Hyvää sunnuntaipäivää.
Luonto tuo iloa elämään.
Kuunnelkaapa, miltä Helsingin lähiössä kuulosti viideltä aamulla.
https://soundcloud.com/user-627605109/varhainen-lintu
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Elämäntyyli. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Elämäntyyli. Näytä kaikki tekstit
31.3.16
Kansalaisaloite Malmin lentokentän puolesta tyrmättiin Helsingin valtuustossa
http://www.helsinkikanava.fi/www/kanava/fi/videot/video?id=2900
Muutama henkilökohtainen näkökulma asiaan:
1. Ensimmäinen ajatukseni eilisen valtuustopäätöksen jälkeen oli: onneksi asumme vuokralla.
2. Vasta toinen mieleeni tullut ajatus oli, että toivottavasti maaperä puhdistetaan ennen asuntorakentamisen aloittamista eikä vasta talojen valmistuttua, kuten Myllypurossa.
3. Lenkkipolku menee, ainoa, minne ei tartte mennä autolla. (Tosin Anni Sinnemäen mukaan luontoarvot ja tiheä asuminen toteutetaan molemmat.)
4. 25.000 tyyppiä pienelle alueelle tuottaa kyllä nyt sitten monin verroin liikennemelua verrattuna noihin pörrääjiin
5. ja nyt Helsinki-Vantaan lentokentän liikennettä voidaan helposti kääntää nousemaan ja laskemaan tästä suunnasta, kun ilmatila on vapaa, joten lentomelukin lisääntyy eikä suinkaan vähene, ennustan.
Helsingin kaupunginvaltuusto ei kuunnellut meitä, vaan päätti, että Malmin lentokenttä rakennetaan täyteen taloja.
Muutama henkilökohtainen näkökulma asiaan:
1. Ensimmäinen ajatukseni eilisen valtuustopäätöksen jälkeen oli: onneksi asumme vuokralla.
2. Vasta toinen mieleeni tullut ajatus oli, että toivottavasti maaperä puhdistetaan ennen asuntorakentamisen aloittamista eikä vasta talojen valmistuttua, kuten Myllypurossa.
3. Lenkkipolku menee, ainoa, minne ei tartte mennä autolla. (Tosin Anni Sinnemäen mukaan luontoarvot ja tiheä asuminen toteutetaan molemmat.)
4. 25.000 tyyppiä pienelle alueelle tuottaa kyllä nyt sitten monin verroin liikennemelua verrattuna noihin pörrääjiin
5. ja nyt Helsinki-Vantaan lentokentän liikennettä voidaan helposti kääntää nousemaan ja laskemaan tästä suunnasta, kun ilmatila on vapaa, joten lentomelukin lisääntyy eikä suinkaan vähene, ennustan.
Ohessa videolinkki eiliseen kokoukseen. Pitänee muistaa seuraavissa vaaleissa!
Vihreät ja vasemmisto joka tapauksessa laajalla rintamalla olivat päättäneet vastustaa kansalaisaloitetta ja kannattivat kentän rakentamista. Muissa puolueissa taisi olla hajontaa. Ehkä joku löytää äänestystuloksen niin, että puoluekannatkin näkyvät samalla... Muun muassa Laura Kolbe käytti järkevän puheenvuoron keskustelussa ja tuntemani paikalliset valtuutetut näköjään äänestivät voittanutta kaupunginhallituksen ehdotusta vastaan.
Itseäni jäi kovasti ihmetyttämään, mitä ne plus 200 työpaikkaa ovat, mitä asuntojen rakentamisen jälkeen alueella on. Ehkä joku tietää. Ei kai sinne kuitenkin suunnitella asuntojen lisäksi myös jotain hypermarkettia?
Eräässä puheenvuorossa epäiltiin, että seuraavaksi keskustelussa nostetaan esiin liito-oravat. Ei varmaankaan nosteta. Ei nosteta varmaankaan edes satakieliä, sillä tämä kävi tarpeettomaksi, kun kentän satakielilehto hakattiin, varmaankin ihan vahingossa, hyvissä ajoin.
Vihreät ja vasemmisto joka tapauksessa laajalla rintamalla olivat päättäneet vastustaa kansalaisaloitetta ja kannattivat kentän rakentamista. Muissa puolueissa taisi olla hajontaa. Ehkä joku löytää äänestystuloksen niin, että puoluekannatkin näkyvät samalla... Muun muassa Laura Kolbe käytti järkevän puheenvuoron keskustelussa ja tuntemani paikalliset valtuutetut näköjään äänestivät voittanutta kaupunginhallituksen ehdotusta vastaan.
Itseäni jäi kovasti ihmetyttämään, mitä ne plus 200 työpaikkaa ovat, mitä asuntojen rakentamisen jälkeen alueella on. Ehkä joku tietää. Ei kai sinne kuitenkin suunnitella asuntojen lisäksi myös jotain hypermarkettia?
Eräässä puheenvuorossa epäiltiin, että seuraavaksi keskustelussa nostetaan esiin liito-oravat. Ei varmaankaan nosteta. Ei nosteta varmaankaan edes satakieliä, sillä tämä kävi tarpeettomaksi, kun kentän satakielilehto hakattiin, varmaankin ihan vahingossa, hyvissä ajoin.
9.2.16
Tiivistettyä viisautta voipuneillekin
Nyt, kun olen alkanut kirjoittaa kirjaa siskostani Tarjasta, olen lukenut paljon mietelmiä, ajatelmia, värssyjä ja viisauksia, joihin siskoni tarttui silloin, kun voimat eivät olleet hääppöiset, kun ei jaksanut lukea tiiliskiviromaaneja. Tällaiset rivit löysin käsin kirjoitettuina yhden monisteen reunasta:
Onnellisuuden olennaiset osat ovat:
jotain tekemistä
jotain, mitä rakastaa ja
jotain mitä toivoa.
– Joseph Addison
Tämän jälkeen täytyi kurkata, onko kyseinen Josh popartisti, filosofi vai elämäntapavalmentaja.
Jos kiinnostaa, täältä esimerkiksi löytyy tietoa. Ja englanniksi täältä.
Onnellisuuden olennaiset osat ovat:
jotain tekemistä
jotain, mitä rakastaa ja
jotain mitä toivoa.
– Joseph Addison
Tämän jälkeen täytyi kurkata, onko kyseinen Josh popartisti, filosofi vai elämäntapavalmentaja.
Jos kiinnostaa, täältä esimerkiksi löytyy tietoa. Ja englanniksi täältä.
4.10.13
Voipaketista vuollaan edelleen...
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisi juuri Finravinto 2012 -tutkimuksen tulokset. Niiden mukaan suomalaiset syövät aiempaa enemmän rasvaa, lähes 40 vuotta rasvan käytön trendi on ollut laskussa, nyt käyrä on kääntynyt ylöspäin. Tutkimus osoittaa, että myöntäisiä asioitakin on näkyvillä: D-vitamiinin saanti on parantunut ja pehmeiden rasvojen saanti lisääntynyt, mutta myös kovien rasvojen käyttö on lisääntynyt. Rasvasta kovan osuus on työikäisillä 15 prosenttia ja ikääntyneillä 14 prosenttia energian saannista, kun suositus on 10 prosenttia.
THL:n tiedotteesta 4.10.2013:
Rasvojen laadun paraneminen pysähtynyt
- Kun tiedetään ruokavalion keskeinen merkitys kansantautiemme synnyssä, olisi näiden tulosten perusteella tärkeää vahvistaa terveellisiä vaihtoehtoja sekä kansalaisten omissa valinnoissa että elintarviketeollisuudessa ja julkisessa päätöksenteossa. Tämä koskee erityisesti rasvan laadun parantamista, suolan vähentämistä sekä kasvisten monipuolisen käytön edistämistä, korostaa THL:n pääjohtaja Pekka Puska.
Kovan rasvan osuus on lisääntynyt verrattuna viiden vuoden takaiseen FINRISKI 2007 -tutkimukseen. Kova rasva nostaa veren kolesterolitasoa, mikä havaitttiinkin FINRISKI 2012 –tutkimuksessa mitatuissa seerumin kohonneissa rasva-arvoissa. Kovan rasvan päälähteet ovat maitorasvat kuten voi ja runsaasti voita sisältävät levitteet, juustot, maitojuomat ja muut maitovalmisteet.
- FINRISKI 2012 tulokset vahvistavat arviota siitä, että huolet suomalaisten kolesterolin ja verenpaineen osalta todella liittyvät kovan rasvan ja suolan saannin lisääntymiseen. Hiilihydraattien saannin väheneminen näyttää kohdistuneen runsaasti kuitua sisältäviin ruokiin kuten ruisleipään eikä sokeriin, mikä ei ole suotuisaa kokonaisravitsemuksen kannalta, painottaa ylijohtaja Erkki Vartiainen.
Pehmeiden rasvojen saanti on lisääntynyt ja on nyt suositusten mukaista. Näitä rasvahappoja saadaan erityisesti öljyistä, pehmeistä levitteistä ja kalasta.
D-vitamiinin saanti parantunut – myös muita vitamiineja tarpeeksi
Useimpia vitamiineja ja kivennäisaineita saadaan ruoasta riittävästi. Ainoastaan folaatin saanti ja naisilla raudan saanti on liian vähäistä. Folaatin tärkeitä lähteitä ovat ruisleipä, kasvikset, hedelmät ja marjat sekä maitovalmisteet.
D-vitamiinin saanti on lisääntynyt ja miehet saavat sitä riittävästi. Naisilla saanti alittaa hieman suositellun tason, mutta D-vitaiinivalmisteen käyttö nostaa saannin riittäväksi. D-vitamiinin parhaita lähteitä ovat kala, D-vitaminoidut ravintorasvat ja maitovalmisteet.
- On ilo todeta, että valtion ravitsemusneuvottelukunnan toimenpiteet suomalaisten D-vitamiinitilanteen parantamiseksi näyttävät toimivan. D-vitamiinin saanti on riittävää, kun sitä täydennetään D-vitamiinivalmisteilla silloin, kun ei käytetä säännöllisesti kalaa, D-vitaminoituja maitoja tai ravintorasvoja, toteaa tutkimusprofessori Suvi Virtanen.
Kalan, kasvisten, hedelmien ja marjojen käyttö on lisääntynyt edellisestä FINRISKI-tutkimuksesta. Naiset käyttävät niitä miehiä enemmän. Naisten ruokavalio sisältää enemmän kuitua kuin miesten.
Tiedot perustuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Finravinto 2012-tutkimukseen, joka on osa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kansallista FINRISKI-tutkimusta. Finravinto-tutkimukset ovat tärkein työikäisen väestön ruoankäytön ja ravinnonsaannin seurantamenetelmä. Ravintohaastattelulla selvitettiin yli 2 000 aikuisen suomalaisen ruokavalio.
THL:n tiedotteesta 4.10.2013:
Rasvojen laadun paraneminen pysähtynyt
- Kun tiedetään ruokavalion keskeinen merkitys kansantautiemme synnyssä, olisi näiden tulosten perusteella tärkeää vahvistaa terveellisiä vaihtoehtoja sekä kansalaisten omissa valinnoissa että elintarviketeollisuudessa ja julkisessa päätöksenteossa. Tämä koskee erityisesti rasvan laadun parantamista, suolan vähentämistä sekä kasvisten monipuolisen käytön edistämistä, korostaa THL:n pääjohtaja Pekka Puska.
Kovan rasvan osuus on lisääntynyt verrattuna viiden vuoden takaiseen FINRISKI 2007 -tutkimukseen. Kova rasva nostaa veren kolesterolitasoa, mikä havaitttiinkin FINRISKI 2012 –tutkimuksessa mitatuissa seerumin kohonneissa rasva-arvoissa. Kovan rasvan päälähteet ovat maitorasvat kuten voi ja runsaasti voita sisältävät levitteet, juustot, maitojuomat ja muut maitovalmisteet.
- FINRISKI 2012 tulokset vahvistavat arviota siitä, että huolet suomalaisten kolesterolin ja verenpaineen osalta todella liittyvät kovan rasvan ja suolan saannin lisääntymiseen. Hiilihydraattien saannin väheneminen näyttää kohdistuneen runsaasti kuitua sisältäviin ruokiin kuten ruisleipään eikä sokeriin, mikä ei ole suotuisaa kokonaisravitsemuksen kannalta, painottaa ylijohtaja Erkki Vartiainen.
Pehmeiden rasvojen saanti on lisääntynyt ja on nyt suositusten mukaista. Näitä rasvahappoja saadaan erityisesti öljyistä, pehmeistä levitteistä ja kalasta.
D-vitamiinin saanti parantunut – myös muita vitamiineja tarpeeksi
Useimpia vitamiineja ja kivennäisaineita saadaan ruoasta riittävästi. Ainoastaan folaatin saanti ja naisilla raudan saanti on liian vähäistä. Folaatin tärkeitä lähteitä ovat ruisleipä, kasvikset, hedelmät ja marjat sekä maitovalmisteet.
D-vitamiinin saanti on lisääntynyt ja miehet saavat sitä riittävästi. Naisilla saanti alittaa hieman suositellun tason, mutta D-vitaiinivalmisteen käyttö nostaa saannin riittäväksi. D-vitamiinin parhaita lähteitä ovat kala, D-vitaminoidut ravintorasvat ja maitovalmisteet.
- On ilo todeta, että valtion ravitsemusneuvottelukunnan toimenpiteet suomalaisten D-vitamiinitilanteen parantamiseksi näyttävät toimivan. D-vitamiinin saanti on riittävää, kun sitä täydennetään D-vitamiinivalmisteilla silloin, kun ei käytetä säännöllisesti kalaa, D-vitaminoituja maitoja tai ravintorasvoja, toteaa tutkimusprofessori Suvi Virtanen.
Kalan, kasvisten, hedelmien ja marjojen käyttö on lisääntynyt edellisestä FINRISKI-tutkimuksesta. Naiset käyttävät niitä miehiä enemmän. Naisten ruokavalio sisältää enemmän kuitua kuin miesten.
Tiedot perustuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Finravinto 2012-tutkimukseen, joka on osa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kansallista FINRISKI-tutkimusta. Finravinto-tutkimukset ovat tärkein työikäisen väestön ruoankäytön ja ravinnonsaannin seurantamenetelmä. Ravintohaastattelulla selvitettiin yli 2 000 aikuisen suomalaisen ruokavalio.
24.9.13
EI Guggenheimille niin kauan kuin yhteiskunnan peruspalveluja ajetaan alas
Samaan aikaan kun kuulemme päivittäin uutisia mittavista irtisanomisista, Steven Elopin myötäjäisistä ja koulutuksen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon kurjistumisesta, kuuluu Etelärannasta kummia: kaupunkimme poliittinen Eliitti on myötämielistymässä siihen, että verovaroja käytetään amerikkalaisen Guggenheim-museon rahoittamiseen. Yksi kielteinen valtuustopäätös ei suinkaan hankkeen ajajia lannista, se vain hieman hidastaa. Nyt alkoi väsytysvaihe.
Muistaako joku, missä on se eroahelsinginkaupunginveronmaksajista.fi ?
En löytänyt sivua.
Löytyi vain tällainen keräyssivu, mutta täällä ei voinutkaan lahjoittaa rahaa tuohon kulttuuriin, vaan tää oli kai veroviraston kolehtihaavi? Ehkä toi Guggenheim voisi ottaa tästä mallia kuitenkin? Varmaan löytyisi yksityistä rahoitusta?
Oikeasti:poliitikkojemme toiminta on häpeämätöntä. Nyt on syytä katsoa tarkasti, miten kaupunginhallituksen kokoomuslainen puheenjohtaja TatuRauhamäki (kts. myös) ja kaupunginvaltuuston vihreä puheenjohtaja Mari Puoskari näitä päätöksiä junailevat ja miten maamme hallitus ihmisten verovaroja kylvää. Ja nämä linjaukset on syytä muistaa seuraavissa vaaleissa, aina seuraaviin kunnallisvaaleiuhin saakka.
Ovatko siis eliitin kulttuuritarpeet tärkeämpiä kuin sosiaali- ja terveydenhuollon minimin saavuttaminen kaupungissamme?
Muistaako joku, missä on se eroahelsinginkaupunginveronmaksajista.fi ?
En löytänyt sivua.
Löytyi vain tällainen keräyssivu, mutta täällä ei voinutkaan lahjoittaa rahaa tuohon kulttuuriin, vaan tää oli kai veroviraston kolehtihaavi? Ehkä toi Guggenheim voisi ottaa tästä mallia kuitenkin? Varmaan löytyisi yksityistä rahoitusta?
Oikeasti:poliitikkojemme toiminta on häpeämätöntä. Nyt on syytä katsoa tarkasti, miten kaupunginhallituksen kokoomuslainen puheenjohtaja TatuRauhamäki (kts. myös) ja kaupunginvaltuuston vihreä puheenjohtaja Mari Puoskari näitä päätöksiä junailevat ja miten maamme hallitus ihmisten verovaroja kylvää. Ja nämä linjaukset on syytä muistaa seuraavissa vaaleissa, aina seuraaviin kunnallisvaaleiuhin saakka.
Ovatko siis eliitin kulttuuritarpeet tärkeämpiä kuin sosiaali- ja terveydenhuollon minimin saavuttaminen kaupungissamme?
8.9.13
Ikävää osaamattomuutta Helsingin sosiaali- ja terveyslautakunnalta
Helsingin Sanomat kertoo tänään päätöksestä, jonka kaupunkimme sosiaali- ja terveyslautakunta teki kesäkuussa: se päätti poistaa 4000 pyörätuolia ja rollaattoria käyttävältä oikeuden maksuttomaan joukkoliikenteeseen. Vaikeavammaiset ihmiset pannaan nyt maksamaan kaupungin rahavajeita, kun samaan aikaan vakavissaan kaupungin virkamiehet ja monet päättäjät ovat keskustelleet julkisuudessa edelleen jonkin amerikkalaisten taidemuseofirman merkittävästä tukemisesta suomalaisten veronmaksajien rahoilla.
Joku neropatti on laskenut, että kaupunki säästää miljoona euroa päätöksellään ottaa vaikeavammaisilta pois oikeus käyttää maksuttomasti joukkoliikennettä.
Paljonkohan kaupunki säästää, kun ottaa vielä lapsiperheiltäkin vastaavan oikeuden pois. Sekin aika on oven edessä, arvelen.
Nyt kiinnostuneena odotan, miten pyörätuolimaksajat ja rollaattorimaksajat tulevat bussin etuovesta sisään maksaakseen kertalippujaan ja riittääkö tila käytävällä ja kuskien pinna odottaa, että vaikeasti liikkuvat saavat turvallisen paikan kulkuneuvossa.Sitten kun letkaan vielä liitetään lastenrattaat ja lastenvaunut, on aika hankkia uusi kalusto.
Itse en usko, että miljoonalaskelmat edes pitävät paikkaansa: tulos on kaupungille luullakseni negatiivinen. Voi olla, että kyseisellä momentilla tulee jokin säästö, mutta säästöä ei synny siitä, että aiemmin aktiivisempaan elämäntapaan asennoituneet joutuvat rahan puutteessa jäämään koteihinsa, se kostautuu sitten muilta momenteilta.
Ja vielä ahneusvinkkinä kaupungille: voittehan toteuttaa joukkoliikenteen kuten Vaasassa, jossa esim. lastenvaunujen kanssa bussiin pyrkiessäni kuljettaja peri kaksinkertaisen hinnan. Vaasassa vain perin harva viitsii käyttää bussia, kun ne tulevat miten sattuu ja hinnoittelu on kova. Enemmänhän sitä säästöä tulee kaupungille tosiaan, jos julkinen liikenne loppuu vaikka tyystin ja kaikilta edellytetään oman auton hankintaa ja käyttöä tai taksimatkojen tekemistä omaan piikkiin.
Joku neropatti on laskenut, että kaupunki säästää miljoona euroa päätöksellään ottaa vaikeavammaisilta pois oikeus käyttää maksuttomasti joukkoliikennettä.
Paljonkohan kaupunki säästää, kun ottaa vielä lapsiperheiltäkin vastaavan oikeuden pois. Sekin aika on oven edessä, arvelen.
Nyt kiinnostuneena odotan, miten pyörätuolimaksajat ja rollaattorimaksajat tulevat bussin etuovesta sisään maksaakseen kertalippujaan ja riittääkö tila käytävällä ja kuskien pinna odottaa, että vaikeasti liikkuvat saavat turvallisen paikan kulkuneuvossa.Sitten kun letkaan vielä liitetään lastenrattaat ja lastenvaunut, on aika hankkia uusi kalusto.
Itse en usko, että miljoonalaskelmat edes pitävät paikkaansa: tulos on kaupungille luullakseni negatiivinen. Voi olla, että kyseisellä momentilla tulee jokin säästö, mutta säästöä ei synny siitä, että aiemmin aktiivisempaan elämäntapaan asennoituneet joutuvat rahan puutteessa jäämään koteihinsa, se kostautuu sitten muilta momenteilta.
Ja vielä ahneusvinkkinä kaupungille: voittehan toteuttaa joukkoliikenteen kuten Vaasassa, jossa esim. lastenvaunujen kanssa bussiin pyrkiessäni kuljettaja peri kaksinkertaisen hinnan. Vaasassa vain perin harva viitsii käyttää bussia, kun ne tulevat miten sattuu ja hinnoittelu on kova. Enemmänhän sitä säästöä tulee kaupungille tosiaan, jos julkinen liikenne loppuu vaikka tyystin ja kaikilta edellytetään oman auton hankintaa ja käyttöä tai taksimatkojen tekemistä omaan piikkiin.
16.2.13
Hyvä leffa amerikkalaisesta homoaktivistista
Elokuva on saanut parhaan käsikirjoituksen Oscarin ja parhaan miespääosan Oscarin, mielestäni ansiosta.
Se, mikä leffan teki niin hyväksi omasta mielestäni, oli, että muiden parhaiden elokuvien tapaan elokuva ei ollut yksipuolinen, henkisesti mustavalkoinen, vaikkei se jättänyt epäilystä siitä, kenen puolella se on.
Elokuva ei peitellyt homoyhteisön parinvaihtoaktiivisuutta eikä vaiennut siitä, että yhteisössä on rikkinäisiä ihmisiä, joiden itsemurha-alttius on paljon suurempi kuin heteroenemmistön keskuudessa. Elokuva ei antanut näihin kysymyksiin välttämättä vastauksia.
Elokuvan sankarin mustat varjot myös näytettiin: valta toi mukanaan kovuutta, joka ei enää sitten jättänytkään mahdollisuutta inhimilliseen hyvyyteen.
Jäin pohtimaan elokuvan katsottuani, onko psykiatrisen avun tarve USAn homoyhteisössä tabu ja onko ehkä niin, että yhteisö suorastaan torjuu sen mahdollisuuden, että yhteisön jäsenillä voi olla tässä suhteessa avun tarvetta.
http://www.imdb.com/title/tt1013753/
5.11.12
31.8.12
Suomalaisten kolesterolitaso nousussa vuosikymmenien laskun jälkeen
Sydänsairauksien esiintymisen kannalta tulevat vuodet saattavat olla surullisempia kuin nykyiset. Julkaisen tässä kokonaisuudessaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tiedotteen, joka liittyy uuden Finriski-tutkimuksen tulosten julkistamiseen.
Itse nykyisin havainnoin vain ihmisten arkielämän valintoja ja asenteita lähinnä ja ne pitävät yhtä tämän THLn analyysin kanssa: nekin, joilla on sepelvaltimotaudin kohonnut riski syövät huoletta voita ja käyttävät kermaa ja oliiviöljyä uskoen niiden terveellisyyteen sekä korostavat kevyttuotteiden lisäaineongelmia ja kokkaavat karppauskirjojen ohjeista itselleen hyvällä omallatunnolla.
Itse olen valinnut oman tieni elämänvalinnoissa ja niihin on kyllä vahvasti vaikuttanut tutustuminen siihen, miten sepelvaltimotautia vastaan käytiin Sydänliiton historiassa ensimmäisten 50 vuoden ajan menestyksekästä kamppailua. Nyt elämme postmodernia aikaa ja jokaisella on oikeus määritellä oma totuutensa, uskoa siihen ja julistaa sitä totuutena muillekin. Tämä on synnyttänyt sekä viestintään kovaa haastetta että koetellut ihmisten medialukutaitoa. Minusta kansanterveysalan viestintäammattilaiset ovat suoriutuneet viestintätehtävästään erinomaisesti, mutta lukijat, kuluttajat, suuri yleisö, ovat valinneet entistä useammin toisin. Lihomista ja diabetesuhkaa tuijotettaessa on unohtunut, että ylipaino on toki suuri riski sepelvaltimotaudin riskitekijänä, mutta että se ei ole ainoa.
Tässä lupaamani tiedote:
Suomalaisten veren kolesterolipitoisuus on kääntynyt nousuun viimeisen viiden vuoden aikana kaikilla eri puolille Suomea sijoittuneella viidellä tutkimusalueella, kun se yhtäjaksoisesti laski vuodesta 1982 vuoteen 2007. Kevättalvella 2012 toteutetun FINRISKI-tutkimuksen ensimmäiset tulokset on julkaistu tänään ilmestyvässä Suomen Lääkärilehdessä.
Tulosten mukaan vuodesta 2007 vuoteen 2012 suomalaisten keskimääräinen veren kolesterolipitoisuus nousi miehillä 5,25 millimoolista litraa kohden (mmol/l) 5,34:ään ja naisilla 5,15:sta (mmol/l) 5,31:een. Nousua oli miehillä 1,7 prosenttia ja naisilla 3,1 prosenttia, mikä on tilastollisesti merkitsevä muutos. Suositusten mukaan kokonaiskolesterolin tulisi olla alle 5 mmol/l.
1970-luvulta jatkunut sydäntautikuolleisuuden lasku uhkaa kääntyä nousuun lähivuosina
Suomessa on 1970-luvulta lähtien onnistuttu alentamaan merkittävästi erityisesti työikäisen väestön sydän- ja verisuonisairauskuolleisuutta, mutta viime vuosina yhä enemmän myös vanhemmissa ikäryhmissä. Tutkimuksen mukaan tärkeimmät syyt sepelvaltimotautikuolleisuuden laskuun ovat olleet kolesterolipitoisuuden aleneminen, verenpaineen lasku ja tupakoinnin väheneminen. Yksittäisistä riskitekijöistä väestön veren kolesterolin aleneminen on ollut selvästi merkittävin kuolleisuutta vähentänyt tekijä: noin 80 prosentin kuolleisuuden laskusta noin puolet selittyi kolesterolipitoisuuden alenemisella. Suomalaisten sydänkuolleisuus ja kolesterolitaso ovat molemmat laskeneet. Korkeimmillaan veren kolesterolipitoisuus oli 1970-luvun alussa, jolloin keskiarvo oli noin 7 mmol/l.
Yhden prosentin muutos väestön kolesterolitasossa lisää kansainvälisten tutkimusyhteenvetojen mukaan sepelvaltimotautikuolemia 2 3 prosenttia. Vuonna 2010 Suomessa oli alle 75-vuotiailla miehillä 5 394 sairaalahoitoon johtanutta vakavaa sepelvaltimotaudin ensikohtausta ja naisilla vastaavasti 1 805. Tämän ennusteen mukaan sydänkohtaukset lisääntyvät miehillä noin 200–300 tapauksella ja naisilla 100–170 tapauksella lähivuosina. Jossakin määrin sydäntautilukujen kehitykseen vaikuttavat myös muut riskitekijöiden muutokset.
Viimeaikainen ravintokeskustelu on johtanut väestöä harhaan
Eniten kolesterolipitoisuuden alenemiseen 1970-luvulta vuoteen 2007 vaikutti ruokavalion muuttuminen terveellisemmäksi. Tärkein syy on ollut rasvojen laadun muutos: kovien rasvojen (tyydyttyneiden rasvojen) käytön väheneminen ja kasviöljyjen (monityydyttymättömien rasvojen) käytön lisääntyminen. Myös vihannesten, marjojen ja hedelmien kulutuksen lisääntymisellä on ollut merkitystä.
Viimeaikainen ravintokeskustelu on hämmentänyt osaa väestöä ja vaikuttanut ruokavalioon kolesterolitasoa nostavasti. Karppauksella eli hiilihydraattien vähentämisellä voidaan laihduttaa, mutta niin voidaan myös vähentämällä muiden ruoka-aineiden syöntiä. Karppauksesta tulee sydämen kannalta hengenvaarallista, jos hiilihydraatit korvataan kovilla eläinrasvoilla. Tämä on ollut erikoinen piirre juuri suomalaisessa karppauskeskustelussa. Vähähiilihydraattisen ruokavalion kansainvälisissä tutkimuksissa on aina korostettu rasvanlaadun terveellisyyttä ja sitä, että hiilihydraatit tulee korvata terveellisillä kasviöljyillä.
Myös karppauskeskustelun ulkopuolella on esitetty väitteitä, etteivät kovien rasvojen käytön nostamat kolesteroliarvot lisäisi sydäntauteja. Tiedeyhteisö on kuitenkin varsin yksimielinen siitä, että pahanlaatuinen kolesteroli ahtauttaa verisuonia ja että kovat rasvat nostavat kolesterolia. Esimerkiksi USA:n uusissa kansallisissa suosituksissa sydäntautien ehkäisemisessä suositellaan tyydyttyneiden rasvojen osuutta vähennettäväksi nykyisestä 10 prosentin suosituksesta enintään 7 prosenttiin.
Erityisen keskeinen vaikutus suomalaisen veren kolesterolitason nousussa lienee runsaasti voita sisältävien levitteiden (”…mariini-tuotteiden”) yleistyminen ja kuluttajien tietämättömyys niiden ravitsemuksellisista vaikutuksista: useimmat sisältävät runsaasti tyydyttynyttä kovaa rasvaa, joka nostaa veren kolesterolia, kun monityydyttymättömät pehmeät rasvat sitä laskevat.
Kansallinen FINRISKI-tutkimus on toteutettu viiden vuoden välein vuodesta 1972 lähtien satunnaisotokselle Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa, Helsingissä ja Vantaalla, Turussa ja Loimaalla sekä viidessä Varsinais-Suomen kunnassa.
Tiedote; Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL
Itse nykyisin havainnoin vain ihmisten arkielämän valintoja ja asenteita lähinnä ja ne pitävät yhtä tämän THLn analyysin kanssa: nekin, joilla on sepelvaltimotaudin kohonnut riski syövät huoletta voita ja käyttävät kermaa ja oliiviöljyä uskoen niiden terveellisyyteen sekä korostavat kevyttuotteiden lisäaineongelmia ja kokkaavat karppauskirjojen ohjeista itselleen hyvällä omallatunnolla.
Itse olen valinnut oman tieni elämänvalinnoissa ja niihin on kyllä vahvasti vaikuttanut tutustuminen siihen, miten sepelvaltimotautia vastaan käytiin Sydänliiton historiassa ensimmäisten 50 vuoden ajan menestyksekästä kamppailua. Nyt elämme postmodernia aikaa ja jokaisella on oikeus määritellä oma totuutensa, uskoa siihen ja julistaa sitä totuutena muillekin. Tämä on synnyttänyt sekä viestintään kovaa haastetta että koetellut ihmisten medialukutaitoa. Minusta kansanterveysalan viestintäammattilaiset ovat suoriutuneet viestintätehtävästään erinomaisesti, mutta lukijat, kuluttajat, suuri yleisö, ovat valinneet entistä useammin toisin. Lihomista ja diabetesuhkaa tuijotettaessa on unohtunut, että ylipaino on toki suuri riski sepelvaltimotaudin riskitekijänä, mutta että se ei ole ainoa.
Tässä lupaamani tiedote:
Suomalaisten veren kolesterolipitoisuus on kääntynyt nousuun viimeisen viiden vuoden aikana kaikilla eri puolille Suomea sijoittuneella viidellä tutkimusalueella, kun se yhtäjaksoisesti laski vuodesta 1982 vuoteen 2007. Kevättalvella 2012 toteutetun FINRISKI-tutkimuksen ensimmäiset tulokset on julkaistu tänään ilmestyvässä Suomen Lääkärilehdessä.
Tulosten mukaan vuodesta 2007 vuoteen 2012 suomalaisten keskimääräinen veren kolesterolipitoisuus nousi miehillä 5,25 millimoolista litraa kohden (mmol/l) 5,34:ään ja naisilla 5,15:sta (mmol/l) 5,31:een. Nousua oli miehillä 1,7 prosenttia ja naisilla 3,1 prosenttia, mikä on tilastollisesti merkitsevä muutos. Suositusten mukaan kokonaiskolesterolin tulisi olla alle 5 mmol/l.
1970-luvulta jatkunut sydäntautikuolleisuuden lasku uhkaa kääntyä nousuun lähivuosina
Suomessa on 1970-luvulta lähtien onnistuttu alentamaan merkittävästi erityisesti työikäisen väestön sydän- ja verisuonisairauskuolleisuutta, mutta viime vuosina yhä enemmän myös vanhemmissa ikäryhmissä. Tutkimuksen mukaan tärkeimmät syyt sepelvaltimotautikuolleisuuden laskuun ovat olleet kolesterolipitoisuuden aleneminen, verenpaineen lasku ja tupakoinnin väheneminen. Yksittäisistä riskitekijöistä väestön veren kolesterolin aleneminen on ollut selvästi merkittävin kuolleisuutta vähentänyt tekijä: noin 80 prosentin kuolleisuuden laskusta noin puolet selittyi kolesterolipitoisuuden alenemisella. Suomalaisten sydänkuolleisuus ja kolesterolitaso ovat molemmat laskeneet. Korkeimmillaan veren kolesterolipitoisuus oli 1970-luvun alussa, jolloin keskiarvo oli noin 7 mmol/l.
Yhden prosentin muutos väestön kolesterolitasossa lisää kansainvälisten tutkimusyhteenvetojen mukaan sepelvaltimotautikuolemia 2 3 prosenttia. Vuonna 2010 Suomessa oli alle 75-vuotiailla miehillä 5 394 sairaalahoitoon johtanutta vakavaa sepelvaltimotaudin ensikohtausta ja naisilla vastaavasti 1 805. Tämän ennusteen mukaan sydänkohtaukset lisääntyvät miehillä noin 200–300 tapauksella ja naisilla 100–170 tapauksella lähivuosina. Jossakin määrin sydäntautilukujen kehitykseen vaikuttavat myös muut riskitekijöiden muutokset.
Viimeaikainen ravintokeskustelu on johtanut väestöä harhaan
Eniten kolesterolipitoisuuden alenemiseen 1970-luvulta vuoteen 2007 vaikutti ruokavalion muuttuminen terveellisemmäksi. Tärkein syy on ollut rasvojen laadun muutos: kovien rasvojen (tyydyttyneiden rasvojen) käytön väheneminen ja kasviöljyjen (monityydyttymättömien rasvojen) käytön lisääntyminen. Myös vihannesten, marjojen ja hedelmien kulutuksen lisääntymisellä on ollut merkitystä.
Viimeaikainen ravintokeskustelu on hämmentänyt osaa väestöä ja vaikuttanut ruokavalioon kolesterolitasoa nostavasti. Karppauksella eli hiilihydraattien vähentämisellä voidaan laihduttaa, mutta niin voidaan myös vähentämällä muiden ruoka-aineiden syöntiä. Karppauksesta tulee sydämen kannalta hengenvaarallista, jos hiilihydraatit korvataan kovilla eläinrasvoilla. Tämä on ollut erikoinen piirre juuri suomalaisessa karppauskeskustelussa. Vähähiilihydraattisen ruokavalion kansainvälisissä tutkimuksissa on aina korostettu rasvanlaadun terveellisyyttä ja sitä, että hiilihydraatit tulee korvata terveellisillä kasviöljyillä.
Myös karppauskeskustelun ulkopuolella on esitetty väitteitä, etteivät kovien rasvojen käytön nostamat kolesteroliarvot lisäisi sydäntauteja. Tiedeyhteisö on kuitenkin varsin yksimielinen siitä, että pahanlaatuinen kolesteroli ahtauttaa verisuonia ja että kovat rasvat nostavat kolesterolia. Esimerkiksi USA:n uusissa kansallisissa suosituksissa sydäntautien ehkäisemisessä suositellaan tyydyttyneiden rasvojen osuutta vähennettäväksi nykyisestä 10 prosentin suosituksesta enintään 7 prosenttiin.
Erityisen keskeinen vaikutus suomalaisen veren kolesterolitason nousussa lienee runsaasti voita sisältävien levitteiden (”…mariini-tuotteiden”) yleistyminen ja kuluttajien tietämättömyys niiden ravitsemuksellisista vaikutuksista: useimmat sisältävät runsaasti tyydyttynyttä kovaa rasvaa, joka nostaa veren kolesterolia, kun monityydyttymättömät pehmeät rasvat sitä laskevat.
Kansallinen FINRISKI-tutkimus on toteutettu viiden vuoden välein vuodesta 1972 lähtien satunnaisotokselle Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa, Helsingissä ja Vantaalla, Turussa ja Loimaalla sekä viidessä Varsinais-Suomen kunnassa.
Tiedote; Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL
23.6.12
Lapset – toisarvoisia vuokralaisia?
Jakomäen kiinteistöt ei ainakaan saa täysiä pisteitä tämän vuokrataloyhtiön kiinteistönhoidosta. 15 vuotta pihassa on ollut sama hiekkalaatikko. Hiekkaa on vaihdettu muutaman vuoden välein, hiekkalaatikkoa ei vielä koskaan. Kiinteistöherrat ovat tehneet muutaman tarkastuksen ainakin takavuosina tsekatakseen, onko laikkipaikka EU-direktiivien mukainen. Sen tuloksena kiipeilytelineen alle pantiin karkeampaa hiekkaa ja keinujen alle muovialusta.
Lumen alta paljastui keväällä lahonnut hiekkalaatikko. Kesäkuun alussa, parhaaseen hiekkalinnojentekoaikaan, laho laatikko oli kuin siili: kahden ja puolen tuuman rautanauloilla somistettu. Juhannukseksi piha oli siivottu: hiekkalaatikko oli viety kokonaan pois ja hiekatkin kaivettu kuopalle (tosin vieläkin sieltä löytyy rautanauloja). Vielä juhannusaamuna 2-vuotiaan isä löysi leippipaikalta ruosteisen ruuvin. Saahan nähdä, saavatko lapset hiekkaa tai laatikkoa ennen lumia, asukkaiden luottamushenkilöillä kun ei heilläkään enää taida olla hiekkalaatikkoikäisiä lapsia.
Edit. 4.7. Nyttemmin on hiekkalaatikon jäänteet poistettu kokonaan ja hiekan tilalla on sitten kuoppa. Paikalla leikkii päivittäin muutama pikkuinen kiharapää. Varmaan, kun kiinteistöyhtiön sedät ja tädit tulevat kesälomaltaan he alkavat toimia asian hyväksi. Hiekkalaatikko saadaan todennäköisesti käyttöön jo ennen lumia, kertoi luottavainen äiti eilen hiekkakuopan reunalla.
Edit 5.7. Tänään tuli työkolonna paikalle ja pisti leikkipaikan kuntoon. Määrätietoisten toiminnan selitys löytyi pian: eräs vuokralainen, isoäiti, lähetti sähköpostia kiinteistöyhtiöön aamulla. Täytyy näköjään näitäkin muistuttaa olemassaolostaan, ja lasten olemassaolosta niin asiat tulevat kuntoon. Suurin osa heinäkuusta on nyt siis pelastettu kyseisen yhtiön ipanoilla.
Edit. 4.7. Nyttemmin on hiekkalaatikon jäänteet poistettu kokonaan ja hiekan tilalla on sitten kuoppa. Paikalla leikkii päivittäin muutama pikkuinen kiharapää. Varmaan, kun kiinteistöyhtiön sedät ja tädit tulevat kesälomaltaan he alkavat toimia asian hyväksi. Hiekkalaatikko saadaan todennäköisesti käyttöön jo ennen lumia, kertoi luottavainen äiti eilen hiekkakuopan reunalla.
Edit 5.7. Tänään tuli työkolonna paikalle ja pisti leikkipaikan kuntoon. Määrätietoisten toiminnan selitys löytyi pian: eräs vuokralainen, isoäiti, lähetti sähköpostia kiinteistöyhtiöön aamulla. Täytyy näköjään näitäkin muistuttaa olemassaolostaan, ja lasten olemassaolosta niin asiat tulevat kuntoon. Suurin osa heinäkuusta on nyt siis pelastettu kyseisen yhtiön ipanoilla.
25.4.12
NIMBYt - koulutetumpiako?
Telkkariuutisissa tänään Suomen ympäristökeskuksen joku asiantuntija selitti nimby-ilmiötä sillä, että ihmisten koulutustaso on noussut. Kaikissa kunnon uutisissa on asiantuntijoita (asianosaiset saattavat toki unohtua). Nyt jäi perin epäselväksi, mihin tutkimuksiin tutkijan lausunto perustui. Oma luuloni on, että kyse ei kuitenkaan olisi koulutustason kohoamisesta, vaan ihan yksinkertaisesti itsekkyyden ja ahneuden kasvusta.
Asuin nuorena kaupungin vuokra-asuntoalueella, jossa vastustettiin jyrkästi päihdeongelmaisten asuntolaa takapihallemme. Myöhemmin asuin pihapiirissä, missä oli kahdenkinlaisia asuntoloita. Ongelmiakin oli, elämä on rosoista, mutta elämä on rosoista myös keskikaupungin arvokiinteistöissä. En tiiä, missä koulutetumpia ihmisiä asui, ehkä keskikaupungilla, mutta ainakin siellä on arvokiinteistöjä ja ympärillä oleva köyhyys tuottaa markkinahäiriöitä. Vaihtoehto.
Asuin nuorena kaupungin vuokra-asuntoalueella, jossa vastustettiin jyrkästi päihdeongelmaisten asuntolaa takapihallemme. Myöhemmin asuin pihapiirissä, missä oli kahdenkinlaisia asuntoloita. Ongelmiakin oli, elämä on rosoista, mutta elämä on rosoista myös keskikaupungin arvokiinteistöissä. En tiiä, missä koulutetumpia ihmisiä asui, ehkä keskikaupungilla, mutta ainakin siellä on arvokiinteistöjä ja ympärillä oleva köyhyys tuottaa markkinahäiriöitä. Vaihtoehto.
27.2.12
Ei Guggenheimia, sori
On tärkeää, että julkiset varat suunnataan sinne, missä niitä kipeästi tarvitaan: tuloerojen ja terveyserojen tasoittamiseen sekä vanhusten ihmisarvoiseen kohteluun ja tasa-arvoiseen koulutusjärjestetlmään, joka mahdollistaa varallisuudesta riippumattoman mahdollisuuden opiskella lahjojensa ja taipumustensa mukaiseen ammattiin.
Suomalainen tulonsiirtojärjestelmä on jo pitkään kehittynyt vinoon suuntaan: tulosnsiirrot painottuvat varattomien perheiden sijaan varakkaille. Hyvä universalistinen sosiaalipolitiikan perusta on kääntynytkin Suomessa irvikuvakseen 90-luvun laman jälkeisenä aikana. Julkinen tuki valuu yksityisille pörssiyrityksille ja parhaassakin tapauksessa ansiosidonnaisten etujen laskentaperusteen kautta niille, jotka kykenisivät itsekin maksamaan laskunsa, mutta liian pienelle palkalle tai valille työtä jätetyt ja rattaisiin rusentuneet jätetäänpärjäilemään vähillä tuilla (tuet voivat toki köntässä näyttää suurilta, mutta yksilökohtaisesti laskien ne harvoin riittävät kunnolla). Toki ministeriöiden tutkimuksissa asia on saatu näyttämään eri valossa, ikään kuin vähävaraisia tuettaisiin enemmän, mutta arkielämä näyttää, että tasa-arvosta ollaan kaukana: rikas pääsee hoitoon, köyhä, varsinkin työtön, jää vaille tarvitsemiaan palveluita.
Nyt Helsingin valtuusto keskustelee toimittajien ja ties kenen kanssa vakavissaan siitä, kuinka suurella osuudella kaupunki ja mahdollisesti valtio tulevat rahoittamaan Guggenheim-nimistä brändiä Helsingissä. On kuin näkisi unta: pelastamme eläkeyhtiöitä, jotka ovat sijoittaneet rahojamme Kreikkaan ja nyt pistämme liikenevät julkiset rahat kulttuurin seiniin.
Minusta olisi, anteeksi nyt vain, parempi rakentaa kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja, jos rakennusalan työllisyydestä ollaan huolissaan. Jos kulttuurialan työpaikoista ollaan huolestuneita, ei vähäisiä ihmisiin sijoitettavia rahoja kannata hajasijoittaa taas uuteen pisteeseen. Olemme kaikki lapsina kai kuulleet jutun hölmöläisistä, jotka pidensivät peittoa.
Edit: 28.2.klo18.50
Keskustelussa esimerkikiksi Helsingin Kokoomuksenkannattajia: http://www.helsinginkokoomus.fi/sitenews/news/-/ids/28/nid/47507
ja http://www.kaikupuro.fi/SariSarkomaa/?p=1502
Ja vasemmistoleirissä:
http://www.kansanuutiset.fi/mielipiteet/paakirjoitus/2717483/kayko-guggenheim-kukkarollasi
Keskustapuoleesta:
Laura Kolbe
http://laurakolbe.blogspot.com/2012/02/guggenheim-new-yorkissa-ja-helsingissa.html
ja Pekka Mervola:
http://www.ksml.fi/mielipide/kolumnit/arhinmaki-kovin-topakkana/989398
Vihreät DeGröna eivätkä demarit näytä puhuvan samaan aikaan terveyeroista ja Guggenheimista kovin hanakasti, kun ei nouse hauissa. Kannatusta ja pilkkaa on molempia sen sijaan samassa puolueessa mitä ilmeisimmin.
Suomalainen tulonsiirtojärjestelmä on jo pitkään kehittynyt vinoon suuntaan: tulosnsiirrot painottuvat varattomien perheiden sijaan varakkaille. Hyvä universalistinen sosiaalipolitiikan perusta on kääntynytkin Suomessa irvikuvakseen 90-luvun laman jälkeisenä aikana. Julkinen tuki valuu yksityisille pörssiyrityksille ja parhaassakin tapauksessa ansiosidonnaisten etujen laskentaperusteen kautta niille, jotka kykenisivät itsekin maksamaan laskunsa, mutta liian pienelle palkalle tai valille työtä jätetyt ja rattaisiin rusentuneet jätetäänpärjäilemään vähillä tuilla (tuet voivat toki köntässä näyttää suurilta, mutta yksilökohtaisesti laskien ne harvoin riittävät kunnolla). Toki ministeriöiden tutkimuksissa asia on saatu näyttämään eri valossa, ikään kuin vähävaraisia tuettaisiin enemmän, mutta arkielämä näyttää, että tasa-arvosta ollaan kaukana: rikas pääsee hoitoon, köyhä, varsinkin työtön, jää vaille tarvitsemiaan palveluita.
Nyt Helsingin valtuusto keskustelee toimittajien ja ties kenen kanssa vakavissaan siitä, kuinka suurella osuudella kaupunki ja mahdollisesti valtio tulevat rahoittamaan Guggenheim-nimistä brändiä Helsingissä. On kuin näkisi unta: pelastamme eläkeyhtiöitä, jotka ovat sijoittaneet rahojamme Kreikkaan ja nyt pistämme liikenevät julkiset rahat kulttuurin seiniin.
Minusta olisi, anteeksi nyt vain, parempi rakentaa kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja, jos rakennusalan työllisyydestä ollaan huolissaan. Jos kulttuurialan työpaikoista ollaan huolestuneita, ei vähäisiä ihmisiin sijoitettavia rahoja kannata hajasijoittaa taas uuteen pisteeseen. Olemme kaikki lapsina kai kuulleet jutun hölmöläisistä, jotka pidensivät peittoa.
Edit: 28.2.klo18.50
Keskustelussa esimerkikiksi Helsingin Kokoomuksenkannattajia: http://www.helsinginkokoomus.fi/sitenews/news/-/ids/28/nid/47507
ja http://www.kaikupuro.fi/SariSarkomaa/?p=1502
Ja vasemmistoleirissä:
http://www.kansanuutiset.fi/mielipiteet/paakirjoitus/2717483/kayko-guggenheim-kukkarollasi
Keskustapuoleesta:
Laura Kolbe
http://laurakolbe.blogspot.com/2012/02/guggenheim-new-yorkissa-ja-helsingissa.html
ja Pekka Mervola:
http://www.ksml.fi/mielipide/kolumnit/arhinmaki-kovin-topakkana/989398
Vihreät DeGröna eivätkä demarit näytä puhuvan samaan aikaan terveyeroista ja Guggenheimista kovin hanakasti, kun ei nouse hauissa. Kannatusta ja pilkkaa on molempia sen sijaan samassa puolueessa mitä ilmeisimmin.
6.1.12
Ikäihmisille opastusta netinkäyttöön
Sivustolta http://www.nettinurkka.fi/löytyy ikäihmisille opastusta netin maailmaan.
Täältä löytyy tietoa ja näkökulmaa nuoremmillekin :)
16.7.11
13.7.11
Ilmaisia huveja Helsingissä
Kjell Westön kirjasta Missä kuljimme kerran viimeistään saimme tietää, että köyhällä kansalla oli Vanhankaupunginlahden itäisellä puolella omat kesänviettopaikkansa. Nuo Kivinokan tienoot olivat päämääräni, kun tänään lähdin Viikistä kotiseutukierrokselle.
Alkumatkasta maisemat ovat jo hulppeat.
Klikkaa kuvaa, niin näet isomman version.
Alkumatkasta maisemat ovat jo hulppeat.
Klikkaa kuvaa, niin näet isomman version.
17.2.11
Nyt varsinkin ostan reilun kaupan kahvia
Itse olen tehnyt kaksi uutta valintaa: olen alkanut juoda aiempaa enemmän teetä ja ostin reilun kaupan kahvia.
Näillä näkymin ostan Reilun kaupan kahvia edelleen, sillä hinta on nyt suunnilleen sama kuin aiemmin suosimani Juhla Mokan hinta. En ole varma, saako Fair Trade -tuottaja kahvistaan enemmän kuin kollegansa, joka myy pörssijäteille, mutta arvelen, että saa. Pelkän arvelun varaan en asiaa jätä, vaan ryhdyn tutkimaan asiaa.
Olen aika varma, että suuri osa tästä reilun kahvin hinnasta menee suomalaisen kaupan katteisiin, mutta nyt kiinnostaa, hyötyvätkö paikalliset ihmiset - ja nyt en tosiaankaan ole kiinnostunut pääomasijoittajien hyödyistä.
Tässä ensimmäinen linkkini:
http://www.reilukauppa.fi/index.php?18
Edit. 24.2. Haastattelemani talousasiantuntija sanoi, että Suomessa myytävästä kahvista tuskin suurikaan osa kulkee New Yorkin pörssin kautta.
Lisäksi itseäni nakertaa se, että ainakin Tikkurilan Prismassa Reilun kaupan kahvin ja Juhla Mokan euromääräinen hintaero on säilynyt: Reilun kaupan kahvipaketti on edelleen noin euron kalliimpi kuin Juhla Mokka -paketti. Oma epäilykseni alkaakin kallistua siihen suuntaan, että kyseessä ei ole mikään Rapakon-takainen keinottelu, vaan ihan kotikutoinen :(
19.1.11
23.12.10
Kuka nyt ajattelee köyhää?
Pelastusarmeijan joulupatakeräys on tärkeää niille, jotka putoavat nykyisen turvaverkkosysteemin läpi. Osallistua kannattaa, samoin Heikki Hurstin tärkeää työtä on syytä tukea. Poliitikot, arvoista tärkein on ihmisarvo.
Omasta näkökulmastani Suomi ei mitenkään kunnostautunut tässä EU:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisen teemavuoden teoissa, päinvastoin. Hyvältäkin kuulostavat pyrkimykset ovat flopanneet.
Jouluna on perinteisesti muistettu "vähäosaisia".
Muistan omasta lapsuudestani ystävälliset, hyväntahtoiset naapurit, jotka toivat meille joulupaketteja.
Etelä-Haaga oli hyväosaisten asuma-aluetta, joten oli oli tietenkin kätevää, että siellä asui ahtaasti yksi suuri perhe, jossa perinteisesti kärsittiin sydäntalvella kausityöttömyydestä eli hyväntahtoisuudelle löytyi kohde.
Mutta paketit oli tehty rakkaudella ja me lapset hihkuimme innosta avatessamme ruokapaketteja, joissa ei ollut pelkkiä riisejä ja näkkileipää, vaan oli samanlaisia jouluherkkuja kuin mitä ruotsia puhuvilla naapureillammekin oli. Tätä vähävaraisten ihmisten arvostusta en ikinä unohda. Kun viime vuosina olen kuunnellut, millaisia sisältöjä vähävaraisiin perheisiin lähetettävissä joulupaketeissa on, olen ajatellut, että ajat ovat koventuneet ja että Suomessa on levinnyt outo ajatus, että osalla kansasta pitääkin olla heikommin kuin osalla, myös jouluna.
No, jouluna ja vaalien alla köyhälläkin saattaa olla kaveri. Arki on sitten asia erikseen. Itse olisin valmis vaatimaan valtaa pitäviltä poliitikoilta, erityisesti maan hallitukselta, palkoissa voimakkaasti näkyvä tulosvastuuta tässä asiassa. Mutta tavallisen kansalaisen mielipiteet hymyilyttävät valtaapitäviä.
Hyvää joulua.
Omasta näkökulmastani Suomi ei mitenkään kunnostautunut tässä EU:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisen teemavuoden teoissa, päinvastoin. Hyvältäkin kuulostavat pyrkimykset ovat flopanneet.Muistan omasta lapsuudestani ystävälliset, hyväntahtoiset naapurit, jotka toivat meille joulupaketteja.
Etelä-Haaga oli hyväosaisten asuma-aluetta, joten oli oli tietenkin kätevää, että siellä asui ahtaasti yksi suuri perhe, jossa perinteisesti kärsittiin sydäntalvella kausityöttömyydestä eli hyväntahtoisuudelle löytyi kohde.
Mutta paketit oli tehty rakkaudella ja me lapset hihkuimme innosta avatessamme ruokapaketteja, joissa ei ollut pelkkiä riisejä ja näkkileipää, vaan oli samanlaisia jouluherkkuja kuin mitä ruotsia puhuvilla naapureillammekin oli. Tätä vähävaraisten ihmisten arvostusta en ikinä unohda. Kun viime vuosina olen kuunnellut, millaisia sisältöjä vähävaraisiin perheisiin lähetettävissä joulupaketeissa on, olen ajatellut, että ajat ovat koventuneet ja että Suomessa on levinnyt outo ajatus, että osalla kansasta pitääkin olla heikommin kuin osalla, myös jouluna.
No, jouluna ja vaalien alla köyhälläkin saattaa olla kaveri. Arki on sitten asia erikseen. Itse olisin valmis vaatimaan valtaa pitäviltä poliitikoilta, erityisesti maan hallitukselta, palkoissa voimakkaasti näkyvä tulosvastuuta tässä asiassa. Mutta tavallisen kansalaisen mielipiteet hymyilyttävät valtaapitäviä.
Hyvää joulua.
31.1.10
Opas terveydenhuollon ammattilaisille omahoidon tukemiseen
Elintapamuutokset ovat pitkällisiä prosesseja. Terveydenhuollossa ei riitä oikein voimavaroja potilaitten tukemiseen. Lääketietokeskus (Lääketeollisuus ry) on julkaissut oppaan, jossa potilaan omahoidon tukemiseen on paneuduttu. Asiasta järjestettiin loppuvuodesta seminaari alan ammattilaisille.
Seminaarin mielenkiintoista aineistoa on esillä Lääketietokeskuksen sivuilla.
Seminaarin mielenkiintoista aineistoa on esillä Lääketietokeskuksen sivuilla.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)