Vaikka itse en ole mikään tyttönen, kannan kukkarossani elinsiirtokorttia ja olen kertonut sekä läheisilleni että julkisesti, että mikäli kolemani jälkeen elimistäni on hyötyä jollekulle toiselle, luovutan ne mielelläni.
Suomeen ei osteta elimiä mistään – toisin kuin jossain muualla maailmassa, missä katulapsen tai rangaistusvangin henki ei ole minkään arvoinen, mikäli joku raharikas sairastuu.
Täällä me olemme samalla viivalla kaikki. Rikas tai köyhä, samaan jonoon odottamaan, jos tulee elinsiirron tarve. Tänä vuonna jono on ollut pitkä. Itse en tiedä, kuinka moni siihen jonoon on kuollut – tietäneekö kukaan. Sanovat, että keskussairaaloiden henkilöstöpula on vaikeuttanut siirrännäisten saamista. Ehkäpä näin, mutta epäillä sopii, että asia on helppo jättää kysymättä, jos surevia omaisia on muutenkin vaikea kohdata. Siksi olen päättänyt osaltani säästää jälkeenjääneet tältä pohdinnalta.
Nyt Munuais- ja maksaliitto haastaa kunnallisvaaliehdokkaita täyttämään elinsiirtokortin. Hyvä ajatus. Kortteja on tarjolla ainakin netin kautta, apteekeissa ja potilasjärjestöissä.
Lisää asiasta: http://www.lahjaelamalle.net/
Elinsiirtotilasto vuodelta 2007 (pdf).
3 kommenttia:
Kiva, että julkaisit tämän. On syytä muistuttaa aika ajoin. Otin kortteja mukaan mökkipaikkakunnalle ja muutaman sain annettua matkan varrella. Harmi, että unohdin lauantain kauppareissulla nipun mökille, sillä torilla olisin voinut jakaa ehdokkaille kortteja. Voihan niitä vielä jatkossakin jakaa. :) Olkoon tämä asia mielessä joka muinakin päiviänä, kun vain kerran vuodessa. :) AinaKkin lokakuussa on Musilin sivuston mukaan elinsiirtotoiminta hieman lisääntyntyt. Toivottavasti on hyvä merkki. :)
Minulla on reilut kaksikymmentä vuotta kulkenut tuollainen lappunen lompakossani. Nyt se on jo reissussa rähjääntynyt niin kuin omistajansakin. Kuljetan sitä vielä almanakan välissä siltä varalta, että jospa joku varaosan osa joskus olisi vielä vanhaltakin tarpeen.
Perheessä asia on ollut jo kauan esillä. Siitä vain, jos joskus käyttöä löytyy. Se on ollut kaikille itsestään selvää. Asiasta kannattaa jutella ajoissa eikä jättää kriisitilanteisiin.
Tarjuska, on tärkeää muistuttaa asiasta. Poliitikotkin ovat ihmisiä, joilla itselläänkin voi olla sairauksia, kuten joskus olemme havainneet. Heillä pitäisi kuitenkin olla tajua ja ymmärrystä sellaisiinkin asioihin, jotka eivät ole omakohtaisia.
MM, sama täällä; parikymmentä vuotta on asia ollut tuttu ja mielessä – joskus kipeästikin. Voisithan tuota hakea apteekista uudenkin kortin, ikään kuin kasvojenkohotukseksi. Itsekin olen ajatellut, että lääkäreiden päänsärky on, kelpaavatko varaosani.
Lähetä kommentti