Inkivääri, vähän jännitin, oivaltaako kukaan. Tämä verenpainemittari on tosiaan hylätty käytöstä ja se on joutunut museoon. Savisuti, vanhaan aikaan kai tällaiset esineet tehtiin jotenkin hyvin huolellisesti. Mittari on Diakonissalaitoksen museosta, jossa sain aivan henkilökohtaisen opastuksen alan asiantuntijalta, Eira Pulkilta, jonka kuva näkyy ikkunalla olevasta piianpeilistä. Suosittelen museota jokaiselle, joka on kiinnostunut sairaanhoidon historiasta.
Elegia, itse menin varta vasten kuvaamaan verenpainemittaria tuohon museoon; tarvitsin yhteen lehtijuttuun kuvaa vanhasta mittarista. Diakonissalaitoksen museo sijaitsee Diakonissalaitoksella, Alppikatu 2, Helsinki. Se on sisäpihalla erillisessä talossa. Mikäli muistan, pihalla on melko hyvä viitoitus. Diakonissalaitoksella on melkoinen rykelmä. Päivitän tuonne entryn puolelle museon nettiosoitteen.
Vanhat esineet ovat sitten kiehtovia! Paljon parempia kuin tämän päivän esineet. Tuon verenpainemittarin (olisin tunnistanut =)) lisäksi takana pöydällä pienellä hauskalla lautasella oleva väline. Sekin on mielenkiintoinen. Mikä lie?
Siskotuu, siinä pienellä lautasella on nähdäkseni kaksi veistä, joista toinen saattaa olla paperiveitsi, mutta toisen funktiota en tiiä. Villi arvaus, että kyseessä on veisti, jolla terotetaan kyniä. Meripilvi, ei nyt suorastaan makaaberi, mutta tosiaan verenpainemittari. Liisa, enpä huomannut kysyä oppaalta. Ehkäpä sitä ei ole kokeiltu aikoihin, veikkaan. Eem, luultavasti ei ole tarkempi kuitenkaan. Nykyiset laatukotimittaritkin pärjäävät jo lääkäreiden elohopeamittareille. Tästä asiasta varmasti voi tulla poikkipuolisiakin lääkärikommentteja, mutta moni ammattilainen on päätynyt tähän näkemykseen (tosin usein sitten korostetaan, että mittaus kannattaa tehdä samalla mittarilla ja että oma mittari kannattaa tuoda aika-ajoin terveyskeskukseen jotta voidaan varmistua sen luotettavuudesta).
Aimarii, minulla ei ole tietoa siitä, minä vuosina tällaisia mittareita on ollut käytössä. Huolellinen ja kaunis muotoilu kertoo siitä, että esinettä on arvosteetu ja sen on ollut tärkeä työväline. Toki verenpainemittari edelleen on tärkeä työväline, mutta niitä on paljon enemmän, paljon tiuhemmassa, ja myös kodeissa.
Olin tosi iloinen, kun löysin museosta näin kauniin ja mielenkiintoisen verenpainemittarin. Käyttötarkoitus on tunnistettavissa, vaikka muotoilu on aivan toiselta aikakaudelta kuin mitä me elämme – ei muovia, ei suuria teräksisiä pintoja, ei kllinistä mielikuvakieltä, vaan menneen ajan ergonomiaa ja laatua.
17 kommenttia:
Taitaa vanha verenpainemittari olla yhtä hyljätty kuin vanhat kengät vaikkei yhtä luminen - hieno vehje kyllä:)
Tosi hieno, vanha verenpainemittari. Tuollaiselle rasialle olisi käyttöä,mittarilla tai ilman.
Inkivääri, vähän jännitin, oivaltaako kukaan. Tämä verenpainemittari on tosiaan hylätty käytöstä ja se on joutunut museoon.
Savisuti, vanhaan aikaan kai tällaiset esineet tehtiin jotenkin hyvin huolellisesti.
Mittari on Diakonissalaitoksen museosta, jossa sain aivan henkilökohtaisen opastuksen alan asiantuntijalta, Eira Pulkilta, jonka kuva näkyy ikkunalla olevasta piianpeilistä. Suosittelen museota jokaiselle, joka on kiinnostunut sairaanhoidon historiasta.
Minäkin tunnistin verenpainemittariksi. En tosin välttämättä olisi tunnistanut ilman tuota vasemmalla olevaa kiristyssidettä. Aika erikoinen!
Missä tuo museo muuten sijaitsee? Minua voisi kiinnostaakin.
Elegia, itse menin varta vasten kuvaamaan verenpainemittaria tuohon museoon; tarvitsin yhteen lehtijuttuun kuvaa vanhasta mittarista.
Diakonissalaitoksen museo sijaitsee Diakonissalaitoksella, Alppikatu 2, Helsinki. Se on sisäpihalla erillisessä talossa. Mikäli muistan, pihalla on melko hyvä viitoitus. Diakonissalaitoksella on melkoinen rykelmä. Päivitän tuonne entryn puolelle museon nettiosoitteen.
Vanhat esineet ovat sitten kiehtovia! Paljon parempia kuin tämän päivän esineet. Tuon verenpainemittarin (olisin tunnistanut =)) lisäksi takana pöydällä pienellä hauskalla lautasella oleva väline. Sekin on mielenkiintoinen. Mikä lie?
Ajattelin ilman muuta että joku makaaberi koje tuon täytyi olla!
Vieläköhän tuo toimisi? Tuolla museossa olisi mielenkiintoista käydä.
Voisi olla tarkempi, kuin oma Omron!
Siskotuu, siinä pienellä lautasella on nähdäkseni kaksi veistä, joista toinen saattaa olla paperiveitsi, mutta toisen funktiota en tiiä. Villi arvaus, että kyseessä on veisti, jolla terotetaan kyniä.
Meripilvi, ei nyt suorastaan makaaberi, mutta tosiaan verenpainemittari.
Liisa, enpä huomannut kysyä oppaalta. Ehkäpä sitä ei ole kokeiltu aikoihin, veikkaan.
Eem, luultavasti ei ole tarkempi kuitenkaan. Nykyiset laatukotimittaritkin pärjäävät jo lääkäreiden elohopeamittareille. Tästä asiasta varmasti voi tulla poikkipuolisiakin lääkärikommentteja, mutta moni ammattilainen on päätynyt tähän näkemykseen (tosin usein sitten korostetaan, että mittaus kannattaa tehdä samalla mittarilla ja että oma mittari kannattaa tuoda aika-ajoin terveyskeskukseen jotta voidaan varmistua sen luotettavuudesta).
Vanhoissa ja hylätyissä esineissä on jotain niin nostalgista. En ole varma, onko tuollaisella verenpainettani mitattu? :)
Tarkoitat siis sinua? Tuskin.
Nostalgiaa. Aivan tuollaisella en ole paineita mitannut, mutta työhistoriani alkuaikoina pöytämallisella verenpainemittarilla kumminkin.
Hieno kuva.
Aimarii, minulla ei ole tietoa siitä, minä vuosina tällaisia mittareita on ollut käytössä.
Huolellinen ja kaunis muotoilu kertoo siitä, että esinettä on arvosteetu ja sen on ollut tärkeä työväline.
Toki verenpainemittari edelleen on tärkeä työväline, mutta niitä on paljon enemmän, paljon tiuhemmassa, ja myös kodeissa.
Museoesine ei ole hylätty. Se on talletettu muistoksi jälkipolville. =)
Olin tosi iloinen, kun löysin museosta näin kauniin ja mielenkiintoisen verenpainemittarin. Käyttötarkoitus on tunnistettavissa, vaikka muotoilu on aivan toiselta aikakaudelta kuin mitä me elämme – ei muovia, ei suuria teräksisiä pintoja, ei kllinistä mielikuvakieltä, vaan menneen ajan ergonomiaa ja laatua.
Oi noita aikoja! Tuollaisella minä vielä opettelin mittaamaan verenpainetata liekö ollut d.opistolla vai Mikkelin läänillä? Oi nuoruutta oi!
Lähetä kommentti