31.1.06

Suomessa suotuisa tutkimusilmasto

Tänään Biomedicum Helsinki esitteli toimittajille 14.2. käynnistyvää varainkeruuhankettaan Talkoot suomalaisen terveydenhuollon tutkimuksen puolesta. Tarkoitus on kartuttaa Biomedicum Helsinki -säätiön varallisuutta. Säätiö rahoittaa suomalaista lääke- ja hoitotieteellistä tutkimustoimintaa.
Biomedicumin johtaja professori Olli A. Jänne totesi, että Suomen bruttokansantuotteesta tutkimukseen käytetään 3,5 prosenttia, mutta julkista rahaa on vain noin prosentti bruttokansantuotteesta. Jänne ottaisi oppia amerikkalaisista, jotka saavat kerätyksi tutkimukselle huomattavia summia lahjoitusrahaa. Suomalaisesta yksityisestä tutkimusrahasta noin 70 prosenttia on Nokian tutkimustoimintaa.
Suomalainen biotieteiden ja biolääketieteen tutkimus on maailmanluokkaa. Biomedicumin johtajankin korviin on kuitenkin tullut se kaupungilla kiertävä totuus, että Biomedicum on Helsingin parhaiten varjeltu salaisuus. Tätä myyttiä murtaakseen laitos avaa ovensa suurelle yleisölle 14. helmikuuta. Ohjelmassa on luentoja ja ajankohtaisten terveydenhuollon teemojen esittelyä.
Tänä vuonna arvostetun Äyräpää-palkinnon saanut syöpätutkija akatemiarofessori Lauri A. Aaltonen totesi, että Suomi tarjoaa tutkimustyölle suotuisat edellytykset. Täällä on tutkimukselle myötämielinen väestö ja lainsäädäntö sekä arvokkaat rekisterit, jotka antavat tutkimukselle hyvän selkänojan.

30.1.06

Ketään ei jätetä kivunhoidossa, lupaa Haatainen

Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen lupaa tämänpäiväisessä Hesarin Vieraskynä-kolumnissaan, että avo- ja saattohoidossa olevien syöpäpotilaiden kärsimyksiä ei lisätä kohtuuttomilla kipulääkekustannuksilla. Lääkekulut uhkasivat ryöstäytyä kohtuuttomiksi, kun Kelan lääkekorvausjärjestelmä muuttui vuodenvaihteessa. Tässä yhteydessä vahvaa kipulääkettä valmistava lääkeyritys veti tuotteensa pois Kela-korvattavien valmisteiden joukosta, mikä merkitsi käytännössä sitä, että moni saattohoitovaiheessa oleva syöpäpotilas jäi ilman lääkekorvausta. Julkisuudessa tilanteeseen reagoitiin voimakkaasti, sekä viralliset
tahot että yksityiset ihmiset ottivat kantaa kuolevien potilaiden oikeuksien turvaamiseksi.
Tilanne on nyt korjaantumassa, kun helmikuun ja maaliskuun alusta lääkekorvauksen piiriin tulee uusia voimakkaita kipulääkkeitä.

27.1.06

Lääkkeiden yhteisvaikutukset hallintaan

Suomessa käytetään paljon lääkkeitä. Lääkkeillä on aina sivuvaikutuksia, osa niistä on haitallisia. Ongelmat mutkistuvat, kun potilalla on useampia lääkkeitä. Haittavaikutuksia ei tule vähätellä, sillä Suomessa kuolee vuosittain yksin kipulääkkeiden aiheuttamiin haittoihin arviolta 100–300 ihmistä. Yhdysvalloissa kuolee lääkehaittojen seurauksena 106000 potilasta vuosittain. Lääkehaitat on siellä yleisempi kuolinsyy kuin onnettomuudet, diabetes tai keuhkosairaudet.
Lääkkeiden yhteisvaikutusten arviointi on vaikeaa. Tämä ei johdu tiedon puutteesta, vaan tiedon runsaudesta, kertoo dosentti Kari Laine Turun yliopistollisesta keskussairaalasta. Nyt on suomalais–ruotsalaisena yhteistyönä toteutettu terveydenhuollon ammattikäyttöön varoitusjärjestelmä nimeltä SFINX (Swedish Finnish INteraction X-referencing). Tämä järjestelmä helpottaa reseptinkirjoitustilanteessa lääkärin työtä: hän pystyy selvittämään potilaansa lääkityksen kokonaisvaikutuksen esimerkiksi internetin yli Terveysportin kautta. SFINX on tarkoitettu myös apteekkien ja kotisairaanhoidon käyttöön. Tietokantaan pääsee myös kommunikaattorilla.
Suurimman edun Sfinxistä saa potilas, jolla on omalääkäri ja joka käyttää säännöllisesti samaa apteekkia.
Sosiaali- ja terveysministeriö on rahoittanut suomalaisen osuuden hankkeesta.
SFINX ei ole ainoa tuote markkinoilla. Pari vuotta sitten tuli käyttöön Tekes-rahoituksen turvin kehitetty Versa Interact -apteekkiohjelmisto.

20.1.06

Ykkösuutinen: Kana kupsahti

Radiouutisten Keskipäivän peilissä kerrottiin tänään, että Kansanterveyslaitos ja asiantuntijat ovat huolissaan siitä, miten lintuinfluenssasta kerrotaan suurelle yleisölle: uutisointi on turhan usein liioittelevaa ja uhkakuvia maalailevaa.
Radiouutiset hastatteli Turun yliopistollisessa sairaalassa työskentelevää dosentti Terho Heikkistä. Heikkinen totesi olevan varmaa, että pandemia joskus syntyy: ehkä vuoden, ehkä muutaman vuoden, ehkä kymmenen vuoden päästä. Suurta yleisöä on turha huolestuttaa ylilyövillä jutuilla.
Heikkinen totesi, että jatkuva uutisointi pitää yllä pelkoa, sirpaleista tietoa on vaikea yhdistää kokonaisuuteen: on vaikea tietää, mitä merkitsee, jos joku kana jossain kupsahtaa.

19.1.06

Liian lyhyt vyö?

Suomessa on meneillään suuri kansallinen diabeteksen ehkäisyohjelma, jonka puitteissa tehty laaja väestötutkimus on juuri valmistunut. Tutkimus paljastaa, että tyypin 2 diabetes on luultua paljon yleisempi sairaus. Tutkimukseen kutsuttiin satunnaisotannalla 4500 miestä ja naista. Tutkittavien ikähaitari oli 45–74 vuotta.
Tutkimus vahvisti havainnon, että kansa lihoo ja että Suomi-neidon vyötärö on kadonnut: 69 prosenttia miehistä ja 76 prosenttia naisista ei löydä Diabetesliiton valikoimista enää itselleen vyötä.
Tutkimustulokset muuttavat asiantuntijoiden käsitystä diabeteksen yleisyydestä: tähän asti on arvioitu, että maassamme on kaikkiaan ehkä 200 000 diabeetikkoa. Näyttää siltä, että diabeetikkoja on sittenkin mahdollisesti lähes 400 000, arvioi Kansanterveyslaitoksen pääjohtaja Pekka Puska.
Dehkon ohjaus- ja seurantaryhmän puheenjohtaja professori Matti Uusitupa ennakoi epäilyksiä, että vöitä pitäisi pidentää; vöitähän on suorastaan lyhennetty viime aikoina. Uusituvan mukaan epidemiologiset tutkimukset yksinkertaisesti paljastavat, mihin riskirajat tulee asettaa.

SuPerin Palomäki: Kipulääkitys kaikille tasapuolisesti

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin puheenjohtaja Juhani Palomäki on ottanut voimakkaasti kantaa Kelan vuodenvaihteessa voimaan tullutta lääkekorvausmuutosta vastaan. Vuodenvaihteesta lähtien tilanne on muuttunut sillä tavoin, että voimakasta kipulääkitystä tarvitsevat kuolevat potilaat joutuvat itse maksamaan kokonaan kipulääkkeensä ja jäävät ilman Kela-korvausta.
Puheenjohtaja Palomäki vaatii sosiaali- ja terveysministeriötä sekä Kelaa puuttumaan asiaan.
– Jokaisella ihmisellä, joka on vakavasti sairas ja terminaalivaiheessa tulee halutessaan olla oikeus kuolla kotonaan tai sellaisessa paikassa, jossa hän voi kuolla läheistensä saattamana. Nykyinen lääkkeiden hinnoittelun umpisolmu ajaa kuolemansairaat potilaat laitoshoitoon, joka loppujen lopuksi tulee kotihoitoa kalliimmaksi, Palomäki muistuttaa.

17.1.06

Vanhusten yksinäisyys Yhteisvastuukeräyksen polttopisteessä

Luterilaisen kirkon Yhteisvastuukeräys kiinnittää tänä vuonna huomiota vanhusten yksinäisyyteen. Keräys alkaa 5. helmikuuta. Sen tuotosta 20 prosenttia menee hankkeeseen, jolla lievitetään vanhusten yksinäisyyttä ja turvattomuutta Suomessa.
Vanhusten yksinäisyys ja turvattomuus nousi julkiseen keskusteluun viime syksynä HelsinkiMission viestintäkampanjan ansiosta.
Keräysvaroin kirkko käynnistää Suomessa kolmivuotisen kotikäyntiprojektin, jossa selvitetään vanhusten tarpeita ja kehitetään yhteistoimintaverkostoja. Projektissa panostetaan sekä virallisen että vapaaehtoisavun kehittämiseen.
Myös keräyksen ulkomaisissa kohteissa kiinnitetään huomiota vanhuksiin ja heidän elinoloihinsa. Vanhukset Angolassa, Sambiassa ja Ugandassa saavat apua keräyksen välityksellä.

10.1.06

Lahden radikaali uudistus: 150000 uutta työtöntä

Presidenttiehdokas ja Kauppakorkeakoulun yrittäjyyden professori Arto Lahti arvioi, että Suomessa on 150000 "poliittista suojatyöpaikkaa". Menneinä aikoina sanapari "poliittinen suojatyöpaikka" yhdistettiin joihinkin valtion korkeisiin virkamiehiin, joille annettiin poliittisen aktiiviuran jälkeen kiitokseksi jokin virkanimitys. Lahti on ottanut ilmaisun uusiokäyttöön:
– Meillä on turhaa väkeä yhteiskunnan palkkalistoilla kaikkialla ylimmästä valtionjohdosta Sodankylän kunnan poliittisesti valittuun siivoojaan, Lahti toteaa uusimmassa kampanjatiedotteessaan.
Ajatus siitä, että Suomeen olisi luotu järjestelmä, jossa siivoojan virkoja luotaisiin kiitokseksi poliittisesta toiminnasta on uskomaton. Toimittajana olen äärimmäisen kiinnostunut tällaisista "pakastesiivoojista". Todella mielelläni teen juttuja aiheesta.
Nykyään tuskin missään on "turhia" siivoojia. Siivoustyötä tehdään tässä maassa aivan liian vähän eikä alalle ole tunkua. Luultavasti korkeasti oppinut professori ei tiedä, miten paljon fyysistä ponnistusta henkisen työn tekijä jättää jonkun toisen suoritettavaksi. Professoritkin tuottavat paljon turhaa paperia ja sotkevat korkeakoulujen käytäviä...
Puhe tai vihjailu siitä, että työnantaja tai yhteiskunta tulisi hyvin toimeen ilman tätä tai tuota työpaikkaa ja että 150000 työpaikka on olemassa vain siksi, että turvataan työntekijän ansio, ovat nyky-Suomessa uskomattomia. Ehkäpä juuri tämänkaltainen yritystalouden opetus on suorastaan syynä kroonistuneeseen työttömyysongelmaan.
Presidentti Lahti on nyt kampanjoimassa 150000 uuden työttömän saamiseksi. Ehkä on aivan hyvä, että nämä ajatukset tulevat julkiseen keskusteluun.

Laillistettua huumekauppaa?

Ylilääkäri Hannu Lauerma käsitteli 9.1.2006 Lääkäripäivillä bentsodiatsepiinien käyttöön liittyviä ongelmia.
Bentsodiatsepiinit tulivat markkinoille 1960-luvulla. Ne lievittävät tehokkaasti ja välittömästi ahdistusta.Bentsodiatsepiineja markkinoitiinkin aluksi hyvin turvallisina lääkkeinä. Kävi kuitenkin ilmi, että osa potilaista tulee vakavasti riippuvaisiksi niistä.
Bentsojen teho ei Lauerman mukaan perustu ainakaan selvästi siihen, että ne tuottaisivat mielihyvää erittämällä dopamiinia aivojen mielihyväradoissa, kuten riippuvuuksia aiheuttavat tupakka, alkoholi ja heroiini tekevät. Bentsodiatsepiinien vaikutus saattaa perustua enemmänkin mielipahaa aiheuttavan ahdistuksen poistumiseen.
Bentsodiatsepiinin pitkäaikainen käyttö on Lauerman mukaan haitallista. Tämä ilmenee tilanteissa, joissa tulisi kyetä muokkaamaan omaa toimintaa ja ympäristöä eikä pelkästään poistaa ahdistusta.
Muitakin ongelmia on: Alkoholin kanssa yhdessä nautittuina ne aiheuttavat, paitsi rajun päihtymyksen, myös mahdollisesti aggressioita, estottomuutta ja kiihtymystä. Potilaat eivät välttämättä havitse toimintakykyvn laskua, mistä myös aiheutuu ongelmia.
Bentsodiatsepiinien aiheuttamista ongelmista näkyvimmäksi on kuitenkin tullut se, että terveyskeskuslääkärit ja päihdetyöntekijät joutuvat entistä useammin bentsodiatsepiinia vaativien käyttäjien uhkailun ja kiristyksen kohteiksi.
Lauerma sanoi, että pelko, paheksunta ja moralisointi osuu kuitenkin pääasiassa täysin väärään kohderyhmään: lääkkeitä hyödykseen ja harkiten käyttäviin ja siten jopa työkykynsä varjeleviin ylitunnollisiin, kritiikille herkkiin ahdistuneisuuspotilaisiin.
On siis käynyt niin, että julkisuuteen on mahtunut vain yksi viesti: lääkärit pelkäävät työpaikoillaan. Ahdistuspotilaan tila ei siitä ainakaan parane, jos hän bentsodiatsepiinien käyttäjänä tulee leimatuksi vielä asosiaaliseksi tapaukseksi.
Lauerma korostikin esityksessään sitä, että bentsodiatsepiinia voidaan käyttää lääkkeenä tai huumeena. Käyttötapa ratkaisee kummasta on kyse.
– Keskeistä on ymmärtää, että käyttötapa, ei molekyyli, määrittelee sen, onko tietty aine lääke vai jotain muuta. Ennen bentsodiatsepiineja delirium tremens hoitui turvallisimmin lääkärin määräämin hitaasti laskevin alkoholiannoksin, eikä puukkojen käyttö murhiin tee veistä kelvottomaksi kirurgisena instrumenttina.

In Medias Res toivoo aiheeseen liittyviä kommentteja.

Väkivaltainen läheinen lyö oletettua useammin kasvoihin

Suu- ja leukakirurgi professori Anna-Lisa Söderholm Helsingin yliopistollisesta keskussairaalasta puhui 9.1.2006 Lääkäripäivillä lähisuhdeväkivallan aiheuttamista vammoista.
Söderholmin mukaan väkivaltainen läheinen lyö usein kasvoihin ja pään alueelle. Tarkoituksena on vahingoittaa toisen ihmisen identiteettiä. Pahoinpitelijä saattaa aiheuttaa läheiselleen aivovamman tai kuoleman.
Vaikka lähisuhdeväkivallasta ei juuri puhuta, noin 122000 naista joutuu vuosittain lähisuhdeväkivallan kohteeksi, fyysisestä pahoinpitelystä joutuu kärsimään 90000 naista. Uhreista miehiä on noin viisi prosenttia.
Väkivallan seuraukset ovat vakavia: 30 naista kuolee vuosittain saamiinsa vammoihin. Vakavia fyysisiä vammoja aiheutuu 7200 naiselle. Vakavista fyysisistä vammoista Söderholm mainitsi muun muassa aivovammat, palovammat, luunmurtumat, aivotärähdykset, hammasvammat, sisäiset vammat, purentavirheet, kasvojen ruhjoutuminen, silmä- ja korvavammat.
Raiskauksen ja seksuaalisen väkivallan kohteeksi joutuneiden määrästä ei ole tarkkaa tietoa. Vain osa uhreista hakee akuttivaiheessa apua – yleensä raiskauksen uhri hakee apua silloin, kun hänellä on muitakin fyysisiä oireita.
Söderholm tähdensi, että lähisuhde- ja perheväkivaltaa nähneet lapset kärsivät aina näkemästään ja että lasten on aina saatava asiantuntevaa apua lapsen turvallisen ja tasapainoisen kehityksen turvaamiseksi.

In Medias Res toivoo lukijoiden kommentteja aiheesta.

4.1.06

Kasvaako eriarvoisuus kivunhoidossakin?

Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen saa lähiaikoina vetoomuksen, jossa vaaditaan kipulääkkeiden korvattavuuden säilyttämistä. Vetoomuksen on pannut liikkeelle nakkilalainen Aino-Elina Salminen, jonka läheinen menehtyi kolmisen vuotta sitten vaikeaan syöpäsairauteen.
Vetoomuksen sisältönä on, että potilaat eivät saa joutua eriarvoiseen asemaan siksi, että jollain on rahaa hankkia kipulääkkeitä ja toisella ei sitä ole:

Sairaalta ei saa, poliittisen päätöksen perusteella, kivun lievitystä riistää. Emme voi ajatella, ihmisen kuolevan kivun tuomiin kärsimyksiin ja mahdolliseen kipushokkiin. Emme voi pelkästään jättää kivun lievityksiin tarvittavien lääkkeiden korvattavuutta , ainoastaan asikkaan päätöksen varaan eli ns. jos sinulla on rahaa ei ole kipuja, mutta jos sinulla ei ole rahaa kärsit kivuista.

Paitsi syöpä, esimerkiksi onnettomuudet sekä tuki- ja liikuntaelinsairaudet aiheuttavat kipua, joka saattaa vaatia merkittävää kipulääkitystä.