Minulle tuli tästä mieleen, että pitäisi tilata aika hammaslääkärille. Yksi reikä muistuttaa joka päivä olemassaolostaan takahampaassa ja pitäisi mennä ennen kuin se on iso reikä.
Sinullahan riittää näitä museolla otettuja kuvia! :)
Kuvassa näkyvät hauskasti rinnakkain (tai allekkain) hammaslääkärin ja sepän välineet.
Aikamoisia monitaitajia ovat nuo maasepätkin olleet, näin kertoi eräs asiantuntija minulle taannoin. Terveydenhuollon alallakin ovat usein vaikuttaneet. Menetelmät ovat kenties olleet karkeampia kuin koulutetuilla hammaslääkäreillä, mutta eipähän jälkimmäisiä kovin pitkään ole ollutkaan. Bensow ja Äyräpää 1800-luvun lopulla vasta saivat yhteisvoimin hammaslääketieteen koulutuksen Suomessa käynnistetyksi.
Eem! juuri siihen tarkoitukseen tämä välineistö on käsittääkseni kehitetty. Savisuti, kuinkas sattuikaan :) Aimarii, se lienee ollut pitkään ainoa mahdollinen toimenpide, jos hammas äityi hankalaksi. SusuPetal, näin. Ja välineistöstä voinee usein päätellä, miten erikoistuneesta ammattilaisesta on kyse. Pipsu, epäilemättä. Henna, vielä on muutama mehevä varastossa vastaisten haasteiden varalle. Sinulle pitää sanoa vielä, että kevään kuluessa menen jonnekin vähän eksoottisempaan mestaan ja tarkoitukseni on kysellä, millaisia hammasharjoja siellä käytetään. Katsotaan nyt, onko kiinalainen ulottanut jo markkinointilonkeronsa etäisiin oloihin. Ja vielä Henna, ihan kiva, että tulee asiantunteva museo-opastus :) Itse en edes tiennyt, että Bensow oli Äyräpään aisaparina. Äyräpää on itseäni kiinnostanut varmaan osittain sen loistavan maalauksen tähden, jonka Akseli Gallen-Kallela hänestä on tehnyt.
Noilla voi taas tulevaisuudess olla käyttöä, kun hammashoidoistakin niin supistetaan. Loppujen lopuksi, ei sitten ole muuta tehtävissä kuin käyttää noita työkaluja avuksi. :( Voisi tuolta kyllä löytyä muuhunkin tarkoitukseen työkaluja...vaikkapa helmikorujen tekoon. :))
Suuhun katsomalla voidaan edelleen mitata Suomessa ihmisen sosiaalista tilannetta, tulotasoa ja mahdollisesti koulutustasoa. Koulutetutkaan köyhät eivät kuitenkaan pärjää kovin hyvin tässä nykyisessä systeemissä, jossa julkisen hammashuollon hoitokertoja on harvennettu niin harvaan taajuuteen että suuta ei koskaan saada kuntoon ja hampaiden tila pääsee sellaiseksi, että aina tapahtuu uusia vaurioita. Joten pahaa pelkään, että Suomi on tässäkin asiassa liukunut jo syvälle eriarvoisuuteen. Erityisesti se koskee plus viiskymppisiä, joita ikärasismi työelämässä myös koskee. Eriarvoisuus kasaantuu ja poliitikkojen sekä työnantajien teot kulkevat aivan eri tasolla kuin heidän puheensa.
13 kommenttia:
Ainakin hampaan noilla voisi poistaa!
Minulle tuli tästä mieleen, että pitäisi tilata aika hammaslääkärille. Yksi reikä muistuttaa joka päivä olemassaolostaan takahampaassa ja pitäisi mennä ennen kuin se on iso reikä.
Tuhdin näköisiä ottimia! Pitäisi jollakin vehkeellä hammas kuin hammas irrota.
Totta, jokainen tarvitsee monia työkaluja, niin ammatissaan kuin arjessaan -materiaalisia ja henkisiä työkaluja.
Aih, varmaan noilla vekottimilla on saanut hammaslääkäri myös monenmoista kipua aikaan..onneksi systeemit ovat muuttuneet ajan myötä =D
Sinullahan riittää näitä museolla otettuja kuvia! :)
Kuvassa näkyvät hauskasti rinnakkain (tai allekkain) hammaslääkärin ja sepän välineet.
Aikamoisia monitaitajia ovat nuo maasepätkin olleet, näin kertoi eräs asiantuntija minulle taannoin. Terveydenhuollon alallakin ovat usein vaikuttaneet. Menetelmät ovat kenties olleet karkeampia kuin koulutetuilla hammaslääkäreillä, mutta eipähän jälkimmäisiä kovin pitkään ole ollutkaan. Bensow ja Äyräpää 1800-luvun lopulla vasta saivat yhteisvoimin hammaslääketieteen koulutuksen Suomessa käynnistetyksi.
Eem! juuri siihen tarkoitukseen tämä välineistö on käsittääkseni kehitetty.
Savisuti, kuinkas sattuikaan :)
Aimarii, se lienee ollut pitkään ainoa mahdollinen toimenpide, jos hammas äityi hankalaksi.
SusuPetal, näin. Ja välineistöstä voinee usein päätellä, miten erikoistuneesta ammattilaisesta on kyse.
Pipsu, epäilemättä.
Henna, vielä on muutama mehevä varastossa vastaisten haasteiden varalle. Sinulle pitää sanoa vielä, että kevään kuluessa menen jonnekin vähän eksoottisempaan mestaan ja tarkoitukseni on kysellä, millaisia hammasharjoja siellä käytetään. Katsotaan nyt, onko kiinalainen ulottanut jo markkinointilonkeronsa etäisiin oloihin.
Ja vielä Henna, ihan kiva, että tulee asiantunteva museo-opastus :) Itse en edes tiennyt, että Bensow oli Äyräpään aisaparina. Äyräpää on itseäni kiinnostanut varmaan osittain sen loistavan maalauksen tähden, jonka Akseli Gallen-Kallela hänestä on tehnyt.
Noilla voi taas tulevaisuudess olla käyttöä, kun hammashoidoistakin niin supistetaan. Loppujen lopuksi, ei sitten ole muuta tehtävissä kuin käyttää noita työkaluja avuksi. :(
Voisi tuolta kyllä löytyä muuhunkin tarkoitukseen työkaluja...vaikkapa helmikorujen tekoon. :))
Suuhun katsomalla voidaan edelleen mitata Suomessa ihmisen sosiaalista tilannetta, tulotasoa ja mahdollisesti koulutustasoa. Koulutetutkaan köyhät eivät kuitenkaan pärjää kovin hyvin tässä nykyisessä systeemissä, jossa julkisen hammashuollon hoitokertoja on harvennettu niin harvaan taajuuteen että suuta ei koskaan saada kuntoon ja hampaiden tila pääsee sellaiseksi, että aina tapahtuu uusia vaurioita.
Joten pahaa pelkään, että Suomi on tässäkin asiassa liukunut jo syvälle eriarvoisuuteen. Erityisesti se koskee plus viiskymppisiä, joita ikärasismi työelämässä myös koskee. Eriarvoisuus kasaantuu ja poliitikkojen sekä työnantajien teot kulkevat aivan eri tasolla kuin heidän puheensa.
Hyvä valinta jälleen!
Kyllä sitä joutuu töissä aika monia juttuja hallitsemaan.
Neulekirppu, joo. Meikäläisellä on myös noita juttuja, joita pitää hallita - jopa siinä määrin että usein sotkeudun johtoihin.
Mukavan monta.
Oh-show-tah hoi-ne-ne, mitä ilmeisimmin myös herra hammastohtorin asenne asearsenaaliinsa.
Lähetä kommentti