30.4.10

Ovatkohtan eläkerahamme osaavissa käsissä?

Sosiaali- ja terveysministeriö näkyy tukevan eläkerahojemme riskisijoituksia. Vai ymmärränkö väärin tätä talousjargonia, jota ministeriö toimittajille tarjoilee?

STM tiedote 29.04.2010
---------------------------------------------------------

Eläkelaitosten vakavaraisuutta koskeva poikkeuslainsäädäntö jatkuu vuoden 2012 loppuun

Eläkelaitosten sijoitustoimintaa ja vakavaraisuutta koskevan määräaikaisen lainsäädännön voimassaoloa jatketaan vuoden 2012 loppuun saakka. Säännöksiä muutettiin kansainvälisen rahoitusmarkkinakriisin johdosta joulukuussa 2008, ja niiden voimassaolo päättyisi vuoden 2010 lopussa.

Eläkelaitosten vastuuvelkaan sisältyvän tasausvastuun tilapäinen rinnastaminen toimintapääomaan jatkuu, ja eläkelaitosten toimintapääoman vähimmäismäärävaatimus on lainsäädännön voimassaoloaikana riippumaton eläkelaitoksen sijoitusjakaumasta.

Säännöksillä vahvistetaan yksityisalojen työeläkelaitosten vakavaraisuutta siten, että eläkelaitokset voivat harjoittaa tehokasta ja pitkän aikavälin tavoitteita toteuttavaa sijoitustoimintaa epävarmassa markkinatilanteessa. Tämä tukee myös suomalaisten sijoitusmarkkinoiden vakautta. Tarkoituksena on valmistautua samalla yksityisten alojen työeläkelaitosten vakavaraisuussääntelyn pysyviin muutoksiin.

Määräaikaislain päättyminen vuoden 2010 lopussa heikentäisi työeläkelaitosten vakavaraisuutta ja vähentäisi niiden mahdollisuuksia säilyttää riskillisempiä ja korkeamman tuotto-odotuksen sijoituksia.

Itsemurhauhka on lisääntynyt Suomessa jälleen

Itsetuho on ahdistanut yhä useampaa Suomen Mielenterveysseuran Valtakunnalliseen kriisipuhelimeen soittanutta. Tammi-maaliskuussa itsemurhauhkan vuoksi kriisipuhelimeen soitti 254 ihmistä. Heistä suurin osa oli 31–65-vuotiaita. Naisia soittajista oli 150 ja miehiä 109. Akuuteissa tilanteissa soittajia ohjattiin ottamaan yhteyttä Hätäkeskukseen tai sinne soitettiin heidän puolestaan.
Aiemmin apua saatiin nopeasti Mielenterveysseuran päivystysyksiköstä, SOS-autosta, mutta vuoden alusta sen toiminta siirtyi Helsingin kriisipäivystykseen.
Viime vuoden vastaavana ajankohtana itsetuhon vuoksi kriisipuhelimeen tuli 206 puhelua. Suomessa tehtiin 1033 itsemurhaa vuonna 2008.
Itsetuhon ja itsemurhauhkan taustalla on useita syitä, kertoo Valtakunnallisen kriisipuhelimen koordinaattori Jaana Paasu. – Syynä voi olla se, että itsemurhaa yrittänyt on kotiutettu sairaalasta liian pikaisesti ja itsemurha-ajatukset ovat alkaneet vallata uudelleen mielen. Hoito on myös voinut jäädä kesken, ja jos ihmisellä ei ole läheisiä eikä tukiverkostoa, yksin selviytyminen tuntuu mahdottomalta.
Lähde: Mielenterveysseura

Ei ole mikään ihme, että Reumasäätiön sairaala ajautui konkurssiin, vaikka se oli parasta A-ryhmää

Sosiaali- ja terveyministeriö on vakuuttunut siitä, että reumapotilaitten hyvä hoito toteutuu julkisessa terveydenhuollossa. Asiasta on annettu tiedote.
Arjen kokemus ainakin täältä Koillis-Helsingin tasolta on, että keski-ikäinen selkärankareumaa sairastava ihminen ei ainakaan saa asiantuntevaa hoitoa, hänen lääkitystään ei tarkasteta säännöllisesti eikä verikokeita tehdä. Hienosta erikoissairaanhoidosta tällaiset potilaat karsitaan "terveyskeskuksen hoitoon", mikä täälläpäin tarkoittaa erittäin sattumanvaraista pääsyä terveyskeskuslääkärille, joka ei lähetä eteenpäin, sekä pitkiä, "kiireettömiä" jonoja.
Ministeriössä on luja itseluottamus. Arki on jo kauan puhunut toista.

Ei ole mikään ihme, että Rauma ajautui konkurssiin, kun sinne viime vuosina oli niin vaikea päästä, vaikka siellä olisi ollut asiantuntemus, jota kuvaamani potilaskin olisi kaivannut. Paras ei aina voita. Tämä on markkinataloudessa nähty monesti. Jälleen kerran.

Ministeriön tiedote tässä alla:

Reumapotilaiden hyvä hoito toteutuu julkisessa terveydenhuollossa

Reumasairauksien erikoissairaanhoidon ja kuntoutuksen jatkuminen on turvattu. Korkeatasoinen hoito järjestetään julkisen terveydenhuollon osana keskussairaaloissa ja yliopistosairaaloissa. Potilaat ja heidän omaisensa voivat luottaa siihen, että jatkossakin he saavat hyvää ja asianmukaista hoitoa ja kuntoutusta, vaikka yksi yksityinen tuottaja on lopettanut toimintansa.

Hallitus vastasi keskiviikkona 28. huhtikuuta opposition välikysymykseen reumapotilaiden hoidosta ja terveydenhuollon korkean tason turvaamisesta. Hallituksen välikysymysvastauksen antoi peruspalveluministeri Paula Risikko.

Yksityisen Reumasäätiön sairaalan konkurssi ja etenkin sen ajankohta olivat yllätys monille, sillä sairaalan edustajat olivat eri yhteyksissä todenneet, että välitöntä uhkaa sairaalan toiminnalle ei ole. Kun tieto konkurssista tuli, sosiaali- ja terveysministeriö käynnisti heti toimet, joilla turvataan säätiön sairaalan potilaiden hoidon ja kuntoutuksen jatkuvuus.

Reumasäätiön sairaalassa olleet potilaat hoidetaan jatkossa keskussairaaloissa ja yliopistollisissa sairaaloissa. Kansaneläkelaitoksen kuntoutusasiakkaille löydetään myös uusi kuntoutuspaikka.

Erikoissairaanhoidon keskittämisestä säädetään sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella. Reumatautien vaativa hoito keskitetään viiteen yliopistosairaalaan. Sekä lasten että aikuisten reuma hoidetaan julkisessa terveydenhuollossa niin, että yliopistosairaalat koordinoivat hoidon kokonaisuutta ja vastaavat vaikeiden tautimuotojen hoitamisesta. Erityisen vaativat hoidot keskitetään kolmeen osaamiskeskukseen.

Yksityisen Reumasäätiön sairaalan keinotekoinen tukeminen olisi ollut epätarkoituksenmukaista
Reumasäätiön sairaala esitti sosiaali- ja terveysministeriölle 21. tammikuuta 2010 suunnitelman sairaalan toiminnan jatkuvuuden turvaamisesta. Suunnitelmassa esitettiin muun muassa lainsäädäntömuutosta, jossa reumapotilaille annettaisiin mahdollisuus valita vapaasti hoitopaikkansa Reumasairaalasta, eli yksityiseltä sektorilta julkisin varoin. Tällainen säännös ei ole mahdollinen.

Suunnitelman osana ollut 2 miljoonan euron avustus ei olisi ollut kestävä ratkaisu. Näköpiirissä ei ollut palvelujen tilaamisen elpymistä ja sen mukanaan tuomia taloudellisia mahdollisuuksia jatkaa toimintaa. Viitteitä ei ollut siitäkään, että Kela palaisi sairaalan suureksi asiakkaaksi. Näistä syistä Reumasäätiön sairaalan tukeminen erillisellä määrärahalla verorahoista ei ollut tarkoituksenmukaista. Valtion tukea ei voida myöntää tappiollisen yritystoiminnan ylläpitämiseksi.

Yksityinen Reumasäätiön sairaala kehittyi vuosien saatossa hoitopaikaksi, jossa monet reumapotilaat saivat apua. Potilasmäärät vähentyivät kuitenkin huomattavasti viime vuosina, koska hoitojen kehittyessä sairaanhoitopiirit hoitivat itse alueensa reumapotilaita. Lääkehoidon kehittyminen on vähentänyt pitkäaikaisen sairaalahoidon ja etenkin reumakirurgian tarvetta. Toinen syy Reumasäätiön sairaalan konkurssiin oli se, ettei se pärjännyt Kansaneläkelaitoksen kuntoutuksen kilpailutuksessa. Muut yksityiset tuottajat kuntouttavat aikaisempaa suuremman osan Kansaneläkelaitoksen kuntoutettavista.

29.4.10

Vihdoinkin teleoperaattorien laiminlyönneistä luvassa asiallisia korjauksia

Helsingin Sanomat kertoo, että ensi vuoden alusta viestintäpalvelujen käyttäjien kuluttajansuoja paranee. Jos esimerkiksi palvelu viivästyy tai keskeytyy, kuluttajalle maksettavat korvaukset npusevat 20 euroon alkavalta viikolta.
Omalla kohdallani Soneran laatuongelmia ei ole ollut pitkiin aikoihin. Asiakaspalveluun en ole joutunut soittelemaan. Lähipiiristä tiedän, että asiakaspalvelun laadussa on edelleen laatuongelmia.