31.7.06

Ulos kaapista syömään

Luin Jennyn tilitystä bulimiasta:
Haluan oppia eroon mielisairaasta tavastani olla syömättä silloin kun on nälkä, ja ahmia silloin kun olen jo täynnä. Tämä on vain tunnustus, ei sen kummallisempaa. Olen kyllästynyt sääliin, haluan tarttua härkää sarvista ja tappaa sen.

Jenny lupasi luvauttaa itsensä karkkihyllyn edessä julistava t-paita päällä:
Raumalla eräällä taiteilijalla on projekti, jossa saa painattaa itselleen t-paitaan minkä tahansa sanoman jonka haluaa huudattaa julki. Itsensä täytyy valokuvauttaa t-paita päällä jossakin julkisella paikalla, jonka jälkeen kaikki kuvat erilaisista ihmisistä t-paidoissaan kootaan näyttelyksi. Minä tilasin tekstin "172,5/67 harrastan bulimiaa". Aion kuvauttaa itseni karkkihyllyn edessä.

Meillä oli eilen juhlat. Oli mukava syödä läheisten ihmisten kanssa ja tavata pitkästä aikaa. Juhlissa kukaan ei katso, mitä syöt ja kuinka paljon, mutta hyvä tuuli ja iloinen seura takaavat, ettei sorru pakonomaiseen ahmimiseen.

Kohtuus kaikessa

Löysin Yliopiston kirjaston nettisivuilta 1700-luvulla julkaistun terveiden elämäntapojen oppaan Konsti elää kawwan. (Konsti elää kauwwan. Wasa 1786.) Opas on edelleen opettavaista luettavaa terveyttään vaalivalle ihmiselle. Jossain asioissa tietoa on tullut lisää, mutta perusoivallus on säilynyt samana antiikin ajoista lähtien: kohtuus kaikessa.
Suomalainen koiranleuka on tietysti vääntänyt tästä huumoria: "Kohtuus kaikessa, pullo päivässä" (ja silloin on tarkoitettu kossupulloa, ei keskiolutta. Kohtuusperiaate tuli jälleen kirkkaasti mieleeni, kun sähköpostiini kolahti sydänkesän hiljaiselon jälkeen ammattiasiaa. Kyseessä oli Paahtimoyhdistyksen kahvi ja terveys -uutiskirje. Yhdistyksen ylläpitämille sivuille http://www.kahvi.net/terveys/ on koottu tutkimustietoa kahvin terveysvaikutuksista. Tieto on suunnattu terveysviestinnän ammattilaisille, joten se on vaikeaselkoista ja monipolvista lääketieteen teksteihin perhetymättömälle. Jos asia kiinnostaa, se on joka tapauksessa kaikkien ulottuvilla.
Kahvi on osoittautunut monessa suhteessa suoranaiseksi terveysjuomaksi. Tekstissä mainitaan useita kertoja sana "kohtuullinen". Sellainen, mikä mahdollisesti kohtuudella nautittuna saattaa olla jopa terveellistä, ainakin jossain mielessä, voi ylettömästi nautittuna raunioittaa terveyden. Ihminenhän voi tuhota terveytensä vaikka ylettömällä kahvinjuonnilla, ei siihen kossupulloja välttämättä tarvita.

Laitan tähän tiivistelmän tämän runsaat 200 vuotta vanhan elämäntaidon oppaan konsteista:

KONSTI ELÄÄ KAWWAN
Eli tarpeellisia ja hyödyllisiä neuvoja ja ojennusnuoria terveyden varjelemiseksi ja saada elää isohon ikähän.

1. Uni eli nukkuminen on sangen hyvä, kun se on kohtuullinen, sillä se vaikuttaa
teräwän ymmärryxen, hyvän muiston ja kewiän työn.
2. Likin ruokaa, juomaa ja unta on lijkunta, askaroitseminen ja työn tekeminen sekä mielelle että ruumijille terweydexi.
3. Älä pidätä wettäs, tuulta ja muuta luonnollista tarwettas.
4. Harjaa eli kampaa usein pääsi, että aijwon lijat höyryt ulos pääsevät.
5. Kävele ja liiku jotain ylös noustuasi, että loka, joka yöllä on kokoontunut suolijin laskeusi alaspäin persauxeen.
6. Että usein purgerata ja lääkityxiä nauttia on wahingollinen: luonto tottuu wihdoin niihin.
7. Juopumus wäkewistä juomista tekee ihmisen laiskaxi ja uneliaaxi.
8. Suuri ja äkkinäinen wihastuminen ja raskas pitkällinen murhe ja huoli kuiwaawat ylös ruumijn.
9. Iloinen mieli ja tyytyväisyys lisää ikää.

Wasassa 1786 Prändätty G.W.Londieerildä.

28.7.06

Paskaduunia

Palaan vielä edellisessä postauksessa mainittuun Journalistin juttuu. Jutussa viitattiin Tuulikki Ukkolan nettisivuille. Ukkola kertoo nettipäiväkirjassaan käsityksiään nuorisosta 28.5.2006 (poliitikothan pitävät sellaisia nettipäiväkirjoja, joita ei voi kommentoida, joten on pakko kommentoida tässä, jos mielii). Kannattaa käydä tutustumassa ex-kansanedustajan arvomaailmaan ja näkemyksiin, suosittelen.
--
Paskaduuniin saa uusia ulottuvuuksia, kun lukee Hannu Raittilan erinomaisen romaanin Pamisoksen purkaus. Tässä julkinen kiitos Raittilalle puhdistavasta lukukokemuksesta.

Että onko sitä anteeksipyydettävää

Palaan vielä vanhaan postaukseeni heinäkuun puolivälistä, kun en ole saanut palautetta. Kyselin, onko kellään mitään anteeksipyydettävää nuorilta, joita syytettiin makasiinien sytyttämisestä.
Tänään kopsahti postilaatikkoon odotetusti oman ammattiliittomme aviisi Journalisti. Kuinka ollakaan, siellä oli Pertti Kankaan ja Lotta Tuohinon juttu Hups, makasiinipalo olikin vain vahinko! Jutussa nostettiin vastuunkantajia tilille sanotusta. Erityisen mielenkiintoista oli lukea erityisesti Iltalehden toimituspäällikkö Reijo Ruokasen selityksiä.
Mutta sitten poliisi. Lehti haastatteli makasiinien palon tutkintaa johtavaa rikosylikomisario Kari Tolvasta. Tolvanen kertoo, että poliisi ei ruokkinut mielikuvaa yhteyksistä vapun mielenosoituksen ja palon välillä. Edelleenkin poliisin internetsivuilla kuitenkin syytetään nuoria makasiinien sytyttämisestä.
Taitaa siis olla syytä sekä päätoimittajissa että poliisissa. Saattaa olla syytä myös meissä toimittajissakin.
Mutta sitten se pointti: vaikka teoria prekariaattien osallisuudesta makasiinien palamiseen seisoikin siis ilmeisesti savijaloilla, siirsivätkö esimerkiksi Iltalehti, Aamulehti ja Keskisuomalainen asenneilmastoa suuntaan, jossa prekariaattien esille nostamia ongelmia ei enää tarvitse käsitellä?

Pedofiilien uhrit kärsivät hiljaa

Olen tutustunut keski-ikäiseen naiseen, jota kaverin isä käytti hyväksi. Tämä tapahtui kauan sitten. Tapaus tuli ilmi, mutta vanhemmat eivät nostaneet syytettä, tahtoivat kuulemma suojella tuota kaverin perhettä häpeältä. Nainen kärsii vielä kolmenkymmenen vuoden jälkeen saamistaan henkisistä vammoista.

Rakenteita vääristävää työllistämistä

Elokuun alusta lähtien yritykset voivat saada palkkatukea palkatessaan määräajaksi työttömän. Samoin työttömälle on tarjolla matka-avustusta, jos hän lähtee pidemmälle hommiin.
Yrityksille tai julkisen sektorin työnantajille maksettava palkkatuki nähdäkseni pistää työnantajat keinottelemaan tukityöllistetyillä. Juuri kun tukityöllistetty työntekijä on päässyt sinuiksi työyhteisössä, hän joutuu väistymään uuden tukityöllistetyn tieltä jäädäkseen odottelemaan uutta työllistämisjaksoa.
Tukitöistä ei hevin päästä takaisin kokopäiväiseen pysyvään työsuhteeseen – eikä tämä riipu välttämättä lainkaan siitä, miten hyvästä ihmisestä ja työntekijästä on kyse. Käytäntö ei nähdäkseni myöskään tue riittävästi työttömäksi jääneen ihmisen terveyttä ja hyvinvointia, saati taloudellista tilannetta. Tuki pitäisi suunnata siihen, että ihmiset saisivat pysyvän kokopäivätyön. Osa-aikaiset ja tilapäiset ratkaisut ruokkivat epäterveitä ilmiöitä. Joku voi varmaan kertoa, miksei tukea makseta suoraan työllistettävälle, jos poliitikot pitävät tukea hyvänä ratkaisujna.

27.7.06

Grillimakkaraa ja suklaata surutta

Marieke Sacher on tutkinut ruokaan liittyviä uskomuksiamme. Hänen väitöskirjastaan ilmenee, että arkiajattelumme osuu usein yhteen asiantuntijoiden näkemysten kanssa. Asiantuntijoiden perusteluilla ei hänen tutkimuksensa mukaan kuitenkaan aina ole merkitystä arkiajatteluumme. Jos olemme päättäneet uskoa toisin, uskomme.
Luin juuri eduskunnan pöytäkirjaa vuodelta 1972. Sain sen pääjohtaja Pekka Puskalta keväällä. SKDL:n kansanedustaja lääkäri Pauli Räsänen arvioi budjettikeskustelussa lehtikirjoittelua, jossa "lehmän kokoisin kirjaimin" esitettiin väite, että "margariini lisää itsemurhataipumusta".
Niinpä, esimerkiksi ravintorasvoihin on liitetty valtavasti uskomuksia ja näitä uskomuksia on mediassa käytetty taloudellisten ja poliittisten päämäärien tarpeisiin.
Tietenkin on myös niin, että ihminen uskoo, mitä hän tahtoo. Jos hän tahtoo syödä lakritsia korkeasta verenpaineestaan huolimatta, hän saattaa uskoa, ettei lakritsi nosta verenpainetta. Jos hän tahtoo syödä runsaasti eläinrasvoja, hän saattaa mielellään käyttää runsaasti kermaa ja voita, mutta uskoa syövänsä terveellisesti, kun jättää sokerin ja valkeat jauhot ostamatta.
FM Marieke Saherin väitöskirja "Everyday beliefs about food and health"
tarkastetaan perjantaina 4.8.2006 Helsingin yliopistossa.

26.7.06

Yhden euron suutari tekee viiden euron virheen

Ystäväperheen vaikeavammainen teini-ikäinen tytär asuu laitoksessa. Nyt tyttö vietti kuitenkin kesää sairaalassa, sillä hoitolaitoksen kesätyöntekijä, nuori tyttö, joka ei opiskele vammaisalaa, käsitteli asiakastaan riuskahkoin ottein ja tältä murtui lonkka. Vammainen tyttö ei kykene kävelemään, joten lonkkakaan ei ole kovin vankkaa tekoa. Murtumaa seurasi sairaalajakso, jonka aikana potilas sai keuhkokuumeen.
Sitä vain, että vaikeavammaisten hoitaminen on henkisesti vaativaa fyysistä työtä, jossa täytyy olla oikea asenne ja täytyy osata oikeat käsittelytekniikat.

Tavoitteet karkaavat

YK:n Millenium-projektin johtaja ekonomisti Jeffrey Sachs kiinnitti äskettäin huomiota siihen, ettei tavoite äärimmäisessä köyhyydessä elävien määrän puolittamisesta ja nälän poistamisesta vuoteen 2015 mennessä ole edennyt toivotulla tavalla.
Millenium-projektin tavoitteisiin kuuluu myös aidsin ja malarian pysäyttäminen ja peruskoulutuksen saaminen maailmanlaajaksi.
Suomen kehitysyhteistyömäärärahat ovat 0,35 prosenttia bruttokansantuotteesta eli reilusti alle teollisuusmaiden keskiarvon, joka on 0,42. Nykyisen hallituksen tavoite on nostaa kehitysyhteistyömäärärahaa 0,7 prosenttiin vuoteen 2010 mennessä. Tavoite uhkaa karata käsistä.
Mikään ei estä meitä yksityisiä kansalaisia tukemasta parhaaksi katsomiamme hankkeita maailman köyhimpien hyväksi sillä aikaa kun odottelemme poliitikkojen päätöksiä.

25.7.06

Eurooppalainen sankari

Tänä iltana telkkarin ykköskanavalta klo 20.00 tulee tosi tarina lääkäri Leena Kaartisesta, joka on puurtanut Afganistanissa 70-luvulta saakka. Aikakauslehti TIME valitsi Kaartisen yhdeksi eurooppalaiseksi sankariksi vuosi sitten. Eikä syyttä.

Pakollinen heinäkuu pisti ajattelemaan

Ylen Radio 1:ssa on vietetty pakollista heinäkuuta. Ohjelmissa on siis käsitelty laajasti suomenruotsalaisuutta. Myös terveys ja hyvinvointi ovat nousseet esille - saivathan Markku T. Hyypän runsaat 10 vuotta sitten julkaistut tutkimukset aikanaan paljon huomiota.
Hyypän tutkimustulokset tarjosivat selitystä oudolle ilmiölle, että ruotsinkieliset elävät pidempään, vaikka olisivat yhtä köyhiä ja sairaita kuin suomenkieliset. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että sosiaalinen pääoma, verkostot, kuorolaulu ja yhdistystoiminta eivät sittenkään riitä selittämään pidempää ikää. Uusi totuus näyttää avautuvan muuttoliikkeestä. Asia on alkanut itselleni hahmottua monen ohjelman summana eli se on ilmassa.
Maan sisäinen muuttoliike on koetellut voimakkaammin suomenkielisiä seutuja. Ruotsinkieliset ovat melko sinnikkäästi pysytelleet juurillaan, eivätkä ruotsinkieliset alueet edes ole sijainneet maan pahimmilla työttömyysalueilla.
Juuriltaan reväisty ihminen jää helposti omiin oloihinsa, täyttää elämänsä työllä tai viihteellä. Sosiaalisten verkostojen löytyminen vaatii aikaa ja myötäsukaisia ihmisiä.
Filosofian tohtori Jan Saarela murtaa tänään lähetetyssä ohjelmassa viime vuosina meille tarjoillun totuuden, että kieliryhmien välillä ei olisi tulo- ja varallisuuseroja. Saarelan mukaan esimerkiksi Helsingissä ruotsinkieliset miehet saavat 17 prosenttia suurempaa palkkaa kuin suomenkieliset.

24.7.06

Voi voikkaalaisia

UPM:n Voikkaan tehtaalta irtisanotuista 575 irtisanotusta suurin osa on vailla töitä. UPM tosin kertoi tänään, että irtisanotuista noin 200 on työllistynyt tai työllistymässä.

Irtisanottujen kriisi jää lyhytaikaiseksi, jos he pian saavat uuden työn. Entäpä, jos he eivät saa?
Kuka nostaa syyttävän sormensa ensimmäisenä? Ketä se sormi osoittaa?
Kuka silloin kirjoittaa sen ensimmäisen jutun työnpakoilusta ja sosiaalietuuksilla elämisestä? Laiskuudesta? Työnpakoilusta?
Kuka alkaa puhua alikoulutetuista työntekijöistä?
Kuka alkaa tehdä bisnestä pitkäaikaistyöttömien nollakoulutuksella?

Jos suurelle ihmisjoukolle ei löydy pikaisesti töitä, seuraukset ovat tiedossamme. Jos UPM aikoo tehdä jotain irtisanomiensa ihmisten hyväksi, on syytä tehostaa toimenpiteitä ja tiedottaa seuraavan kerran, kun aiankin puolella irtisanotuista on kokopäiväinen kuukausipalkkainen työ.

Laihdutusta netissä

Netissä neulovat ovat herättäneet hämmästystä ja jopa närkästystä insinöörinäkökulmasta asioita katselevissa. Neulojien ja laihduttajien blogit kertovat siitä, että vuorovaikutteinen julkaisualusta sopii ihmisille, jotka mielellään jakavat kokemuksiaan keskenään.
Sillä välin, kun jotkut lääkärit vielä pohtivat, kehtaako ylipainon ottaa puheeksi asiakkaan kanssa ja terveysjohtajat pohtivat, riittävätkö resurssit, jos ylipaino otetaan puheeksi, monet bloggaajat ottavat itse oman painonsa puheeksi netissä.
Netin vahvuudet laihdutuksen tukena ovat ilmeiset: blogissa laiduttava löytää usein vertaistukea. Blogin etuna on, että sekä laihduttaja että kommentoija voivat pysytellä anonyymeinä ja vuorovaikutus on julkista, se alistetaan julkiselle arvioinnille; kukaan ei voi blogissa olla pitkään esimerkiksi ilkeä saamatta siitä ankaraakin palautetta eikä kukaan voi uskottavasti asettua toisen yläpuolelle.
Blogissa laihduttava kohtaa herkästi sen saman ihmedieettimaailman kuin lehtien palstoilta tietoa hakeva kansalainenkin, mutta moni blogi osoittaa, että asiallinen tieto on mennyt perille.
Laidutusblogien kautta avautuu myös neulojien ja taksikuskien verkosto. Se, mille nähdäkseni olisi saumaa, olisi laihduttavat nettikokit. Ihania ruokablogeja on paljon, mutta en ole törmännyt sellaisiin, missä lähtökohtana olisi esimerkiksi sydänpotilaalle tai diabeetikolle sopiva ruokavalio. Tähän mennessä sentyyppisiä ruokaohjeita on löytynyt kansanterveysjärjestöjen ja jopa verkkoklinikan nettisivuilta, mutta blogien puolella ei tällaista taida olla.

22.7.06

Pitää varoa ylenpalttisia kehuja

Sain amerikkalaiselta vaikuttavalta positiiviselta hepulta läjäpäin kehuja. Ne tulivat suoraan blogiini. Anonymous-heppu kehui blogin grafiikkaa (ilmeisesti minun kuvaani siis) ja sisältöä, joka oli hänen mukaansa kaiken bulkin keskellä tosi ainutlaatuista ja merkittävää.
Nyt oli siis pakko pistää ainakin vähäksi aikaa kommentinlähettäjien hidasteeksi tunnistus, joka karsii robotit pois. Hauskaa kesänjatkoa.

21.7.06

Luetun ymmärtämisen testi


Moni vähentää tupakointia, kun tuttu ihminen sairastuu keuhkosyöpään. Harva kuitenkin arvaa stumpata, kun tuttu saa sydäninfarktin tupakkatauon jälkeen.
Tupakka supistaa verisuonia eikä siinä sauvakävely, Benecol tai statiinit paljon auta, jos samalla tupakoi.
Itselleni valkeni vasta pari vuotta sitten, että yksikin tupakka voi tappaa, jos suonessa sattuu piileskelemään sopiva veritulpanalku.

19.7.06

Aikuisten vapaudet vai lasten suojelu

Oikeus ei kiellä Hollannissa pedofiilipuolueen toimintaa, kertovat päivän tiedotusvälineet. Oikeuden mukaan sananvapauden rajoja voidaan soveltaa vain toimintaan, joka horjuttaa yleistä järjestystä eikä oikeuden mukaan puoluetoiminta täytä näitä tunnusmerkkejä, kertoo Hesari.
Hollannin pedofiilit tahtovat laillistaa lapsipornografian ja eläimiin sekaantumisen.
Olemme samassa EU:ssa hollantilaisten kanssa. Jos vasta teot, ei niihin yllyttäminen ja houkutteleminen, on rangaistavaa, on syytä pohdintaan.

Pedofiilit ovat tulleet siis kaapista ulos. PNDV-puolueen puheenjohtaja Uittengaard pitää avoimesti blogia netissä omalla nimellään ja kuvallaan.

Ainakin Suomessa pedofiilien uhrit ja heidän perheensä yleensä vaikenevat, sillä aiheeseen liittyy erittäin paljon pelkoa ja häpeää. On väärin, että aikuisia ihmisiä suojellaan, kun he ovat tehneet lapsille pahaa. Omalle kohdalle osuessaan ongelma on suuri.
Aiheen arkuuden tähden joskus nostatetaan aivan aiheettomia pedofiliaepäilyjä. Olen juuri lukemassa Hannu Raittilan Pamisoksen purkausta. Siinä on kuvattu uskottavasti tällaista aiheetonta epäilystä.

Pedofiileja ei suinkaan ole kaikkialla, mutta heitä on. Vuosia sitten perheemme joutui lomamatkalla Mikkelissä tilanteeseen, jossa invalidimies hyökkäsi lapsen kimppuun pikaruokapaikan vessassa. Tilanteesta selvittiin säikähdyksellä ja lapsen neuvokkuudella. Poliisille ilmoitettiin, samoin ruokapaikan henkilökunnalle. Poliisi ei voinut tehdä mitään, koska mitään ei ollut tapahtunut. Onneksi sitä mitään ei tapahtunut.
Nuorena tutustuin tyttöön, joka kertoi, kuinka hänen siskonsa mies käyttää häntä jatkuvasti hyväksi. Tyttö ei uskaltanut kertoa siskolleen. Olin itse tuolloin seitsemäntoista enkä ymmärtänyt, millaista apua 14-vuotias tyttö olisi ehdottomasti tarvinnut.
Lapsia tulee suojella aikuisilta, joiden maailma on kasvanut kieroon.

18.7.06

Muuallakin on sisältöä kuin pullossa

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt kantavat yhteiskuntavastuutaan tähtäämällä alkoholin kokonaiskulutuksen ja alkoholihaittojen vähentämiseen, kertoo Hesari.
Huugo on myös netissä. Siellä on kosteusmittari ja paikka, mihin voi kirjoittaa tarinoita ja paljon muuta mielenkiintoista. Suosittelen.

Kiina rajoittaa elinkauppaa

Kiinan ihmisoikeusrikkomuksista ei ole tullut loppua, vaikka maan kauppasuhteet ovat avartuneet. Kiinaa on toistuvasti syytetty vankien tahdonvastaisista elinluovutuksista ja teloitettujen vankien elinten myynnistä. Uutistoimistot kertovat, että Kiina aikoo kieltää elinkaupan. Siis sitä on ollut.
Väärinkäytöksiin jää edelleen monia mahdollisuuksia. Sairaalat, lääketieteelliset koulut ja tutkimuslaitokset voivat ottaa vastaan elimiä. Missäpä muualla elimiä siirrettäisiin uusiin ihmisiin kuin kyseisissä laitoksissa?
Suomessa lainsäätäjä on ollut tarkkana alusta asti. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus valvoo täällä elinluovutuksia ja alaikäiset sekä vajaakykyiset voivat luovuttaa vain uusiutuvaa kudosta. Luovuttajalle ei luovutuksesta saa aiheutua terveydellistä haittaa. Kuolleelta luovuttajalta voidaan siirtää elimiä, jos hän ei ole asiaa vastustanut ja vastoin omaisten tahtoakin, jos kyseinen henkilö on eläessään ilmaissut tahtovansa luovuttaa elimiään.
Jo pitkään ihmisruumiin osia on pystytty korvaamaan tai parantelemaan koneilla ja paikka-aineilla. Kirurgit ompelevat CoreTexistä paikkoja sydämeen ja asentavat keinoläppiä. Keinomunuainen on pelastanut monen diabeetikon elämän. Keinoelimiä kehittely on jatkuvan tutkimustyön kohteena. Keinohaima, keinosydän, keinoihoa, keinotekoiset verisuonet... Osa keksinnöistä on jo tehty ja kehitystyö on meneillään. Myös kantasoluhoidoilla päästään tällä rintamalla eteenpäin, mutta tie on vielä pitkä.
Kiinan ihmisoikeudet kuuluvat meille suomalaisillekin entistä enemmän.

15.7.06

Lööpit pois lasten silmistä


Olin tänään kahdeksanvuotiaan kanssa mäkkärissä. Sydäntä kylmäsi, kun katselin jonottaessani pakosti iltapäivälehtiä ja niiden lööppejä. Ne olivat edessämme ja lapsen kannalta juuri sopivalla korkeudella.
Saimme tietää, että naiset tahtovat lisää seksiä ja Marjaniemen murhaajan koti oli täynnä verijälkiä.
Myisivät edes Akkareita ja Prinsessa-lehteä.

14.7.06

Olisikohan kellään anteeksipyydettävää?

Nyt poliisi alkaa tulla siihen tulokseen, että VR:n makasiinipaloa ei sittenkään sytytetty, vaan se on syttynyt itsestään pakokaasujen vaikutuksesta.
Asia on tietysti keskeneräinen ja isälläni oli tapana sanoa, että keskeneräiseen asiaan ei puutu kuin hullut ja herrat.
Miten valtava määrä kannanottoja on kevään ja alkukesän kuluessa rakennettu sen varaan, että prekariaattinuoret sytyttivät palon? Miten paljon pahaa mieltä parin pikkupojan kotona on kärsitty, kun julkisuudessa epäiltiin, että pojat ovat sytyttäneet palon?
Saattaa olla, että tällä kannanotollani pääsen persona non grata -kansioihin, mutta toivoisin kyllä julkisuuden perinpohjaista analyysiä, kollegat ja mediatutkijat.
Itse en tarkkaan muista, mihin muihin synteihin nuorten kerrotaan vappuna syyllistyneen. Poliisi puhuu internetsivuillaan maksaiinien mellakasta. Oliko kyseessä luvaton kokoontuminen? Luvattomien mielipiteiden ilmaiseminen? Onko nuoriso poliisin kannalta uhka maan turvallisuudelle? Kyseisen nettisivun perusteella voidaan kuitenkin päätellä, ettei poliisi koe enää uhkaa nuorison taholta. Siirrymmekö siis vain seuraaviin uutisaiheisiin vai olisiko syytä tarkastella, mistä aineksista nykyiset asenteet on tehty?

11.7.06

Ympärileikkaus suojaa aidsilta

Eilen WHO julkisti tiedon, että miesten ympärileikkaus suojaa aidsilta. Tutkijoiden mukaan noin kaksi miljoonaa sairastumista ja 300000 kuolemaa olisi estettävissä, jos kaikki miehet ympärileikattaisiin.
Miesten ympärileikkaus on ollut alkujaan juutalainen ja islamilainen perinne, johon on liitetty myös lääketieteellisiä perusteluja. Yhdysvalloissa miesten ympärileikkaus on kuitenkin tietämän mukaan hyvin yleistä ja sen on uskottu suojaavan sairauksilta.
-
Miesten ympärileikkaus on aivan eri kysymys kuin naisten silpominen, jota sitäkin nimitetään harhaanjohtavasti suomessa ympärileikkaukseksi.

Töitä vaan, Vanhanen

Hesarin kultturisivuilla on tänään juttu kirjasta Tommi Hoikkala & Mikko Salasuo (toim.) Prekaariruoska? Portfoliosukupolvi, perustulo ja kansalaistoiminta. Nuorisotutkimusverkosto 2006. Kirjan saa myös netistä.
Puheenvuoron saavat prekariaattiaktivistit, poliitikot ja elinkeinoelämä.
Nyt en voi ymmärtää suurta kansansuosiota nauttivan pääministeri Vanhasen ajatusmaailmaa. Häneltä ei heru myötätuntoa alipalkattua ja epävarmaa työtä tekeville, toimeentulovaikeuksissa kamppaileville nuorille. Työikäisten ja työkykyisten ihmisten ei tule Vanhasen mukaan vaatia kansalaispalkkaa eikä osallistua kansalaistoimintaan.
En siis ymmärrä, pitääkö kaikkien työelämän heikennyksistä kärsivien alistua alihinnoiteltuihin palkkoihin, jatkuvaan epävarmuuteen, osa-aikaisiin hommiin ja odottaa edelleen kieli pitkällä sitä ihanaa hetkeä, jolloin suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle. Miten tällainen elämä rohkaisee perustamaan perhettä? Kannustaako nuorten kohtelu edes opiskelemaan?
Omasta mielestäni nuorille kannattaisi tarjota töitä, josta saisi sen verran palkkaa, että sillä eläisi.

10.7.06

Joka päivä pitää syödä

Luen mielelläni vanhoja lehtiä. Kodin Kuvalehdessä oli keväällä patakakkoslegenda Jaakko ja Petri Kolmosen haastattelu. Helena Hietaniemen tekemässä jutussa Jaakko Kolmonen tunnustautuu taloudestaan tarkaksi ihmiseksi. Hän muistelee aikaa, jolloin omat lapset olivat pieniä:
– Peruselämä oli meillä halpaa. Säästimme siinä, kun kasvatimme kasvikset ja juurekset ja keräsimme marjat ja sienet metsästä, teimme kotona itse ruuan ja leivoimme leivän ja pullan. Rahapulaa voi helpottaa ihan samoilla keinoilla nykyäänkin!
--

Oma lähikauppamme muuttui vähän aikaa sitten kauppiasvetoisesta päivittäistavarakaupasta kauppaketjun myymäläksi numero 153. Pitää totutella siihen, ettei enää ole palvelua. Onneksi on kauppa. Mutta silti: lihatiskiä ei enää ole, on pelkkä valmiiksi pakattujen tuotteiden valokoima. Ja valikoimassa on vain turhan pitkälle jalostettuja, marinoituja, sukaloituja ja viipaloituja tuotteita, jotka ovat perheemme tarpeisiin nähden vääränkokoisissa pakkauksissa.
Kun tulee puheeksi, kaikki terveystietoiset tutut sanovat ostavansa maustamatonta lihaa, kanaa ja kalaa, tai ainakin pesevänsä marintointiliemet pinnalta. Niinpä niin, he käyvät marketeissa ostoksilla.
Lähikauppamme tuotevalikoima ohjaa ihmisiä einesten ja pikälle jalostettujen, suolaisten tuotteiden käyttöön. Avajaistarjousten jälkeen myös kasvisten hinta on asettunut totutulle tasolle. Kilpailun vähentyessä kauppaketjut ovat entistä enemmän vastuussa epäterveellisistä valinnoista, kun ruuanvalmistaja ei itse voi enää määrätä edes paljonko suolaa, paljonko sokeria, lisäaineita, millaista rasvaa perheen ruokaan laitetaan.
Kaikella rakkaudella: toivoisin aiempaa kasvottomammalta lähimyymälältämme kohtuuhintaisia terveellisiä vaihtoehtoja. Jaakon ohjeen mukaisesti voisi tietysti lähteä metsään. Pitää vain sitten taas ostaa auto.

7.7.06

Kannattaisi panostaa vanhuksiin

Säännöllisen kotihoidon piirissä on nykyään noin 77 tuhatta suomalaista ikäihmistä. STAKES on selvitellyt kotipalvelun asiakaskuntaa ja palvelun laatua yhdessä Jyväskylän yliopiston, Cydenius-instituutin ja 11 kunnan kanssa. Selvittelyn tulokset julkistettiin tänään.
Erikoistutkija Harriet Finne-Soverin johdolla toiminut työryhmä selvitti muun muassa kotihoidon asiakasrakennetta. Sitä selvitettiin mittaamalla vanhusten älyllistä toimintakykyä, välinetoimintoja, päivittäisiä toimintoja, mielialaa, kipua, ravitsemusta ja terveydentilan vakautta.
Kotihoidon laatua mitattiin ravitsemuksen, lääkityksen, pidätyskyvyn, haavojen, fyysisen toiminnan, älyllisen toimintakyvyn, kivun, turvallisuuden ja ympäristön avulla.
Selville saatiin, että Suomessa ei panosteta ikäihmisten kuntoutukseen. Lähes 90 prosenttia niistä, jotka hyötyisivät kuntoutuksesta, jää vaille fysio-, toiminta- tai liikuntaterapiaa. Päättäjät voivat puolustautua sillä, ettei muuallakaan maailmassa vanhusten kuntoutukseen panosteta.
Alkavan dementian toteamiseen ja ehkäisyyn kannattaisi kuitenkin panostaa. Näin ehkäistään tai hidastetaan laitokseen joutumista, onhan 80 prosenttia laitoksiin joutuneista vanhuksista hoidossa nimenomaan älyllisen toiminnan vajeen tähden.
Tutkimus vahvistaa arkielämän havainnon: dementiadiagnoosia ei terveydenhuollossa saada helposti aikaiseksi. Tutkimuksessa löytyi älyllisen toiminnan vaje 60 prosentilla asiakkaista, mutta dementiasairauden diagnoosi oli 16 prosentilla.
– Jotain on mennyt sormien läpi, pohti erikoistutkija Finne-Soveri.

Kertokaa kommenteissa kokemuksianne siitä, miten herkästi tai nihkeästi kokemuksenne mukaan ikäihmisten mahdollisia muistisairauksia tutkitaan.

6.7.06

Siitä työajasta

Kellokorttiin liittyvä postaus näkyy olevan mitä ajankohtaisin.

Joutavatko kellokortit museoon?


Eräässä entisessä työpaikassa kellokorttikone meni rikki kerran 90-luvun puolivälissä.Sitä ei sitten koskaan korjattu. Lopulta kävi niin, että kone ruuvattiin kokonaan irti seinästä ja vietiin ties mihin.
Kellokortit olivat tehneet tehtävänsä työnantajan valvontavälineinä ja todistusaineistona joitain irtisanottavia vastaan. Nyt niitä ei enää tarvittu. Eikö? Työnantaja ei enää tarvinnut. Työntekijät tosin olisivat tarvinneet, mutta kukaan ei irtisanomisen pelossa rohjennut ottaa asiaa puheeksi. Seurasi ilotonta raadantaa. Korvissa soi toimitusjohtajan vitsikkäästi toistelema slogan: "Tulos tai ulos." Kuka sellaisessa ilmapiirissä tekee innovaatioita? No tietysti tunnollinen suomalainen nuori ja sitkeä työntekijä, jolla on eteenpäin pyrkivä mieli. Tosin hänkin ikääntyy, täyttää jo pian 35.
Kuva on Helsingin Yliopistomuseosta.