5.7.08

Lähes puolet Suomessa asuvista ulkomaan kansalaisista työllistynyt


Tilastokeskuksen tietojen mukaan Suomessa asuvien ulkomaiden kansalaisten työllisyysaste on noussut vuosina 2000 - 2006. Prosenttiluvut ovat silti hätkähdyttävän alhaiset ja tarkempi tutkaileminen antaa aihetta pohtia, mikä järjestelmässämme on heikosti suunniteltua. Valkoihoiset työllistyvät maassa asuvista ulkomaalaisista ensimmäisinä. Silti töitä löytyy Kiinasta ja Filippiineiltä tuotaville työntekijöille. Kukaan ei edes näytä nostavan hälyä siitä, että on epäeettistä tuottaa Filippiineiltä sairaanhoitajia Suomeen, kun Filippiineillä on huutava pula kaikenlaisesta terveydenhuollon osaamisesta ja resursseista.
Suomi ei edes tarvitse toiselta puolelta maapalloa tuotavia työläisiä. Maassa on runsaasti työtöntä väkeä. Mitä tilanne kertoo poliitikkojemme pätevyydestä?
Olisi kohtuullista, että työnantajat kantaisivat osaltaan yhteiskuntavastuuta.
Kiinasta on tuotu maahan siivoojia. Erityisesti tämä siivousalan henkilöstön maahantuontitarve hämmästyttää. Suomessa on mitä ilmeisimmin aivan riittävästi ihmisiä niihin tehtäviin.
Ongelmaa voisi ryhtyä ratkomaan selvittämällä alan palkkaustasoa ja tarjottavan työn muota ehtoja, kuten työaikaa. Luultavasti työstä maksetaan liian pientä palkkaa tai se ei ole kokopäiväistä, joten Suomessa sillä ei pärjää Suomessa. Arvatenkin tarjolla on paljon enemmän osa-aikatöitä kuin on osa-aikatöitä hakevia työntekijöitä eli ihmiset etsivät työtä, millä voisivat maksaa vuokran, ostaa ruokaa ja vaatteita – eivät lisäansioita, joilla kustannetaan lomamatkoja.

Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan Suomessa vakinaisesti asuvien ulkomaiden kansalaisten työllisyysaste eli työllisten osuus 18-64-vuotiaista kasvoi 42,3:sta 48,9:ään eli 6,6 prosenttiyksikköä vuosina 2000 - 2006.
Suomen kansalaisten työllisyysaste kasvoi vastaavana ajankohtana 2,5 prosenttiyksikköä. Vuonna 2006 työllisistä oli ulkomaiden kansalaisia 45 000, mikä oli 18 000 työllistä enemmän kuin vuonna 2000. Ulkomaiden kansalaisten työllisyysaste Manner-Suomessa oli korkeimmillaan Itä-Uudellamaalla 56,5 prosenttia ja matalimmillaan Kainuussa 29,0 prosenttia.
Ulkomaiden kansalaisten työllisyysaste kasvoi suhteellisesti eniten Kanta-Hämeessä,16,7 prosenttia. Yli 10 prosentin työllisyysasteen kasvuun päästiin myös Kymenlaaksossa, Satakunnassa, Varsinais-Suomessa, Päijät-Hämeessä, Etelä- ja Pohjois-Savossa sekä Itä-Uudellamaalla. Ulkomaiden kansalaisten työllisyysaste kasvoi vähiten Ahvenanmaalla.
Suurista, yli 500 hengen, ulkomaalaisryhmistä työllistyivät parhaiten Alankomaiden, Romanian, Viron, Tanskan ja Britannian kansalaiset.
Lähde: Tilastokeskus

2 kommenttia:

Inkivääri, Finland kirjoitti...

Totta! Pitäisi sanoa, kuten asia on - Suomea uhkaa HALVAN työvoiman pula, ei muu...

KirsiM kirjoitti...

Lisäksi yritykset saattavat odottaa, että suomalainen yhteiskunta kustantaa tänne yrityksen tarpeisiin tuotetun työvoiman suomen kielen koulutuksen ja muun sen sellaisen. Sitä en tiedä, miten sosiaaliturvan kanssa mahtaa yleensäkään olla... kustantaako sitä kukaan vai pidetäänkö ihmisiä täällä pienellä palkalla kuin orjatyössä, vailla suomalaisentasoista sosiaali- ja terveysturvaa. Toivottavasti näin ei ole.
Yritykset, jotka tuovat satunnaista työvoimaa maahan EU:n ulkopuolelta, pitäisi oikeastaan velvoittaa maksamaa kunnille, joiden alueelle työvoima tulee, työläisten sosiaaliturvasta. Vai miten? Muutenhan työllisyystilanteessa markkinat vääristyvät hmphph... ja/tai ihmiset jäävät ilman ihmisarvoista kohtelua.