Kevät on tullut Helsinkiin

Pahoittelen käden vapinaa. Kuvattu käsivaralta järjestelmäkameralla tänään :)

Suomalainen ostoskori

Tänään olin pääsiäisruokaostoksilla Jakomäessä.
Ruokakaupan jonossa edellinen kaveri osti pääsiäisruokaa, kuten minäkin tein: ikäiselläni miehellä oli noin neljän euron hintaiset ostokset. Ne oli kerätty - 30 % alennuskoreista. Mies kuului pyytävän kassakaveria: jos jää euro, käytkö hakemassa mulle perunoita :) Hinta meni toista euroa yli miehen rahavarojen. Mies mietti, minkä hankinnan jättää tekemättä. Täysihintaiset kalapuikot jäivät ostamatta.

Rokotuksin ehkäistävät taudit eivät tunne valtioiden rajoja

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tiedote:

Maailman terveysjärjestön WHO:n Euroopan aluetoimiston järjestämää Euroopan rokotusviikkoa vietetään 23.–30.4.2011. WHO muistuttaa, että taudit eivät tunne valtioiden rajoja. Yhdessä maassa puhjennut epidemia voi levitä koko maanosaan tai muuttua maailmanlaajuiseksi pandemiaksi. Taudit liikkuvat myös matkailijoiden mukana.

Suomessa ollaan suhteellisen hyvin turvassa rokotuksin ehkäistäviltä taudeilta. Suomessa ei enää kotoperäisenä esiinny poliota, tuhkarokkoa, sikotautia, vihurirokkoa tai kurkkumätää. Viimeinen polioepidemia taltutettiin koko maan kattavin rokotuksin vuonna 1984. Tuhkarokkotapauksia vakavine jälkitauteineen oli ennen MPR-rokotusten alkua kymmeniätuhansia vuosittain.

Myös pienten lasten tuberkuloosi ja jäykkäkouristus ovat hävinneet lähes kokonaan. Vakavia Hib-tauteja oli aiemmin noin 140 vuodessa, nyt ei juuri lainkaan. Heti Suomen rajojen ulkopuolella nämä taudit kuitenkin vaanivat. Matkailija voi tietämättään tuoda ulkomaan tuliaisena infektion ja tartuttaa sen rokottamattomaan. Helposti tarttuvin tuliainen on tuhkarokko: vuonna 2010 ainakin 30 000 lasta ja aikuista sairastui Euroopassa tuhkarokkoon. Eniten sairastuneita oli Bulgariassa. Epidemioita oli myös Ranskassa, Saksassa ja Italiassa.

Jotta Suomesta hävitetyt taudit pysyisivät poissa vastaisuudessakin, pitää riittävän suuren osan väestöstä olla rokotettu. Tämä raja vaihtelee taudeittain. Kurkkumätä pysyy loitolla, jos 85 prosenttia väestöstä on rokotettu. Tuhkarokolta vältytään, jos yhdeksän kymmenestä on saanut rokotuksen. Kun tauti ei kierrä väestössä, ovat suojassa myös ne, joita ei syystä tai toisesta voi rokottaa, tai joiden elimistö ei esimerkiksi immuunipuutoksen vuoksi kykene muodostamaan vasta-aineita taudinaiheuttajia kohtaan. Poikkeus tästä on jäykkäkouristusrokote, joka suojaa vain rokotettua itseään. Jos rokotetta ei ole ottanut, voi sairastua jäykkäkouristukseen, vaikka kaikki muut olisi rokotettu.

Rokotusten hyödyt ja haitat puntariin

Kun rokotuksin ehkäistäviä tauteja ei esiinny, on helppo unohtaa, mitä ne voivat saada aikaan: jälkitauteja, pysyviä vammoja kuten kuuroutta, lisäksi pitkiä sairaala- tai tehohoitojaksoja.

Kuten lääkkeillä, myös rokotteilla on haittavaikutuksia. Niiden riskiä on aina punnittava suhteessa tautien aiheuttamiin haittoihin. Esimerkiksi tuhkarokolta suojaava MPR-rokote voi aiheuttaa aivotulehduksen yhdelle miljoonasta rokotetusta. Tuhkarokko sen sijaan aiheuttaa aivotulehduksen 400:lle ja sikotauti 200:lle miljoonasta tautiin sairastuneesta. Taudin sairastaminen on yleensä monin kerroin vaarallisempaa kuin rokotteen ottaminen.

Toimittajan moraali

Teemalta tulee parhaillaan William Wilderin  mustavalkoleffa vuodelta 1951, nimeltään Ace in the Hole, suomennettuna nimi on Tuhansien silimien edessä.
Elokuvan imdb-sivut: http://www.imdb.com/title/tt0043338/
Kirk Douglas esittää elokuvassa tosikovaksikeitettyä toimittaja Charles Tatumia, jolle skuuppi on kaikki kaikessa.
Itseeni teki tällä kertaa vaikutuksen toimituksen seinälle ristipistoin kirjailtu tunnus: "Tell the Truth".
Siinä leffavinkki tälle päivälle.

Raha pääasia, potilaat sivuseikka kunnallisessa terveyspolitiikassa

Nyt on taas tullut vastaan sekä Helsingissä että Vantaalla sen verran ongelmia hoitoon pääsyssä, että pakko on kirjoittaa - varsinkin kun vaalit ovat ovella, tai suorastaan jo käynnissä.

Peijaksen sairaalassa oleva terveyskeskuspäivystys on ostettu vuonna 2008 terveysjätti MedOnelta. Kaupungin raportin mukaan terveyskeskuslääkärillä käynnit ovat vähentyneet, ja kuulemma helpottuneet. Vantaan kaupungin tiedote aiheesta: http://www.vantaa.fi/i_uutinen.asp?path=1;129;108027
No, kaikkien ei kuitenkaan ole helppo päästä lääkärille Peijaksessa. Näköjään sairaanhoitajan arvio hoidontarpeesta saattaa pahasti pettää, etten sanoisi kohtalokkaasti. Potilas, jonka CRP on vain 30 on mahataudissa eikä tarvitse lääkäriä.

No, tämä CRP 30 ei hetkauta kaupungin rajan eteläpuolellakaan, ei edes terveyskeskuslääkäriä: CRP vain 30, ei aiheuta toimenpiteitä.

Edellinen potilas joutui kiireellisenä yöllä leikkaukseen, johon hänet tietysti kuskattiin ambulanssilla muutaman sairaalan kautta. Toinen potilas päätyi tietokonetomografiaan ja sytostaattihoitoon käännettyään kaikki kivet päästäkseen lääkärille, joka osaa tulkita tulehdusarvoja.

Näyttää siltä, että lyhytnäköinen talous ohjaa hoitoonpääsyä, ei lääketiede.

Ansaintalogiikkaa työterveyshuollossa

Terveystalo on hassu pörssiyhtiö. Henkilökunta ainakin Kampissa vaihtuu niin tiiviisti, että asiakas maksaa jatkuvasti uusien työntekijöiden perehdyttämisestä suuria summia.
Olimme palaverissa, jossa oli kaksi Terveystalon edustajaa, uusia molemmat, eivät koskaan tavanneet tosiaan, mutta hoitivat yhteistä asiaa meidän asiakkaan laskuun.

Suomalainen juo kahvia vaikka se maksaisi kympin paketti?

Juttuidea ihan ilmaiseksi toimituksille: kuulin muistaakseni Ylen tv-lähetyksestä jokin aika sitten (ehkä tämä YLEn uutisten tekstipätkä liittyy asiaan), että kahvin hinnan nousu johtuu keinottelusta NY:n pörssissä. Suomalainen kahvi ei kuitenkaan hevosmiesten tietotoimiston mukaan ole kotoisin NY:n pörssin laarista, joten itse kaipaisin uusia selittelyitä.
Bongasin Googlesta Hesarin uutisen vuodelta 2007. Siinä kerrottiin, että keinottelu vähenee, kun Lontoon kahvipörssin rinnalle saadaan New Yorkin kahvipörssi. Jos nyt jutun oikein ymmärsin.
Kauppalehdessä paahtimoteollisuus kertoi elokuussa, että raakakahvin hinta on korkea: http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=20100811763&ext=rss.

Tottahan se on, että suomalaiset ovat rikkaampia kuin monet maailman ihmiset, joiden päivittäinen riisi on joutunut sekin bisnesmiesten ahneuden välineeksi. Omassa mielessäni kytee edelleen epäilys, että myös kauppa hyötyy tilanteesta.
Olisi kiva lukea juttu, jossa seurataan todellista hintakehitystä ja sen aiheuttajia paljonkin tarkemmin. Tänään taas tuijotin Juhla Mokka "tarjousta" 4.05 ja tulivat mieleeni 80-luvun lopun hullut vuodet ennen totaaliromahdusta: alennusmyynneissä oli isot kyltit, joissa luki ALE, mutta hinnat olivat tukevia.
Meillä on vähennetty kahvin juontia ja viemärikahvinkeittäjät on pantu ojennukseen.

Terapiaa Tomin ja Gerryn keittiön pöydän ääressä

Kävimme äsken elokuvissa.
Leffa on englantilaisen ohjaajan  Mike Leighin Another Year eli suomennettuna Vuosi elämästä.

Vanhenevalle ihmiselle hyvää pohdinnan ainesta. Kannattaa ehkä ottaa sisaruksiaan tai nuoruudenystäviään mukaan, kun lähtee leffaan ja kannattaa jatkaa pohdintoja vielä keittiön pöydän ääressä.

Löysin Lontoon psykoterapiaverkoston sivuilta leffa-analyysiä. Tämä analyysi avasi itselleni vielä uusia näkökulmia elokuvaan. Rohkenen arvella, että tällä elokuvalla voisi olla paljonkin annettavaa omaa ikääntymistään prosessoiville suuriin ikäluokkiin kuuluville suomalaisillekin.

Hesarin arvostelun on kirjoittanut Anu Silferberg. Hyvää analyysiä.

Eettinen keskustelu kantasolututkimuksesta olisi tarpeen. Tarjolla nyt työkaluja

Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa tarkastetaan  väistöskirja, joka valottaa feminististä bioeettistä keskustelua. Tosi hyvä, että keskustelua tutkitaan ja itse asiassa mielestäni sitä olisi syytä käydä paljon enemmän ja laajemmalta pohjalta. Näyttää siltä, että kirkon väki ei ole jaksanut perehtyä kantasolututkimuksen perusteisiin. Niinpä eettiset ratkaisut ovat jääneet nähdäkseni tutkijoiden mielipiteiden varaan. Luterilaisessa kirkossa asia on jätetty muutaman erikoistuneen teologin varaan.

Tässä teologisen tiedekunnan tiedotetta aiheesta:

Kantasolututkimukseen liittyvä eettinen keskustelu on keskittynyt vain tutkimuksessa käytettävien alkioiden moraalisen aseman määrittelemiseen feministisen bioetiikan mukaan. Keskustelussa pitäisi kiinnittää huomiota laajempiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin, todetaan teologisessa tiedekunnassa perjantaina tarkastettavassa väitöksessä.
Eettisessä keskustelussa tulisi feminististen bioeetikoiden mukaan nostaa esiin luovuttajien tilanne. Tärkeää olisi myös kiinnittää huomiota tutkimus- ja hoitoresurssien käyttämiseen sekä tutkimusten ja hoitojen kaupallistumiseen. Kantasolututkimuksesta käytävän keskustelun taso paranee, jos laajemmat yhteiskunnalliset kysymykset otetaan huomioon.
Kantasolututkimuksessa käytetään alkioita, sikiöitä ja munasoluja, joita naiset ja lapsettomat parit luovuttavat hedelmöityshoitojen ja raskaudenkeskeytysten yhteydessä. Feministiset bioeetikot eivät kyseenalaista kantasolututkimusta tai munasolujen, alkioiden ja sikiöiden luovuttamista tutkimukseen sinänsä.
Väitöstutkimus tarjoaa malleja siihen, miten erilaisia bioeettisiä ongelmia voidaan käsitellä sellaisten ihmisten näkökulmasta, jotka ovat yhteiskunnallisesti heikommassa asemassa. Kokemusperäistä tietoa pitäisi käyttää kaikenlaisten bioeettisten ongelmien hahmottamisessa ja ratkaisussa.
TM Eeva Nyrövaara väittelee perjantaina 25.2. kello 12.15 Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa aiheesta "The Feminist Transformation of Bioethics - An Analysis of Theoretical Perspectives and Practical Applications in Feminist Bioethics". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Päärakennus, auditorio XII, Unioninkatu 34.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/24765.

Nyt varsinkin ostan reilun kaupan kahvia

Mediatietojen mukaan kahvin hinnan rakettimainen nousu johtuu New Yorkin pörssissä tapahtuvasta keinottelusta.
Itse olen tehnyt kaksi uutta valintaa: olen alkanut juoda aiempaa enemmän teetä ja ostin reilun kaupan kahvia.

Näillä näkymin ostan Reilun kaupan kahvia edelleen, sillä hinta on nyt suunnilleen sama kuin aiemmin suosimani Juhla Mokan hinta. En ole varma, saako Fair Trade -tuottaja kahvistaan enemmän kuin kollegansa, joka myy pörssijäteille, mutta arvelen, että saa. Pelkän arvelun varaan en asiaa jätä, vaan ryhdyn tutkimaan asiaa.
Olen aika varma, että suuri osa tästä reilun kahvin hinnasta menee suomalaisen kaupan katteisiin, mutta nyt kiinnostaa, hyötyvätkö paikalliset ihmiset - ja nyt en tosiaankaan ole kiinnostunut pääomasijoittajien hyödyistä.
Tässä ensimmäinen linkkini:
http://www.reilukauppa.fi/index.php?18


Edit. 24.2. Haastattelemani talousasiantuntija sanoi, että Suomessa myytävästä kahvista tuskin suurikaan osa kulkee New Yorkin pörssin kautta.
Lisäksi itseäni nakertaa se, että ainakin Tikkurilan Prismassa Reilun kaupan kahvin ja Juhla Mokan euromääräinen hintaero on säilynyt: Reilun kaupan kahvipaketti on edelleen noin euron kalliimpi kuin Juhla Mokka -paketti. Oma epäilykseni alkaakin  kallistua siihen suuntaan, että kyseessä ei ole mikään Rapakon-takainen keinottelu, vaan ihan kotikutoinen :(

Lapsilisä ei kuulu näemmä köyhille

Nostan nyt vanhan postauksen tänne ylimmäiseksi, sillä on turha luulo, että lapsilisän pois ottaminen köyhiltä olisi tapahtunut vahingossa, mikä olisi nyt sitten huomattu. Viittaan tällä tuossa allakin olevaan keskusteluun.
Asiasta on puhuttu siitä lähtien, kun se on ongelmaksi tullut eli 90-luvun laman "jälkihoidosta" saakka. Siitä kerrotaan esimerkiksi vuonna 2007 tässäkin blogissa (ja lisää löytyy täältäkin googlaamalla).
Mutta tässä mainitsemani linkki: http://verkkolehtiinmediasres.blogspot.com/2007/08/kyhll-ei-ole-lapsilis.html

Näin sosiaali- ja terveysministeriö selittää mustan valkeaksi. Sen mukaan lapsilisäasia on mallillaan, jos oikein ymmärsin

edit. 31.1. klo 8.22 linkki lisätty:

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/01/lapsilisat_leikkaantuvat_kaikkein_koyhimmilta_lapsiperheilta_2306263.html


Nyt kun julkisuus vihdoin heräsi tähän lapsiköyhyyteen, sosiaali- ja terveysministeriölle tuli kiire selittää tyrmistyneille kansalaisille, että juttu on panettelua. Parhaiten mustan selittää valkeaksi, kun hämmentää ja puhuu sekavia hetken aikaa. Näin mielestäni tälläkin kertaa. Oletteko kanssani eri mieltä. Vaalit ovat ovalla, joten nyt on hyvä antaa täällä vaalilupauksia ja kertoa samalla, aikooko pitää laupauksensa. Mielestäni tällainen tiedottaminen on häpeällistä, kun pitkään on surtu suomalaista lapsiköyhyyttä. Kyseessä on kansalaisten enemmistön tahdon vastainen puolustuskyvyttömien tallominen. Sitä ei puheilla miksikään muuteta.
Ei ole veronkevennysten aika, vaan aika pitää huolta niistä, jotka tarvitsevat huolenpitoa ja hoivaa.

Ja näin siis virkamies selittää mustan valkeaksi. Tässä sosiaali- ja terveysministeriön selitys, että köyhille lapsiperheille ei tosiaankaan kuulu sen mielestä lapsilisää edelleenkään.
Siis sosiaali- ja terveysministeriön tuore tiedote:

Lapsilisä ei katkea toimeentulotukea saavilta lapsiperheiltä

Ajankohtaisessa keskustelussa lapsilisien suhteesta toimeentulotukeen on ollut joitain väärinymmärryksiä. Lapsilisää ei katkaista toimeentulotukiperheiltä, vaan sen saa edelleen jokainen alle 17-vuotias lapsi.

Lapsilisä ei riipu perheen tuloista tai varallisuudesta, vaan se maksetaan kaikille. Lapsilisä on tulonsiirtoa lapsiperheiden ja muiden kotitalouksien välillä ja sen tavoitteena on korvata lapsista aiheutuneita menoja. Lapsilisä on sidottu kansaneläkeindeksiin 1.3.2011 alkaen.

Toimeentulotuki on viivytyksetön ja lyhytaikainen apu, joka turvaa viime kädessä perheen toimeentulon, kun muut tulot eivät riitä. Sillä täydennetään perheen muita tuloja, jos ne jäävät alle vähimmäistoimeentulon tason.

Toimeentulotuki on sidottu tiukkaan tulo- ja varallisuusharkintaan. Toimeentulotuen perusosien tasot on kuitenkin sidottu kansaneläkeindeksiin.

Perheen toimeentulotuki muodostuu vanhempien perusosista ja lasten perusosista. Lapsen perusosan tarkoitus on turvata lapsen välttämätön toimeentulo.

Lapsilisä ja lapsen perusosa toimeentulotuessa kohdentuvat siten samoihin kustannuksiin, jotka perheelle aiheutuvat lapsesta. Kahta etuutta ei ole tarkoituksenmukaista kohdentaa samaan menoon. Koska lapsilisä ja toimeentulotuki ovat molemmat sidottuja samaan kansaneläkeindeksiin, niiden tasot nousevat samassa tahdissa.

Jos haluttaisiin tehdä toimeentulotuen sisältö lapsiperheille myönteisemmäksi, niin se voitaisiin tehdä esimerkiksi nostamalla lapsen perusosaa toimeentulotuessa. Joka tapauksessa lapsiperheiden hyvinvointia tulisi tarkastella laajemmasta näkökulmasta, jossa otetaan huomioon muun muassa perusturvan taso, perheiden asema työmarkkinoilla, perhepalvelujen toimivuus ja vanhemmuuden tuki.

Sosiaali- ja terveysministeriössä tehdään selvitystyötä uusien ratkaisumallien löytämiseksi, jotta perheitä voitaisiin auttaa erilaisissa elämäntilanteissa.

Hyvätuloisille terveyttä, huono-osaisille keppiä ja paleltuneita porkkanoita

Tämän hallituksen aikana piti terveyserojen kaventua, mutta kuinkas kävikään: hallituskauden alkupuolella Stakesin tutkijat hätkähdyttivät kertomalla, että heikommassa sosioekonomisessa asemassa olevat ihmiset kuolevat paljon nuorempina kuin hyvässä sosioekonimisessa asemassa olevat.
Tilanne ei ole parantunut. Näiden vuosien aikana olen kuullut esimerkiksi Helsingin kaupunkilaisten terveyden avaimia käsissään pitävien selittävän, että he harjoittavat "positiivista diskriminaatiota" ja painostavat enemmän alueille, joilla on ihmisiä, joilla on enemmän toimeentuloon ja elämänhallintaa liittyviä ongelmia. Tämä on nähdäkseni hurskastelua. Paremmin toimeentulevalle väelle on rakennettu parempia julkisia terveyspalveluja ja lisäksi valtion varoja ohjautuu tulonsiirtoina hyvin toimeentuleville ihmisille kasvavalla vauhdilla, samoin yksityisille lääkäripalveluille, myös monikansalliselle pääomalle siis.

Eikä edes riitä, että terveydestä ja hoitoon pääsystä on tehty eriarvoista, myös lapsilisät on riistetty kaikkein köyhimmiltä kokonaan, kun ne lasketaan toimeentuloluukulla lapsiperheen tuloksi.
Nyt ei kannattaisi tyytyä laiskasti mielikuvapolitiikkaan. Äänestäminen on eettinen juttu. Kyse on ihmisarvon suomisesta kaikille ihmisille.

Ja selvyyden vuoksi: itse olen poliittisesti sitoutumaton enkä ole ehdolla vaaleissa enkä aja minkään puolueen agendaa.

Lasinen lapsuus?

Evelin Fadayelin kohtalo on häpeä Suomelle

Suomi kohtelee vanhuksiaan tylysti. Jos vanhus on syntynyt muualla, hän saa kaksin verroin tylyn kohtelun. Häpeän kansaani. Häpeän ulkomaalaisviranomaisten ja poliisin toimintaa asiassa, poliitikkojen tylyyttä ja arvotonta jargonia, joka on ollut elämästään, rakkaistaan ja läheisistään kamppailevan vanhuksen osana täällä entisessä hyvinvointivaltiossa.
Jos itse asuisin ulkomailla, olisin tuollaisen kohtelun nähtyäni varma, että kyseessä on rahanahne barbaarimaa, jolla ei ole käytöstapoja eikä etiikkaa.
Evelin Fadayel on kuollut.