30.3.06

Suomessakin myyty geneettisesti muunneltua tupakkaa

Kansanterveysjärjestöjen tupakkaverkko.fi-sivustolla kerrotaan, että Suomessa on myyty kuluttajien tietämättä geenimuunneltua tupakkaa. Kasvin geenejä on muunneltu sillä tavoin, että kasvin "luonnollinen" nikotiinipitoisuus on saatu korkeammaksi.
USAssa 90-luvulla tapahtuneiden tupakkateollisuuden paljastusten seurauksena on käynyt ilmeiseksi, että kauppatavarana on nimenomaan nikotiini, joka aiheuttaa riippuvuutta. Samalla nikotiini on myrkky. Tupakka sisältää runsaasti muitakin myrkkyjä, muun muassa ammoniakkia, jota lisätään savukkeisiin nikotiinin imeytymisen tehostamiseksi.

23.3.06

Dead line

Eilisen seminaarin antia oli myös Lääkäriseura Duodeminin lääketieteen sanastolautakunnan puheenjohtajan professori Walter Nienstedtin maininta kalman viivasta.Tällä sanonnalla hän viittasi siihen määräaikaan, jonka jokainen toimittaja tuntee englanninkielisenä terminä Dead line.
Tapasin tänään toimittajakollegan, joka on yliopistokoulutukseltaan teologi. Hän kiinnostui kalman viivasta. Teologisesti olisi kuitenkin kuulemma täsmällisempää sanoa kalman raja, joten luullakseni tästälähin kyselen kaikilta toimitussihteereiltä ja toimituspäälliköiltä, joille juttuja teen, missä on kalman raja.

22.3.06

Vaara, riski, sattuma, onnenkauppa

Seurasin tänään mielenkiintoista keskustelua. Joukko epidemiologeja ja kieli-ihmisiä pohti epidemiologian termien suomenkielisiä vastineita.
Mikä on epidemiologia? Sehän siis tulee suoraan kreikasta, kuten lääketieteen terminologia suureksi osaksi. Sanassa on kaksi osaa: epi, päällä ja demos, kansa. Kyseessä ei ole pelkkä kulkutautioppi, vaan sairaustaajuustiede tai siis oppi sairauksien esiintyvyydestä.
Mutta epidemiologian sanastohan ei sitten tulekaan kreikasta, vaan, kuten kaikki muukin hyvä nykyään, se tietenkin tulee englannista, koska epidemiologian juuret ovat, paitsi infektiolääketieteessä, myös väestötieteessä ja tilastotieteessä. Niinpä epidemiologit painiskelevat hazardin, raten, oddsien, occurancen, incidencen suomentamisen kanssa.
Mitäpä jos oddsit käännetään sanalla veto. Tulisi vähän vertauskuvallista väriä tähän tärkeilevään tieteelliseen sanastoon.
Ongelmaa ei tuota vain nasevan suomenkielisen ilmaisun löytyminen. Myös sinänsä täysin ymmärrettävää suomenkielistä sanaa on joskus vaikea ymmärtää oikein. Sana hazard käännetään sanalla riski. Hazard voi myös tarkoittaa vaaraa, sattumaa ja onnenkauppaa. Ovatko sitten riski ja vaara synonyymejä? Onko vaara mahdollinen haitta vai todennäköinen haitta? Mitäs siihen sanotte?

Naisten sepelvaltimotautia hoidetaan huonosti

Naisten angina pectoris -oireinen sepelvaltimotauti on paljon suurempi kansanterveysongelma kuin yleisesti ymmärretään, uutisoi Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes.
Uutinen pohjautuu juuri julkaistuun tutkimukseen, joka tehtiin vuosina 1996–1998 sairastuneille angina pectoris -potilaille. Tutkimusaineisto oli laaja: 100000 suomalaisen 45–89-vuotiaan suomalaisen potilaan rekisteritiedot.
Tutkijat tekivät hämmentävän havainnon: vaikka rintakipuoirein alkava sepelvaltimotauti on yhtä yleinen miehillä ja naisilla, naisia hoidettiin huonommin. Naisten oireita helpottava nitraattilääkitys esimerkiksi oli harvemmin erityiskorvattua kuin miehille määrätty nitraattilääkitys.
Tutkijat päätyvät havaintoon, että lääkärien tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota angina pectoris -oireisten naisten tutkimiseen ja hoidon tarpeen arvioimiseen.
Seuraavaksi olisikin tärkeää tietää, miksi naiset sairastuvat rintakipuoireiseen sepelvaltimotautiin, mutta näyttävät olevan suojattuja sydäninfarktilta ja miksi heitä ei tutkita riittävästi ja hoideta asianmukaisesti, Stakesin aiheesta antamassa tiedotteessa linjataan.
Jo vuonna 2004 Stakesin raportissa Sepelvaltimotauti ja eriarvoisuus
kävi ilmi, että hoidon yhdenvertaisuudessa on vakavia puutteita.

21.3.06

Sohvaperunoiden mukuloista

Sydänviikko on tulossa. 2.–9.4. Sydänliitto suuntaa viestinsä aikuisille, jotka ovat tekemisissä lasten kanssa: "Pieni ottaa isosta mallia. Kaikessa."
Lapsena omaksutut elintavat ennakoivat aikuisiän terveyttä, järjestö muistuttaa.
Aikuiset rakentavat päätöksillään lapsen elinympäristön. Paras kasvuympäristö tukee lapsen terveiden elintapojen omaksumista. Ei siis ole yhdentekevää, kiirehditäänkö kaikkialle autolla, ei ole yhdentekevää, voiko koulun pihalla harrastaa liikuntaa eikä sekään, salliiko lähiympäristö lasten leikit vai vaiennetaanko heidät koneiden ääreen. Luonnostaan lapsi pomppii ja kierii, juoksee ja telmii.
Sydänliitto on ottanut kovan haasteen, jos se aikoo tuoda lapsuuden uudelleen helsinkiläisillekin pihoille. Lämpimästi kannatan.

14.3.06

Statiinit ilmeisesti odotettuakin tehokkaampia

Eilen, siis samana päivänä, kun painettu Hesari julkaisi statiinien vaikutusta epäilevän juttunsa, lääketieteellisten lehtien eliittiin kuuluva JAMA julkaisi tutkimustulokset, joiden mukaan uusin statiini, rosuvastatiini, vähentää verisuonten kolesteroliplakkia suurina annoksina suuren riskin potilailla merkittävästi.
Jos osoittautuu, että jokin potilasryhmä hyötyy rosuvastatiinista, on kohtuullista, että sitä määrätään varallisuuteen katsomatta ihmisille. Voi kulua kauan ennen kuin tämä uusi lääke on kohtuuhintaista.

Kustannuksia kuriin

Toimittaja Matti Keppo on tehnyt eiliseen Hesariin koko sivun jutun, joka on otsikoitu Kolesteroli on koko kansan kirosana. Jutun näkökulma on, että kolesterolilääkkeitä käytetään liikaa. Jutun ingressi väittää, että lääkkeiden hyödyllisyydestä käydään kovaa kinaa.Tätä lukiessani ymmärsin, miksi passiivin käyttö on journalistisessa tekstissä ongelmallisita ja usein tuomittua. Siis missä käydään kinaa, ketkä kinaavat? Suomenkielisissä blogeissa on yksi vastaanharaaja ja lääketieteellisessä keskustelussa statiinien hyödyt on osoitettu vahvasti.
Keppo on haastatellut Kuopion yliopiston epidemiologian professori Pertti Happosta, joka ei ole julkisuudessa kolesterolilääkkeistä puhuttaessa suuremmin osoittanutkaan huolta kansan terveyden puolesta, lähinnä sen puolesta, että yhteiskunnan rahaa menee lääkkeisiin.
On vaikea yhtyä lääkärin huoleen yhteiskunnan kustannuksista, jos oman tai läheisen terveys, kenties henki, on vaarassa. Yrityksetkin tekevät riskianalyysejä ja puuttuvat uhkiin. Eikö pieni ihminen saisi? Huomiota voitaisiin sen sijaan kiinnittää siihen, että määrätään halvinta tehokasta lääkettä, kun käytetään yhteiskunnan rahaa. Tässä pitäisi kaikkien tuloluokkien ihmisiä kohdella tasa-arvoisesti.

9.3.06

Huumeongelmaisten hoito riittämätöntä

Noin 80 prosenttia hoidon tarpeessa olevista huumeongelmaisista on hoidon ulkopuolella, sanoi Järvenpään sosiaalisairaalan ylilääkäri Antti Holopainen tänään toimittajille. Holopainen puhui huumeongelmaisten hoidon käypä hoito -suosituksen tiedotustilaiuudessa.
Voimassa oleva hoitotakuu koskee myös huumeongelmaisten hoitoa, silti hoitoa ei ole tarjolla.
Terveyskeskuksissa huumeongelmaisia hoidetaan riittämättömässä määrin, vaikka tavoitteena olisi, että hoidon saisi läheltä.
Yhdeksi esteeksi tehokkaalle huumehoidolle on tullut sosiaali- ja terveysministeriön kanta, että korvaushoitoa ei voida antaa apteekeissa. Ministeriössä ilmeisesti pelätään, että lääkkeet leviävät katukauppaan. Koska laillista korvaushoitoa on ollut tarjolla niukalti, laittomalle huumehoidoille on ollut kysyntää: lääkkeiden ja huumeiden katukauppa rehottaa.Apteekkariliitto olisi valmis korvaushoidon järjestämiseen apteekkien kautta. Tällaisen järjestelyn puolesta liputtivat tiedotustilaisuudessa sekä Antti Holopainen että päihdelääketieteen professori Mikko Salaspuro.
Suositus on julkisesti luettavissa Lääkäriseura Duodecimin sivuilla.