Terapiaa Tomin ja Gerryn keittiön pöydän ääressä

Kävimme äsken elokuvissa.
Leffa on englantilaisen ohjaajan  Mike Leighin Another Year eli suomennettuna Vuosi elämästä.

Vanhenevalle ihmiselle hyvää pohdinnan ainesta. Kannattaa ehkä ottaa sisaruksiaan tai nuoruudenystäviään mukaan, kun lähtee leffaan ja kannattaa jatkaa pohdintoja vielä keittiön pöydän ääressä.

Löysin Lontoon psykoterapiaverkoston sivuilta leffa-analyysiä. Tämä analyysi avasi itselleni vielä uusia näkökulmia elokuvaan. Rohkenen arvella, että tällä elokuvalla voisi olla paljonkin annettavaa omaa ikääntymistään prosessoiville suuriin ikäluokkiin kuuluville suomalaisillekin.

Hesarin arvostelun on kirjoittanut Anu Silferberg. Hyvää analyysiä.

Eettinen keskustelu kantasolututkimuksesta olisi tarpeen. Tarjolla nyt työkaluja

Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa tarkastetaan  väistöskirja, joka valottaa feminististä bioeettistä keskustelua. Tosi hyvä, että keskustelua tutkitaan ja itse asiassa mielestäni sitä olisi syytä käydä paljon enemmän ja laajemmalta pohjalta. Näyttää siltä, että kirkon väki ei ole jaksanut perehtyä kantasolututkimuksen perusteisiin. Niinpä eettiset ratkaisut ovat jääneet nähdäkseni tutkijoiden mielipiteiden varaan. Luterilaisessa kirkossa asia on jätetty muutaman erikoistuneen teologin varaan.

Tässä teologisen tiedekunnan tiedotetta aiheesta:

Kantasolututkimukseen liittyvä eettinen keskustelu on keskittynyt vain tutkimuksessa käytettävien alkioiden moraalisen aseman määrittelemiseen feministisen bioetiikan mukaan. Keskustelussa pitäisi kiinnittää huomiota laajempiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin, todetaan teologisessa tiedekunnassa perjantaina tarkastettavassa väitöksessä.
Eettisessä keskustelussa tulisi feminististen bioeetikoiden mukaan nostaa esiin luovuttajien tilanne. Tärkeää olisi myös kiinnittää huomiota tutkimus- ja hoitoresurssien käyttämiseen sekä tutkimusten ja hoitojen kaupallistumiseen. Kantasolututkimuksesta käytävän keskustelun taso paranee, jos laajemmat yhteiskunnalliset kysymykset otetaan huomioon.
Kantasolututkimuksessa käytetään alkioita, sikiöitä ja munasoluja, joita naiset ja lapsettomat parit luovuttavat hedelmöityshoitojen ja raskaudenkeskeytysten yhteydessä. Feministiset bioeetikot eivät kyseenalaista kantasolututkimusta tai munasolujen, alkioiden ja sikiöiden luovuttamista tutkimukseen sinänsä.
Väitöstutkimus tarjoaa malleja siihen, miten erilaisia bioeettisiä ongelmia voidaan käsitellä sellaisten ihmisten näkökulmasta, jotka ovat yhteiskunnallisesti heikommassa asemassa. Kokemusperäistä tietoa pitäisi käyttää kaikenlaisten bioeettisten ongelmien hahmottamisessa ja ratkaisussa.
TM Eeva Nyrövaara väittelee perjantaina 25.2. kello 12.15 Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa aiheesta "The Feminist Transformation of Bioethics - An Analysis of Theoretical Perspectives and Practical Applications in Feminist Bioethics". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Päärakennus, auditorio XII, Unioninkatu 34.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/24765.

Nyt varsinkin ostan reilun kaupan kahvia

Mediatietojen mukaan kahvin hinnan rakettimainen nousu johtuu New Yorkin pörssissä tapahtuvasta keinottelusta.
Itse olen tehnyt kaksi uutta valintaa: olen alkanut juoda aiempaa enemmän teetä ja ostin reilun kaupan kahvia.

Näillä näkymin ostan Reilun kaupan kahvia edelleen, sillä hinta on nyt suunnilleen sama kuin aiemmin suosimani Juhla Mokan hinta. En ole varma, saako Fair Trade -tuottaja kahvistaan enemmän kuin kollegansa, joka myy pörssijäteille, mutta arvelen, että saa. Pelkän arvelun varaan en asiaa jätä, vaan ryhdyn tutkimaan asiaa.
Olen aika varma, että suuri osa tästä reilun kahvin hinnasta menee suomalaisen kaupan katteisiin, mutta nyt kiinnostaa, hyötyvätkö paikalliset ihmiset - ja nyt en tosiaankaan ole kiinnostunut pääomasijoittajien hyödyistä.
Tässä ensimmäinen linkkini:
http://www.reilukauppa.fi/index.php?18


Edit. 24.2. Haastattelemani talousasiantuntija sanoi, että Suomessa myytävästä kahvista tuskin suurikaan osa kulkee New Yorkin pörssin kautta.
Lisäksi itseäni nakertaa se, että ainakin Tikkurilan Prismassa Reilun kaupan kahvin ja Juhla Mokan euromääräinen hintaero on säilynyt: Reilun kaupan kahvipaketti on edelleen noin euron kalliimpi kuin Juhla Mokka -paketti. Oma epäilykseni alkaakin  kallistua siihen suuntaan, että kyseessä ei ole mikään Rapakon-takainen keinottelu, vaan ihan kotikutoinen :(

Lapsilisä ei kuulu näemmä köyhille

Nostan nyt vanhan postauksen tänne ylimmäiseksi, sillä on turha luulo, että lapsilisän pois ottaminen köyhiltä olisi tapahtunut vahingossa, mikä olisi nyt sitten huomattu. Viittaan tällä tuossa allakin olevaan keskusteluun.
Asiasta on puhuttu siitä lähtien, kun se on ongelmaksi tullut eli 90-luvun laman "jälkihoidosta" saakka. Siitä kerrotaan esimerkiksi vuonna 2007 tässäkin blogissa (ja lisää löytyy täältäkin googlaamalla).
Mutta tässä mainitsemani linkki: http://verkkolehtiinmediasres.blogspot.com/2007/08/kyhll-ei-ole-lapsilis.html

Näin sosiaali- ja terveysministeriö selittää mustan valkeaksi. Sen mukaan lapsilisäasia on mallillaan, jos oikein ymmärsin

edit. 31.1. klo 8.22 linkki lisätty:

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/01/lapsilisat_leikkaantuvat_kaikkein_koyhimmilta_lapsiperheilta_2306263.html


Nyt kun julkisuus vihdoin heräsi tähän lapsiköyhyyteen, sosiaali- ja terveysministeriölle tuli kiire selittää tyrmistyneille kansalaisille, että juttu on panettelua. Parhaiten mustan selittää valkeaksi, kun hämmentää ja puhuu sekavia hetken aikaa. Näin mielestäni tälläkin kertaa. Oletteko kanssani eri mieltä. Vaalit ovat ovalla, joten nyt on hyvä antaa täällä vaalilupauksia ja kertoa samalla, aikooko pitää laupauksensa. Mielestäni tällainen tiedottaminen on häpeällistä, kun pitkään on surtu suomalaista lapsiköyhyyttä. Kyseessä on kansalaisten enemmistön tahdon vastainen puolustuskyvyttömien tallominen. Sitä ei puheilla miksikään muuteta.
Ei ole veronkevennysten aika, vaan aika pitää huolta niistä, jotka tarvitsevat huolenpitoa ja hoivaa.

Ja näin siis virkamies selittää mustan valkeaksi. Tässä sosiaali- ja terveysministeriön selitys, että köyhille lapsiperheille ei tosiaankaan kuulu sen mielestä lapsilisää edelleenkään.
Siis sosiaali- ja terveysministeriön tuore tiedote:

Lapsilisä ei katkea toimeentulotukea saavilta lapsiperheiltä

Ajankohtaisessa keskustelussa lapsilisien suhteesta toimeentulotukeen on ollut joitain väärinymmärryksiä. Lapsilisää ei katkaista toimeentulotukiperheiltä, vaan sen saa edelleen jokainen alle 17-vuotias lapsi.

Lapsilisä ei riipu perheen tuloista tai varallisuudesta, vaan se maksetaan kaikille. Lapsilisä on tulonsiirtoa lapsiperheiden ja muiden kotitalouksien välillä ja sen tavoitteena on korvata lapsista aiheutuneita menoja. Lapsilisä on sidottu kansaneläkeindeksiin 1.3.2011 alkaen.

Toimeentulotuki on viivytyksetön ja lyhytaikainen apu, joka turvaa viime kädessä perheen toimeentulon, kun muut tulot eivät riitä. Sillä täydennetään perheen muita tuloja, jos ne jäävät alle vähimmäistoimeentulon tason.

Toimeentulotuki on sidottu tiukkaan tulo- ja varallisuusharkintaan. Toimeentulotuen perusosien tasot on kuitenkin sidottu kansaneläkeindeksiin.

Perheen toimeentulotuki muodostuu vanhempien perusosista ja lasten perusosista. Lapsen perusosan tarkoitus on turvata lapsen välttämätön toimeentulo.

Lapsilisä ja lapsen perusosa toimeentulotuessa kohdentuvat siten samoihin kustannuksiin, jotka perheelle aiheutuvat lapsesta. Kahta etuutta ei ole tarkoituksenmukaista kohdentaa samaan menoon. Koska lapsilisä ja toimeentulotuki ovat molemmat sidottuja samaan kansaneläkeindeksiin, niiden tasot nousevat samassa tahdissa.

Jos haluttaisiin tehdä toimeentulotuen sisältö lapsiperheille myönteisemmäksi, niin se voitaisiin tehdä esimerkiksi nostamalla lapsen perusosaa toimeentulotuessa. Joka tapauksessa lapsiperheiden hyvinvointia tulisi tarkastella laajemmasta näkökulmasta, jossa otetaan huomioon muun muassa perusturvan taso, perheiden asema työmarkkinoilla, perhepalvelujen toimivuus ja vanhemmuuden tuki.

Sosiaali- ja terveysministeriössä tehdään selvitystyötä uusien ratkaisumallien löytämiseksi, jotta perheitä voitaisiin auttaa erilaisissa elämäntilanteissa.

Hyvätuloisille terveyttä, huono-osaisille keppiä ja paleltuneita porkkanoita

Tämän hallituksen aikana piti terveyserojen kaventua, mutta kuinkas kävikään: hallituskauden alkupuolella Stakesin tutkijat hätkähdyttivät kertomalla, että heikommassa sosioekonomisessa asemassa olevat ihmiset kuolevat paljon nuorempina kuin hyvässä sosioekonimisessa asemassa olevat.
Tilanne ei ole parantunut. Näiden vuosien aikana olen kuullut esimerkiksi Helsingin kaupunkilaisten terveyden avaimia käsissään pitävien selittävän, että he harjoittavat "positiivista diskriminaatiota" ja painostavat enemmän alueille, joilla on ihmisiä, joilla on enemmän toimeentuloon ja elämänhallintaa liittyviä ongelmia. Tämä on nähdäkseni hurskastelua. Paremmin toimeentulevalle väelle on rakennettu parempia julkisia terveyspalveluja ja lisäksi valtion varoja ohjautuu tulonsiirtoina hyvin toimeentuleville ihmisille kasvavalla vauhdilla, samoin yksityisille lääkäripalveluille, myös monikansalliselle pääomalle siis.

Eikä edes riitä, että terveydestä ja hoitoon pääsystä on tehty eriarvoista, myös lapsilisät on riistetty kaikkein köyhimmiltä kokonaan, kun ne lasketaan toimeentuloluukulla lapsiperheen tuloksi.
Nyt ei kannattaisi tyytyä laiskasti mielikuvapolitiikkaan. Äänestäminen on eettinen juttu. Kyse on ihmisarvon suomisesta kaikille ihmisille.

Ja selvyyden vuoksi: itse olen poliittisesti sitoutumaton enkä ole ehdolla vaaleissa enkä aja minkään puolueen agendaa.

Lasinen lapsuus?

Evelin Fadayelin kohtalo on häpeä Suomelle

Suomi kohtelee vanhuksiaan tylysti. Jos vanhus on syntynyt muualla, hän saa kaksin verroin tylyn kohtelun. Häpeän kansaani. Häpeän ulkomaalaisviranomaisten ja poliisin toimintaa asiassa, poliitikkojen tylyyttä ja arvotonta jargonia, joka on ollut elämästään, rakkaistaan ja läheisistään kamppailevan vanhuksen osana täällä entisessä hyvinvointivaltiossa.
Jos itse asuisin ulkomailla, olisin tuollaisen kohtelun nähtyäni varma, että kyseessä on rahanahne barbaarimaa, jolla ei ole käytöstapoja eikä etiikkaa.
Evelin Fadayel on kuollut.

Antibiootti on tehokas lasten korvatulehdusten hoidossa

Varsinais-Suomen rairaanhoitopiirin tuore tiedote sellaisenaan. Tämä tutkimus ei ole lääketeollisuuden rahoittama. Kyseessä on vanha lääke vanhaan tautiin, kuten tutkimusryhmän jäsen professori Pentti Huovinen asian ilmaisi.
Tiedote:

Antibioottihoidosta on hyötyä välikorvatulehduksen hoidossa. Tuoreen tutkimuksen perusteella antibiootti osoittautui aiempaa käsitystä tehokkaammaksi lasten välikorvatulehduksen hoidossa. Toisaalta puolella lapsista korvatulehdus lähti paranemaan myös ilman antibioottihoitoa ja haittavaikutuksia esiintyi enemmän antibioottia saaneilla lapsilla. Antibioottihoito tulisi aloittaa vain siinä tapauksessa, että välikorvatulehduksen diagnoosi on varma.
Antibioottia saaneilla hoito epäonnistui vain joka viidennellä (19 %) ja lumelääkettä saaneilla lapsilla lähes puolella (45 %). Antibiootti oli lumelääkettä tehokkaampi jo ensimmäisistä päivistä lähtien, ja ero ryhmien välillä vain lisääntyi hoitoviikon aikana. Lastenlääkäri Aino Ruoholan työryhmän tutkimustulokset julkaistiin arvostetussa The New England Journal of Medicine -lehdessä 13.1.2011.

Oikea diagnoosi olennainen
- Tutkimustuloksemme vahvistaa Suomessa käytössä olevan lasten äkillisen välikorvatulehduksen Käypä hoito -suosituksen hoitolinjauksia Tuloksilla on myös suuri kansainvälinen merkitys, sillä niitä tullaan käyttämään kaikkialla, kun uusia hoitosuosituksia laaditaan. Haluamme erityisesti korostaa oikean diagnoosin tekemisen merkitystä ja vaativuutta. Lapsen korvat tulee tutkia huolellisesti pneumaattisella korvalampulla ja, jos mahdollista, myös tympanometrilla. Vanhempien tärkeä tehtävä on pitää lasta oikeassa asennossa ja tukevasti paikallaan. Korvaan kertynyt vaikku on poistettava, jotta tärykalvoon saadaan riittävä näkyvyys. Antibioottihoito tulee aloittaa vain siinä tapauksessa, että välikorvatulehduksen diagnoosi on varma. Kaikki tärykalvomuutokset oireilevalla lapsella eivät tarkoita äkillistä välikorvatulehdusta. Mikäli tilanne on epäselvä, on parempi seurata lasta muutama päivä ja tutkia hänet uudelleen. Lisäksi on tärkeää tuntea taudin luonnollinen kulku; tulehdusnesteen häviäminen välikorvasta voi vaatia viikkoja, hyvin harvoin tarvitaan uutta antibioottikuuria. Jo aiemmissa tutkimuksissa on todettu että flunssan aikana annettu antibiootti ei myöskään pysty ehkäisemään välikorvatulehdusta. Varmuuden vuoksi antibioottia ei siis koskaan pidä aloittaa, korostaa Aino Ruohola.

Antibiooteilla myös sivuvaikutuksia
Kaikilla antibiooteilla on sivuvaikutuksia, senkään tähden antibioottia ei pidä aloittaa varmuuden vuoksi. Haittavaikutuksia esiintyi selvästi enemmän antibioottia saaneilla lapsilla. Lähes puolella (48 %) antibioottia saaneista oli ripulia tai löysiä ulosteita, lumelääkettä saaneista lapsista noin joka neljännellä (27 %). Ihottumaa todettiin yhdeksällä prosentilla antibiootti- ja kolmella prosentilla lumelääkeryhmässä. Viime aikoina bakteerit ovat oppineet vastustuskykyisiksi useille tavallisimmille antibiooteille. Bakteerien vastustuskykyä antibiooteille voidaan vähentää välttämällä tarpeetonta antibioottihoitoa. Antibiootin aloittamisen kynnys on siksi tärkeää pitää korkealla ja aloittaa antibioottihoito vain varmoissa tapauksissa.

Kipulääkettä tulee aina antaa
Tutkijat korostavat kipulääkityksen merkitystä. Kipulääkettä kannattaa antaa heti kotona, jos vanhemmat epäilevät lapsen sairastavan korvatulehdusta. Pienen lapsen kivun tulkitseminen on erittäin vaikeaa. Oikein annosteluna kipulääkkeet ovat hyvin turvallisia eivätkä vaikuta diagnoosin tekemiseen. Antibiootti ei korvaa kipulääkettä, jonka käyttöä on hyvä jatkaa myös antibioottihoidon aikana. Tässä tutkimuksessa perheitä kannustettiin käyttämään kipulääkettä, jota sai 85 prosenttia lapsista.

Lasten välikorvatulehdus – lapsiperheitä piinaava vaiva
Äkillinen välikorvatulehdus on lasten yleisimpiä sairauksia. Kahden vuoden ikään mennessä seitsemän lasta kymmenestä on sairastanut vähintään yhden välikorvatulehduksen. Suomessa todetaan vuosittain puoli miljoonaa välikorvatulehdusta, Yhdysvalloissa vastaava luku on jopa 16 miljoonaa.
Välikorvatulehdusta edeltää lähes aina viruksen aiheuttama ylähengitystieinfektio eli flunssa. Tämän vuoksi välikorvatulehduksen oireetkin ovat samoja kuin tavallisessa flunssassa eikä oireiden perusteella siis voida tietää, onko lapsella välikorvatulehdus. Välikorvatulehduksen voivat aiheuttaa bakteeri tai virus ja useimmiten molemmat yhdessä. Suomessa äkillinen välikorvatulehdus hoidetaan yleensä antibiootilla. Tutkimusten perusteella tiedetään kuitenkin, että välikorvatulehdus voi parantua myös ilman antibioottilääkitystä. Mikäli antibioottia ei aloiteta, oireita seurataan ja uusi lääkärintutkimus on tarpeen lähipäivinä. Molemmissa tapauksissa kipulääkityksestä huolehtiminen on tärkeää.

Pikkunorsu-tutkimus paaluttaa tulevaisuuden hoitokäytäntöjä
Laajassa turkulaisessa tutkimuksessa selvitettiin, miten tehokas antibiootti on pienten lasten korvatulehduksen hoidossa. Vuonna 2006 alkaneeseen ns. Pikkunorsu-tutkimukseen osallistui yhteensä yli 700 alle kolmevuotiasta lasta, joista 322:lla todettiin äkillinen välikorvatulehdus. Tutkimuksessa puolet lapsista sai välikorvatulehduksen hoitoon antibioottia (amoksisilliini-klavulaanihappo) ja puolet lumelääkettä. Välikorvatulehduksen paranemista seurattiin tiheään toistuvilla seurantakäynneillä.
Tutkimuksen tulokset on juuri julkaistu maailman arvostetuimmassa lääketieteellisessä julkaisussa, The New England Journal of Medicine -lehdessä.
Jatkossa tutkimusryhmä pyrkii löytämään ennustavia tekijöitä, joiden perusteella antibioottihoito voidaan kohdistaa niille lapsille, jotka sitä eniten tarvitsevat samalla, kun muiden lasten välikorvatulehdus voitaisiin hoitaa seurannalla ja kipulääkkeillä.
Lasten välikorvatulehduksia tutkiva työryhmä saa rahoitusta mm. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin EVO-rahoista.

Taas on paljon puhetta terveydenhuollosta. Vaalit näet ovat lähellä

Sain juuri kutsun taustatilaisuuteen, missä ministeri Risikko ja väkensä kertovat, miten terveyskeskukset toimivat tänään:

Terveyskeskuksen kiireettömän hoidon vastaanottoaikoja sai syksyllä 2010
paremmin ja lääkäriin pääsi hieman nopeammin kuin saman vuoden keväällä. Myös
keskimääräiset odotusajat lääkärin vastaanotolle olivat lyhentyneet. Välittömän
yhteyden saaminen terveyskeskukseen kuitenkin takkuili edelleen.

Mitä terveyskeskuspalvelujen saatavuudelle on tehty viime vuoden aikana? Entä
miltä terveyskeskusten tilanne näyttää tulevaisuudessa?

Vaalit siis lähestyvät.
Nyt kysytään lääketieteen toimittajilta korkeaa työmoraalia, ahkeruutta ja omien aivojen käyttämistä ja medialta journalismin periaatteiden mukaista sisältöä.

Tuota noin. Samaan aikaan radiosta tuli juttua siitä, että THL:n tutkija toivoi, ettei sosioekonomisia terveyseroja kasvateta nykyistä enempää. Sitä toivon minäkin.
Meillä Helsingissä ilmeisesti terveyskeskuslääkäreitä, ainakin täällä koillisessa, pohjoisessa ja idässä, on ilmeisesti ohjeistettu, että "turhia tutkimuksia" ei teetetä. Siinä kiltit tytöt ja pojat, jotka ovat tottuneet tottelemaan ylempiään, siis kaupungin johtoa, ovat totelleet. Samalla paine asiakkaiden suunnasta kasvaa. Siihen vastataan vartiointiliikkeitten palveluilla ja ponnekkaalla kritiikinehkäisyllä: soraäänet ja tyytymättömyys vaiennetaan. Sitten puhuvat enää korkeintaan tutkimustulokset, kun nähdään, että korkeamman tuloryhmän väen terveys kohenee ja heikossa taloudellisessa hapessa olevien terveys heikkenee ja kuolleisuus kasvaa. Edelleen.

Ainakin Helsingissä sosioekonomisia terveyseroja on mitä ilmeisimmin tietoisesti kasvatettu. En tiedä, mikä maailmankuva tällaisessa voi olla takana. En edes jaksa ajatella asiaa loppuun.
Omassa terveyskeskuksessamme ainakin pitkäaikaissairauksia sairastavien potilaitten hoito on sattumanvaraista. Astmapotilaat, reumapotilaat, tottakai masennuspotilaat, mitä ilmeisimmin diabeetikot ja sepelvaltimotautipotilaat ovat heikossa tilanteessa. Kun löysin itseltäni patin päästä, tiesin jo muutaman vakavan kokeilun jälkeen, että terveyskeskukseen on turha edes yrittää päästä tutkimukseen saati että sieltä pääsisi eteenpäin. Menin työterveyslääkäriin, Sain ajan välittömästi. Seuraavana päivänä otettiin koepala ja viikon päästä sain tuloksen. Lääkäri oli jo varannut otiona minulle aikaa jatkoon siltä varalta, että kasvain on pahanlaatuinen. Olen seurannut sitä haluttomuutta ja verkkaisuutta, millä samaan aikaan terveyskeskushoidon armoilla olevan läheiseni asia eteni, tai oli taantumassa julkisessa terveydenhuollossa. Väitän, että Helsingissä kaupunginosakohtaisesti suoritetaan epäinhimillistä valintaa: eteläisen, läntisen ja keskisen alueen asukkaat pääsevät erikoissairaanhoitoon helposti, muille se on vaikeaa.
Erikoissairaanhoito julkisessa terveydenhuollossa on korkeatasoista, myös eettisesti korkeatasoista. Terveyskeskuksissa sen sijaan työnantajataho kiristää lääkäreitten työoloja niin, että vain korkeasti eettisesti ajattelevat itsepäiset Don Quiote -tyypit ovat hyödyksi potilaille, muut voidaan korvata sairauslomatodistuksia kirjoittavilla hoitajilla.

Hyvää uutta vuotta 2011

Jos et tahdo avata potilastietojasi jokaiselle hoitotaholle, on aika valpastua

Laki muuttuu. Itse olen tähän saakka itse säädellyt sitä, mikä taho saa tietää lääkärissä käynneistäni. Näyttää siltä, että vastaisuudessa tiedon säänteleminen vaatii kansalaiselta paljon aiempaa enemmän, lainsäätäjän lähtökohtana näkyy olevan teidon mahdollisimman soljuva eteneminen.
Toivottavasti toimittajat heräävät nyt opastamaan kansalaisia siinä, mitä kieltoja on viisasta tehdä ja mitä tietoa ei ole syytä rajoittaa.

Tässä sosiaali- ja terveysministeriön asiaa koskeva tiedote:

Kansalliseen terveysarkistoon tullaan tallentamaan tiedot potilaiden terveydentilasta ja sairauksista. Tietoja saa käyttää terveydenhuollon palvelujen antajien välillä vain, jos potilas on antanut suostumuksensa tietojen käyttöön. Uudistus yksinkertaistaa tietojen luovutuskäytäntöjä ja mahdollistaa potilastietojen joustavan käytön niissä terveydenhuollon toimintayksiköissä, jotka ovat hoitosuhteessa potilaaseen.
Potilaan antama suostumus tietojen luovuttamiseen on voimassa toistaiseksi ja se kattaa kaikki terveydenhuollon palvelujen antajat. Potilaalla on oikeus myös rajata suostumuksen laajuutta erikseen tekemällään kiellolla.
Potilaalle on kerrottava valtakunnallisista tietojärjestelmäpalveluista, arkistointipalveluun tallennetuista tiedoista ja niiden käyttömahdollisuuksista ennen suostumuksen antamista. Samalla on kerrottava mahdollisuudesta rajoittaa tietojen luovutusta sekä kiellon mahdollisista seurauksista.
Potilaan tahdonilmaisut ja keskeiset hoitotiedot merkitään tiedonhallintapalveluun
Tiedonhallintapalvelun kautta terveydenhuollon toimintayksiköt saavat käyttöönsä keskeiset hoitotiedot, jotka määritellään sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella. Palvelun kautta saataviin tietoihin on hahmoteltu lääkitys-, riski-, diagnoosi-, toimenpide, rokotus- ja laboratoriotietoja.
Täysi-ikäinen potilas voi hallinnoida suostumuksiaan ja kieltojaan omatoimisesti internetissä kansallisen terveysarkiston yhteydessä toteutettavan katseluyhteyden avulla. Suostumukset, kiellot ja niiden peruutukset voi ilmoittaa myös henkilökohtaisesti terveydenhuollon palvelujen antajille.
Kansaneläkelaitoksen ylläpitämä tiedonhallintapalvelu mahdollistaa myös potilaan muiden merkityksellisten tahdonilmaisujen tallentamisen, kuten potilaan kannan elinluovutuksiin toisen ihmisen hoitoa varten tai hänen hoitotahtonsa. Oikeudellisesti pätevän hoitotahdon tai elinluovutustahdon voi kuitenkin jatkossakin tehdä myös muulla tavoin.

Palvelut otetaan käyttöön vaiheittain
Kaikilla apteekeilla tulee olla mahdollisuus toimittaa sähköinen lääkemääräys huhtikuun alussa vuonna 2012. Julkisen terveydenhuollon velvoite laatia lääkemääräykset sähköisesti tulee voimaan huhtikuussa 2013 ja yksityisen terveydenhuollon velvoite huhtikuussa 2014.

Julkisen terveydenhuollon palveluiden antajien tulee liittyä muihin valtakunnallisiin tietojärjestelmäpalveluihin ja valtakunnalliseen sähköiseen potilastietoarkistoon vuoden 2013 ja yksityiset terveydenhuollon palvelujen antajat vuoden 2014 loppuun mennessä. Liittymisvelvollisuudet tulevat voimaan julkisilla palvelujen antajilla syyskuussa 2014 ja yksityisillä syyskuussa 2015.
Tammikuun 2011 alusta alkaen sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvän sähköisen tiedonhallinnan operatiivinen ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle. Ministeriön vastuulle jää edelleen toiminnan strateginen ohjaus ja merkittävien hankkeiden toteutuksesta päättäminen.
Lait tulevat voimaan 1.1.2011.

Blogaajat, miten kohtelette henkilökohtaisuuksiin meneviä anonyymejä kommentoijia

Onko ehdotuksia? Minulle on taas näköjään tullut anonyymi härikkökommentoija - ei tähän blogiin, mutta erääseen toiseen blogiini. Kommentti oli törkeä.
Olisin kovin kiitollinen hyvistä neuvoista.

VerkkolehtiInMediasRes toivottaa kaikille hyvää joulua

Kuka nyt ajattelee köyhää?

Pelastusarmeijan joulupatakeräys on tärkeää niille, jotka putoavat nykyisen turvaverkkosysteemin läpi. Osallistua kannattaa, samoin Heikki Hurstin tärkeää työtä on syytä tukea. Poliitikot, arvoista tärkein on ihmisarvo.

Omasta näkökulmastani Suomi ei mitenkään kunnostautunut tässä EU:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisen teemavuoden teoissa, päinvastoin. Hyvältäkin kuulostavat pyrkimykset ovat flopanneet.

Jouluna on perinteisesti muistettu "vähäosaisia".
Muistan omasta lapsuudestani ystävälliset, hyväntahtoiset naapurit, jotka toivat meille joulupaketteja.
Etelä-Haaga oli hyväosaisten asuma-aluetta, joten oli oli tietenkin kätevää, että siellä asui ahtaasti yksi suuri perhe, jossa perinteisesti kärsittiin sydäntalvella kausityöttömyydestä eli hyväntahtoisuudelle löytyi kohde.
Mutta paketit oli tehty rakkaudella ja me lapset hihkuimme innosta avatessamme ruokapaketteja, joissa ei ollut pelkkiä riisejä ja näkkileipää, vaan oli samanlaisia jouluherkkuja kuin mitä ruotsia puhuvilla naapureillammekin oli. Tätä vähävaraisten ihmisten arvostusta en ikinä unohda. Kun viime vuosina olen kuunnellut, millaisia sisältöjä vähävaraisiin perheisiin lähetettävissä joulupaketeissa on, olen ajatellut, että ajat ovat koventuneet ja että Suomessa on levinnyt outo ajatus, että osalla kansasta pitääkin olla heikommin kuin osalla, myös jouluna.

No, jouluna ja vaalien alla köyhälläkin saattaa olla kaveri. Arki on sitten asia erikseen. Itse olisin valmis vaatimaan valtaa pitäviltä poliitikoilta, erityisesti maan hallitukselta, palkoissa voimakkaasti näkyvä tulosvastuuta tässä asiassa. Mutta tavallisen kansalaisen mielipiteet hymyilyttävät valtaapitäviä.

Hyvää joulua.