30.1.07

Hesari kiusaajien kuorossa

Olet heikoin lenkki, et osaa laulaa, olet lihava...
Obeesian blogissa käydään äärimmäisen mielenkiintoista keskustelua Hesarin "läskikapinasta".

Mutta mihin valtakunnan ykköslehti pyrkii leimatessaan lihavat ihmiset kulueräksi? Kysehän ei voi mitenkään olla siitä, että ihmiset suututetaan, jotta he innostuvat laihduttamaan. Jos kaikki Suomen lihavat peruuttavat Hesarin tilauksen, Erkon imperium horjuu – ja mitä Aatos Erkko itsekään asiasta sanoo?
Edit. 31.1. klo 9.42 tilly thys on puuttunut eilen samaan asiaan blogissaan.

Ajatusleikki

Sosiaalityöntekijöiden liiton Talentian 1/07 lehdessä on Kristiina Koskiluoman kirjoittama kuvaus Köyhyyspolku sai ajatukset ja tunteet liikkeelle. Kuvaus sai minutkin ajattelemaan: mitä jos?
Mitä jos työ viedään alta? Mitä minulle ja läheisilleni tapahtuu, jos toimeentulo loppuu? Muuttaako asemani kansalaisena? Muuttuuko lasteni elämä? Itsemääräämisoikeuteni? Intimiteettisuojani? Itsetuntoni? Harrastukseni? Ruokavalioni? Terveyspalveluni? Ystäväpiirini? Muutunko minä itse? Onko minua?
Edit.13.41 Jos vastaatte nähin kysymyksiin omassa blogissanne, kertokaa :D

29.1.07

Vammaiskuljetusten laatuongelmat kärjistyvät Helsingissä

Helsingissä kiistellään vammaisten taksikyydeistä. Kuljetus on tarjouskilpailun voittaneelle iso bisnes, mutta vammaisille ihmisille palvelun laatuongelmat ovat tuottaneet paljon vaikeita tilanteita. Nyt taksiyrittäjän ja kaupungin välit ovat tulehtuneet.
Jenni-Juulia valaisi torstaina kuljetuksia käyttäjän näkökulmasta.
Hesari uutisoi rahakärhämästä tänään.

"Meidän oletus on, että..."

Tuota Hesarin käännössitaattia lukiessani tuli mieleeni hauska keskustelu 70-luvulta. S-ryhmä lanseerasi valtakunnallisen tunnuksen, "Meidän merkki". Hupiohjelman neropatti ihmetteli, "Miksi sanotaan meidän merkki eikä meidämme Erkki niin kuin pitäisi? Kysymme tätä Kakelta kuka on töissä kielitoimistossa."
Suuret viestimet eivät välttämättä enää piittaa laadusta nekään. Tapasin ystäväni, kokeneen freelancekääntäjän. Hän kertoi, että töitä on, jos on. Yle teettää hommia halvoilla kielitaitoisilla opiskelijoilla.
Ilmeisesti ihmiset ovat tyytyväisiä, vaikka lastenohjelmien tekstitykset eivät olisikaan kaunista suomea ja vaikka elokuvien tekstitykset eivät aina ole hyvää kieltä.
Julkiselta palvelulta on mielestäni lupa odottaa parempaa laatua kuin kaupallisilta kanavilta, joiden päämäärä on pelkkä voiton tuottaminen.

Käytännön hommaa tarjolla

Vielä on puoli vuotta aikaa ostaa ja asentaa digiboksi, vasta syyskuun alussa ruutu pimenee, jos boksia ei ole asennettu. "Nyt asennetaan porukalla mummujen telkkarit nykyaikaan"-mainoksia on näinä päivinä tiedostusvälineissä, kun tempaukseen rekrytoidaan digikummeja.
HelsinkiMissio, Novetos Oy, Tampereen Diakoniatyö ja Suomen Lions-liitto ry ovat käynnistäneet Eläköön yhteys -tempauksen, jonka päämääränä on asentaa ikäihmisten digiboksit kiinni televisioihin nyt.
Lisää tietoa tempauksesta diakonisen vapaaehtoistyön nettisivuilta: http://www.suurellasydamella.fi/

26.1.07

Valokuvatorstai: Ponnistus 2


Sattuneesta syystä laitan toisenkin kuvan viikon Valokuvatorstain haasteeseen; kiitos B:n ja Hansun :)
Eduskuntavaalit ovat tulossa. Moni ponnistaa päästäkseen Arkadianmäelle. Lääkärikansanedustaja Pentti Tiusanen vaalityössä. Vammaiskapina keräsi paikalle poliittisen opposition koko kirjon.
Vaikeavammaisille ihmisille arkipäiväinen elämä saattaa sisältää suuria ponnistuksia.
Edit. 29.1. klo 9.24

25.1.07

Valokuvatorstai: Ponnistus


Istumatyössä ei energia pahemmin kulu. AKT, Rahtarit ja SKAL ovat lähteneet kannustamaan jäsenistöään painonpudotuksessa, mutta miten Raijan, Reijon ja Jorman on käynyt syksyn kampanja-avauksen jälkeen?

24.1.07

Suunnitelmissa sairausvakuutusjärjestelmän suurremontti

Professori Jussi Huttunen ehdottaa, että Suomeen luotaisiin lääkekorvausjärjestelmä, jossa kanta-asiakkaina olisivat pitkäaikaissairaat, joiden lääkemenot ovat merkittäviä. Satunnaiset lääkkeen käyttäjät voisivat maksaa lääkkeistään suhteellisesti enemmän. Tältä pohjalta olisi mielestäni hyvä lähteä rakentamaan uutta järjestelmää aivan pian 40 vuotta täyttävän sairausvakuutuksen tilalle.
Huttusen ajatukset ihmisten tasavertaisesta kohtelusta saivat laajan kannatuksen.
Tänään eduskunnassa pidettiin lääkekorvausseminaari, jonka tunnelmissa näkyi vaalien läheisyys.
Melkoinen väittely on pian luvassa, toivottavasti, lääkkeiden viitehintajärjestelmästä, johon liittyvä selvitys valmistuu helmikuun lopussa.
Lääkkeiden maksukattojen yhdistäminen sai tässä vaiheessa kansanedustajien kannatusta, mutta aika näyttää, löytyykö todellista poliittista valmiutta, kun päätösten aika tulee.
Kolmas, erittäin vahvasti tunteita kuumentanut asia oli Lääkkeiden hintalautakunnan kokoonpano ja päätöksenteon läpinäkyvyyden puuttuminen. Potilasjärjestöt ovat pitkään vaatineet edustusta Hilaan. Nyt käyttäjät jätetään ulkopuolelle, kun viranomainen, lääketeollisuus sekä talouden, lääketieteen ja juridiikan asiantuntija sopivat lääkkeiden hinnoittelusta.
Edit. klo 19.21

23.1.07

Tsemppiä edelleen, Riki

Tänään postilaatikkoon putosi Syöpä, siis lehti. Lehdessä on Riki Sorsan haastattelu. Riki ilmaisee jutussa iloaan siitä, ettei jäänyt yksin surkuttelemaan sairastumistaan syöpään, vaan kertoi sairaudestaan julkisuudessa, myös omassa blogissaan.
Riki hämmästelee, miten moni on halunnut lukea hänen blogiaan, miten moni on halunnut kirjoittaa hänelle.
– Blogi on antanut sairausajalle sisältöä.

Syöpäjärjestöjen aikakauslehti Syöpä Cancer 1/07. Toimittaja Mardy Lindqvistin tekemä Riki Sorsan haastattelu: Riki Sorsan avoimuus sai paljon vastakaikua, Kuka tahansa voi sairastua

Taiteilijoiden ja tutkijoiden sosiaaliturvan metsästys

Jenni-Juulia vinkkasi mielenkiintoisesta tapahtumasta Valokuvatorstai-kommentissaan: Helsingin Ylioppilasteatterissa järjestetään huomenna iltapäivällä keskustelutilaisuus tieteen- ja taiteentekijöiden sosiaaliturvan aukoista. Tämä on kiinnostavaa. Ohjelmaa etsiessäni löysin Tatusotu-blogin, joka keskittyy alan ongelmiin.

Ylen elävä arkisto ja höh

On ikävää, että Yle meni rakentamaan elävän arkistonsa sellaiselle tekniselle ratkaisulle, joka rajaa mäkkikäyttäjät ulkopuolelle. Vähän lohtua antaa, että Mtv 3 on 50-vuotisjuhlansa kunniaksi julkaissut Parhaat sekunnit, mainoksia vuosikymmenten varrelta, ja ottaa mäkkikäyttäjätkin huomioon.

20.1.07

Werner Söderströmin peesissä

Tämän vuoden mielipidejohtajaksi ehdotan kirjakustantaja Werner Söderströmiä, joka melko tarkalleen 100 vuotta sitten ehdotti vaalikeräystä keuhkotautia sairastaville kansanparantolan rakentamiseksi. Professori Sakari Härö lainaa Söderströmin perusteluja kirjassa Vuosisata tuberkuloosityötä Suomessa (1992).:
"Eikö kuitenkin voitaisi näiden merkkipäivien muistoa ikuistaa jollakin teolla, jollakin huomattavalla rakkaudentyöllä, jossa kaikki voisivat yhtyä, johon kaikki voisivat ottaa osaa ja josta kasvaisi sovun ja siunauksen hedelmiä koko vastaisuudeksi."
Söderstömin visio ja toive toteutuivat. Vaalikeräys oli niin hyvä idea, että se täyttää tänä vuonna jo 100 vuotta.
Samantapaista koko kansan ponnistusta oli 50 vuotta sitten niissä visioissa, joiden pohjalta Suomen Sydäntautiliitto perustettiin. Taustavaikuttajat pitivät tärkeänä, että sydänsairauksia vastaan käydään koko puoluekentän kirjolla ja molemmilla kotimaisilla kielillä. Niinpä Vuorineuvokset ja kommunistit istuivat samassa hallituksessa.

Entä nyt? Olisiko aika panna vanhusten asiat kuntoon koko kansan yksimielisyydellä. Siinä olisi Werner Söderströmin idean mukainen huomattava rakkaudentyö.

18.1.07

Välinpitämätön kohtelu vaarantaa jo ihmishenkiä

Iltalehdessä on kahtena peräkkäisenä päivänä ollut juttuja äärimmäisen huolestuttavasta asiasta: terveydenhuollon toimijat eivät tunnista sydäninfarktia. Eilen oli juttu miehestä, joka lähetettiin terveyskeskuksesta kotiin "seuraamaan tilannetta". Mies kuoli.
Tänään tyrmistyttävä uutisointi jatkui: sydäninfarktista kärsivä 53-vuotias helsinkiläismies jyskytti viikon ajan eri toimipisteiden ovia saadakseen apua. Miehellä oli lehden kuvauksen perusteella kohtalaisen selvät infarktin oireet! Malmin sairaalassa ei asiaan paneuduttu, ei myöskään Herttoniemen terveyskeskuksessa.
Nyt meillä on ainakin Oulu ja Helsinki, joiden toimintatapoja pitää tutkia tarkasti. Kuinka moni infarktipotilas kuolee henkilökunnan välinpitämättömyyden ja viivyttelyn seurauksena? Enää ei valitettavasti voi tuntea olevansa turvassa, vaikka pääsisi ambulanssilla sairaalaan. Infarkti saattaa jäädä huomaamatta! Tämä ei ole laatua. Tapaukset täytyy ehdottomasti tutkia ja vastuussa olevat täytyy asettaa vastuuseen.
Koko hoitoketju pitää tarkistaa siitä terveyskeskuksen puhelinpäivystäjästä ja sairaalan vastaanottotyöntekijöistä alkaen.

Valokuvatorstai: Miksi?


Tänään Valokuvatorstai kysyy Miksi?
Avun tarpeessa olevat ihmiset ja heidän kysymyksensä eivät ole vaaliteemoja ja jos ovatkin, annetuttuja lupauksia ei pidetä. Miksi?
Miksi palveluntarvitsijan ääni hukkuu niin helposti kilpailutustilanteissa ja avun tarvetta arvioitaessa?

17.1.07

Toimittajan ammatin vaaroista

Toimittajan ammatti on vaarallinen. Venäjällä virallisesta totuudesta poikkeavasti kirjoittava saattaa päästä hengestään, samoin Kiinassa.
Meillä Suomessa on sananvapaus. Sitä eivät poliittiset eivätkä rikolliset tahot rajoita, ainakaan toistaiseksi. Markkinavoimat vaikuttavat tietysti vahvasti siihen, kenen sana kuuluu.
Onneksi on internet.

16.1.07

Kuorsaa, kuorsaa...


Heräätkö siihen, että petikaveri ei hengitä? Pelästyt. Ei sittenkään, se oli vain jokin tilapäinen häiriö, veti kai kuorsatessaan henkeä.
Yleensä potilas hakeutuu lääkärille siksi, että kuorsaus häiritsee kumppania. Uniapnea ei ole mitenkään harvinainen vaiva. Se on yleisin väsymyksen syy. Uniapnea aiheuttaa masennusta ja ärtyneisyyttä. Potilaat ovat usein ylipainoisia.
Usein pelkkä laihdutus auttaa. Saattaa olla, että uniapneapotilas tarvitsee nenä-CPAP-laitteen helpottamaan hengitystä.
Uniapneasta kärsii kolme prosenttia suomalaisista. Se on kaksi kertaa yleisempää miehillä kuin naisilla.
Ainakin 20 prosenttia bussikuskeista kärsii vaivasta. Kerran olen öisellä tiellä kohdannut nukkuvan rekkakuskin. Onneksi näin jo kaukaa, että vastaan tuleva rekka ajoi pitkin keskiviivaa. Ajoin autoni pientareelle. Peilistä vielä seurasin, mitä rekalle tapahtuu. Kohtaamisen jälkeen kuski tasi herätä, koska hän teki merkittävän korjausliikkeen.
Väsymysonnettomuuksien riski on suuri aamuyöllä yhden ja seitsemän välillä.
Lääkäripäivien näyttelyssä eräs firma esitteli uniapnean toteamiseen liittyvää laitettaan.

15.1.07

Voitto jälleen ulkomaille :)




"Sydäntä kannattaa kuunnella ja tottumuksia muunnella..." – Elina Pulli, Sydänrumpu
Onnetar nosti hatusta Kafkakosken nimen. Onneksi olkoon. Lähetätkö osoitteesi, Kafkakoski, niin täältä tulee paketti. Osoitteeni: kirsi.myllyniemi( ät)gmail.com
Paketissa on XL-kokoinen Sohvaperuna liikkeessä t-paita, iloitse sydämestäsi -servettejä vaikka vähän isompaakin juhlaa varten, Sydänrumpu-lorukirja ja Kirsin väsäämät lasihelmikorvikset. Olisi mukava tietää, millaiseen käyttöön nämä palkinnot päätyvät ;)
Suomen Sydänliitto toimi ystävällisesti sponsorina, kuten joku varmasti arvasikin.

12.1.07

Lanttu purtavaksi

Benrope muutenkin mielenkiintoisessa blogissaan Melankoliassa nosti lanttupussin pöytään näin joulun jälkeen.
Keskustelu terveellisen ruoan hinnasta ryöpsähti käyntiin.
Ratkaisu vähävaraisen ihmisen ruokaostoksiin ei ole yksiniitinen. Kaikki eivät voi syödä nitraattipitoista lanttua tai esimerkiksi kaalia, jota ajoittain saa hyvin halvalla.

11.1.07

Arvonta alkaa

Valokuvatorstai pisti ilmeisesti vauhtia blogiliikenteeseen, sillä 20000:n etappi lähestyy yllättävän kovaa vauhtia. Kiitos teille kaikille tästä saavutuksesta.
Tätä postausta kommentoivien kesken arvotaan blogin tyyliin sopiva palkinto. Arvonta päättyy, kun 20000 on tullut täyteen ja olen itse laittanut postaukseen kommentin, jossa ilmoitan arvonnan päättymisestä.

Valokuvatorstai: Avara


Valokuvatorstain tämän viikon aihe on Avara.
Meilahden sairaala-alueella on silmä- ja korvalääkäreiden kaunis opetusrakennus, jota uhkaa purku. Helsingin kaupunki suunnittelee tämän kauniin rakennuksen purkamista. Tilalle aiotaan rakentaa eteläisen ja läntisen alueen potilaille tarkoitettu päivystyssairaala.
Suunnitelmista ei juuri ole julkisuudessa jostain syystä puhuttu. Suunnitelma on kuitenkin erittäin ongelmallinen erityisesti sen tähden, että se lisäisi toteutuessaan entisestään kaupunkilaisten alueellista terveyden eriarvoisuutta; varakkaampien asuma-alueiden ihmisten pääsy erikoissairaanhoitoon olisi paljon helpompaa kuin Malmin sairaalan päivystyksestä. Toinen ongelma on, että erittäin kaunis 60-luvun rakennus jyrättäisiin maan tasalle.
Kuvassa on koulutusrakennuksen käytävää.

10.1.07

Hyötyykö potilas tosiaan lääkkeestä?

Jos 87-vuotiaan naisen rasva-arvot ovat hieman koholla ja lääkäri määrää rutiininomaisesti potilaalle statiinilääkityksen, ei ratkaisu ole kiistaton. Ongelmalliseksi tilanteen tekee, että naisella on ennestään kuusi lääkettä.
NImenomaan vanhukset kärsivät usein monilääkityksen haitoista. Lääkkeiden yhteisvaikutukset voivat heikentää tämänkin vanhuksen elämänlaatua merkittävästi. Asiaan on useampaan otteeseen puuttunut myös professori Sirkka-Liisa Kivelä, joka hiljan selvitti sosiaali- ja terveysministeriön pyynnöstä vanhusten sairaanhoidon tilaa.
Kari Eskola kiinnitti esityksessään huomiota lääkehoidon hintaan: Saavutettu hyöty on suppenevan rajahyödyn alueella. Hinta on korkea eikä lääkittävä merkittävästi hyödy hoidosta.
Tällaisen hoidon nnt-luku eli luku, joka ilmaisee, montako potilasta pitää hoitaa, jotta yksi hyötyy, on pieni, sanoo Eskola. Jos 20 hoidetaan, kaksi hyötyy ja yksi kuolee (nnh-luku) lääkeinteraktioon eli lääkkeiden yhteisvaikutukseen.
Tutkijalla, sairaalalääkärillä ja terveyskeskuslääkärillä on kaikilla oma näkökulmansa riskiin, Eskola huomauttaa: Tutkija tarkastelee ilmiötä väestötasolla, tilastojen ja keskiarvojen valossa. Sairaalalääkäri tarkastelee potilasta sairauden ja sairaalan näkökulmasta. Terveyskeskuslääkäri näkee ihmisen elämäntilanteen kokonaisuuden parhaiten, sanoi terveyskeskuslääkäri Kari Eskola eilen lääkäripäivillä pitämässään esityksessä.
Eskola neuvoi lääkäreitä ajattelemaan, ajattelemaan ääneen ja kysymään potilaalta tällaisessa tilanteessa.

Keuruun–Multian terveyskeskuksen lääkäri Kari Eskola puhui eilen lääkäripäivillä sairauksien riskien lääkehoitoon liittyvistä ongelmista.

9.1.07

Lupa hymyillä liikkuessa

Professori Timo Lakka Kuopion yliopistosta ei pinoa selkäämme raskaita taakkoja, vaikka puhuu terveysliikunnan puolesta.
Lakka kertoi tänään lääkäripäivillä, ettei terveydekseen liikkujan tarvitse irvistellä hiki otsalla päivittäin punttisalilla tai lenkkipolulla; vähempikin riittää. Sairauksien riski pienenee merkittävästi kävelemällä, hiihtämällä tai harrastamalla mitä tahansa muuta liikuntaa kaikkiaan esimerkiksi 30 minuutin päivittäinen (vaikka 10 minuutin jaksoissa).
Kaikkein eniten terveysliikunnasta hyötyvät ne, jotka ovat liikkuneet vähiten :) Pienestä aloitetaan, esimerkiksi 10 minuuttia on hyvä, opasti professori Lakka.

8.1.07

Internet tuo lääkärin vaikka Utsjoelle

En tiedä, onko Utsjoki saanut jo terveyskeskuslääkäriä. Sääliksi käy ihmisiä, jotka pitkien etäisyyksien Lapissa joutuvat epätasa-arvoiseen asemaan, vaikka perustuslaki takaa kaikille suomalaisille yhtäläisen terveydenhuollon.
Lääkäripäivillä johtava lääkäri Olavi Timonen esitteli Oulun seudulla kehiteltyä etälääkärin vastaanottoon ja erikoislääkärin etäkonsultaatioon soveltuvaa ratkaisua. Timonen vastasi Outussa kysymyksiin, joita toimittajat Helsingissä hänelle esittivät.
Työkalut ovat olemassa ja ovat käytössä. Ehkäpä välineet rohkaisevat nuoria lääkäreitä tulevaisuudessa niillekin seuduille, joilla ei ole kollegoita.
Videoni on tuhruinen, mutta Lääkäripäivien tunnelma välittynee. Välineeni eivät ole isojen medioiden tasolla :)

5.1.07

Kauniita kasvoja

Verkkomerkkien Anna B. on julkaissut Flickrissä näyttelyn vanhainkodin asukkaista ja työntekijöistä. Kivoja kasvoja. Upeita ikäihmisiä.

Pengo roskista

Luin äsken Viivin museojuttuja. Hän kertoo Helsingin kaupunginmuseon Kunnon kansalainen -näyttelyn markkinoinnista.
Pienenä vinkkinä: jos aiot näyttelyyn, mutta vietät tipatonta tammikuuta, toivottavasti et heittänyt uudenvuodenjuhlien kuohuviinipullon korkkia roskikseen. Tarvitset sitä museon ovella. Jos olet absolutisti etkä kykene edes valehtelemaan, voit yrittää päästä jollain verukkeella sisälle tai sitten voit osallistua netissä testiin, josta saat tietää, oletko kunnon kansalainen.
Edit. klo 12.27

3.1.07

Tunnin kuva, muutaman harmi

"Viralliset passikuvat heti." Kävin välipäivinä Itäkeskuksen Tunnin kuvassa passikuvassa. Seuraavana päivänä Malmin poliisilaitokselle passihakemusta tekemään.
– Ei kelpaa. Kuvassa on väärä kasvokoko, sanoi virkailija tylysti.
– Jaa, kävin äsken virallisessa passikuvassa.
– Ei täytä vaatimuksia. Ottavat uuden, kun menette takaisin.
– Ei kannata tehdä 4,4 euron matkaa 13 euron kuvien tähden. Kallista aikaakin menee.
Malmilainen Mannelin osasi asiansa.
Tänään ohi mennessäni kävin kysymässä, miksi luvattua yhteydenottoa ei tullut perjantaina. Vastausta en saanut, vain epäystävällistä nokittelua. Tarjottu korvaus oli uusi passikuva! Mitä minä teen passikuvilla, jotka eivät täytä passiviranomaisten tiukkoja vaatimuksia? Minulla on jo neljä kappaletta ennestään.
Neuvoni: käykää passikuvassa lähellä poliisilaitosta. Ottakaa selvää etukäteen, kuka oppirahat maksaa.

2.1.07

Kilpailuttaminen on työturvallisuusriski

Ratahallintokeskus on ulkoistanut rautatiesemien kunnossapitotyöt. Tällainen on maailma. Ei ihme, että aiemmin töitä tehneet ovat harmissaan.
Olisi mukava tietää, minkäniminen firma pitää huolta esimerkiksi Puistolan tai Käpylän aseman siisteydestä. Olisi vähän asiaa pulunkakasta ja virtsasta.
Mutta asiassa on muutakin: ennen tiukat turvakäytännöt ovat muuttuneet. Ratahallintokeskus on osaston mukaan tinkinyt koulutus- ja kokemusvaatimuksista, jotta nämä eivät olisi kilpailuttamisen esteitä.
Halvemmalle hinnalle löytyy aina selityksensä: työstä suoriudutaan joko vähemmällä väellä tai vähemmän koulutetulla väellä. Jos näin ei säästetä, voittoa saadaan niin, että kaikkia töitä ei yksinkertaisesti tehdä. Nyt ei esimerkiksi välttämättä pidetä kunnossa asemalaitureille olevan valkoisen turvarajan ja radan välistä aluetta, koska sillä työskeneteleminen vaatii erityisten turvamääräyksien noudattamista ja on siksi kalliimpaa. Junamatkustajille asiasta voi koitua vaaraa, sillä liukkaalla laiturilla matkustaja saattaa vaikka joutua junan alle!

Turvalaiteasentajan ammattitutkinto ja ammattikoulussa suoritettava sähköalan tai kunnossapidon perustutkinto on rinnastettu toisiinsa, vaikka osaston mukaan rautateiden tarpeisiin luotu Kiskoliikenteen turvalaiteasentajan ammattitutkinto vastaa työn vaatikuksia, kun sitävastoin Ratahallintokeskus ei ole esittänyt tarkkoja vaatimuksia ammattikoulututkinnon sisällöille.
Jokin aika sitten meillä Puistolassa saatiin ihmetellä työkonetta, joka oli pudonnut laiturialueelta kiskoille.

Sen olemme myös kuulleet, että raiteet ovat paikoin huonossa kunnossa. Ehkä näin ei ole pääradalla, missä kiidetään yli 200 kilometrin tuntivauhtia. Viimeksi kun menimme Vaasaan, juna saapui perille puolisen tuntia myöhässä; tasoristeyksen puomit eivät jossain Laihian ja Vaasan valillä lainkaan laskeutuneet ja juna eteni kävelyvauhtia loppumatkan.

Rautatieläisten Liiton Osasto 73, Sähköalan viran- ja toimenhaltijat antoi aiheesta julkilausuman syyskokouksessaan 11.11.2006 Oulussa.