2.9.08

Surussa tukea työyhteisöstä

Työtoverin isä kuoli hiljattain. Kun työtoveri palasi takaisin koneensa ääreen, me kaikki tiesimme, että perhettä oli kohdannut suru.
Itselläni ei ole aikoihin ollut työyhteisöä. Nyt ihalillen seurasin sitä, kuinka surevaa ei jätetty sanomattoman muurin taakse, vaan ääneen sanottiin sekä suru että tuenilmaisut.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Sinulla taitaa olla tässä suhteessa ihanteellinen työpaikka.

KirsiMy kirjoitti...

Savisuti, siltä näyttää. Mikä mielenkiintoisinta, ihailtavia ihmissuhdetaitoja osoitti henkilö, jolla on insinöörikoulutus. Kyse ei siis ole koulutuspohjasta, vaan asenteesta toisia ihmisiä kohtaan.