olivat päättäneet vastustaa kansalaisaloitetta ja kannattivat kentän rakentamista. Muissa puolueissa taisi olla hajontaa. Ehkä joku löytää äänestystuloksen niin, että puoluekannatkin näkyvät samalla... Muun muassa Laura Kolbe käytti järkevän puheenvuoron keskustelussa ja tuntemani paikalliset valtuutetut näköjään äänestivät voittanutta kaupunginhallituksen ehdotusta vastaan.
Itseäni jäi kovasti ihmetyttämään, mitä ne plus 200 työpaikkaa ovat, mitä asuntojen rakentamisen jälkeen alueella on. Ehkä joku tietää. Ei kai sinne kuitenkin suunnitella asuntojen lisäksi myös jotain hypermarkettia?


Eräässä puheenvuorossa epäiltiin, että seuraavaksi keskustelussa nostetaan esiin liito-oravat.  Ei varmaankaan nosteta. Ei nosteta varmaankaan edes satakieliä, sillä tämä kävi tarpeettomaksi, kun kentän satakielilehto hakattiin, varmaankin ihan vahingossa, hyvissä ajoin.

Olen ehdokkaana Malmin seurakunnan vaaleissa 2014

Olen ehdokkaana Malmin seurakunnan vaaleissa.
Ehdokaslistani on Avoin seurakunta. Meille Raamattu ja luterilainen tunnustus ovat tärkeitä.
Olen edelleenkin puolueisiin sitoutumaton ihminen. Listamme arvot ja tavoitteet on kirjattu muun muassa listamme nettisivuille. Meitä voivat äänestää Malmin seurakunnan jäsenet, eivät muut.
Olen ehdolla sekä seurakuntaneuvostoon että yhteiseen kirkkovaltuustoon. 

Minun arvomaailmaani ja kiinnostuksen kohteisiini voi tutustua seuraamalla tähän blogiin vuosien kuluessa ilmestyneitä postauksia.
Olen työskennellyt vuodesta 2008 alkaen Lähetysyhdistys Kylväjän viestintäpäällikkönä, joten esimerkiksi Kylväjä-blogista löytyy aika paljon tietoa siitä, millaisten asioiden parissa teen työtä.

Nämä vaalit ovat tärkeät.
Helsingin seurakuntayhtymä on ajautunut antamaan kovin suppeaa kuvaa uskosta. Ihmiset tarvitsevat paljon muistutusta ja tietoa siitä, että usko Jumalaan   kantaa ihmistä myös vaikeina aikoina.

Itse näen että täällä Malmilla on paljon ihmisiä, joilla on kysymyksiä, paljon kipuja, huolia, hiljaista kärsimystäkin, yksinäisyyttä ja selvittämättömiä asioita.
Näen meidät myös joukkona, jossa on paljon vertaisenergiaa, paljon hengellistä kaipuuta, paljon yhteydenkokemisen halua, runsaasti valmiuksia antaa vertaistukea ja olla ystävänä sellaisille, jotka sitä kipeimmin tarvitaan. Itse viihdyn yhteisöllisessä ilmapiirissä ja uskon, etten ole ainoa.

Ajattelen, että teemme seurakuntatyön yhdessä - seurakuntalaiset yhdessä, ja yhdessä palkattujen kanssa. Ajattelen, että voimme myös saada näkökulmia maailman köyhien ja uskonsa tähden vainottujen ihmisten elämään ja olla monelle iloksi ja hyödyksi. Arvelen, että nimenomaan täällä Malmin seudulla on paljon ihmisiä, jotka voisivat rikastuttaa seurakuntaelämää omalla maahanmuuttajataustalta tulevalla kokemuksellaan.

Uskon, että meille jokaiselle löytyy paikka seurakunnassa, kunhan ihmiset ovat avoimia yhteyteen.

Kirkko tarvitsisi luottamushenkilöitä, jotka sitoutuvat kirkon sanomaan ja arvoihin ja jotka osallistuvat kirkon toimintaan muutenkin kuin istumalla kokouksissa. On tärkeää, että ihmiset löytävät elämäänsä perustan ja avun. On tärkeää, että seurakunta on yhteisö, jossa evankeliumi ja sakramentit ovat paikallaan ja kaikille ihmisille on paikka ja paikkoja toimia. On myös tärkeää, että ymmärrämme niukkojen resurssien oikeudenmukaisen ja inhimillisen käytön – se lienee vahvoja puoliani, sillä olenollut pitkiä aikoja köyhien järjestöjen luottamustehtävissä ja nykyisessä työssäni edelleen ponnistelemme kaiken aikaa mahdollisimman oikeudenmukaisen maailman

Edit. 29.11.14
Kiitän lämpöisesti jokaista, joka äänesti minua näissä vaaleissa. Vaalilistamme saavutti kirkkaan voiton seurakunnassamme, mistä olen iloinen. Itse en mennyt läpi, toisin varasijoille pääsin toki. Sain neuvoston vaalissa kaikkiaan 54 ääntä ja valtuuston vaalissa 55 ääntä. 

EI Guggenheimille niin kauan kuin yhteiskunnan peruspalveluja ajetaan alas

Samaan aikaan kun kuulemme päivittäin uutisia mittavista irtisanomisista, Steven Elopin myötäjäisistä ja koulutuksen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon kurjistumisesta, kuuluu Etelärannasta kummia: kaupunkimme poliittinen Eliitti on myötämielistymässä siihen, että verovaroja käytetään amerikkalaisen Guggenheim-museon rahoittamiseen. Yksi kielteinen valtuustopäätös ei suinkaan hankkeen ajajia lannista, se vain hieman hidastaa. Nyt alkoi väsytysvaihe.

Muistaako joku, missä on se eroahelsinginkaupunginveronmaksajista.fi ?
En löytänyt sivua.
Löytyi vain tällainen keräyssivu, mutta täällä ei voinutkaan lahjoittaa rahaa tuohon kulttuuriin, vaan tää oli kai veroviraston kolehtihaavi? Ehkä toi Guggenheim voisi ottaa tästä mallia kuitenkin? Varmaan löytyisi yksityistä rahoitusta?

Oikeasti:poliitikkojemme toiminta on häpeämätöntä. Nyt on syytä katsoa tarkasti, miten kaupunginhallituksen kokoomuslainen puheenjohtaja TatuRauhamäki (kts. myös) ja kaupunginvaltuuston vihreä puheenjohtaja Mari Puoskari näitä päätöksiä junailevat ja miten maamme hallitus ihmisten verovaroja kylvää. Ja nämä linjaukset on syytä muistaa seuraavissa vaaleissa, aina seuraaviin kunnallisvaaleiuhin saakka.
Ovatko siis eliitin kulttuuritarpeet tärkeämpiä kuin sosiaali- ja terveydenhuollon minimin saavuttaminen kaupungissamme?

Sosioekonomisten terveyserojen kasvun jäljillä

Suurituloiset käyttivät suhteessa sairastavuuteen enemmän
lääkäripalveluja kuin pienituloiset. 
Vähemmän koulutetut ja pienituloiset ilmoittavatkin muita useammin 
sairastavansa tautia,
johon he eivät
saa hoitoa.


Kuntoutussäätiön tuore tutkimus tulee paljastaneeksi, että Kelan kuntoutukseen pääsevät muita harvemmin ne kansalaisryhmät, jotka kuntoutusta eniten tarvitsisivat.
Muutama vuosi sitten mediaa järkyttivät tiedot siitä, miten paljon lyhyempi köyhän elämä pääkaupunkiseudulla on kuin rikkaan. Mediakohun vaimennuttua sekä kunnat että Kela ovat jatkaneet valitsemallaan tiellä. Median kiusallisiin kysymyksiin vastaamaan lähetetään entistä paremmin valmennettuja henkilöitä, joilla on pätevät vastaukset valmiina.
Helsingissä Jakomäen ja Kulosaaren peruspiirien sairastuvuuserot ovat edelleen hätkähdyttävät (Helsingin tila ja kehitys 2012 -selvitys).


Tiedote:
Sosiaalisella taustalla oli suuri merkitys Kelan järjestämään kuntoutukseen hakemiseen ja myös pääsemiseen. Nämä erot eivät kokonaan selittyneet sairastavuuseroilla. Kuntoutus voi merkittävästi vaikuttaa nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen ja ikääntyvien työurien pidentämiseen. Näissä ryhmissä kuntoutuksen hyödyntämistä on syytä tehostaa.
Kuntoutukseen käytetään Suomessa vuosittain merkittävä määrä resursseja. Kelan kuntoutukseen osallistui vuonna 2011 yli 87 000 ihmistä ja siihen käytettiin 262 miljoonaa euroa. Kuntoutuksen oikea kohdentuminen on tärkeää resurssien tehokkaan käytön kannalta. Miksi osa huonommassa asemassa olevista hakee kuntoutukseen myöhään tai jättää kokonaan hakematta?
Kuntoutussäätiön tutkimuksessa  Kuntoutukseen? Sosioekonomiset tekijät Kelan kuntoutukseen hakemisessa ja myönnöissä selvitettiin muun muassa koulutuksen, ammattiryhmän, tulojen ja perheaseman yhteyttä Kelan tarjoaman kuntoutuksen hakemiseen ja myöntöihin vuonna 2004. Tutkimusaineistossa yhdistettiin Kelan ja Tilastokeskuksen laajoja rekisteriaineistoja. Käytössä oli 1,36 miljoonan ihmisen tiedot. Heistä yli  64 000 oli hakenut kuntoutusta. Sairastavuutta arvioitiin muun muassa erityiskorvattavien lääkkeiden hankkimisella sekä sairauspäivärahatiedoilla.
Koulutetut naiset harkinnanvaraiseen kuntoutukseen muita varhaisemmassa vaiheessa
Henkilön tausta vaikutti siihen, millaiseen kuntoutukseen hän osallistuu. Vajaakuntoisten ammatillista kuntoutusta hakivat ja siihen todennäköisimmin hyväksyttiin vähän koulutetut ja pienituloiset. Harkinnanvaraiseen kuntoutukseen sen sijaan hakivat ja pääsivät useimmin työssä olevien lapset, työlliset, opiskelijat sekä ne, joilla oli keskimääräistä korkeampi koulutus ja tulot. Koulutetut naiset hakivat kuntoutukseen muita vähäisemmällä sairastavuustasolla. Perusasteen koulutuksen saaneet naiset ja miehet hakivat harkinnanvaraiseen kuntoutukseen vähän erityisesti mielenterveyden häiriöiden perusteella, kun huomioi heidän sairastavuustasonsa. 
Yksinelävät, työkyvyttömyyseläkeläiset ja työttömät pääsevät kuntoutukseen muita harvemmin

Lapsilla kuntoutuksen hakemista lisäsi lapsuuden perheen ulkopuolella asuminen, työikäisillä yksin elä-minen. Myöntävän päätöksen aikuisista saivat kuitenkin useimmin avioliitossa olevat. Muita harvemmin myöntävän kuntoutuspäätöksen saivat työkyvyttömyyseläkeläiset, kuntoutustuella olevat nuoret aikuiset ja työttömät. Tutkimuksessa kävi myös ilmi että ikääntyvät hakivat koulutukseen ja työkokeiluihin työuran pidentämisen näkökulmasta hyvin vähän.




Lähde: Kuntoutussäätiö
Tutkimus: http://www.kuntoutussaatio.fi/files/1075/Tutkimuksia_86_verkko_.pdf

Vanhaa ja uutta Helsinkiä

Helsinki ennen ja nyt

Tervetuloa katsomaan Helsinki-albumiani, joka etenee hitaasti. Vanhat kortit ovat isäni tädin jäämistöstä. Oma äitini on antanut niitä lainaksi. Korttien kuvaaminen vaatii aikaa. Tässä kuitenkin muutama uusi.