Toinen vääryyskirja, Kelan tutkimuslaitoksen mielenkiintoinen julkaisu, ilmestyi tänään. Harmi vain, että mitä ilmeisimmin kirjaan liittyviä lyhytelokuvia ei voi panna nettiin. Niissä olisi monta tarinaa pohdittaviksi.
Telkusta tuli tänään yksi filmeistä: Odotus. Siinä sitä oli itselleni purtavaa aika lailla. Olette edelleen jonossa... Kuvassa oli edelleen Pelastusarmeijan ruokajono, joka taas lähtee kasvuun. Mutta tämäpä ei lyhennä Heikki Hurstin ruokapankin jonoa...
Vakavasti vakavista: Ystävät, äänestäkää tällä kertaa kunnallisvaaleissa. Kovat ajat ovat edessä, pahaa pelkään. Jokainen, jolla on sydäntä, tietää, että heikossa asemassa olevien ihmisarvo ei kiinnosta poliitikkojamme riittävästi.
6 kommenttia:
Olen pohtinut vääryyksien ja politiikan välistä yhteyttä.
Miten ihmeessä sitä voisi äänestää, jos jokainen poliitikko valehtelee ennen vaaleja pitävänsä köyhien ja vaivaisten asiaa esillä?
Juuri niin, tuota olen minäkin pohtinut. Kaikki puolueet vannovat nyt vanhusten hyvän elämän nimiin. Niinhän ne tekivät myös neljä vuotta sitten. Ja mitkä olivat tulokset! Suunnitellaan pikaratikkaa, jättihallia, turhaa liikennetunnelia jne.
Kyllä minä käyn äänestämässä.
Tosin kylläkin tietäen, että yleensä lupaajasta tulee reaalipoliitikko, joka sanoo, että odota kuule nyt vaipoissasi ihan rauhassa.
Muutakaan konstia ei kuitenkaan taida olla.
Minusta on joka tapauksessa merkittävää, että juuri KELA julkaisee tällaisen kirjan. Kirjan toimittajien taustaa kurkistaessa näkee, että heilläkin on ruohonjuuritason tietoa elämästä ja maailmasta.
Olen aina äänestänyt, kun olen voinut äänestää. Niin yritän tehdä nytkin. Muuten voimissaan oleva pessimimini ei yllä siihen ajatukseen, että mitään ei olisi tehtävissä.
Samaa pohdin kuin ensimmäiset:/ Olen kuitenkin aina äänestänyt ja aion nytkin äänestää - taitaa olla se pienimmän pahan valinta edessä...
Itselläni on kyllä tiettyjä kynnyskysymyksiä, joiden osalta pyrin ottamaan selvää ehdokkaiden kannan. Naisena lisäksi pidän kiinni siitä, että äänestän naista.
Ripsa, ennen edellisiä eduskuntavaaleja pelattiin härskisti mielikuvilla. Niin, ja tosiaan annettiin lupauksia, joita ei kuulemma kukaan älykäs ihminen edes kuvitellut pidettämän. Luottamus poliitikkoihin ja politiikkaan ei kyllä vankistu tuollaisesta huuhaasta. Silti: mielestäni äänestäminen on nyt tärkeämpää kuin koskaan. Jos pienten ja heikkojen asia hautautuu siihen, että ihmiset luovuttavat, tämä peli n pelattu ja voidaan siirtyä takaisin laupeudentyön aikaan.
Obeesia,Juuri näin. Moneen turhuuteen on tosiaan rahaa liiennyt, mutta tiukasti kilpailutetussa vanhustenhuollossa yksityisessä hoitolaitoksessa vanhus näkee jo nälkää. Ja voi sitä vanhusta, jolla ei ole pahansisuisia lapsia puolustajanaan! Puheet perusturvarikoksista eivät ole millään lailla yliampuvia. Suomessa sosiaalisektori on menossa kovaa kyytiä Amerikan malliin.
Äijä, äänestäjät eivät kuulemma kykene pudottamaan näitä jäärävaikuttajia protesteillaan. Itse en ikinä äänestä tottumuksesta tyyppiä, jonka vakuutetaan olevan hyvä. Kuuntelen aina arvovalinnat aika tarkasti.
MM, Kelan tutkimusosasto on hieman eri paria jossain suhteessa kuin osa muusta buljusta. Sitähän johtaa vanha kommunisti Jouko Kajanoja, joka ei kai pääse karvoistaan. Kajanojan nykyisestä vakaumuksesta itselläni ei toki ole tietoa. Kelaa sitten muuten johtaakin Kepu-Kokoomus-akseli, kuten muutakin maata. Ehkä tämä ero on jo tällä selvä :) Pidetään nyt tosiaan se äänestämisen lippu korkealla! Samalla varaamme itsellemme oikeuden vaatia siltä, jota olemme äänestäneet.
Inkivääri, temppu on siinä, ettei äänestä sellaista naista, joka sitten vain tekee niin kuin isot pojat käskee. Nyt maan hallituksessa taas taitaa olla aika monta sellaista "vaikuttajaa" (suokaa anteeksi rouvat ministerit).
Lähetä kommentti