Voi noita työpaikkoja

Isäni reissasi nuorena miehenä Lapin selkosilla yksinään. Hänen tunnuslauseensa oli "Parempi yksin kuin huonon kaverin kanssa."
Tänään olen muutamassa blogissa seurannut työahdistusta. Syyt siihen, miksi työ ei jää taakse, kun oven sulkee perässään, ovat moninaiset, tiedän.
Monilla työpaikoilla homma on mennyt niin pakkotahtiseksi, että kaikki ilo on tipotiessään.
Joku joutuu asiakaspalvelussa vastaamaan vihaisten asiakkaiden yhteydenottoihin. Asiakkaiden äkäisyys taas saattaa johtua vaikka siitä, että firma on minimoinut henkilökuntansa ja maksimoinut voitontavoittelunsa niin äärimmilleen, että asiakkaat joutuvat jatkuvasti kärsimään ja ovat tyytymättömiä.
Joku huokaili tympeää ja ymmärtämätöntä esimiestä, jonka kanssa ei voi keskustella ongelmista.
Freelancerina huomaan olevani etuoikeutettu: ei ole työyhteisöongelmia ja on oma asiani, millaiset tulostavoitteet itselleni asetan ja miten ikävää tahdon töissä pitää.

Lääketieteenjanoon

Internetissä on paljon luotettavaa lääketieteellistä tietoa. Ongelmaksi tosin tulee, mistä sitä löytää ja miten tiedon luotettavuus arvioidaan.
Lääkäriseura Duodecim on kunnostautunut luotettavan terveystiedon tuottamisessa nettiin.
Meillä on käytettävissämme terveyskirjasto.fi, jonka ilmaisen käytön Sitra on rahoittanut kansalaisille. Kaunis kiitos Sitralle.
Duodecim-aikakauskirja on myös netissä. Sieltä löytyy lääkäreille suunnattua mielenkiintoista tietoa myös teemanumeroittain. Suosittelen.

Hoitotakuu Vantaan malliin

Hoitatakuu uhkaa jäädä pelkäksi hurskaaksi toiveeksi Vantaalla, sillä kaupunki ei ota uusia hammashoidon potilaita enää edes jonoon. Vantaan hammaslääkäritilanteesta kertoo tämän päivän Hesari.
Onko nyt millään taholla keinoja panna Vantaan kaupunki ruotuun? Kiinnostaako ketään siinä määrin, että asiaan tartuttaisiin? Varakkaammat tietenkin voivat itse rahoittaa yksityisellä hammaslääkärillä käyntinsä, mutta vähävaraiset eivät siihen pysty. Hoitamattomista hampaista seuraa myös hengenvaarallisia sairauksia ja kokonaiskustannusten arviointi voisi auttaa rahaa säästäviä kunnanisiä tekemään oikeita päätöksiä.

Vaalitaistoon NYT

Tänään lisäsin vihdoin my delicio us -tägeihini sanan politiikka. Olen toki kirjoittanut politiikasta koko blogini ajan ja blogini kategorioissa politiikka on ollut niin kauan kuin olen Blogger kakkosessa blogia pitänyt.
Vaasalainen kirjailija Jorma Ojaharju on juuri julkaissut nettikolumnissaan Vaasalaisia.info-blogissa politiikkatangon. Tämä Jomppa Ojaharjun tuotos innoitti minut uuden tägin runoiluun.
Itse olen puoluepoliittisesti sitoutumaton, liikkuva äänestäjä ja äänestän Helsingissä.
Olisin iloinen, jos kertoisitte eduskuntavaaliehdokkaiden terveys- tai sosiaalikymymyksiin painottuvista blogeista. Voisin kerätä niistä listaa tämän postauksen yhteyteen.
Olen osallistunut aika aktiivisesti UKK-instituutin vihreän johtajan Mikael Fogelholmin blogikeskusteluihin. Hänen ehdokkuutensa on näköjään tuonut blogeihin lisää terveystietoa.
Maija Kajan, Vihreät, Tampere.
Köyhien asialla -puolue, Kari Laurilan blogi Jonkun pitäisi tehdä jotain.
Ole joku
Köyhien asialla -puolueen Sirpa Ahola-Laurilan blogi Minun kanssani tulee toimeen mutta ilman minua ei

Bloggaajakorttini, olkaa hyvä

Olemme panneet liikkeelle bloggaajakorttimeemin. Tässä minun korttini. Suuremmaksi sen saa klikkaamalla. Kortti löytyy myös kotisivultani.

Valokuvatorstai: Vastakohdat

Löytyykö kultaista keskitietä anoreksian ja ylensyönnin, itsensä trimmaamisen ja rentoutumisen, alkoholiriippuvuuden ja päihteettömyyden väliltä?
Valokuvatorstain tämän viikon haaste on vastakohdat.

Alkoholia masennukseen ja stressiin

Matti Pikkujämsän kuvitusta lukuun Alkoholi saattaa pahentaa ahdistusta.

Alkoholi on masennuksen yleisin itsehoitolääke, sanotaan.
Sanotaan myös, että viini on viisasten juoma.

Sain eilen postia Alkosta; en kuitenkaan pullopostia, vaan kirjeen tiedotuspäällikkö Kaija Niemi-Turkamalta. Hän lähetti Alkon Alkoholi ja aivot -vihkosen.
Itselläni on täpinä, että alkoholia käytetään nykyisin aika paljon unilääkkeenä, stressintasaajana, ahdistuksen poistajana ja masennuslääkkeenä.
Mikään viihdyttävä lukemisto Kaijan lukupaketti ei ollut. Siinä sivuutetaan satunnaisen kepeän sosiaalisen käytön ilot ja pohditaan haittoja.
Alkoholi osoittautuu huonoksi lääkkeeksi, sillä se ei poista sairauksia, vaan peittää niitä. Se saattaa tuoda unen, mutta vie vireyden. Alkoholi saattaa joskus viedä masennusoireita, mutta se myös masentaa. Alkoholi pahentaa ahdistusta. Aluksi se lievittää stressin tunnetta, mutta stressin jatkuessa alkoholin käyttö lisääntyy ja sen aiheuttamat sosiaaliset haitat synnyttävät uusia ristiriitoja.
19-sivuisen vihkosen saa netistä ja Alkon myymälöistä. Suosittelen. Silläkin uhalla, että se vaikuttaa elämään.

Viisainta ajoittaa aivohalvaus virka-aikaan

Duodecim-lehden kolumnissa ensihoito- ja päivystyslääketieteen professori Maaret Castrén perää kiireelliselle hoidolle kriteereitä; nythän kiireettömälle hoidolle on asetettu määräaikoja, mutta vain suurimpien kaupunkien asukkaille taataan ambulanssin välitön lähtö; muualla tämä toteutuu vain virka-aikana. Kun virka-aika umpeutuu, lähes joka paikassa taataan 15 minuutin lähtövalmius. Tämä johtuu Castrénin mukaan rahansäästösyistä: on halvempaa, että sairaankuljettajat oleskelevat kotonaan odottamassa hälytystä.
– Tällöin lääketieteellisesti tarpeellista hoitoa ei voida taata, jos potilaalla on esimerkiksi sydänpysähdys, este hengitysteissä, aivohalvaus tai sydäninfarkti – vain muutaman mainitakseni. Lääketieteellinen tosiasia on, että sydänpysähdyspotilaan elvytystä ei kannata enää aloittaa, jos sydänpysähdyksestä on kulunut yli kymmenen minuuttia. Myös ensihoidon toimintaohje on tällainen, Castrén kirjoittaa.

Hätäohjeita:
Yleinen hätänumero on 112.
Sydänpysäyksen potilasohjeeseen täältä.
Sydänliiton ohje hätäilmoituksen tekoon täältä.
Aivohalvauksen oireiden tunnistaminen ja avun tilaaminen, täällä (pdf-materiaalia).

Sonera kallis

Tänään ei sähköposti toiminut. Operaattorin plaza.fi-sivulla kaikki oli paikallaan. En kuitenkaan soittanut asiakaspalveluun, sillä viimeksi sain hunajaisen puhelinlaskun, kun yritin selvittää sähköpostin jämähdystä.
Aiemmin olen täällä valittanut asiakaspalveluajoista. Nyt ei enää tarvitse valittaa. Sen sijaan edelleen valitan heikosta tiedottamisesta ja kalliista hinnoittelusta. Soneran omaa virhettä selvittäessäni minulta hupeni viimeksi pitkälti toistakymmentä euroa, koska missään ei kerrottu reaaliajassa, että vika on Sonerassa. Tänään tieto löytyi, kun kirjautui asiakkaana järjestelmään.
Huh huh.

Millä kohotat mielialaasi?

Alakulo hiipii toisinaan ainakin omaan mieleeni. Helponta olisi silloin vetäytyä kerälle ja syödä suklaata, mutta kovin usein en itse voi sitä tehdä, sillä silloin suklaasta tulee minulle muita ongelmia. Jouduin toden teolla ongelman kanssa kasvokkain viime kesänä, kun Venäjän metsäpalot saivat aikaan jotain, minkä diagnoosi kesti puoli vuotta enkä voinut lähteä sauvakävelylle kavereitten kanssa.

Vastaisen varalle pyytelen tässä ilmaisia tai ainakin hyvin halpoja mielenkohotusvinkkejä iloksi itselleni ja meille kaikille.

Tuliaiset?

Lomailija itse useimmiten valitsee, altistuuko hän hiv-tartunnalle. Venäläinen ruletti voi tuottaa kohtalokkaan tuloksen.
Ulkomailta tuoduista hiv-tartunnoista suurin osa tulee heteroseksistä.
Lähes puolet tartunnoista on kotoisin Kaakkois-Aasiasta. Thaimaa on tartuntamaalistan kärjessä.
Myös lähialueilta tulevat tartunnat ovat lisääntyneet vauhdilla ja Kansanterveyslaitos ennustaa, että lähialueilta tulee entistä enemmän tartuntoja.
Lähde: Kansanterveys-lehti 2/2007.

Vasemman korvan spesialistit sankareina

Työterveyshuollossa ja terveyskeskuksissa puurtavat lääkärit ovat arvostuksen aallonpohjassa. Perusterveydenhuollon työ on vaativaa, jopa siinä määrin vaativaa, että nuoret lääkärit eivät tahdo uskaltautua sellaiseen vastuunottoon.

Kun tänään vihdoin ehdin lukea uusinta Duodecim-lehteä, löysin Kirjeitä ja mielipiteitä -palstalta Asikkalan terveyskeskuksen ylilääkärin, yleislääketieteen erikoislääkäri Eino Luostarisen mielenkiintoisen näkökulman, joka mielestäni ansaitsee laajempaa julkisuutta.

Yleislääkärit ja työterveyslääkärit ovat olleet ja tulevat olemaan se kollegajoukko, jonka ammattitaidon varassa on maamme kansantautien eli diabeteksen, sydän- ja verisuonitautien, tuki- ja liikuntaelinsairauksien, masennuksen ja dementian oikea diagnoosi ja hoito kunnissa ja kaupungeissa. Nämä perusterveydenhuollon monitaiturit sovittavat yhteen eri spesialisten suunnittelemat hoidot, he koettavat välttää polyfarmasiaa miettimällä, mitä niistä kuudesta tai kymmenestä hienosta ja kalliista lääkkeestä potilas ehdottomasti tarvitsee tai mihin hänellä kenties ei taloudellisista syistä ole varaa.

Duodecim on kunnianarvoisa 125-vuotias lääkäriseura, joka tuottaa paljon hyvää tietoa kansalle, medialle ja lääkärikunnalle.

Vaikka itse toisinaan joudun kirjoittamaan kriittisiä juttuja perusterveydenhuollon rakenteiden romahtamisesta, en lakkaa ihailemasta sankarilääkäreitä, jotka terveyskeskustasolla jaksavat kurjistuneista rakenteista huolimatta auttaa ihmisiä, jotka ilman heidän apuaan jäisivät tuuliajolle. Vasemman korvan spesialisteista tai geeniterapeuteista ei meille ole mitään hyötyä ilman tukevaa perusterveydenhuoltoa. Itsestäni vaikuttaa siltä, että terveydenhuollon ylärakenteissa kärsitään vakavaa kokonaisnäkemyksenpuuteanemiaa.

Valokuvatorstai: Ystävä

Valokuvatorstain tämän viikon haaste on Ystävä.
Tohtori Markku T. Hyyppä kiinnitti 90-luvulla huomiomme siihen, että suomenruotsalainen vähemmistö elää pidempään kuin suomenkieliset. Syyksi paljastui, ei kieli, vaan sosiaalinen pääoma. Ruotsinkielisten sosiaaliset siteet ovat yleisesti ottaen tiiviimpiä kuin suomenkielisten.
Paras terveysteko on siis esimerkiksi liittyä kuoroon.
Kuva on otettu Pernajasta, Agricolan juhlavuoden avauksesta loppiaisena. Puistolan kirkkokuoro larppaamassa :)

Hyvää ystävänpäivää

Verkkolehti InMediasRes toivottaa kaikille bloggaajille hyvää ystävänpäivää.
Kuva: Kirsi Myllyniemi

Suojeltavan lapsen, sijaiskodin vai viranomaisen etu?

Lastensuojelulakia ollaan uudistamassa.
Sosiaalipolitiikan professori J. P. Roos on julkaissut omassa blogissaan kirjoituksen, joka ei kelvannut Hesarille.
Ehkäpä jokainen asianosainen taho sanoo ajavansa lapsen etua huostaanottotapauksissa. J. P. Roosin jutun luettuani aloin ajatella, että lastensuojelulaitokset ovat nekin bisnestä. Aloin myös miettiä, asetetaanko sijaiskodin aikuisten tarpeet toisinaan perhesiteiden edelle. Kolmas kova ongelma on, vaikuttaako pärstäkerroin: jos vanhempi onnistuu suututtamaan lastensuojeluviranomaisen, annetaanko sen vaikuttaa lasta koskeviin ratkaisuihin.

Tallenna muistoja

Luokkakuvia otetaan vuosittain, on otettu jo kauan. Koska teidän työtiimistänne viimeksi otettiin kuva?
Kun kirjoitin Sydänliiton historiaa, huomasin, että arkista työntekoa oli dokumentoitu suhteellisen niukasti. Sääli. Olisi ollut mukava saada kuvia toimistotyöntekijöistä eri vuosikymmeniltä.

Sukurakkaan naimattoman isotädin albumissa on paljon kauniita kuvia. Impi-tädille työporukat olivat ilmiselvästi tärkeitä. Kuvassa Elannon ravintolan henkilökuntaa joskus 20-luvulla Helsingin Hämeentiellä.

Mummon luokse pyöräilemme...

Käpsä on kaivanut esiin kauniita kuvia sadan vuoden takaa. Tämän postauksen innoittamana syntyi seuraava idea:
Kannattaa mennä mummolaan katselemaan vanhoja perhealbumeja, tai jos isomummo elää, niin sinnekin.
Mummolla tai ukilla on ehkä paljon kerrottavaa meidän omista juuristamme. Tarvitsemme vain valokuvat, jotka nostavat ikäihmisen mieleen monia tarinoita oman sukumme vaiheista. Itse olen viettänyt monia uskomattomia hetkiä anopin kanssa vanhojen kuvien äärellä. Se vain on jäänyt kaivelemaan, että jutut ovat jääneet nauhoittamatta. Seuraavan kerran otan nauhusin mukaan, kun lähdemme Pohjanmaalle.
Oma isäni on kuvannut 50-luvulta lähtien todella paljon ja valokuvia on meillä arvostettu. Silti huomaan, että omien isovanhempieni ikäpolven kuvista en aina tiedä, kuka kuvassa on ja missä tilanteessa kuva on otettu. Jos tämä tieto puuttuu, kuvalle jää lähinnä estettinen arvo.
Kuvien katseleminen ja niistä kertominen auttaa myös kertojaa, auttaa muistamaan ja käsittelemään menneisyyden tapahtumia.
Tämä kuva on tietääkseni otettu 1920-luvulla. Kuvassa on VR:n konepajan työväkeä. Oma vaarini Juho Viljami Hannolin, jota en koskaan ole tavannut, oli tämän porukan työnjohtajana ja hän on kuvassa vasemmalla iso suti kädessään.

Älyä vai ilkeyttä

SusuPetal on kirjoittanut runon, joka ei jätä kylmäksi. Kun äsken kävin lukemassa, siihen oli jätetty jo 37 kommenttia ja tämä keskustelu on mielenkiintoinen.
Via Halo Efekti

Miksi ihmeessä me lihomme?

Olen tekemässä juttua lihomisen syistä. Pyydän lukijoideni apua tiedon keräämiseen. Vastauksia voi lähettää sekä kommenttina tähän postaukseen että sähköpostitse, mieluummin sähköpostitse, sillä tässä tapauksessa kirjoittaisin mielelläni itse jutun ennen kollegoja:) Sähköpostiosoitteeni on kirsi.myllyniemi(ät)gmail.com.

1. Minua kiinnostaa erityisesti se,
1 a. oletteko tyytyväisiä elintarviketeollisuuden pakkauskokoihin, onko laihduttajan vaikea vai helppo löytää kaupasta rasvakoostumukseltaan edullisia, vähäsokerisia, kuitupitoisia tuotteita ja
1 b. ovatko ne kalliimpia kuin kovaa rasvaa sisältävät, makeat ja vähäkuituiset elintarvikkeet.
2. Myös se kiinnostaa, mitä sanotte elintarviketeollisuuden näkemykseen, että kuluttajat tahtovat isoja makeispusseja ja -annoksia.
3. Mikä on näkemyksenne, löytyykö kaupungilta laihduttajalle ruokapaikkoja. Millaisia? Miten selvitätte ruuan energiamäärän? Voiko matkatöissä oleva pitää painoa hallinnassa?
Mistä syystä arkiliikunta on vähentynyt; näin ainakin asiantuntijat väittävät. Onko se kohdallanne totta?
4. Miksi kansa lihoo, vaikka liikuntaa harrastetaan entistä enemmän; oma näkökulmanne asiaan.

Kiitollisena jo etukäteen KirsiM

Kevään yo-kirjoitukset alkoivat

Kevään ylioppilaskirjoitukset alkavat tänään. Ensimmäisenä on äidinkielen tekstitaidon koe. Äidinkielen opetus on kehittynyt valtavasti omista lukioajoistani. Nuoret saavat lukiosta hyvän medialukutaidon.

Valokuvatorstai: Kengät

Valokuvatorstain tämän viikon aihe on Kengät. Uudet, kauniit liikkakengät innostavat baanalle.
Omaehtoinen liikunta on lapsilla verissä. Riittää, että aikuiset sen sallivat.

Rasvavaali?

UKK-instituutin johtaja, elintarviketieteiden tohtori Mikael Fogelholm pyrkii eduskuntaan vihreiden listoilla Uudellamaalla. Hänen vaaliblogissaan on käyty mielenkiintoista keskustelua ravinnon rasvojen terveellisyydestä.

Edit. klo 19.20
Joulukuussa Fogelholm postasi kannanottoa Esko Ahon ideaan "itseaiheutettujen sairauksien" rangaistusmaksusta.
Ahon/Pekurisen idea on sisällytetty kolmostelkkarin vaalikoneeseenkin, jossa tosin oli ilmeisen tahatonta komiikkaa, kun tupakasta, viinasta ja lihavuudesta on tehty sairauksia.

Mikä tieto on tärkeää

Tein jutun maksukykyisestä 79-vuotiaasta potilaasta, joka joutui hengenvaaraan tiedonkatkoksen tähden. Juttu ilmestyy näinä päivinä.
Yksityinen lääkäriasema, jonka toimintaa tutkin, teki paljon työtä, ettei sen nimeä jutussa mainita.
Nyt mietin, olenko ilkeämielinen ihminen ja toimittaja, kun kirjoitin alkuperäiseen juttuuni kyseisen yrityksen ja toimipaikan nimen. Yritinkö tosiaan vaikeuttaa tämän suuren ketjun yritystoimintaa?
Terveydenhuollossa tapahtuu paljon virheitä, myös suuria, onhan kyseessä inhimillinen toiminta. Julkisella sektorilla tehdyistä virheistä on kirjoitettu melko paljon, mutta itselläni on ollut sellainen erheellinen käsitys, että yksityissektorilla ei vakavia virheitä tehdä. Miksiköhän?

Herrat perustuslakia jyrsimässä

Stakesin terveystaloustiedeyksikön Chessin johtaja Markku Pekurinen on lämmittänyt uudelleen Sitran Esko Ahon idean ylipainoisten suurista terveyskeskusmaksuista. En tiedä, voiko perustuslainvastaisia ajatuksia ajatella. Jos voi, nämä herrat ovat ideoineet sellaisen.
Markku Pekurisen kuva Kirsi Myllyniemi; ESko Ahon kuva Aki Paavola/Sitra.

Antaa hevosen surra, sillä on iso pää

Monelle meistä unen saanti tuottaa kiireisen ja loppuun asti liian touhukkaan päivän jälkeen vaikeuksia. Ajatukset pyörivät päässä, työhuolet, perhehuolet, rahahuolet...
Perussa ongelmaan on kehitetty lääkkeetön hoito: huolinukke. Nukke toimii sillä tavoin, että se otetaan illalla korista, sille kerrotaan huoli ja se laitetaan tyynyn alle suremaan.
Tämän vuoden Yhteisvastuukeräys on alkanut. Keräykseen voi antaa puhdasta rahaa, mutta huolinukkien hankintaa kannattaa myös harkita. Niillä voi edistää hyvin monen ihmisen mielenterveyttä, myös omaansa.
Keräysvaroilla tuetaan muun muassa suomalaislapsia, joiden vanhemmilla on mielenterveysongelmia, perulaisia perheitä, rahoitetaan katastrofiapua...

Valokuvatorstai: Sattuma

Kommentointi toimii vihdoin nyt perjantaiaamuna. Sähköpostiosoitteeni: kirsi.myllyniemi(ät) gmail.com

Sairastuminen ja sattuma – sellaista otsikkoa en ole nähnyt. Tavallinen otsikko on jotain sellaista kuin Itseaiheutettu sairaus, pitääkö yhteiskunnan maksaa kulut?
Samaan aikaan kun kauhistelemme Raamatun kertomuksia, joissa osa ihmisistä uskoo, että sairaus tai vamma on synnin seurausta, on siis oma kulttuurimme päätynyt juuri samaan uskomukseen – tosin vailla tuonpuoleista ulottuvuutta. Internetin keskustelufoorumeilla ja talouselämässä saavat paljon kannatusta ajatukset, joiden mukaan sairaus on "itseaiheutettu" olotila. Tämänkaltaiset pelkistykset ovat ymmärrettäviä. Olisi vaikea löytää selityksiä, jos ottaisi huomioon vaikkapa geeniperimän, ympäristötekijät, joille yksilö ei mahda itse mitään sekä sattuman. Yksinkertaistava puhe löytää aina samat selitykset: liian vähän liikuntaa, väärät ruokailutottumukset, ylipaino. Hassua, mutta sellaisetkin ihmiset sairastuvat, jotka liikkuvat, sellaisetkin, jotka syövät terveellisesti, laihatkin sairastuvat. Jopa sellaiset sairastuvat, joilla kaikki kolme asiaa ovat kohdallaan.
Kenen onkaan syy, kun perheen lapsi tuo kaukomatkalta hengenvaarallisen tarttuvan sairauden? Kenen syy, kun Thaimaassa lomaileva toimitusjohtaja havaitaan hiv-positiiviseksi? Kenen on syy, kun loviisalainen perheenäiti sairastuu syöpään? Kenen syy, kun lapsi syntyy sokeana – vai pitäisikö suorastaan kysyä, että lapsi syntyy sokeana?