Lähde: THL, tiedote
Kansallinen narkolepsiatyöryhmä vahvistaa loppuraportissaan tammikuisen arvionsa, että talvella 2009–2010 annettu Pandemrix-rokotus myötävaikutti Suomessa 4–19-vuotiailla havaittuun narkolepsiatapausten määrän kasvuun. Tutkimuksen mukaan rokottamiseen liittynyt lisääntynyt riski oli kuusi narkolepsiatapausta 100 000 rokotettua kohden 4–19-vuotiaiden ikäryhmässä rokotusta seuraavan kahdeksan kuukauden aikana. Riski oli 12,7-kertainen rokottamattomiin verrattuna. Alle 4-vuotiailla lapsilla ja yli 19-vuotiailla aikuisilla vastaavaa narkolepsian lisääntymistä ei havaittu.
Pandemrix-rokottamiseen liittynyt narkolepsia on kaikissa tutkituissa tapauksissa havaittu henkilöillä, joilla on narkolepsian riskiperimä. Koska taudin yhteys tähän immuunivastetta säätelevään riskiperimään on niin voimakas, narkolepsiaa pidetään immuunivälitteisesti syntyvänä sairautena.
Noin neljäsosalla Pandemrix-rokotuksen jälkeen narkolepsiaan sairastuneista potilaista on THL:ssä tehdyissä tutkimuksissa havaittu rokotteen AS03-tehosteaineeseen sitoutuvia vasta-aineita. Skvaleenia sisältävien tehosteaineiden ei aiemmin ole raportoitu aiheuttavan vasta-aineiden muodostusta. Nyt tehdyn alustavan havainnon merkitykseen paneudutaan jatkotutkimuksissa.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Tartuntataudit. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Tartuntataudit. Näytä kaikki tekstit
1.9.11
21.4.11
Rokotuksin ehkäistävät taudit eivät tunne valtioiden rajoja
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tiedote:
Maailman terveysjärjestön WHO:n Euroopan aluetoimiston järjestämää Euroopan rokotusviikkoa vietetään 23.–30.4.2011. WHO muistuttaa, että taudit eivät tunne valtioiden rajoja. Yhdessä maassa puhjennut epidemia voi levitä koko maanosaan tai muuttua maailmanlaajuiseksi pandemiaksi. Taudit liikkuvat myös matkailijoiden mukana.
Suomessa ollaan suhteellisen hyvin turvassa rokotuksin ehkäistäviltä taudeilta. Suomessa ei enää kotoperäisenä esiinny poliota, tuhkarokkoa, sikotautia, vihurirokkoa tai kurkkumätää. Viimeinen polioepidemia taltutettiin koko maan kattavin rokotuksin vuonna 1984. Tuhkarokkotapauksia vakavine jälkitauteineen oli ennen MPR-rokotusten alkua kymmeniätuhansia vuosittain.
Myös pienten lasten tuberkuloosi ja jäykkäkouristus ovat hävinneet lähes kokonaan. Vakavia Hib-tauteja oli aiemmin noin 140 vuodessa, nyt ei juuri lainkaan. Heti Suomen rajojen ulkopuolella nämä taudit kuitenkin vaanivat. Matkailija voi tietämättään tuoda ulkomaan tuliaisena infektion ja tartuttaa sen rokottamattomaan. Helposti tarttuvin tuliainen on tuhkarokko: vuonna 2010 ainakin 30 000 lasta ja aikuista sairastui Euroopassa tuhkarokkoon. Eniten sairastuneita oli Bulgariassa. Epidemioita oli myös Ranskassa, Saksassa ja Italiassa.
Jotta Suomesta hävitetyt taudit pysyisivät poissa vastaisuudessakin, pitää riittävän suuren osan väestöstä olla rokotettu. Tämä raja vaihtelee taudeittain. Kurkkumätä pysyy loitolla, jos 85 prosenttia väestöstä on rokotettu. Tuhkarokolta vältytään, jos yhdeksän kymmenestä on saanut rokotuksen. Kun tauti ei kierrä väestössä, ovat suojassa myös ne, joita ei syystä tai toisesta voi rokottaa, tai joiden elimistö ei esimerkiksi immuunipuutoksen vuoksi kykene muodostamaan vasta-aineita taudinaiheuttajia kohtaan. Poikkeus tästä on jäykkäkouristusrokote, joka suojaa vain rokotettua itseään. Jos rokotetta ei ole ottanut, voi sairastua jäykkäkouristukseen, vaikka kaikki muut olisi rokotettu.
Rokotusten hyödyt ja haitat puntariin
Kun rokotuksin ehkäistäviä tauteja ei esiinny, on helppo unohtaa, mitä ne voivat saada aikaan: jälkitauteja, pysyviä vammoja kuten kuuroutta, lisäksi pitkiä sairaala- tai tehohoitojaksoja.
Kuten lääkkeillä, myös rokotteilla on haittavaikutuksia. Niiden riskiä on aina punnittava suhteessa tautien aiheuttamiin haittoihin. Esimerkiksi tuhkarokolta suojaava MPR-rokote voi aiheuttaa aivotulehduksen yhdelle miljoonasta rokotetusta. Tuhkarokko sen sijaan aiheuttaa aivotulehduksen 400:lle ja sikotauti 200:lle miljoonasta tautiin sairastuneesta. Taudin sairastaminen on yleensä monin kerroin vaarallisempaa kuin rokotteen ottaminen.
Maailman terveysjärjestön WHO:n Euroopan aluetoimiston järjestämää Euroopan rokotusviikkoa vietetään 23.–30.4.2011. WHO muistuttaa, että taudit eivät tunne valtioiden rajoja. Yhdessä maassa puhjennut epidemia voi levitä koko maanosaan tai muuttua maailmanlaajuiseksi pandemiaksi. Taudit liikkuvat myös matkailijoiden mukana.
Suomessa ollaan suhteellisen hyvin turvassa rokotuksin ehkäistäviltä taudeilta. Suomessa ei enää kotoperäisenä esiinny poliota, tuhkarokkoa, sikotautia, vihurirokkoa tai kurkkumätää. Viimeinen polioepidemia taltutettiin koko maan kattavin rokotuksin vuonna 1984. Tuhkarokkotapauksia vakavine jälkitauteineen oli ennen MPR-rokotusten alkua kymmeniätuhansia vuosittain.
Myös pienten lasten tuberkuloosi ja jäykkäkouristus ovat hävinneet lähes kokonaan. Vakavia Hib-tauteja oli aiemmin noin 140 vuodessa, nyt ei juuri lainkaan. Heti Suomen rajojen ulkopuolella nämä taudit kuitenkin vaanivat. Matkailija voi tietämättään tuoda ulkomaan tuliaisena infektion ja tartuttaa sen rokottamattomaan. Helposti tarttuvin tuliainen on tuhkarokko: vuonna 2010 ainakin 30 000 lasta ja aikuista sairastui Euroopassa tuhkarokkoon. Eniten sairastuneita oli Bulgariassa. Epidemioita oli myös Ranskassa, Saksassa ja Italiassa.
Jotta Suomesta hävitetyt taudit pysyisivät poissa vastaisuudessakin, pitää riittävän suuren osan väestöstä olla rokotettu. Tämä raja vaihtelee taudeittain. Kurkkumätä pysyy loitolla, jos 85 prosenttia väestöstä on rokotettu. Tuhkarokolta vältytään, jos yhdeksän kymmenestä on saanut rokotuksen. Kun tauti ei kierrä väestössä, ovat suojassa myös ne, joita ei syystä tai toisesta voi rokottaa, tai joiden elimistö ei esimerkiksi immuunipuutoksen vuoksi kykene muodostamaan vasta-aineita taudinaiheuttajia kohtaan. Poikkeus tästä on jäykkäkouristusrokote, joka suojaa vain rokotettua itseään. Jos rokotetta ei ole ottanut, voi sairastua jäykkäkouristukseen, vaikka kaikki muut olisi rokotettu.
Rokotusten hyödyt ja haitat puntariin
Kun rokotuksin ehkäistäviä tauteja ei esiinny, on helppo unohtaa, mitä ne voivat saada aikaan: jälkitauteja, pysyviä vammoja kuten kuuroutta, lisäksi pitkiä sairaala- tai tehohoitojaksoja.
Kuten lääkkeillä, myös rokotteilla on haittavaikutuksia. Niiden riskiä on aina punnittava suhteessa tautien aiheuttamiin haittoihin. Esimerkiksi tuhkarokolta suojaava MPR-rokote voi aiheuttaa aivotulehduksen yhdelle miljoonasta rokotetusta. Tuhkarokko sen sijaan aiheuttaa aivotulehduksen 400:lle ja sikotauti 200:lle miljoonasta tautiin sairastuneesta. Taudin sairastaminen on yleensä monin kerroin vaarallisempaa kuin rokotteen ottaminen.
15.12.10
STM: Nettiadressi levittää väärää tietoa pakkorokottamisesta
STM:n tiedote:
Nettiadressi levittää väärää tietoa eduskunnan hyväksymästä tartuntatautilain muutoksesta. Adressissa annetaan ymmärtää, että terveysviranomaiset esittäisivät rokotuspakkoa Suomen lainsäädäntöön. Tartuntatautilain mukaan kansallisessa rokotusohjelmassa mukana olevat rokotukset ovat aina olleet vapaaehtoisia. Näin on tarkoitus olla myös jatkossa.
Eduskunnassa hyväksytty tartuntatautilain muutos koskee rokotehankintoja. Siinä esitetään, että jatkossa taloudellisesti merkittävien rokotehankintojen kilpailuttamisesta vastaisi sosiaali- ja terveysministeriö. Tähän asti hankinnoista on vastannut Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Lakiin ei tule muita sisällöllisiä muutoksia. Teknisenä muutoksena Kansanterveyslaitos on muutettu Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseksi.
Adressissa esille nostettu tartuntatautilain 12 § on ollut voimassa vuodesta 1987, eikä sisältöä esitetä nyt muutettavaksi. Pykälän mukaan pakolliset rokotukset voisivat tulla harkittaviksi, jos jokin erittäin vaarallinen tauti alkaisi levitä Suomessa ja aiheuttaisi paljon kuolemantapauksia. Tällainen tauti voisi olla esimerkiksi isorokko. Pykälää ei ole koskaan ollut tarvetta soveltaa käytännössä.
Nettiadressi levittää väärää tietoa eduskunnan hyväksymästä tartuntatautilain muutoksesta. Adressissa annetaan ymmärtää, että terveysviranomaiset esittäisivät rokotuspakkoa Suomen lainsäädäntöön. Tartuntatautilain mukaan kansallisessa rokotusohjelmassa mukana olevat rokotukset ovat aina olleet vapaaehtoisia. Näin on tarkoitus olla myös jatkossa.
Eduskunnassa hyväksytty tartuntatautilain muutos koskee rokotehankintoja. Siinä esitetään, että jatkossa taloudellisesti merkittävien rokotehankintojen kilpailuttamisesta vastaisi sosiaali- ja terveysministeriö. Tähän asti hankinnoista on vastannut Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Lakiin ei tule muita sisällöllisiä muutoksia. Teknisenä muutoksena Kansanterveyslaitos on muutettu Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseksi.
Adressissa esille nostettu tartuntatautilain 12 § on ollut voimassa vuodesta 1987, eikä sisältöä esitetä nyt muutettavaksi. Pykälän mukaan pakolliset rokotukset voisivat tulla harkittaviksi, jos jokin erittäin vaarallinen tauti alkaisi levitä Suomessa ja aiheuttaisi paljon kuolemantapauksia. Tällainen tauti voisi olla esimerkiksi isorokko. Pykälää ei ole koskaan ollut tarvetta soveltaa käytännössä.
26.11.09
Koko kansa pääsee rokotettavaksi sikainfluenssaa vastaan
Sosiaali- ja terveysministeriön tiedote asiasta tässä alla ja linkin takana:
Sikainfluenssarokote koko väestölle
Sosiaali- ja terveysministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tiedottavat
Koko väestö rokotetaan sikainfluenssaa vastaan. STM:n pandemiakoordinaatioryhmä on tehnyt Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän suosituksesta päätöksen rokotuksen jatkamisesta syyskuussa annetun asetuksen mukaisesti. Asetuksen mukaan viimeisenä ryhmänä rokotetaan terveet yli 24-vuotiaat aikuiset.
Yli 24-vuotiaiden terveiden aikuisten rokotukset alkanevat vuodenvaihteessa. Tällöin maahan on saatu riittävästi rokotetta ja sikainfluenssan vaikeille tautimuodoille altteimmat väestöryhmät on rokotettu. Ensiksi rokotettavissa kuudessa eri väestöryhmässä on 2 miljoonaa suomalaista, joista noin miljoona on rokotettu.
Rokotus on maksuton ja vapaaehtoinen. Koko väestön rokottamisella suojaudutaan seuraavalta sikainfluenssa-aallolta. Aiempien influenssaviruksen aiheuttamien pandemioiden perusteella epidemia-aaltoja voi olla kaksi tai kolmekin. Koko väestön rokottaminen ei vaikuttane merkittävästi parhaillaan käynnissä olevaan epidemian ensimmäiseen aaltoon.
Kunnat vastaavat rokotusten järjestämisestä ja niistä tiedottamisesta kunnan asukkaille. Työnantajat voivat rokotuttaa työntekijänsä myös työterveyshuollossa. Työterveyshuolto ja kunta sopivat rokotusjärjestelystä keskenään. Sosiaali- ja terveysministeriö ohjeistaa kuntia tilannekirjeellä terveen aikuisväestön rokotusten järjestämisessä.
Suomeen on tullut noin miljoona rokoteannosta, ja tällä viikolla saadaan 236 000 annosta lisää. Tällä hetkellä rokotetaan pieniä lapsia ja koululaisia. Yli 64-vuotiaat riskiryhmiin kuuluvat rokotetaan ennen terveen aikuisväestön rokottamista.
Sikainfluenssarokotteella ei odottamattomia haittavaikutuksia
Suomessa ei ole todettu vakavia tai odottamattomia rokotteen haittavaikutuksia. Paikalliset reaktiot, kuten kipu pistoskohdassa, ovat tavallisia. Tyypillisiä haittavaikutuksia ovat lihas- ja nivelkivut, päänsärky ja kuume, joita ilmenee hieman yli kymmenellä prosentilla rokotetuista. Nämä oireet menevät ohi parissa päivässä.
Sikainfluenssarokote näyttää aiheuttavan erilaisia allergiatyyppisiä reaktioita kausi-influenssarokotteita enemmän. Reaktiot eivät ole yleisiä, mutta valmius niiden hoitoon tulee olla, kuten yleensäkin rokotteita annettaessa. Euroopan lääkeviraston EMEA:n mukaan 5 miljoonaan rokotukseen pohjautuva sivuvaikutusten seuranta varmisti, että Euroopassa käytettävien kolmen rokotteen turvallisuus on odotusten mukainen.
Epidemian huippu saavutettu
Sikainfluenssaepidemian huippu on saavutettu lähes koko maassa. Pohjois-Suomessa epidemia on jo laantumassa. Suomessa on varmistettu kaikkiaan 6122 influenssa A(H1N1)v -tartuntaa. Koska kaikkia tartuntoja ei varmisteta, on tartuntoja moninkertainen määrä. Epidemia kestänee Suomessa kuitenkin vielä kahdesta kolmeen kuukautta. Valtaosalla sairastuneista taudinkuva on melko lievä ja muistuttaa tavallista kausi-influenssaa. Sikainfluenssaan liittyviä kuolemantapauksia on raportoitu yhteensä 16, joista 15 on ollut influenssan komplikaatioille altistava perustauti.
Lääninhallitusten raporttien mukaan sosiaali- ja terveydenhuolto on selviytynyt keskimäärin hyvin epidemian aiheuttamasta palvelutarpeen lisääntymisestä. Kunnat ja kuntayhtymät ovat sopeuttaneet palvelujärjestelmänsä toiminnan etukäteissuunnitelmien mukaisesti epidemiatilanteeseen. Esimerkiksi henkilökunnan, sairaalapaikkojen, lääkkeiden ja terveydenhuollon materiaalien suhteen tilanne on hallinnassa.
Evira ja THL: Mahdollinen sikainfluenssavirustartunta sikakasvattamossa
Sikainfluenssavirus on mahdollisesti tarttunut ihmisestä sikaan suomalaisessa sikakasvattamossa. Evira on lähettänyt analysoimansa näytteen THL:n laboratorioon varmistettavaksi. Vastaavanlaisia tartuntoja on harvakseen kuvattu eri maista viime toukokuusta lähtien. Ihmisestä sikaan tapahtuneella tartunnalla ei ole odotettavissa vaikutuksia epidemian kulkuun Suomen väestössä. Sianlihan syöminen on turvallista.
Influenssa on tyypillinen zoonoosi eli sekä ihmisen että usean eläinlajin mikrobi, joka voi tarttua kumpaankin suuntaan. Varsin suuri osa infektiotaudeista on zoonooseja eli ihmisten ja eläinten yhteisiä mikrobeja.
Virallinen tietopaketti sikainfluenssasta: http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/ah1n1v
Sikainfluenssarokote koko väestölle
Sosiaali- ja terveysministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tiedottavat
Koko väestö rokotetaan sikainfluenssaa vastaan. STM:n pandemiakoordinaatioryhmä on tehnyt Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän suosituksesta päätöksen rokotuksen jatkamisesta syyskuussa annetun asetuksen mukaisesti. Asetuksen mukaan viimeisenä ryhmänä rokotetaan terveet yli 24-vuotiaat aikuiset.
Yli 24-vuotiaiden terveiden aikuisten rokotukset alkanevat vuodenvaihteessa. Tällöin maahan on saatu riittävästi rokotetta ja sikainfluenssan vaikeille tautimuodoille altteimmat väestöryhmät on rokotettu. Ensiksi rokotettavissa kuudessa eri väestöryhmässä on 2 miljoonaa suomalaista, joista noin miljoona on rokotettu.
Rokotus on maksuton ja vapaaehtoinen. Koko väestön rokottamisella suojaudutaan seuraavalta sikainfluenssa-aallolta. Aiempien influenssaviruksen aiheuttamien pandemioiden perusteella epidemia-aaltoja voi olla kaksi tai kolmekin. Koko väestön rokottaminen ei vaikuttane merkittävästi parhaillaan käynnissä olevaan epidemian ensimmäiseen aaltoon.
Kunnat vastaavat rokotusten järjestämisestä ja niistä tiedottamisesta kunnan asukkaille. Työnantajat voivat rokotuttaa työntekijänsä myös työterveyshuollossa. Työterveyshuolto ja kunta sopivat rokotusjärjestelystä keskenään. Sosiaali- ja terveysministeriö ohjeistaa kuntia tilannekirjeellä terveen aikuisväestön rokotusten järjestämisessä.
Suomeen on tullut noin miljoona rokoteannosta, ja tällä viikolla saadaan 236 000 annosta lisää. Tällä hetkellä rokotetaan pieniä lapsia ja koululaisia. Yli 64-vuotiaat riskiryhmiin kuuluvat rokotetaan ennen terveen aikuisväestön rokottamista.
Sikainfluenssarokotteella ei odottamattomia haittavaikutuksia
Suomessa ei ole todettu vakavia tai odottamattomia rokotteen haittavaikutuksia. Paikalliset reaktiot, kuten kipu pistoskohdassa, ovat tavallisia. Tyypillisiä haittavaikutuksia ovat lihas- ja nivelkivut, päänsärky ja kuume, joita ilmenee hieman yli kymmenellä prosentilla rokotetuista. Nämä oireet menevät ohi parissa päivässä.
Sikainfluenssarokote näyttää aiheuttavan erilaisia allergiatyyppisiä reaktioita kausi-influenssarokotteita enemmän. Reaktiot eivät ole yleisiä, mutta valmius niiden hoitoon tulee olla, kuten yleensäkin rokotteita annettaessa. Euroopan lääkeviraston EMEA:n mukaan 5 miljoonaan rokotukseen pohjautuva sivuvaikutusten seuranta varmisti, että Euroopassa käytettävien kolmen rokotteen turvallisuus on odotusten mukainen.
Epidemian huippu saavutettu
Sikainfluenssaepidemian huippu on saavutettu lähes koko maassa. Pohjois-Suomessa epidemia on jo laantumassa. Suomessa on varmistettu kaikkiaan 6122 influenssa A(H1N1)v -tartuntaa. Koska kaikkia tartuntoja ei varmisteta, on tartuntoja moninkertainen määrä. Epidemia kestänee Suomessa kuitenkin vielä kahdesta kolmeen kuukautta. Valtaosalla sairastuneista taudinkuva on melko lievä ja muistuttaa tavallista kausi-influenssaa. Sikainfluenssaan liittyviä kuolemantapauksia on raportoitu yhteensä 16, joista 15 on ollut influenssan komplikaatioille altistava perustauti.
Lääninhallitusten raporttien mukaan sosiaali- ja terveydenhuolto on selviytynyt keskimäärin hyvin epidemian aiheuttamasta palvelutarpeen lisääntymisestä. Kunnat ja kuntayhtymät ovat sopeuttaneet palvelujärjestelmänsä toiminnan etukäteissuunnitelmien mukaisesti epidemiatilanteeseen. Esimerkiksi henkilökunnan, sairaalapaikkojen, lääkkeiden ja terveydenhuollon materiaalien suhteen tilanne on hallinnassa.
Evira ja THL: Mahdollinen sikainfluenssavirustartunta sikakasvattamossa
Sikainfluenssavirus on mahdollisesti tarttunut ihmisestä sikaan suomalaisessa sikakasvattamossa. Evira on lähettänyt analysoimansa näytteen THL:n laboratorioon varmistettavaksi. Vastaavanlaisia tartuntoja on harvakseen kuvattu eri maista viime toukokuusta lähtien. Ihmisestä sikaan tapahtuneella tartunnalla ei ole odotettavissa vaikutuksia epidemian kulkuun Suomen väestössä. Sianlihan syöminen on turvallista.
Influenssa on tyypillinen zoonoosi eli sekä ihmisen että usean eläinlajin mikrobi, joka voi tarttua kumpaankin suuntaan. Varsin suuri osa infektiotaudeista on zoonooseja eli ihmisten ja eläinten yhteisiä mikrobeja.
Virallinen tietopaketti sikainfluenssasta: http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/ah1n1v
20.11.09
Minkä tähden kansalaisia rokotetaan?
Sosiaali- ja terveysministeriön tuoreimmasta tiedotteesta:
Osalla yli 65-vuotiaista on vastustuskykyä sikainfluenssalle vuosikymmeniä sitten sairastamistaan infektioista. Suomessa varmistetuista sikainfluenssaan sairastuneista alle kaksi prosenttia on ollut 65 vuotta täyttäneitä. Väestöstä 65 vuotta täyttäneitä on noin 17 prosenttia.
Tiedotteet eivät teitenkään vastaa ikäsyrjintäepäilyihin. Tilastot sen sijaan ovat, kuten niitä luetaan. Suurin osa nuorista joko sairastuu lievään tautiin tai ei sairastu lainkaan. Suurin osa työikäisistä ei sairastu lainkaan ja suurin osa työikäisistä riskiryhmäläisistä selviytyy ihan hyvin ja niin edelleen.
Mutta miksi yli 65-vuotiaita riskiryhmäläisiä syrjitään järjesteyksessä?
Vai onko se maitokaupan jonossa oleva nainen oikeassa? Ai että kuka? Se, joka sanoi, että rokotusruljanssi on vain sitä varten, että ei tulisi työstä poissaoloja.
Osalla yli 65-vuotiaista on vastustuskykyä sikainfluenssalle vuosikymmeniä sitten sairastamistaan infektioista. Suomessa varmistetuista sikainfluenssaan sairastuneista alle kaksi prosenttia on ollut 65 vuotta täyttäneitä. Väestöstä 65 vuotta täyttäneitä on noin 17 prosenttia.
Tiedotteet eivät teitenkään vastaa ikäsyrjintäepäilyihin. Tilastot sen sijaan ovat, kuten niitä luetaan. Suurin osa nuorista joko sairastuu lievään tautiin tai ei sairastu lainkaan. Suurin osa työikäisistä ei sairastu lainkaan ja suurin osa työikäisistä riskiryhmäläisistä selviytyy ihan hyvin ja niin edelleen.
Mutta miksi yli 65-vuotiaita riskiryhmäläisiä syrjitään järjesteyksessä?
Vai onko se maitokaupan jonossa oleva nainen oikeassa? Ai että kuka? Se, joka sanoi, että rokotusruljanssi on vain sitä varten, että ei tulisi työstä poissaoloja.
16.11.09
Onko ikäihmisillä jollain tavoin parempi vastustuskyky sikainfluenssaa vastaan
Jälleen on ikäihminen kuollut sikainfluenssaan.
Tuskin ikä siis kuitenkaan suojaa riskiryhmään kuuluvaa taudin vakavilta muodoilta. Kuolemantapauksia on toistaiseksi ollut melko vähän, vaikka niistä ei ole näkynyt enää virallista tilastoa (ja muutenkaan tilastointi ei anna enää mitään kuvaa epidemian levinneisyydestä).
Toisin kuin ennalta arveltiin, menehtyneistä melko suuri prosentti on ikäihmisiä, vaikka prosentti ei olekaan tietääkseni yhtä suuri kuin kausi-influenssan kohdalla. Ei pahalla, mutta tämänkin riskiryhmäläisten ikäryhmän rokottaminen on tärkeää ja näillekin ihmisille pitäisi antaa oikeaa ja heidät tavoittavaa tietoa riskistä ja rokotetta odottaessa tarpeellisesta suojautumisesta. Pahaa pelkään, että nettiviestintä on tässä syrjivää.
Tuskin ikä siis kuitenkaan suojaa riskiryhmään kuuluvaa taudin vakavilta muodoilta. Kuolemantapauksia on toistaiseksi ollut melko vähän, vaikka niistä ei ole näkynyt enää virallista tilastoa (ja muutenkaan tilastointi ei anna enää mitään kuvaa epidemian levinneisyydestä).
Toisin kuin ennalta arveltiin, menehtyneistä melko suuri prosentti on ikäihmisiä, vaikka prosentti ei olekaan tietääkseni yhtä suuri kuin kausi-influenssan kohdalla. Ei pahalla, mutta tämänkin riskiryhmäläisten ikäryhmän rokottaminen on tärkeää ja näillekin ihmisille pitäisi antaa oikeaa ja heidät tavoittavaa tietoa riskistä ja rokotetta odottaessa tarpeellisesta suojautumisesta. Pahaa pelkään, että nettiviestintä on tässä syrjivää.
15.11.09
Sosiaali- ja terveysministeriön verkkouutinen 14.11.2009 21:34 Suomessa sikainfluenssarokotukset alkoivat ensimmäisten maiden joukossa
12.11.09
11.11.09
Iäkkäiden riskiryhmäläisten rokotusaikataulu mietityttää
Ennen epidemian puhkeamista meille kerrottiin, että iäkkäät ovat saaneet suojaa sikainfluenssaa vastaan eikvätkä ole yhtä suuressa riskissä kuin nuoret aikuiset.
Nyt kuudesta Suomen sikainfluenssakuolemasta on yli 64-vuotiaiden (eli niiden riskiryhmäläisten, jotka rokotetaan joskus hamassa tulevaisuudessa ainakin Helsingissä joskus terveitten lasten ja nuorten jälkeen) osuus 2/6: iäkkäillä vainajilla oli molemmilla pitkäaikaissairaus.
Itse heräsin asiaan, kun kuulin, että kummitätini ei saa rokotusta. Hän on seitsemänkymppinen. Hänellä on yksi keuhko, joka sekin on arpeutunut ja siinä keuhkossa astma. Jos tämä ihminen saa vakavan hengitystieinfektiotaudin, hän ei sitä ymmärtääkseni kestä. Eikä varmaankaan ole ainoa vakavasti riskissä oleva ikäihminen.
Onkohan riskiryhmien rokotusaikataulu esimerkiksi Helsingissä laadittu ajatuksella vai onko se sittenkin ikäpolvea syrjivä, kuten monet terveysalan käytännöt nykyisin ovat.
Nyt kuudesta Suomen sikainfluenssakuolemasta on yli 64-vuotiaiden (eli niiden riskiryhmäläisten, jotka rokotetaan joskus hamassa tulevaisuudessa ainakin Helsingissä joskus terveitten lasten ja nuorten jälkeen) osuus 2/6: iäkkäillä vainajilla oli molemmilla pitkäaikaissairaus.
Itse heräsin asiaan, kun kuulin, että kummitätini ei saa rokotusta. Hän on seitsemänkymppinen. Hänellä on yksi keuhko, joka sekin on arpeutunut ja siinä keuhkossa astma. Jos tämä ihminen saa vakavan hengitystieinfektiotaudin, hän ei sitä ymmärtääkseni kestä. Eikä varmaankaan ole ainoa vakavasti riskissä oleva ikäihminen.
Onkohan riskiryhmien rokotusaikataulu esimerkiksi Helsingissä laadittu ajatuksella vai onko se sittenkin ikäpolvea syrjivä, kuten monet terveysalan käytännöt nykyisin ovat.
10.11.09
Lisää viranomaisneuvoja kunnille rokotusten järjestämiseksi
Näyttää siltä, että 90-luvun alussa toteutettu lääkintöhallituksen alasajo on osoittautunut hankalaksi ratkaisuki: kunnilla on niin paljon omaa päätäntävaltaa, että kansalaiset joutuvat eriarvoiseen asemaan riippuen siitä, miten taitavia ja halukkaita kunnan terveys- ja luottamusmiesjohto kussakin tapauksessa on hoitamaan ennaltaehkäisyä, terveyden edistämistä ja sairauksien hoitoa. Nyt Kuntaliitto, THL ja sosiaali- ja terveysministeriö saavat kehitellä yhteistyötä, jotta saadaan yhdet rokotukset hoidetuksi mahdollisimman tehokkaasti. On näkynyt tässäkin blogissa, että kaikissa kunnissa, esimerkiksi Tampereella, asiat eivät ole hoidossa.
Nyt on edellä mainituilta kolmelta taholta tullut kunnille paimenkirje sikainfluenssarokotusten hoitamiseksi. Lähetän linkin kirjeeseen täälktä yskivän laumani keskeltä:
Hyviä käytäntöjä kunnille , sikainfluenssarokotusten toteuttamiseen ja tiedottamiseen sekä potilaiden hoitoon.
Nyt on edellä mainituilta kolmelta taholta tullut kunnille paimenkirje sikainfluenssarokotusten hoitamiseksi. Lähetän linkin kirjeeseen täälktä yskivän laumani keskeltä:
Hyviä käytäntöjä kunnille , sikainfluenssarokotusten toteuttamiseen ja tiedottamiseen sekä potilaiden hoitoon.
9.11.09
Sikainfluenssan torjuntaan tulossa parannuksia
STM:n tiedote 381/2009 09.11.2009 18:14 (koko tiedote tämän linkin takana)
Kunnille lisää tukea sikainfluenssan rokotuksiin, hoitoon ja viestintään
Suurimmassa osassa Suomen kuntia sikainfluenssarokotukset ovat sujuneet hyvin. Kokemusten mukaan isommissa kunnissa rokotukset on syytä järjestää hajautetusti esimerkiksi useammalle terveysasemalle ja kouluille. Pienemmissä kunnissa rokottamiset voidaan keskittää. Kaikissa kunnissa on tärkeää, että rokottamiseen on irrotettu riittävästi henkilökuntaa ja väestölle on tiedotettu selkeästi rokotusajoista ja -paikoista sekä kulloinkin rokotettavista ryhmistä. Porrastaminen esimerkiksi iän tai sukunimen alkukirjaimen perusteella ja avustavan henkilökunnan käyttö rokotuksissa lyhentää jonoja.
Sosiaali- ja terveysministeriö on lähettänyt tänään lääninlääkäreille kirjeen, jossa muistutetaan läänihallitusten lakisääteisestä tehtävästä valvoa, ohjata, koordinoida ja yhteensovittaa terveydenhuoltoa alueellaan. Lisäksi lääninlääkäreitä pyydetään selvittämään oman alueen kuntien rokotus- ja hoitojärjestelyjen tilanne, millaista muun muassa valtakunnallista tukea kunnissa tarvitaan ja miten väestölle tiedottaminen on järjestetty. Tavoitteena on, että rokotukset ja hoito sujuvat parhaalla mahdollisella tavalla.
"Sikainfluenssarokotuksia on toteutettu kunnissa nyt muutaman viikon ajan, ja olemme huomanneet, että osa kunnista tarvitsee rokotusten hoitamiseen ennakoitua enemmän apua. Olemme myös tunnistaneet hyviä toimintatapoja, joilla rokotuksia on hoidettu. Näitä hyviä toimintatapoja on välitettävä eteenpäin, jotta voimme hoitaa tulevat rokotukset ja tautitapaukset sujuvasti ja parhaalla mahdollisella tavalla", kertoo peruspalveluministeri Paula Risikko.
Kunnille lisää tukea sikainfluenssan rokotuksiin, hoitoon ja viestintään
Suurimmassa osassa Suomen kuntia sikainfluenssarokotukset ovat sujuneet hyvin. Kokemusten mukaan isommissa kunnissa rokotukset on syytä järjestää hajautetusti esimerkiksi useammalle terveysasemalle ja kouluille. Pienemmissä kunnissa rokottamiset voidaan keskittää. Kaikissa kunnissa on tärkeää, että rokottamiseen on irrotettu riittävästi henkilökuntaa ja väestölle on tiedotettu selkeästi rokotusajoista ja -paikoista sekä kulloinkin rokotettavista ryhmistä. Porrastaminen esimerkiksi iän tai sukunimen alkukirjaimen perusteella ja avustavan henkilökunnan käyttö rokotuksissa lyhentää jonoja.
Sosiaali- ja terveysministeriö on lähettänyt tänään lääninlääkäreille kirjeen, jossa muistutetaan läänihallitusten lakisääteisestä tehtävästä valvoa, ohjata, koordinoida ja yhteensovittaa terveydenhuoltoa alueellaan. Lisäksi lääninlääkäreitä pyydetään selvittämään oman alueen kuntien rokotus- ja hoitojärjestelyjen tilanne, millaista muun muassa valtakunnallista tukea kunnissa tarvitaan ja miten väestölle tiedottaminen on järjestetty. Tavoitteena on, että rokotukset ja hoito sujuvat parhaalla mahdollisella tavalla.
"Sikainfluenssarokotuksia on toteutettu kunnissa nyt muutaman viikon ajan, ja olemme huomanneet, että osa kunnista tarvitsee rokotusten hoitamiseen ennakoitua enemmän apua. Olemme myös tunnistaneet hyviä toimintatapoja, joilla rokotuksia on hoidettu. Näitä hyviä toimintatapoja on välitettävä eteenpäin, jotta voimme hoitaa tulevat rokotukset ja tautitapaukset sujuvasti ja parhaalla mahdollisella tavalla", kertoo peruspalveluministeri Paula Risikko.
8.11.09
Riskiryhmät unohtuvat toimittajilta
Äsken kopsahti luukusta ilmaisjakelulehti Helsingin uutiset. Siinä oli monta juttua sikainfluenssasta. Olipa laatikko rokotuksistakin, mutta se oli tiivistetty sillä tavoin, että toimitus oli jättnyt pelkälle könttämaininnalle muut riskiryhmät, tyytynyt erittelemään vain rakaana olevien rokottamisesta kertomisen.
Jälleen jäi kaikille epäselväksi, mitä tarkoittaa "sairautensa tähden riskiryhmään kuuluvat".
No, ei silti: maksullisetkaan mediat eivät ole oikein kunnostautuneet riskiryhmien ihnfoamisessa.
Samalla itse ihmettelin, miksi lehdessä ei ollut Helsingin kaupungin virallista ilmoitusta rokotusaikatauluista tai ilmoitusta siitä, missä tuollainen ilmoitus voisi olla nähtävillä. Kaupunki ei ole näköjään valmistautunut tiedottamiseen lainkaan riittävästi, pelkkään nettiin ei kansalaisten yhdenvertaisuuden tähden voi tukeutua, vaikka se halvinta olisi. Myöskään ei riitä, että kalliissa, maksullisissa lehdeissä on ilmoitukset. Jos ilmaisjakelulehdissä on tarjolla vain väärää tai vahvasti puutteellista tietoa, viestintä on syrjivää.
Jälleen jäi kaikille epäselväksi, mitä tarkoittaa "sairautensa tähden riskiryhmään kuuluvat".
No, ei silti: maksullisetkaan mediat eivät ole oikein kunnostautuneet riskiryhmien ihnfoamisessa.
Samalla itse ihmettelin, miksi lehdessä ei ollut Helsingin kaupungin virallista ilmoitusta rokotusaikatauluista tai ilmoitusta siitä, missä tuollainen ilmoitus voisi olla nähtävillä. Kaupunki ei ole näköjään valmistautunut tiedottamiseen lainkaan riittävästi, pelkkään nettiin ei kansalaisten yhdenvertaisuuden tähden voi tukeutua, vaikka se halvinta olisi. Myöskään ei riitä, että kalliissa, maksullisissa lehdeissä on ilmoitukset. Jos ilmaisjakelulehdissä on tarjolla vain väärää tai vahvasti puutteellista tietoa, viestintä on syrjivää.
7.11.09
Sikainfluenssan kotihoito-ohjeet ja hoitoon hakeutuminen
Täältä löytyy viranomaisohjeet sikainfluenssan hoidosta.
Onko diabeetikko rokotusohjelman tarkoittamassa riskiryhmässä
Facebook-sivuillani sain tietää, että Tampere ei pidä kaikkia diabeetikkoja rokotusohjelman tarkoittamiin riskiryhmiin kuuluvina:
Tablettihoitosilla diabeetikoilla on säännöllinen lääkitys. Tuossa riskiryhmäluettelossa ei tehdä mitään eroa insuliinin ja tablettilääkityksen välillä. Tampereen terveystoimi ei ole lukenut ohjeita.
Tampereella on ihan oma sovellus riskiryhmistä. Tai sitten minä käsitän THL:n ohjeen väärin. Siellä sanotaan, että dieettihoitoiset diabeetikot eivät kuulu riskiryhmään. Olen luullut, että dieettihoitoinen diabeetikko on sellainen, joka pärjää ruokavaliolla ilman mitään lääkettä. Muissa kunnissa ovat tablettihoitoiset diabeetikot saaneet rokotteen. Tampereella riskiryhmään kuuluvat diabeetikoista vain insuliinihoitoiset.THLn luettelo riskiryhmistä. (Ja asiakirjan lopulla:)
Aikaisen rokotuksen indikatioita eivät ole esimerkiksi seuraavat:Mutta sitten: jos painoindeksi on yli 40, henkilö on riskiryhmää.
Dieettihoitoinen diabetes ei ole aikaisen rokotuksen indikaatio, eikä pysyvä verenpainelääkitys tarkoita kroonista sydänsairautta. Esimerkkinä neurologisesta taudista, joka ei johda vakavampaan influenssaan on migreeni, joka siis ei myöskään ole aikaisen rokotuksen indikaatio.
Tablettihoitosilla diabeetikoilla on säännöllinen lääkitys. Tuossa riskiryhmäluettelossa ei tehdä mitään eroa insuliinin ja tablettilääkityksen välillä. Tampereen terveystoimi ei ole lukenut ohjeita.
Jos on epäselvyyttä ministeriön ja THLn ohjeistuksesta, tässä tiedotteita
Tässä sosiaali- ja terveysministeriön sikainfluenssaan liittyviä verkossa olevia tiedotteita sekä pari tiedotetta, joita ei ehkä ole verkossa.
Näyttää siltä, että esimerkiksi Helsingissä tenkilökunnan tiedoissa on terveyskeskuskohtaisia eroja. Suosittelen rokotukselle meneville, että ottavat kopion kaupungin omista nettisivuista tai lehdessä olevasta kaupungin/kunnan ilmoituksesta, jotta voivat osoittaa oikeutensa tulla rokotettaviksi.
Samalla olisi suotavaa, että tiedotettaessa kerrottaisi läpinäkyvästi kaikille, mitä tarkoitetaan puhuttaessa esimerkiksi astmapotilaista: riittääkö, että on säännöllinen lääkitys, että on lääkärin määräämä lääkitys vai pitääkö peräti olla Kelan erityiskorvausmerkintä kortissa ennen kuin saa piikin, jotta kansalaisia ei aseteta eriarvoiseen asemaan. Nyt eriarvoista kohtelua on jo tapahtunut nimenomaan riskiryhmien rokotettavaksi pääsyssä. Laillisuusnäkökohtaa ei ilmeisesti ole riittävästi painotettu henkilökunnan valmennuksessa eikä tiedottamiseen ole panostettu riittävästi.
Tiedote 378/2009 06.11.2009 16:24 STM ja THL muistuttavat kuntia rokotuskäytännöstä.
Tiedote 373/2009 05.11.2009 15:16 Influenssaepidemian laajentuessa viruslääkkeet tehokkaaseen käyttöön
Tiedote 367/2009 04.11.2009 17:03 Toinen sikainfluenssaan liittyvä kuolema Suomessa, rokotukset jatkuvat
Tiedote 348/2009 26.10.2009 13:12 THL ja STM tiedottavat: Influenssa A(H1N1)v-epidemia alkamassa, ensimmäinen kuolonuhri Suomessa
Tiedote 329/2009 12.10.2009 12:17 Ministerineuvosto keskustelee yhteistyöstä pandemiaan varautumisessa
Tiedote 245/2009 23.07.2009 13:32 H1N1 pois yleisvaarallisten tartuntatautien listasta
Tiedote 244/2009 22.07.2009 13:12 Suomessa terveydenhuolto varautuu laajaan influenssa A (H1N1) -epidemiaan
Tiedote 238/2009 06.07.2009 16:39 Suomessa 62 varmistettua influenssa A (H1N1) -tapausta
Tiedote 235/2009 03.07.2009 08:45 Influenssa A(H1N1) -viruslääkkeitä saa määrätä myös riskiryhmään kuuluville
Tiedote 234/2009 29.06.2009 14:51 Suomessa ensimmäinen maan sisäinen influenssa A(H1N1)-tartunta
STM ja THL tiedottavat 12.5.2009:
Suomi ostaa myös prepandeemista influenssa A(H1N1) -rokotetta koko väestölle
Influenssa A(H1N1) -prepandeemisten rokotteiden valmistus on alkamassa. Sosiaali- ja terveysministeriö ja Huoltovarmuuskeskus ovat viime viikolla valtuuttaneet Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tekemään prepandeemisten rokotteiden ostotarjouksen. Hankinnan myötä Suomessa pysyvästi asuville henkilöille voidaan tarjota ensimmäinen rokoteannos mahdollisimman varhain, mikäli H1N1-virus aiheuttaisi pandemian. Rokotteita saadaan Suomeen niiden valmistuttua noin 4-6 kuukauden kuluttua.
Rokotehankinta toteutetaan osana aiemmin tehtyä H5N1-rokotteen eli lintuinfluenssarokotteen sopimusta. Kokonaishinta on 5,2 miljoonaa euroa. Hankinnan myötä Suomella on varastossa prepandeemista rokotetta sekä H5N1- että H1N1-pandemian varalle.
Prepandeemisella rokotteella tarkoitetaan ennen pandemiaa valmistettavaa rokotetta. Se valmistetaan viruksesta, jonka uskotaan joko sellaisenaan tai muuntuneena voivan aiheuttaa pandemian. Pandemiatilanteessa virus voi olla jo muuntunut, mikä saattaa heikentää suojaavaa vaikutusta.
Suomi on jo tehnyt ostovarauksen täsmärokotteiden saamiseksi
Rokotuksia pidetään parhaana keinona torjua influenssapandemian aiheuttamia kuolemantapauksia ja vakavia sairastumisia. Riittävän suojan saamiseksi tarvitaan prepandeemisen rokotteen lisäksi ainakin yksi influenssapandemiaviruksesta valmistettu ns. täsmärokoteannos. Sosiaali- ja terveysministeriö on jo aiemmin päättänyt hankkia täsmärokotteita influenssa A(H1N1) -virukseen heti, kun sellaisia on saatavilla.
Täsmärokotetta voidaan valmistaa vasta pandemian käynnistyttyä, kun epidemiaa aiheuttavan viruksen yksityiskohtainen rakenne on tiedossa. STM on valtuuttanut THL:n tekemään täsmärokotteen ostovarauksen kahden rokotevalmistajan kanssa, jolloin rokotetta olisi saatavilla noin kuuden kuluttua pandemian puhkeamisen jälkeen.
STM ja THL tiedottavat 6.5.2009
Influenssa A(H1N1) -virus leviää maailmalla, kansallista varautumista jatketaan
Influenssa A(H1N1) -virus leviää eri puolilla maailmaa. Pieniä paikallisia
epidemioita tai yksittäisiä tapauksia on Meksikon lisäksi ilmennyt laajalti eri
puolilla Pohjois-Amerikkaa. Euroopassa tapauslukumäärä on kasvanut nopeimmin
Espanjassa, mutta sielläkin lähes kaikki laboratoriovarmistetut tapaukset ovat
saaneet infektion Meksikossa käydessään.
Euroopan tautikeskuksen ECDC:n keskiviikkona 6. toukokuuta antaman raportin
mukaan laboratoriovarmistettuja influenssa A(H1N1) -viruksen aiheuttamia
tapauksia on yhteensä 1652 (lisäys eilisestä 383) kaikkiaan 22 eri maassa.
Näistä 942 on raportoitu Meksikosta (lisäys 215; 29 laboratoriovarmistettua
kuolemantapausta), 403 USA:sta (lisäys 124; 2 kuolemantapausta) ja 165
Kanadasta (lisäys 25). EU:ssa tai EEA/EFTA -maissa laboratoriovarmistettuja
tapauksia on 11 maassa (sama kuin eilen) yhteensä 125 (lisäys eilisestä 18).
Ruotsissa on juuri raportoitu tänään ensimmäinen laboratoriovarmistettu tapaus.
Kolmessa EU/EEA/EFTA -maassa on raportoitu yhteensä 17 tapausta, joilla ei ole
edeltävää matkaa Meksikoon. Kyseessä ovat ilmeiset tartunnat henkilöstä toiseen
kyseisessä maassa. Suomessa ei ole raportoitu uusia selvityksen kohteena olevia
tapauksia. WHO ei ole tehnyt uusia päätöksiä tai suosituksia
pandemiauhkavaiheesta tai torjuntatoimista.
Kansallista varautumista influenssapandemian varalle jatketaan
Asiantuntija-arvioiden mukaan kansallisia varautumistoimenpiteitä
influenssapandemian varalta on välttämätöntä jatkaa, sillä tieto viruksen
tarttuvuudesta ja sen aiheuttaman taudin vakavuudesta on vielä riittämätön.
Sosiaali- ja terveysministeriö on tänään lähettänyt lääninhallituksille sekä
sairaanhoitopiireille ja kunnille uudet kirjeet influenssa A(H1N1) -epidemiaan
varautumisesta.
Lääninhallituksia, sairaanhoitopiirejä ja kuntia kehotetaan huolehtimaan siitä,
että terveydenhuollon alueelliset pandemiavalmiussuunnitelmat ovat toimivia ja
suunnitelmissa on otettu huomioon yhteistyö sosiaalihuollon ja yksityissektorin,
muun muassa työterveyshuollon kanssa. Mahdollinen pandemiauhka on otettava
huomioon myös lähikuukausien henkilöstötarvetta arvioitaessa.
Ohjeistuksen mukaan oireisia potilaita kehotetaan soittamaan ensin
terveyskeskukseen. Lääkärin harkinnan perusteella influenssa A(H1N1) -epäilyn
tapausmääritelmän täyttävät potilaat ohjataan toistaiseksi pääsääntöisesti
erikoissairaanhoitoon näytteenottoa, hoitoa ja varotoimia varten.
Epidemiatilanteen kehittymisestä riippuen potilastapaukset voivat lähiviikkoina
ja kuukausina lisääntyä huomattavasti, mikä kuormittaa erityisesti
perusterveydenhuoltojärjestelmää.
Terveyskeskusten on myös varauduttava oireisten potilaiden ja huolestuneiden
kansalaisten aiheuttamaan puhelinruuhkaan.
Sosiaali- ja terveysministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen
verkkosivuille päivitetään jatkuvasti ajantasaista ohjeistusta.
STM ja THL tiedottavat 4.5.2009
Influenssa A(H1N1) -viruksen tartuntakyky vielä epäselvä
Euroopan tautikeskuksen ECDC:n tänään 4. toukokuuta päivittämien tietojen
perusteella laboratoriovarmistettuja influenssa A(H1N1) -viruksen aiheuttamia
tapauksia on maailmassa yhteensä 1008 (lisäys eilisestä 228) kaikkiaan 19 eri
maassa. Näistä 590 on raportoitu Meksikosta (22 laboratoriovarmistettua
kuolemantapausta) ja 226 USA:sta (1 kuolemantapaus). EU:ssa tai EEA/EFTA
-maissa laboratoriovarmistettuja tapauksia on 10 maassa yhteensä 79 (lisäys
eilisestä 30). Meksikossa laboratoriovarmistettujen tapausten nopea
lisääntyminen johtuu ennen kaikkea jo aiemmin otettujen näytteiden
testaamisesta uusilla menetelmillä.
Meksikon lisäksi pieniä paikallisia epidemioita tai yksittäisiä tapauksia on
laajalti eri puolilla Pohjois-Amerikkaa. Euroopassa lukumäärä on lisääntynyt
nopeimmin Espanjassa, mutta sielläkin lähes kaikki laboratoriovarmistetut
tapaukset ovat saaneet infektion Meksikossa käydessään.
EU/EEA/EFTA -maissa on raportoitu 8 tapausta, joilla ei ole edeltävää matkaa
Meksikoon. Kyseessä ovat ilmeiset tartunnat henkilöstä toiseen kyseisessä
maassa. Missään EU-maassa ei ole raportoitu pitempiä tartuntaketjuja. Suomessa
ei ole raportoitu uusia selvityksen kohteena olevia tapauksia.
Suurin osa sairastuneista nuoria ja aikuisia
Meksikossa paikallisten viranomaisten antamien tietojen mukaan
laboratoriovarmistettujen tapausten ikäjakauma on: 0 - 9 -vuotiaat (24 %), 10 -
19 -vuotiaat (24 %), 20 - 29 -vuotiaat (19 %), 30 - 39 -vuotiaat (14%), 40 - 49
-vuotiaat (10 %), ja yli 50-vuotiaat alle 10 %. Tapausten ikäjakauma vastaa
melko lailla koko väestön ikäjakaumaa. Kuolleiden ikäjakaumaa ei ole
käytettävissä.
Teollisuusmaissa taudinkuvat potilailla ovat toistaiseksi muistuttaneet
kirjoltaan tavallista kausi-influenssaa. Valtaosa EU/EFTA-alueella
varmistetuista tapauksista on ikäryhmässä 20 - 49 -vuotiaat, mikä lähinnä
heijastaa Meksikoon matkailijoiden ikärakennetta. Havainnot Pohjois-Amerikassa
ovat samansuuntaisia. Tilanteen kehitys muistuttaa yhä enemmän tavallista
kausi-influenssaa. Uuden influenssaviruksen ollessa kyseessä epidemian kulkua
on vaikea ennustaa. Lisätietoa tarvitaan vielä viruksen tartuntatehokkuudesta
ja taudin vakavuudesta sekä leviämisestä riskiryhmiin, kuten lapsiin,
vanhuksiin ja kroonisesti sairaisiin.
Kanadan viranomaiset ovat raportoineet uuden influenssa A(H1N1) -viruksen
löytymisestä sioista yhdellä sikatilalla. Tartunnan lähde on todennäköisesti
juuri Meksikosta palannut henkilö. WHO ja FAO painottavat, että
sianlihatuotteet ovat edelleen täysin turvallisia hyvin kypsennettyinä. WHO
korostaa, että se ei edelleenkään suosittele kansainvälisen matkailun
rajoittamista tai rajojen sulkemista. Henkilökohtaisen hygienian merkitystä
korostetaan.
Kansalaisille avattu neuvontapuhelin, ohjeita annettu myös ammattilaisille
Sosiaali- ja terveysministeriö on tänään avannut kansalaisille erillisen
neuvontapuhelimen. Kysy influenssasta -puhelin palvelee numerossa 0800 02277.
Ruotsiksi palvelee numero 0800 02278. Vastauksia yleisimpiin kysymyksiin löytyy
myös THL:n ja STM:n verkkosivuilta. Myös lentoasemille on jaettu tietoa
matkustajille.
Sairaanhoitopiirejä ja terveyskeskuksia on ohjeistettu seuraamaan tilannetta ja
päivittämään valmiussuunnitelmat sekä paikalliset viestintäsuunnitelmat.
Lähipäivinä STM lähettää sairaanhoitopiireille ja terveyskeskuksille tarkempaa
ohjeistusta, ja lääninhallituksen tukevat osaltaan varautumissuunnitelmien
päivittämistä ja kehittämistä. THL:n ammattilaisille tarkoitettuja verkkosivuja
päivitetään jatkuvasti.
STM muistuttaa, että Huoltovarmuuskeskus on hankkinut valtion varmuusvarastoon
viruslääkkeitä, joiden arvioidaan riittävän mahdollisessa epidemiatilanteessa
sairastuvien hoitoon. Valtion varmuusvaraston lääkkeet otetaan käyttöön vasta
mahdollisessa pandemiatilanteessa.
www.thl.fi ja www.stm.fi/influenssa
PANDEMIAVARAUTUMISEN SUOJAIN- JA LÄÄKEVARAUTUMISEN TARPEITA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN RAPORTTI. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2008:51
Näyttää siltä, että esimerkiksi Helsingissä tenkilökunnan tiedoissa on terveyskeskuskohtaisia eroja. Suosittelen rokotukselle meneville, että ottavat kopion kaupungin omista nettisivuista tai lehdessä olevasta kaupungin/kunnan ilmoituksesta, jotta voivat osoittaa oikeutensa tulla rokotettaviksi.
Samalla olisi suotavaa, että tiedotettaessa kerrottaisi läpinäkyvästi kaikille, mitä tarkoitetaan puhuttaessa esimerkiksi astmapotilaista: riittääkö, että on säännöllinen lääkitys, että on lääkärin määräämä lääkitys vai pitääkö peräti olla Kelan erityiskorvausmerkintä kortissa ennen kuin saa piikin, jotta kansalaisia ei aseteta eriarvoiseen asemaan. Nyt eriarvoista kohtelua on jo tapahtunut nimenomaan riskiryhmien rokotettavaksi pääsyssä. Laillisuusnäkökohtaa ei ilmeisesti ole riittävästi painotettu henkilökunnan valmennuksessa eikä tiedottamiseen ole panostettu riittävästi.
Tiedote 378/2009 06.11.2009 16:24 STM ja THL muistuttavat kuntia rokotuskäytännöstä.
Tiedote 373/2009 05.11.2009 15:16 Influenssaepidemian laajentuessa viruslääkkeet tehokkaaseen käyttöön
Tiedote 367/2009 04.11.2009 17:03 Toinen sikainfluenssaan liittyvä kuolema Suomessa, rokotukset jatkuvat
Tiedote 348/2009 26.10.2009 13:12 THL ja STM tiedottavat: Influenssa A(H1N1)v-epidemia alkamassa, ensimmäinen kuolonuhri Suomessa
Tiedote 329/2009 12.10.2009 12:17 Ministerineuvosto keskustelee yhteistyöstä pandemiaan varautumisessa
Tiedote 245/2009 23.07.2009 13:32 H1N1 pois yleisvaarallisten tartuntatautien listasta
Tiedote 244/2009 22.07.2009 13:12 Suomessa terveydenhuolto varautuu laajaan influenssa A (H1N1) -epidemiaan
Tiedote 238/2009 06.07.2009 16:39 Suomessa 62 varmistettua influenssa A (H1N1) -tapausta
Tiedote 235/2009 03.07.2009 08:45 Influenssa A(H1N1) -viruslääkkeitä saa määrätä myös riskiryhmään kuuluville
Tiedote 234/2009 29.06.2009 14:51 Suomessa ensimmäinen maan sisäinen influenssa A(H1N1)-tartunta
STM ja THL tiedottavat 12.5.2009:
Suomi ostaa myös prepandeemista influenssa A(H1N1) -rokotetta koko väestölle
Influenssa A(H1N1) -prepandeemisten rokotteiden valmistus on alkamassa. Sosiaali- ja terveysministeriö ja Huoltovarmuuskeskus ovat viime viikolla valtuuttaneet Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tekemään prepandeemisten rokotteiden ostotarjouksen. Hankinnan myötä Suomessa pysyvästi asuville henkilöille voidaan tarjota ensimmäinen rokoteannos mahdollisimman varhain, mikäli H1N1-virus aiheuttaisi pandemian. Rokotteita saadaan Suomeen niiden valmistuttua noin 4-6 kuukauden kuluttua.
Rokotehankinta toteutetaan osana aiemmin tehtyä H5N1-rokotteen eli lintuinfluenssarokotteen sopimusta. Kokonaishinta on 5,2 miljoonaa euroa. Hankinnan myötä Suomella on varastossa prepandeemista rokotetta sekä H5N1- että H1N1-pandemian varalle.
Prepandeemisella rokotteella tarkoitetaan ennen pandemiaa valmistettavaa rokotetta. Se valmistetaan viruksesta, jonka uskotaan joko sellaisenaan tai muuntuneena voivan aiheuttaa pandemian. Pandemiatilanteessa virus voi olla jo muuntunut, mikä saattaa heikentää suojaavaa vaikutusta.
Suomi on jo tehnyt ostovarauksen täsmärokotteiden saamiseksi
Rokotuksia pidetään parhaana keinona torjua influenssapandemian aiheuttamia kuolemantapauksia ja vakavia sairastumisia. Riittävän suojan saamiseksi tarvitaan prepandeemisen rokotteen lisäksi ainakin yksi influenssapandemiaviruksesta valmistettu ns. täsmärokoteannos. Sosiaali- ja terveysministeriö on jo aiemmin päättänyt hankkia täsmärokotteita influenssa A(H1N1) -virukseen heti, kun sellaisia on saatavilla.
Täsmärokotetta voidaan valmistaa vasta pandemian käynnistyttyä, kun epidemiaa aiheuttavan viruksen yksityiskohtainen rakenne on tiedossa. STM on valtuuttanut THL:n tekemään täsmärokotteen ostovarauksen kahden rokotevalmistajan kanssa, jolloin rokotetta olisi saatavilla noin kuuden kuluttua pandemian puhkeamisen jälkeen.
STM ja THL tiedottavat 6.5.2009
Influenssa A(H1N1) -virus leviää maailmalla, kansallista varautumista jatketaan
Influenssa A(H1N1) -virus leviää eri puolilla maailmaa. Pieniä paikallisia
epidemioita tai yksittäisiä tapauksia on Meksikon lisäksi ilmennyt laajalti eri
puolilla Pohjois-Amerikkaa. Euroopassa tapauslukumäärä on kasvanut nopeimmin
Espanjassa, mutta sielläkin lähes kaikki laboratoriovarmistetut tapaukset ovat
saaneet infektion Meksikossa käydessään.
Euroopan tautikeskuksen ECDC:n keskiviikkona 6. toukokuuta antaman raportin
mukaan laboratoriovarmistettuja influenssa A(H1N1) -viruksen aiheuttamia
tapauksia on yhteensä 1652 (lisäys eilisestä 383) kaikkiaan 22 eri maassa.
Näistä 942 on raportoitu Meksikosta (lisäys 215; 29 laboratoriovarmistettua
kuolemantapausta), 403 USA:sta (lisäys 124; 2 kuolemantapausta) ja 165
Kanadasta (lisäys 25). EU:ssa tai EEA/EFTA -maissa laboratoriovarmistettuja
tapauksia on 11 maassa (sama kuin eilen) yhteensä 125 (lisäys eilisestä 18).
Ruotsissa on juuri raportoitu tänään ensimmäinen laboratoriovarmistettu tapaus.
Kolmessa EU/EEA/EFTA -maassa on raportoitu yhteensä 17 tapausta, joilla ei ole
edeltävää matkaa Meksikoon. Kyseessä ovat ilmeiset tartunnat henkilöstä toiseen
kyseisessä maassa. Suomessa ei ole raportoitu uusia selvityksen kohteena olevia
tapauksia. WHO ei ole tehnyt uusia päätöksiä tai suosituksia
pandemiauhkavaiheesta tai torjuntatoimista.
Kansallista varautumista influenssapandemian varalle jatketaan
Asiantuntija-arvioiden mukaan kansallisia varautumistoimenpiteitä
influenssapandemian varalta on välttämätöntä jatkaa, sillä tieto viruksen
tarttuvuudesta ja sen aiheuttaman taudin vakavuudesta on vielä riittämätön.
Sosiaali- ja terveysministeriö on tänään lähettänyt lääninhallituksille sekä
sairaanhoitopiireille ja kunnille uudet kirjeet influenssa A(H1N1) -epidemiaan
varautumisesta.
Lääninhallituksia, sairaanhoitopiirejä ja kuntia kehotetaan huolehtimaan siitä,
että terveydenhuollon alueelliset pandemiavalmiussuunnitelmat ovat toimivia ja
suunnitelmissa on otettu huomioon yhteistyö sosiaalihuollon ja yksityissektorin,
muun muassa työterveyshuollon kanssa. Mahdollinen pandemiauhka on otettava
huomioon myös lähikuukausien henkilöstötarvetta arvioitaessa.
Ohjeistuksen mukaan oireisia potilaita kehotetaan soittamaan ensin
terveyskeskukseen. Lääkärin harkinnan perusteella influenssa A(H1N1) -epäilyn
tapausmääritelmän täyttävät potilaat ohjataan toistaiseksi pääsääntöisesti
erikoissairaanhoitoon näytteenottoa, hoitoa ja varotoimia varten.
Epidemiatilanteen kehittymisestä riippuen potilastapaukset voivat lähiviikkoina
ja kuukausina lisääntyä huomattavasti, mikä kuormittaa erityisesti
perusterveydenhuoltojärjestelmää.
Terveyskeskusten on myös varauduttava oireisten potilaiden ja huolestuneiden
kansalaisten aiheuttamaan puhelinruuhkaan.
Sosiaali- ja terveysministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen
verkkosivuille päivitetään jatkuvasti ajantasaista ohjeistusta.
STM ja THL tiedottavat 4.5.2009
Influenssa A(H1N1) -viruksen tartuntakyky vielä epäselvä
Euroopan tautikeskuksen ECDC:n tänään 4. toukokuuta päivittämien tietojen
perusteella laboratoriovarmistettuja influenssa A(H1N1) -viruksen aiheuttamia
tapauksia on maailmassa yhteensä 1008 (lisäys eilisestä 228) kaikkiaan 19 eri
maassa. Näistä 590 on raportoitu Meksikosta (22 laboratoriovarmistettua
kuolemantapausta) ja 226 USA:sta (1 kuolemantapaus). EU:ssa tai EEA/EFTA
-maissa laboratoriovarmistettuja tapauksia on 10 maassa yhteensä 79 (lisäys
eilisestä 30). Meksikossa laboratoriovarmistettujen tapausten nopea
lisääntyminen johtuu ennen kaikkea jo aiemmin otettujen näytteiden
testaamisesta uusilla menetelmillä.
Meksikon lisäksi pieniä paikallisia epidemioita tai yksittäisiä tapauksia on
laajalti eri puolilla Pohjois-Amerikkaa. Euroopassa lukumäärä on lisääntynyt
nopeimmin Espanjassa, mutta sielläkin lähes kaikki laboratoriovarmistetut
tapaukset ovat saaneet infektion Meksikossa käydessään.
EU/EEA/EFTA -maissa on raportoitu 8 tapausta, joilla ei ole edeltävää matkaa
Meksikoon. Kyseessä ovat ilmeiset tartunnat henkilöstä toiseen kyseisessä
maassa. Missään EU-maassa ei ole raportoitu pitempiä tartuntaketjuja. Suomessa
ei ole raportoitu uusia selvityksen kohteena olevia tapauksia.
Suurin osa sairastuneista nuoria ja aikuisia
Meksikossa paikallisten viranomaisten antamien tietojen mukaan
laboratoriovarmistettujen tapausten ikäjakauma on: 0 - 9 -vuotiaat (24 %), 10 -
19 -vuotiaat (24 %), 20 - 29 -vuotiaat (19 %), 30 - 39 -vuotiaat (14%), 40 - 49
-vuotiaat (10 %), ja yli 50-vuotiaat alle 10 %. Tapausten ikäjakauma vastaa
melko lailla koko väestön ikäjakaumaa. Kuolleiden ikäjakaumaa ei ole
käytettävissä.
Teollisuusmaissa taudinkuvat potilailla ovat toistaiseksi muistuttaneet
kirjoltaan tavallista kausi-influenssaa. Valtaosa EU/EFTA-alueella
varmistetuista tapauksista on ikäryhmässä 20 - 49 -vuotiaat, mikä lähinnä
heijastaa Meksikoon matkailijoiden ikärakennetta. Havainnot Pohjois-Amerikassa
ovat samansuuntaisia. Tilanteen kehitys muistuttaa yhä enemmän tavallista
kausi-influenssaa. Uuden influenssaviruksen ollessa kyseessä epidemian kulkua
on vaikea ennustaa. Lisätietoa tarvitaan vielä viruksen tartuntatehokkuudesta
ja taudin vakavuudesta sekä leviämisestä riskiryhmiin, kuten lapsiin,
vanhuksiin ja kroonisesti sairaisiin.
Kanadan viranomaiset ovat raportoineet uuden influenssa A(H1N1) -viruksen
löytymisestä sioista yhdellä sikatilalla. Tartunnan lähde on todennäköisesti
juuri Meksikosta palannut henkilö. WHO ja FAO painottavat, että
sianlihatuotteet ovat edelleen täysin turvallisia hyvin kypsennettyinä. WHO
korostaa, että se ei edelleenkään suosittele kansainvälisen matkailun
rajoittamista tai rajojen sulkemista. Henkilökohtaisen hygienian merkitystä
korostetaan.
Kansalaisille avattu neuvontapuhelin, ohjeita annettu myös ammattilaisille
Sosiaali- ja terveysministeriö on tänään avannut kansalaisille erillisen
neuvontapuhelimen. Kysy influenssasta -puhelin palvelee numerossa 0800 02277.
Ruotsiksi palvelee numero 0800 02278. Vastauksia yleisimpiin kysymyksiin löytyy
myös THL:n ja STM:n verkkosivuilta. Myös lentoasemille on jaettu tietoa
matkustajille.
Sairaanhoitopiirejä ja terveyskeskuksia on ohjeistettu seuraamaan tilannetta ja
päivittämään valmiussuunnitelmat sekä paikalliset viestintäsuunnitelmat.
Lähipäivinä STM lähettää sairaanhoitopiireille ja terveyskeskuksille tarkempaa
ohjeistusta, ja lääninhallituksen tukevat osaltaan varautumissuunnitelmien
päivittämistä ja kehittämistä. THL:n ammattilaisille tarkoitettuja verkkosivuja
päivitetään jatkuvasti.
STM muistuttaa, että Huoltovarmuuskeskus on hankkinut valtion varmuusvarastoon
viruslääkkeitä, joiden arvioidaan riittävän mahdollisessa epidemiatilanteessa
sairastuvien hoitoon. Valtion varmuusvaraston lääkkeet otetaan käyttöön vasta
mahdollisessa pandemiatilanteessa.
www.thl.fi ja www.stm.fi/influenssa
PANDEMIAVARAUTUMISEN SUOJAIN- JA LÄÄKEVARAUTUMISEN TARPEITA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN RAPORTTI. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2008:51
4.11.09
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja sosiaali- ja terveysministeriö tiedottavat: Toinen sikainfluenssakuolema Suomessa
(Tämä on ministeriön ja THL:n aiheeseen liittyvä tiedote:)
Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä on maanantai-iltana kuollut 8-vuotias lapsi, jonka laboratorionäytteestä on osoitettu sikainfluenssavirus. Lapsella ei ollut influenssan komplikaatioille altistavia perussairauksia. Kyseessä on toinen sikainfluenssaan liittyvä kuolemantapaus Suomessa.
Varmistettujen influenssa A (H1N1)v - (nk. sikainfluenssa) löydösten määrä on yli tuplaantunut viime viikkoina. Tartunnat lähtivät lisääntymään lokakuun alusta. Suurin osa tuoreista löydöksistä on Pohjois-Suomesta, mutta niitä on ilmaantunut lisääntyvästi myös muualle Suomea. Suomessa on varmistettu kaikkiaan 1 213 influenssa A(H1N1)v -tartuntaa. Todellinen sairastuneiden määrä on moninkertainen, sillä murto-osassa otetaan laboratoriokoe. Epidemia on alkanut useissa Euroopan maissa.
Suomessa sikainfluenssaepidemiaan on varauduttu hyvin. Valtaosalla väestöä tauti muistuttaa tavallista kausi-influenssaa. Sikainfluenssan sairastuvuus on kausi-influenssaa suurempi. Nuorilla ja nuoremmissa ikäryhmissä esiintyy vaikeita tautimuotoja tavallista kausi-influenssaa useammin.
Suomessa jaettu jo yli 500 000 rokoteannosta
Tällä hetkellä Suomeen on jaettu jo puoli miljoonaa sikainfluenssarokotetta, joiden antamisella pystytään parantamaan terveydenhuollon toimivuutta epidemiatilanteessa, hidastamaan sikainfluenssan leviämistä ja estämään influenssatartuntoja.
A(H1N1)v -influenssa (nk. sikainfluenssa) rokotukset ovat käynnissä koko maassa. Monin paikoin rokotetaan raskaana olevia ja jo riskiryhmiäkin. Kuuden kuukauden ikäisten ja vanhempien lasten rokotukset käynnistyvät raskaana olevien ja riskiryhmien jälkeen. Kunnat tiedottavat aikatauluista asukkailleen.
Rokotukset tapahtuvat tietyssä järjestyksessä, koska rokotetta saadaan Suomeen erissä. Samaan aikaan sikainfluenssarokotusten kanssa ovat käynnissä kausi-influenssarokotukset. Kausi-influenssan rokotuskohderyhmät poikkeavat sikainfluenssan rokotekohderyhmistä.
Maailman terveysjärjestö suosittelee Suomessa käytettävää rokotetta
Suomessa käytettävä sikainfluenssarokote on hyväksytty käyttöön Euroopan lääkevirastossa EMEA:ssa, ja Maailman terveysjärjestö (WHO) suosittelee rokotteen käyttöä. Rokotteen tehosteainetta eli adjuvanttia on tutkittu jo ennen kuin sen käyttöä on alettu harkita rokotteissa. Suomeen ostettujen rokotteiden tehosteaine ei ole uusi keksintö, sillä samankaltaista tehosteainetta sisältävää kausi-influenssarokotetta on käytetty jo vuodesta 1997 yli 40 miljoonaa annosta.
Sikainfluenssa on kiistatta ollut raskaana oleville vaarallisempi kuin muille samanikäisille naisille. Taudin estäminen on mahdollista rokotteella. Lisäksi etenkin loppuraskauden rokotus suojaa syntyvää vauvaa, jota itseään ei voida rokottaa.
Rokote voi aiheuttaa samantyyppisiä haittavaikutuksia kuin kausi-influenssarokotukset. Rokotuskohdan kipeytyminen on hyvin yleistä. Osalla rokotetuista ilmenee lisäksi päänsärkyä, lihas- ja nivelkipua sekä lämmönnousua. Haittavaikutukset menevät ohi päivässä tai parissa.
Suomessa käytettävä sikainfluenssarokote on "täsmärokote": virus ei ole ehtinyt muuntua puoli vuotta sitten rokotteeseen tehdyn virusvalinnan jälkeen. Rokotteen tehon odotetaan olevan hyvän, noin 90 prosenttia.
Lisää tietoa influenssaepidemiasta, sen luonteesta, hoidosta ja ehkäisystä THL:n aiheeseen liittyviltä sivuilta.
Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä on maanantai-iltana kuollut 8-vuotias lapsi, jonka laboratorionäytteestä on osoitettu sikainfluenssavirus. Lapsella ei ollut influenssan komplikaatioille altistavia perussairauksia. Kyseessä on toinen sikainfluenssaan liittyvä kuolemantapaus Suomessa.
Varmistettujen influenssa A (H1N1)v - (nk. sikainfluenssa) löydösten määrä on yli tuplaantunut viime viikkoina. Tartunnat lähtivät lisääntymään lokakuun alusta. Suurin osa tuoreista löydöksistä on Pohjois-Suomesta, mutta niitä on ilmaantunut lisääntyvästi myös muualle Suomea. Suomessa on varmistettu kaikkiaan 1 213 influenssa A(H1N1)v -tartuntaa. Todellinen sairastuneiden määrä on moninkertainen, sillä murto-osassa otetaan laboratoriokoe. Epidemia on alkanut useissa Euroopan maissa.
Suomessa sikainfluenssaepidemiaan on varauduttu hyvin. Valtaosalla väestöä tauti muistuttaa tavallista kausi-influenssaa. Sikainfluenssan sairastuvuus on kausi-influenssaa suurempi. Nuorilla ja nuoremmissa ikäryhmissä esiintyy vaikeita tautimuotoja tavallista kausi-influenssaa useammin.
Suomessa jaettu jo yli 500 000 rokoteannosta
Tällä hetkellä Suomeen on jaettu jo puoli miljoonaa sikainfluenssarokotetta, joiden antamisella pystytään parantamaan terveydenhuollon toimivuutta epidemiatilanteessa, hidastamaan sikainfluenssan leviämistä ja estämään influenssatartuntoja.
A(H1N1)v -influenssa (nk. sikainfluenssa) rokotukset ovat käynnissä koko maassa. Monin paikoin rokotetaan raskaana olevia ja jo riskiryhmiäkin. Kuuden kuukauden ikäisten ja vanhempien lasten rokotukset käynnistyvät raskaana olevien ja riskiryhmien jälkeen. Kunnat tiedottavat aikatauluista asukkailleen.
Rokotukset tapahtuvat tietyssä järjestyksessä, koska rokotetta saadaan Suomeen erissä. Samaan aikaan sikainfluenssarokotusten kanssa ovat käynnissä kausi-influenssarokotukset. Kausi-influenssan rokotuskohderyhmät poikkeavat sikainfluenssan rokotekohderyhmistä.
Maailman terveysjärjestö suosittelee Suomessa käytettävää rokotetta
Suomessa käytettävä sikainfluenssarokote on hyväksytty käyttöön Euroopan lääkevirastossa EMEA:ssa, ja Maailman terveysjärjestö (WHO) suosittelee rokotteen käyttöä. Rokotteen tehosteainetta eli adjuvanttia on tutkittu jo ennen kuin sen käyttöä on alettu harkita rokotteissa. Suomeen ostettujen rokotteiden tehosteaine ei ole uusi keksintö, sillä samankaltaista tehosteainetta sisältävää kausi-influenssarokotetta on käytetty jo vuodesta 1997 yli 40 miljoonaa annosta.
Sikainfluenssa on kiistatta ollut raskaana oleville vaarallisempi kuin muille samanikäisille naisille. Taudin estäminen on mahdollista rokotteella. Lisäksi etenkin loppuraskauden rokotus suojaa syntyvää vauvaa, jota itseään ei voida rokottaa.
Rokote voi aiheuttaa samantyyppisiä haittavaikutuksia kuin kausi-influenssarokotukset. Rokotuskohdan kipeytyminen on hyvin yleistä. Osalla rokotetuista ilmenee lisäksi päänsärkyä, lihas- ja nivelkipua sekä lämmönnousua. Haittavaikutukset menevät ohi päivässä tai parissa.
Suomessa käytettävä sikainfluenssarokote on "täsmärokote": virus ei ole ehtinyt muuntua puoli vuotta sitten rokotteeseen tehdyn virusvalinnan jälkeen. Rokotteen tehon odotetaan olevan hyvän, noin 90 prosenttia.
Lisää tietoa influenssaepidemiasta, sen luonteesta, hoidosta ja ehkäisystä THL:n aiheeseen liittyviltä sivuilta.
26.10.09
Suomessa sikainfluenssaepidemia laajenemassa
Viime lauantaina tauti on vaatinut Pohjois-Suomessa ensimmäisen kuolonuhrinsa. THL ja STM tiedottavat: Influenssa A(H1N1)v-epidemia alkamassa, ensimmäinen kuolonuhri Suomessa
Suomen ensimmäinen influenssa A(H1N1)v-virukseen eli sikainfluenssaan liittyvä kuolemantapaus sattui Pohjois-Pohjanmaalla. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä kuoli viime lauantaina 25-vuotias vaikeaa pitkäaikaissairautta potenut nainen. Hänellä oli todettu 16.10. sikainfluenssaviruksen aiheuttama hengitystieinfektio, johon oli annettu samana päivänä oseltamiviiri (Tamiflu)-lääkehoito. Kuolemansyytä selvitetään parhaillaan.
Influenssa A(H1N1)v -virukseen liittyvä kuolema oli odotettavissa myös Suomessa, koska virus on levinnyt laajalti eri puolilla maailmaa. Suomessa influenssaepidemiaan on varauduttu hyvin. Keskimäärin tauti muistuttaa vakavuudeltaan tavallista kausi-influenssaa.
Suomessa on varmistettu kaikkiaan 522 influenssa A(H1N1)v -tartuntaa. Näistä noin 50 todettiin viimeisen kahden viikon aikana. Viime viikon löydöksistä suurin osa on Pohjois-Suomesta. Muualta Suomesta ei ole saatu viitteitä laajemmista yhteisötartunnoista.
Epidemia on alkanut useissa Euroopan maissa. Viime viikolla epidemia oli käynnissä yhdeksässä Euroopan maassa. Näitä maita ovat Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Englanti, Espanja, Irlanti, Islanti, Pohjois-Irlanti ja Ruotsi. Tämä on poikkeuksellista tähän aikaan vuodesta.
STM:n tiedote
Suomen ensimmäinen influenssa A(H1N1)v-virukseen eli sikainfluenssaan liittyvä kuolemantapaus sattui Pohjois-Pohjanmaalla. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä kuoli viime lauantaina 25-vuotias vaikeaa pitkäaikaissairautta potenut nainen. Hänellä oli todettu 16.10. sikainfluenssaviruksen aiheuttama hengitystieinfektio, johon oli annettu samana päivänä oseltamiviiri (Tamiflu)-lääkehoito. Kuolemansyytä selvitetään parhaillaan.
Influenssa A(H1N1)v -virukseen liittyvä kuolema oli odotettavissa myös Suomessa, koska virus on levinnyt laajalti eri puolilla maailmaa. Suomessa influenssaepidemiaan on varauduttu hyvin. Keskimäärin tauti muistuttaa vakavuudeltaan tavallista kausi-influenssaa.
Suomessa on varmistettu kaikkiaan 522 influenssa A(H1N1)v -tartuntaa. Näistä noin 50 todettiin viimeisen kahden viikon aikana. Viime viikon löydöksistä suurin osa on Pohjois-Suomesta. Muualta Suomesta ei ole saatu viitteitä laajemmista yhteisötartunnoista.
Epidemia on alkanut useissa Euroopan maissa. Viime viikolla epidemia oli käynnissä yhdeksässä Euroopan maassa. Näitä maita ovat Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Englanti, Espanja, Irlanti, Islanti, Pohjois-Irlanti ja Ruotsi. Tämä on poikkeuksellista tähän aikaan vuodesta.
STM:n tiedote
17.10.09
Ole läsnä mieluummin tietokoneen välityksellä kun sairastat
Tartuntataudit leviävät, yllätys yllätys, tarttumalla. Viime päivinä olen nähnyt kaupoissa aivastelevia ja käteensä nenää pyyhkiviä ihmisiä, jotka eivät ilmeisesti muista elokuisia neuvoja siitä, miten otamme sikainfluenssan vastaan.
Samaan aikaan olen toisaalla kuullut pari sairaskertomusta, joissa tauti on iskenyt yllättävään kohteeseen.
Tämän viruksen kohderyhmät ovat hieman erilaiset kuin perinteisempien influenssojemme. Raskaana olevat naiset ovat toki aina vältelleet tartuttajia, mutta nytkin siihen on syytä, samoin hengityselinsairauksia sairastavat. Nyt kannattaa ottaa kertauskurssi kesällä tulleeseen informaatioon, sillä epidemia on alkamassa. Tai ehkäpä rajoittamalla pystytään katkaisemaan siltä pahin terä :)
Suomeksi virallista tietoa löytyy Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilta
THL sikainfluenssasivuston pääsivu.
UKK-sivu sikainfluenssasta on täällä.
Tietoa erityisille ryhmille täältä.
Ammattilaisille täältä.
Ja thl:n hyödyllinen linkkilista on tässä.
Rokotuksista tietoa ammattilaisille täältä.
3.9.09
Ruotsissa influenssa leiviää
Eilisen tilaston mukaan Ruotsin sikainfluenssatartunnat ovat melko voimakkaassa kasvussa:
24 h sisällä tartuntoja 159
Kaikkiaan tartuntoja 915
Kuolemantapauksia 1
24 h sisällä tartuntoja 159
Kaikkiaan tartuntoja 915
Kuolemantapauksia 1
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)